Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Varsinais-Suomi Turun hallinto-oikeus turku. hao@oikeus.fi VALITUS VALITUS 4. 7 2017 ö^/d/l^//-//ok VARELY/1774/2015 SAAPUNUT 04. 07. 2017 Turun hallinto-oikeus VALITTAJA Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskus ( ELY-keskus PL 523 20101 Turku PÄÄTÖS, JOTA VALITUS KOSKEE VAATIMUS Uudenkaupungin kaupunginvaltuuston päätös 29. 5. 2017 47. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaupungin rakennusjärjestyksen, jolla kumotaan Uudenkaupungin 15. 2. 2002 hyväksytty rakennusjärjestys. Kaupunginvaltuuston päätös on kumottava, siltä osin kuin rakennusjärjestys koskee toimenpiteiden luvan-ja ilmoituksenvaraisuutta ( 3 ) sekä rakentamisen määrää rantaan rajoittuvalla rakennuspaikalla ( 11 ). Perustelut ELY-KESKUKSEN VALITUSOIKEUS Maankäyttö-ja rakennuslain 191 :n mukaan viranomaisella on toimialaansa kuuluvissa asioissa oikeus valittaa kaavan ja rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevasta päätöksestä. Saman lain 18 :n mukaan Elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskus edistää kunnan alueiden käytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämistä. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on valvottava, että kaavoituksessa, rakentamisessa ja muussa alueiden käytössä otetaan huomioon vaikutuksiltaan valtakunnalliset ja merkittävät maakunnalliset asiat. VARSINAIS-SUOMEN ELINKEINO-, YMPÄRISTÖ JA LUONNONVARAT Vaihde 0295 022500 fax (02) 251 1520 LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS kirjaamo. varsinais-suomi@ely-keskus. www.ely-keskus.ff/varsinais-suomi fi PL 523, 20101 Turku
2/6 Jäljempänä perusteluissa tuodaan esiin myös ne valituksenalaiseen rakennusjärjestystä koskevaan päätökseen liittyvät seikat, joilla on valtakunnallisia tai merkittäviä maakunnallisia vaikutuksia. Erityisesti ELY-keskus katsoo, ettei rakennusjärjestystä hyväksyttäessä ole riittävästi otettu huomioon ratkaisun vaikutuksia valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävien rakennetun kulttuuriympäristön arvojen säilymiseen eikä myöskään pohjaveden laadun turvaamiseen tärkeillä tai vedenhankintakäyttöön soveltuvilla pohjavesialueilla. TOIMENPITEIDEN LUVAN- JA ILMOITUKSENVARAISUUS Maankäyttö-ja rakennuslain 126 ja 126 a :ssä säädetään toimenpidelupien tarpeesta muun ohella julkisjvutoimenpiteiden ja maalämmön osalta. Kunta voi rakennusjärjestyksessä määrätä, että toimenpidelupaa ei kunnassa tai sen osassa tarvita edellä tarkoitettuihin toimenpiteisiin, jos toimenpidettä voidaan pitää vähäisenä. Lisäksi kunta voi saman lain 129 :n mukaisesti rakennusjärjestyksessä määrätä ilmoitusmenettelyn käyttämisestä edellä tarkoitettuihin toimenpiteisiin. Kaupunginvaltuuston hyväksymässä rakennusjärjestyksessä on asemakaavan ulkopuolisilla alueilla kaikki julkisivutoimenpiteet sekä maalämpö vapautettu luvan tai ilmoituksen tarpeesta. Näillä rakennusjärjestyksen määräyksillä on välitön vaikutus kysymyksessä olevien toimenpiteiden toteuttamisedellytyksiin ja -mahdollisuuksiin, kun mitään muutakaan ohjausjärjestelmää asiassa ei kaava-alueiden ulkopuolella ole. Toisin sanoen näiden toimenpiteiden toteuttaminen ja toteuttamistavat ovat täysin säätelemättömiä. Ohjauksen puuttuminen koskee muun ohella valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä ( RKY ) sekä rakennetun kulttuuriympäristön kannalta maakunnallisesti merkittäviä alueita. Rakentamisen ohjauksen ja valvonnan täydellinen puuttuminen julkisivutoimenpiteiden osalta näillä alueilla vaarantaa valtakunnallisten ja merkittävien maakunnallisten arvojen säilymisen. Lisäksi vielä näiden merkittävien alueiden ulkopuolellakin on yksittäisiä rakennuksia, joiden arvo rakennuskulttuurin kannalta on valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävä. Näillä alueilla ja kohteissa kaikkia julkisivutoimenpiteitä ei myöskään mitenkään voida pitää vähäisinä toimenpiteinä. Rakennusvalvonnan ja ohjauksen puuttumisen merkitystä ja vaikutuksia voidaan arvioida kyseisillä alueilla olevan arvokkaan rakennuskannan sekä arvoalueiden määrällä ja laajuudella. Maakunnallisesti merkittävänä asiana rakennusperinnön kannalta on pidettävä maakuntakaavoituksen yhteydessä vähintään seudullisesti merkittäväksi arvotettuja kohteita ja rakennuksia, joita asemakaava-alueiden ulkopuolella on arvioitu olevan yli sata kappaletta. Sen lisäksi on vielä muutama valtakunnallisesti arvokkaaksi arvotettu kohde. Valtakunnallisesti merkittäviä rakennetun kulttuuriympäristön ( RKY ) kohteita Uudessakaupungissa on oheisen karttaliitteen mukaisesti yhdeksän. Näistä laajimmat asemakaava-alueen ulkopuolella olevat alueet ovat Pyhämaan kirkot ja
3/6 kyläasutus sekä Kallela. Myös Männaisten ruukin rakennukset ovat pääosin kaavan ulkopuolella. ^"rji^""^^"^ ^t^^s^^ssäish ii;: ^'. \. ''. ~J. :. :':^^. iää3&"sssäeji jk'*!v'?:^:^-"?^l.^a""- "J. -ft.jt:. 1. i^^k^fiite, r;'.r ^.^. i^i?;^, ^-:,.^^'^! ^^^v^ms ^:y^^'ffysx y- ^K^ff''-:^-;'^ ^yks-^k;^' UUDENKAUPUNGIN RKY 2009-ALUEET Kalannin kirkko Kallelan kylä Lokalahden kirkko Lyökin tunnusmajakka ja luotsiasema Männaisten ruukinalue Pyhämaan kirkot ja kyläasutus Sundholman kartano Uudenkaupungin puuta lokorttelit Uudenkaupungin rautatieasema Varsinais-Suomen ELY-keskus Museovirasto Maanmittausiartos lupa nro 7/MMU12 Koordinaattijarjestelma: EUREF FIN TM35FIN
4/6 MAALÄMPÖ Maalämmön osalta ohjauksen puuttuminen koskee muun ohella myös pohjavesialueita. Rakennusjärjestyksessä olisi tullut säilyttää luvanhakuvelvollisuus tärkeillä tai vedenhankintakäyttöön soveltuvilla pohjavesialueilla tai kieltää maalämpöjärjestelmien rakentaminen pohjavesialueilla. Pohjavesialueelle suunniteltujen energiakaivojen haitalliset vaikutukset poraustilanteessa tai lämmönsiirtoaineen vuodon yhteydessä voivat ulottua laajalle alueelle pohjavesialueella. Tämän vuoksi pohjavesialueelle energiakaivoja suunniteltaessa on aina tarpeen selvittää vesilain mukaisen luvan tarve, arvioida sijaintiriski ja estää pohjaveden tilan vaarantuminen. Tieto suunnitellun hankkeen sijainnista pohjavesialueella saadaan viimeistään toimenpidelupahakemuksen käsittelyn yhteydessä, joten vähintään ilmoitus- tai toimenpideluvan hakuvelvollisuus on pohjavesialueilla välttämätöntä säilyttää. RAKENTAMISEN MÄÄRÄ RANTAAN RAJOITTUVALLA RAKENNUSPAIKALLA Voimassa olevassa Uudenkaupungin rakennusjärjestyksessä lomarakennuksen kerrosala on enintään 100 m2, kerrosluku 1 ja rakennuspaikan yhteenlaskettu kerrosala enintään 150 m2. Nähtävillä olleessa rakennusjärjestyksen muutosehdotuksessa lomarakennuksen kerrosala oli korotettu 125 m2:iinja rakennuspaikan yhteenlaskettu kerrosala 200 m2:iin kerrosluvun ollessa edelleen yksi. Valituksenalaisessa päätöksessä lomarakennuksen enimmäiskoko on korotettu 200 m2:iin ja kerrosluku saa olla 1 %. Muutokset ovat merkittäviä maisemallisesti ja niillä on myös yhdyskuntarakenteellisia ulottuvuuksia, kun vielä otetaan huomioon Uudenkaupungin lomarakennuspaikkojen määrä sekä loma-asutuskäytössä olevien alueiden laatu ja laajuus. Lomarakennuksen koon kaksinkertaistaminen ja kerroslukumuutos olisi edellyttänyt myös muutoksen vaikutusten arvioimista ainakin yhdyskuntarakenteen sekä maisema-ja luontoarvojen osalta. Rakentamisen enimmäismäärän muutos koskee koko kaupungin ranta-aluetta. Rakennusjärjestyksen 11 :n mukaan rakennusjärjestyksen rakennusoikeudet ovat ohjeena myös kaavaa laadittaessa. Ranta-alueet sisältävät myös luonto-, maisemaja kulttuuriarvojen osalta valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviä alueita. Myös kokonaisuutena ranta-alueiden laajuus Uudessakaupungissa huomioon ottaen, kyseiset rakentamista koskevat määräykset ylittävät merkitykseltään vähintään maakunnallisen tason. NÄHTÄVILLE ASETTAMISEN JÄLKEEN TEHDYT MUUTOKSET Valtuusto on hyväksynyt rakennusjärjestyksen, Jota on olennaisesti muutettu sen jälkeen, kun se on asetettu julkisesti nähtäville. Toimenpiteiden luvanvaraisuutta koskevia määräyksiä muun ohella julkisivutoimenpiteiden osalta on muutettu yleistä etua ja rakennetun kulttuuriympäristön valtakunnallisia sekä maakunnallisesti merkittäviä arvoja vaarantaen. Lisäksi rakentamisen määrää rantaan rajoittuvalla
5/6 rakennuspaikalla on korotettu siten, että loma-asunnon enimmäiskerrosala on nostettu 125 neliömetristä 200 neliömetriin. Myös sallittu kerrosten lukumäärä on korotettu yhdestä kerroslukuun 1 Vi. Edellä sanotut muutokset olisivat maankäyttö- ja rakennusasetuksen 6 :n mukaisesti edellyttäneet rakennusjärjestyksen asettamista uudelleen nähtäville. Muutokset nähtävillä olleeseen rakennusjärjestyksen muutosehdotukseen nähden ovat huomattavan suuria. Tästä huolimatta valituksenalaisessa valtuuston päätöksessä ei ole ratkaisua perusteltu eikä muutosten vaikutuksia mitenkään arvioitu. Yhteenveto Edellä esitetyillä perusteilla ELY-keskus katsoo, että valtuuston päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä eikä täytä maankäyttö- ja rakennuslain 14 :ssä säädettyjä edellytyksiä rakennusjärjestyksen määräyksistä. Rakennusjärjestyksessä tulee antaa paikallisista oloista johtuvat suunnitelmallisen ja sopivan rakentamisen, kulttuuri-ja luonnonan/ojen huomioon ottamisen sekä hyvän elinympäristön toteutumisen ja säilyttämisen kannalta tarpeelliset määräykset. Valtuuston päätös tulee kumota. Vastuualueen johtajan sijainen Esko Gustafsson Ylitarkastaja Tuomo Knaapi LIITTEET kaupunginvaltuuston päätös 29. 5. 2017 rakennusjärjestys TIEDOKSI Uudenkaupungin kaupunginhallitus / kiriaamo(5)uusikaudunki. fi