Finanssipoli)ikka, kilpailukyky, työn tarjonta ja julkistalouden kestävyys Juhana Var)ainen VTT, kansanedustaja Syyskuu 2017
Talouspoli)ikan dilemma 2010-luvulla Kysyntä- ja tarjontashokki yhtä aikaa Analyysin työkaluja: NAIRU-teoria ja AS-AD-analyysi Finanssipoli)ikka ja palkat pienessä eurotaloudessa Julkistalous kasvavan huoltosuhteen Suomessa Suomen finanssipoli)ikan rajat Fiskaalista )laa tarjonta- ja palkkauudistuksilla Demografian vaikutukset talouspoli)ikan ympäristöön
Kysyntä- vai tarjontaongelma 2008--? Molemmat, stupid! Vien)-, investoin)- ja kulutuskysyntä alin normaalitasonsa Toisaalta tarjonta kehioyi heikos) TuoOavuuden kasvu loppui 2008 Työikäinen väestö alkoi pienentyä 2009 Tarjonta- ja kysyntäshokin yhdistelmä on vaikea Finanssipoli)ikka törmää kestävyys- ja kustannusrajoituksiin Elvytykseen ei ole varaa ei ole yhtä tyhmä väite kuin 1990-luvulla
Olemme vasta alkaneet toipua v 2009 romahduksesta
Tuotantokuilu (OECD) sil) koko ajan pieni
Suomen talouskasvu pysähtyi Mrd. euroa viitevuoden 2010 hinnoin 210 200 190 Bkt Poten3aalinen bkt 180 170 160 150 140 130 120 110 100 90 80 70 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 Huom: Vuodet 2014 ja 2015 vm:n ennusteen mukaan 6 6
Ja työikäisen väestön määrän kasvu on loppunut
Analyysin työkaluja: NAIRU-malli ja AS-ADmalli Lähtökohtana uusklassisen synteesin näkemys Kokonaiskysynnän säätelyllä vaikutetaan resurssien käyoöasteeseen (Y Y*) ó (L L*). Tarjontatoimilla vaikutetaan pitkän aikavälin poten)aalisen tuotannon Y*=työtunnit* tuooavuus* )kasvuun Näkemys on approksimaa)o, muoa hyvä lähtökohta pääoäjälle
Poten)aalinen Y* ja aktuaalinen Y Mrd. euroa viitevuoden 2010 hinnoin 210 200 190 Bkt Poten3aalinen bkt 180 170 160 150 140 130 120 110 100 90 80 70 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 Huom: Vuodet 2014 ja 2015 vm:n ennusteen mukaan 9 9
Miksei elvytetä, työllisyys kasvuun? Rahapoli)ikka on Suomelle eksogeenista Keynesiläinen fipo-kysyntäekspansio kyllä toimii MuOa... Meillä oli (ja on edelleen) kustannustasorajoitus Mitä lähempänä ollaan U*:ä (rakenteellista työoömyystasoa), sitä vaikeampi on korjata kilpailukykyä (kustannustasoa) Meillä on valmiiksi kestävyysongelma julkistaloudessa Alijäämän kasvaoaminen johtaa suureen rakenteelliseen alijäämään => sen hoitaminen lamauoaa aikanaan talouden uudestaan Näitä väioeitä perustellaan makroteorian työkaluilla
Analyysin työkaluja: NAIRU-malli ja AS-ADmalli NAIRU-malli (Layard-Nickell-malli )määrää rakenteellisen työoömyyden Sen avulla voi ymmärtää Mikä määrää rakenteellisen työoömyyden Mikä on tuotanto(työllisyys-)kuilun ja inflaa)on suhde Tässä luennossa sitä käytetään perustelemaan tarjontakäyrää ( AS )
RakennetyöWömyyden määräytyminen Palkkapaine Palkkavaateet KannaOavuusraja Työllisyysaste U*=RakennetyöOömyys 100 % Työllisyysaste
RakennetyöWömyyden alentaminen Palkkapaine KannaOavuusraja 100 % Työllisyysaste
Eli: tuotanto(työllisyys)kuilu vaikuwaa hinta- ja palkkapaineisiin Jos talous on taantumassa (U>U*), kustannuspaineet ovat vähäisiä, kilpailukyky paranee (yksikkötyökustannus nousee muuta euroalueoa hitaammin Jos talous on ylikuumentunut (U<U*), kustannuspaineet kovia, kilpailukyky heikkenee (yksikkötyökustannus nousee muuta euroalueoa nopeammin
Kun työwömyys laski 6 prosenyin, 15.9.2014 15 Kansantalousosasto
... alkoi kilpailukyky heikentyä (yksikkötyökustannukset, koko talous) Suomi Euroalue Saksa Ruotsi 140 Indeksi, 1999 = 100 130 120 110 100 90 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 Lähteet: Eurostat ja OECD. 25852
Vasta nyt on alkanut korjausliike: koko talouden nimelliset yksikkötyökustannukset
Johtopäätöksiä NAIRU-mallista Jos talouspoli)ikka (fipo) yrioää työntää työoömyyoä alle U*-tason, yksikkötyökustannukset alkavat kasvaa suhteessa euroalueeseen Tämä kehitys on pakko pysäyoää tai se pysähtyy itsestään jossain vaiheessa Siksi rakennetyöoömyyoä ei voi alioaa pysyväs) RakennetyöOömyys muodostaa ekspansiivisen poli)ikan tarjontarajoioeen: hintojen nousu = f(y Y*)=g(L L*).
=>Tarjontakäyrä (AS, aggregate supply) Kun tuotantokuilu Y Y* kasvaa, inflaa)o kiihtyy AS-käyrä nousee tuotantokuilu-inflaa)o-avaruudessa AS-käyrä kertoo niiden tuotantokuilun ja hintojen/palkkojen nousun yhdistelmät, jotka tasapainooavat työmarkkinoiden palkkavaateet ja yritysten kannaoavuusvaateet
Talouden kysyntäpuoli (AD, aggregate demand) Ajatellaan konven)onaalinen yhteys Y = C + I + G + (X M) Kun Y<Y*, palkkainflaa)o hidastuu => neoovien) kohenee Kun Y>Y*, palkkainflaa)o kiihtyy => neoovien) heikkenee Siksi AD-käyrä laskee tuotantokuilu-inflaa)oavaruudessa AD-käyrä kertoo ne tuotantokuilun ja inflaa)on yhdistelmät, jotka tasapainooavat hyödykemarkkinat
Kokonaistarjonta ja kysyntä
AS-AD-kuvion pitkän aikavälin tasapainot LRAS long run aggregate supply, kuilu = 0. LRAD long run infla)on = 2 %
AS-AD in ac)on Posi)ivinen tarjontashokki (tuooavuus kasvaa tai työoömyyysturvaa leikataan ) siirtää AS-käyrää alaspäin Nyt kyetään ylläpitämään kovempaa kasvua hintapaineiden kohoamaoa Nega)ivinen tarjontashokki siirtää AS-käyrää ylöspäin Nyt heikompikin kasvu saa aikaan hinta- ja kustannuspaineita Ekspansiivinen finanssipoli)ikka siirtää AD-käyrää ulospäin Posi)ivinen vien)shokki ( uusi Nokia ) siirtää AD-käyrää ulospäin
Viime vuosien tapahtumat (Tervala KaK 3/2014) Talous oli ylikuumentunut vuonna 2007 (muoa hyvä tuooavuuskasvu => inflaa)o < 2% SiOen kielteinen tarjontashokki (AS-käyrä ylös) Työvoima vähenee, tulopoli)ikka romahtaa, teollisuus supistuu => palkat ja hinnat ylös, tuotantokuilu supistuu Vuonna 2009 globaali taantuma, kysyntäshokki (AD-käyrä vasemmalle) => Inflaa)o hidastuu, tuotantokuilu painuu pakkaselle
Nega)ivinen kysyntäshokki ja tarjontashokki Inflaatio negatiivinen kysyntashokki B AS(2009 ) C negatiivinen tarjontashokki A AS(2007) AD(2007) 0 Y Y* AD(2009 )
Jos AS-käyrä jää liian korkealle, emme voi elvywää talouwa ja palauwaa kilpailukykyä yhtä aikaa
Johtopäätöksiä Olimme 2009-2015 taantumassa, muoa finanssipoli)ikka ei voinut yksin tasapainooaa talouoa niin, eoä kilpailukyky alkaisi parantua Jos olisimme käyoäneet finanssipoli)ikkaa ak)ivises), riskinä palkkainflaa)on jatkuminen Siksi tarvitaan tarjontatoimia, joilla tehdään )laa finanssipoli)ikalle eli lasketaa AS-käyrää Kiky-sopimus siksi osa järkevää pakena; intui)o: kun ajat ovat kovat, kyetään sopimaan nollalinjalla Plus muut keppitoimet
Tarjonta(keppi)reformeja Helpotetaan maahanmuuooa, nostetaan eläkeikää Miksi ne toimivat? (AjaOele NAIRU-mallin kauoa!) Huomaa, eoä NAIRU-malli => työoömyys ei riipu työvoiman määrästä Kun työmarkkinoille tulee lisää väkeä, työoömyys nousee aluksi => palkkapaine vaimenee => yritysten kannaoavuus paranee = Investoinnit => K = L. Näin K/L ennallaan, K ja L aiempaa isompia
Työmarkkinoilta käsin sama kuva KausitasoiteOu työoömyys viime vuosina 8-9 % NAIRU-arvio Suomelle? JV: n. 7 % (OECD, EU: n 8%) Johtopäätös: L L* vain noin 50 000 ihmistä Olemme aika lähellä työmarkkinatasapainoa Finanssipoli)ikan ekspansio törmää nouseviin palkkavaateisiin Palkkojen on noustava kunnolla (Jarkko Eloranta HS 23.9.2017)
Itse asiassa finanssipoli)ikan tulisi targetoida hintatasoa tai inflaa)ota Wendy Carlin (CESifo Economic Studies 2012): euromaan op)maalinen fipo ooaa kohdemuuoujakseen ko)maisen inflaa)on tai hintatason; Carlin-Soskice 2015. Allsopp & Vines: Fiscal Policy, Intercountry Adjustment and the Real Exchange Rate Finanssipoli)ikka pakooaa palkat (hinnat) alas pitämällä talouden taantumassa Carlin: Finanssipoli)ikan ylijäämäsääntö auoaa pitämään palkanmuodostajat kurissa. Vaihtoehtoinen toimintatapa: tupo uudelleen henkiin Tiukka koordinoin), keskiteoy tai pohjoismainen teollisuusnormi => AS-käyrä alaspäin
Hintavakaus ei ole ainoa rajoitus Finanssipoli)ikan on toimioava hintavakauden puioeissa (π = 2%) MuOa finanssipoli)ikan on myös toimioava dynaamisen budjenrajoituksen puioeissa: Diskontatut verotulot tästä ikuisuuteen = diskontatut julkiset menot (ml. velanhoitokulut) tästä ikuisuuteen (DBC) Kestävyysvaje: nyt toteuteoava julkistalouden vahvistaminen jooa (DBC) pätee Kestävyysvajearviot edelleen 2-3 % /BKT.
Finanssipoli)ikan on tähdäwävä tasapainoon Samalla kuin tuotantokuilu umpeutuu, julkistalous olisi saatava tasapainoon Oletetaan eoei kustannusongelmaa olisi: Miksi ei ensin elvytetä ja sioen korjata julkistalouden alijäämää? Siksi, eoä vaikka saisimme kuilun nollaan, julkistalous jäisi alijäämäiseksi Julkistalouden sopeuoaminen syöksisi talouden uudelleen taantumaan Järkevä finanssipoli)ikka on painoteou summa konsolidaa)osta ja suhdannevastaisuudesta (Kanda 2011)
Edelleen merkiwävä alijäämä 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Valtion tulot ja menot mrd. euroa 91 93 95 97 99 01 03 05 07 09 11 13 15 17 19 Tulot Menot Lähde: Tilastokeskus, VM VM34098 80 70 60 50 40 30 20 10 0
Lisäksi edelleen kestävyysvaje 5 4 3 2 1 0-1 -2-3 -4 Valtiovarainministeriön kestävyysvajearvio suhteessa BKT:een, % 03 05 07 09 11 13 15 17 19 21 Julkisyhteisöjen rakenteellinen rahoitusasema (pl. hävittäjähankinnat) Kestävyyden turvaava ylijäämä Lähde: Tilastokeskus, VM 5 4 3 2 1 0-1 -2-3 -4 Kestävyysvaje noin 3 % suhteessa BKT:een VM34098
Onneksi samat tarjontauudistukset auwavat siinäkin Julkisen talouden kestävyysvaje johtuu pohjimmiltaan huoltosuhteen heikkenemisestä (työikäinen väestö on alkanut vähentyä, vrt. edellä) Siksi työn tarjonnan lisääminen helpooaa huoltosuhdeoa Julkistalouden resurssit korreloivat ak)iviväestön kanssa Julkistalouden vastuut korreloivat koko väestön ja ikääntyneiden määrän kanssa Siksi työn tarjonnan reformit helpooavat myös finanssipoli)ikan kestävyysrajoiteoa.
Tarjontauudistukset luovat )laa finanssipoli)ikalle
PerY Haaparannan kri)ikki (ks. akateeminen talousblogi) Jos oletetaan finanssipoli)ikalle hyvin suuri kerroinvaikutus, ja Jos oletetaan työoömyydelle hyvin suuri hystereesivaikutus, ja Jos saadaan palkkojen nousua lukituksi ( monen vuoden kiky ) olisi voitu perustella nykyistä ekspansiivisempaa finanssipoli)ikkaa taantuman aikana Haaparanta on pätevin krii)kko, muoa en sil) osta hänen oletuksiaan.
Loppupohdintoja 1: koulutalous)edemallin kri)ikkiä AjaOelu perustuu NAIRU-malliin: kustannustasopaine riippuu työoömyystasosta Viime aikojen tutkimus on löytänyt yhä vaakasuoremman Phillipskäyrän => ekspansio ei käynnistä inflaa)ota Toisaalta Suomessa näkee nyt omilla silmillään, miten nopeampi talouskasvu piristää palkankorotusvaa)muksia Suomen talouspoli)ikka on mennyt suunnilleen oikein viime vuosina muoa vaarana löystyminen nyt kun talous nousee Jos haluat makrotutkijaksi pienen emu-maan finanssipoli)ikka on kiintoisa tutkimuskohde
Loppupohdintoja 2: ei unohdeta tarjontaa Taantumaa käsitel)in pitkään vain kysyntäilmiönä Pitkällä aivavälillä TFP (tuooavuuskasvu) ratkaisee toki täysin elintasomme Julkinen talous on kuitenkin riippuvainen huoltosuhteesta ja työvoiman tarjonnasta (ikärakenne, osallistumisaste) TuoOavuuskasvu ei ratkaise kestävyysvajeoa (julkiset työvoimakustannukset, tulonsiirtojen palkkasidonnaisuus) Tupon fail 2007 selioyy tarjonta-analyysillä? Työntarjontareformit luovat kahta kauoa fiskaalisen )lan
Loppupohdintoja 3: demography mawers Vähenevä/vakioinen työikäinen väestö yleinen ilmiö Erityisen tuntuva ongelma Euroopassa Se selioää Euroopan finanssipoli)ikan yleiskireyoä taantumassa Niin kauan kuin kasvu (työpanos ja tuooavuus) oli hyvää, voi)in fiskaalihaukoille todeta: kasvu hoitaa Kestävyysongelmat tulleet uudella tavalla finanssipoli)ikan rajoioeiksi (vrt. Krugman USA:ssa) Demografia voi painaa tasapainoreaalikorkoa alaspäin (likviditeenloukku, secular stagna)on).
KirjallisuuWa Juha Tervala: Suomen suhdannevaihtelut AS-AD-mallin kauoa kuvaouna, KaK 3/2014 Wendy Carlin: Real Exchange Rate Adjustment, Wage-SeNng Ins)tu)ons and Fiscal Stabiliza)on Policy: Lessons of the Eurozone s First Decade. CESifo Economic Studies 2012. Allsopp & Vines: Intercountry adjustment and the real exchange rate. European Commission 2008 Daniel Kanda: Modeling op)mal fiscal consolida)on paths in a selec)on of European countries. IMF WP 11/64. Layard, Nickell, Jackman: Unemployment, johdantoluku Wendy Carlin & David Soskice: Macroeconomics: Ins)tu)ons, Instability and the Financial System, Oxford University Press 2015, luvut 3 ja 12. Markus Jän)n ja Juhana Var)aisen väioely, hop://www.hs.fi/talous/a1427782000580