KARKKILAN YHTEISKOULUN B-OSAN KELLARIN KÄYTTÖÖNOTTO HANKESUUNNITELMA

KARKKILAN KAUPUNKI 13.9.2012 KARKKILAN YHTEISKOULUN B-OSAN KELLARIN KÄYTTÖÖNOTTO HANKESUUNNITELMA KARKKILAN KAUPUNKI sivu 1/8

KARKKILAN KAUPUNKI SISÄLLYSLUETTELO 1. OPPILAITOS JA KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄ...4 1.1 Oppilaitos... 4 1.2 Koulutuksen järjestäjä... 4 2. HANKESUUNNITELMAN LAATIJA JA YHDYSHENKILÖT...4 2.1 Hankesuunnitelman laatija ja yhdyshenkilöt... 4 3. RAKENNUSPAIKKA...5 4. HANKKEEN PERUSTIEDOT...5 4.1 Kohteen kuvaus... 5 4.2 Rakennusvaiheita koskevat tiedot... 5 4.3 Hankkeen aikataulu ja vaihejako... 5 5. RAHOITUS...5 6. PERUSTELUT HANKKEELLE...5 6.1 Selostus nykytilanteesta... 5 6.2 Perustelut hissille... 6 6.3 Perustelut vaihejaolle... 6 6.4 Tavoitteet fyysiselle ympäristölle... 6 6.5 Seuraukset jos hanke ei toteudu... 7 6.6 Kiinteistön kunto... 7 7. MITOITUSPERUSTE...7 7.1 Perusopetus... 7 7.2 Henkilökunta... 7 7.3 Työväenopiston opetus ja muu iltakäyttö... 7 8. TILANTARVESELVITYS JA TILAOHJELMA...8 8.1 Huonetilaohjelman ja tilajärjestelyjen kuvaus... 8 8.2 Tilaluettelo ja tilavaatimukset... 8 8.3 Väestönsuojeluvaatimukset... 8 8.4 Järjestelmävaatimukset... 8 9. HANKKEEN RAKENNUSSUUNNITELMAT...8 10. HANKKEEN KUSTANNUKSET...8 10.1 Rakennuskustannukset... 8 10.2 Irtaimen omaisuuden hankintakustannukset... 8 sivu 2/8

KARKKILAN KAUPUNKI Liitteet Liite 1: Liite 2: Liite 3: Liite 4: Liite 5: Liite 6: Rakennettavuusselvitys Tarveselvitys Tavoitehinta-arvio Tilaohjelma Pohjakaavio Väliaikainen käyttö sivu 3/8

KARKKILAN KAUPUNKI 1. OPPILAITOS JA KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄ 1.1 Oppilaitos Karkkilan yhteiskoulu Anttilankatu 2-4, 03600 KARKKILA Puhelin 09-4258 3643 yhdyshenkilö Elina Koskimaa, rehtori Karkkilan lukio Anttilankatu 2-4, 03600 KARKKILA Puhelin 09-4258 3660 yhdyshenkilö Jorma Kivilä, rehtori 1.2 Koulutuksen järjestäjä Karkkilan kaupungin sivistystoimiala Valtatie 26, 03600 KARKKILA Puhelin 09-4258 3600 Faksi 09-4258 3728 yhdyshenkilö Niku Tuomisto, sivistystoimen johtaja 2. HANKESUUNNITELMAN LAATIJA JA YHDYSHENKILÖT 2.1 Hankesuunnitelman laatija ja yhdyshenkilöt Hankesuunnitelman toimeksiantajana on Karkkilan kaupungin tekninen ja ympäristökeskus, yhdyshenkilö Kari Setälä, tekninen johtaja Puhelin 09-4258 3726 Hankeohjelman laatimisesta on vastannut työryhmä, johon ovat kuuluneet Niku Tuomisto pj., sivistystoimenjohtaja Jorma Kivilä, lukion rehtori Elina Koskimaa, yhteiskoulun rehtori Kari Setälä, tekninen johtaja Jari Salmisto, tekninen isännöitsijä Anne Paananen, vapaaehtoistyön koordinaattori Ulkopuolisena asiantuntijana on ollut: Kari O. Laine, rakennusarkkitehti, sihteeri sivu 4/8

KARKKILAN KAUPUNKI 3. RAKENNUSPAIKKA Kaupunginosa: 404 Kortteli: 5 Tontit: 1 ja 10 Osoite: Anttilankatu 2-4, 03600 Karkkila 4. HANKKEEN PERUSTIEDOT 4.1 Kohteen kuvaus Hankkeen nimi on Yhteiskoulun B-osan kellarin käyttöönotto. Varastotiloiksi rakennetut tilat otetaan opetuskäyttöön. 4.2 Rakennusvaiheita koskevat tiedot Kellaritilat on rakennettu muutosluvalla varastotiloiksi. Tiloja on otettu harrastekäyttöön ilman rakennuslupapäätöstä jota rakentamista koskevat määräykset edellyttävät 4.3 Hankkeen aikataulu ja vaihejako Hankesuunnitelma 19.9.2012 Rakennussuunnittelu v. 2012-2103 Rakentaminen v. 2013 alkaen - 1. vaihe v. 2013-2. vaihe erikseen päätettävänä ajankohtana 5. RAHOITUS Taloussuunnitelmassa hankkeelle varataan lainarahoitus seuraavasti. 2013 0,4 milj. 2.vaihe 0,7 milj. + 0,15 M 6. PERUSTELUT HANKKEELLE 6.1 Selostus nykytilanteesta Hankesuunnitelman laadintaa on edeltänyt rakennettavuusselvitykseen ja nykyiseen koulurakennukseen pohjautuva tarveselvitystyö. Koululta puuttuvat tilat: - tietotekniikan mediatila joka sijaitsee keskeisellä paikalla. - fysiikan aineopetustila - OT3-opetustila, joka palvelee kiertäviä luokkatilatarpeita. - erityisopetuksen OT1-luokkatila - 8-10 hengen kokoustila - varastoa sivu 5/8

KARKKILAN KAUPUNKI 6.2 Perustelut hissille Rakennuksen vanha hissi palvelee ensimmäistä ja toista kerrosta. Uusi hissi palvelee rakennuksen esteettömyyttä kellarikerroksesta toiseen kerrokseen. Uudella hissillä, jolla samalla saadaan esteettömäksi myös kellaritilat, saadaan samalla pienennettyä riskiä, että yksikään hissi ei toimi ja toisaalta sijainti toisessa päässä rakennusta parantaa huomattavasti liikkumismahdollisuuksia kerroksesta toiseen. 6.3 Perustelut vaihejaolle 1-vaiheen valmistuttua tilat voidaan ottaa väliaikaiseen käyttöön sekä päivisin että iltaisin. Päivisin tilat ovat silloin koulun käytössä ja iltaisin harrastekäytössä Harrastekäyttöön osoitettujen tilojen rajaus koulun tiloista sekä kulunvalvonnan järjestäminen on käytännöllistä. Osoitettaessa 1-vaiheessa tiloja kamppailulajien harrastajille, vapautuu koululta tiloja koulun käyttöön sekä muuhun iltakäyttöön. 1-vaiheessa varaudutaan koulun kasvavaan tilatarpeeseen sekä väistötilatarpeisiin. 2-vaiheen työt voidaan tarpeen mukaan käynnistää nopeasti valmiiden suunnitelmien ja rakennusluvan ansiosta Rakennuskustannuksia voidaan vaihejaon ansiosta jakaa pidemmälle aikavälille. 6.4 Tavoitteet fyysiselle ympäristölle PEDAGOGISET VAATIMUKSET: Kellarikerroksen opetustilojen suunnittelussa huomioidaan mahdollisuuksien mukaan pedagogiset tavoitteet niin koulurakennuksen sisällä kuin ulkonakin. TOIMINNALLISUUS: Musiikinopetuksen ääneneristävyystarve voidaan toteuttaa kellarikerroksessa kohtuuhintaisella rakennustekniikalla. Kellarikerroksen muita mahdollisia käyttäjäryhmiä tulee olemaan mm. musiikkikoulu ja Työväenopiston ryhmät. TERVEELLISYYS JA TURVALLISUUS: Tilojen suunnittelussa on kaikilta osin huomioitava terveellisyys ja turvallisuus. Rakenteellisesti on huomioitava sisäilman hyvä laatu. (ilmastointi, ikkunat, pölyä keräävien paikkojen minimointi ym.) Liikkumisväylät sekä sisällä että ulkona on suunniteltava turvallisuusnäkökohdat huomioiden. Muutostyön tavoitteena on estää myöhempien kosteusvaurioiden syntyminen. Varmistetaan rakennuksen käyttöturvallisuus. Rakennuksen valaistus ja lämpötila tulee olla asianmukaiset. JOUSTAVUUS JA MONIKÄYTTÖISYYS Koulurakennuksen tulee palvella koulun toiminnan lisäksi iltakäyttöä, mm. työväenopistoa. sivu 6/8

KARKKILAN KAUPUNKI TILOJEN TEHOKKUUS Tilat suunnitellaan mahdollisimman tehokkaiksi olevaa rakennusta hyödyntäen. TONTTI, PIHAJÄRJESTELYT Tavoitteena on koulupiha jonka kulkuyhteydet ovat turvalliset sekä jalankulkijoille että pyöräilijöille. Pihan tavoitteena on myös edistää fyysistä terveyttä ja arkiliikuntaa. TEKNISET JÄRJESTELMÄT Teknisten järjestelmien tulee minimoida käyttö- ja ylläpitokustannukset sekä vähentää ympäristön kuormitusta. 6.5 Seuraukset jos hanke ei toteudu Oppilasmäärän kasvaessa opetusta ei voida yhteiskoulussa järjestää nykyvaatimusten edellyttämällä tavalla. 6.6 Kiinteistön kunto Aluerakenteet tyydyttävässä kunnossa. Rakennusrunko hyvässä kunnossa Ulkopuolen pintarakenteet hyvässä kunnossa Sisäpuolen pintarakenteita ei ole Lämmitysjärjestelmä tyydyttävässä kunnossa Vesijohtojärjestelmä tyydyttävässä kunnossa Viemäriputkisto tyydyttävässä kunnossa Koulutyöskentelyn edellyttämää ilmanvaihtojärjestelmää ei ole. Sähköjärjestelmät tyydyttävässä kunnossa. Kellaritilojen kuntoa on arvioitu rakennettavuusselvityksessä pvm. 30.9.2010 Kellaritiloista puuttuvat koulutyöskentelyn edellyttämät järjestelmät. 7. MITOITUSPERUSTE 7.1 Perusopetus Koululta puuttuvat ohjelman mukaiset tilat 7.2 Henkilökunta Hanke ei lisää henkilökunnan tarvetta. 7.3 Työväenopiston opetus ja muu iltakäyttö Opetus ja iltakäyttö koulun tiloissa. sivu 7/8

KARKKILAN KAUPUNKI 8. TILANTARVESELVITYS JA TILAOHJELMA 8.1 Huonetilaohjelman ja tilajärjestelyjen kuvaus Musiikkiluokka siirretään 1. kerroksesta kellarikerrokseen, vapautuvaan tilaan sijoitetaan tietotekniikan mediatila (luokka). Fysiikan aineopetustila sijoitetaan C- osaan, korvaava opetustila osoitetaan kellarista. Ohjelma-alat sovitetaan vanhan rakennuksen käytettävissä oleviin tiloihin. Yhteensä huonetilaohjelman sisältämien tilojen ohjelma-ala on 497 ohm 2. Liikennetiloille varattu huoneala määräytyy vanhan rakennuksen tilojen mukaisesti, samoin kuin teknisille varattu huoneala. 8.2 Tilaluettelo ja tilavaatimukset Tilaluettelo mitattujen pinta-alojen mukainen peruskorjattavassa osassa. 8.3 Väestönsuojeluvaatimukset Korjaustyön suorittaminen ei edellytä väestönsuojan rakentamista. 8.4 Järjestelmävaatimukset Kellarikerroksen tilat liitetään rakennuksen - paloilmoitusjärjestelmään - kulunvalvontajärjestelmään - äänentoistojärjestelmään - ATK-järjestelmään 9. HANKKEEN RAKENNUSSUUNNITELMAT Rakennussuunnitelmat tehdään mitattuja nykytilannepiirustuksia käyttäen. E-1 tilakaaviot liitetään hankesuunnitelmaan. 10. HANKKEEN KUSTANNUKSET 10.1 Rakennuskustannukset 1. 1-vaihe 0,4 M 2. 2-vaihe 0,7 M Tavoitehinta-arvio 1,1 M - kustannustaso Haahtela 77, 09/2012, 10.2 Irtaimen omaisuuden hankintakustannukset Irtain omaisuus yhteensä 0,2 M - kustannustaso 09/2012, sivu 8/8

ARKKITEHTIKUVIO OY sivu 1 KARKKILAN YHTEISKOULU B-OSAN KELLARI RAKENNENTTAVUUSSELVITYS

ARKKITEHTIKUVIO OY sivu 2 RAKENNETTAVUUSSELVITYS Tässä asiakirjassa selvitetään mahdollisuuksia Karkkilan yhteiskoulun B-osan kellaritilojen muuttamiseksi opetustiloiksi. Selvitys toimii mm. päätöksenteon apuvälineenä hankesuunnittelussa. YLEISTÄ Rakennuskohde ja sen sijainti Karkkilan Yhteiskoulu B-osan kellaritilat Kaupunki: Karkkila Kaupunginosa: 404 Kortteli: 5 Tontit: 1 ja 10 Osoite: Koulukuja 7, 03600 Karkkila Rakennus kokonaisuudessaan - kerrosala 8 100m2 - tilavuus 12000m3 - paloluokka: palonkestävä - kerrosluku: 2 B-osan kellaritilojen laajuustiedot: - bruttoala n. 562 m2 - nettoala n. 528 m2 - tilavuus n. 1530 m3 Rakennuttaja Karkkilan kaupunki PL 50, Valtatie 26 03601 KARKKILA Puhelin 09-225051 Yhteyshenkilö: Pirjo Hilonen, rakennuttamispäällikkö Käyttäjän edustajat: Elina Koskimaa, yhteiskoulun rehtori, Karkkilan kaupunki Jari Kymäläinen, työväenopiston rehtori, Karkkilan kaupunki

ARKKITEHTIKUVIO OY sivu 3 Selvityksen laatija: Arkkitehtikuvio Oy Käpylänkuja 1, 00610 HELSINKI Puhelin (09) 7244 161 Telefax (09) 7244 600 Yhteyshenkilö Pertti Palmroos gsm 040-5808 711 E-mail: pertti.palmroos@arkkitehtikuvio.fi Lähtötiedot ja konsultaatioapu: Lähtötietoina on osittain käytetty kohdetta koskevien rakennushankkeiden suunnitelmia. Lisäksi kellaritilojen osalta on tämän työn ohessa laadittu ns. ajantasapiirustus. Tätä varten on suoritettu käsivaraisia mittauksia rakenteiden sijainnin selvittämiseksi. Lisäksi kaupungin taholta on suoritettu lattiapintojen, anturoiden yläpintojen ja välipohjaholvin alapintojen korkeusasemamittauksia. Mittausten perusteella on laadittu cad-ohjelmalla 2-ulotteinen tietokonemalli. Rakentamista ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki sekä maankäyttö- ja rakennusasetus. Lisäksi rakentamisesta määrätään Suomen rakentamismääräyskokoelmassa. Selvityksessä viitataan myös Rakennustietosäätiön julkaisemiin RT-ohjekortteihin, joita yleisesti käytetään suunnittelun ja rakennusvalvonnan työkaluina. Lisäksi opetushallitus on julkaissut opetustilojen suunnitteluohjeita. Käytössä olleet aiemmat suunnitelmat: Ark: Suunnittelukeskus Oy Ark (pääpiir) 207 4308 101, -102 jne. pvm. 14.4.1988 Ark (työpiir) 207 4308 201, -201 jne pvm. 21. ja 29.4.1988; 17.5.1989 Rakenteet: LVI: Sähkö: Suunnittelukeskus Oy Rak 207 5938 301, -302 jne. pvm. 19.12.1988 LVI-Suunnittelutoimisto Voitto Suonpää Oy LVI-27-101, -102 jne. pvm. 30.12.1988; 30.5.1989. Sähkösuunnitelmia ei ole ollut käytettävissä.

ARKKITEHTIKUVIO OY sivu 4 1. RAKENNUSLUPATILANNE JA HISTORIAA Rakennuksen laajennukselle on haettu vuonna 1989 kaksi lupaa: Koulurakennuksen laajennus ja muutostyöt (lupatunnus 89-1) ja koulurakennuksen muutostyöt / rakennusaikainen muutoslupa näyttämön ja kellarin laajennukselle (lupatunnus 89-64). Ensimmäisen luvan osalta oli tarkoitus jättää suurin osa kellaritiloista kaivamatta. Muutosluvalla haettiin lupa varastotilojen rakentamiselle, johon on siirretty myöhäisemmässä vaiheessa harrastetiloja ilman lupapäätöstä. Rakennusluvan 89-1 kohde on otettu käyttöön 8/1990 ja luvan 89-64 on otettu käyttöön 9/1994. (Tiedot: Karkkilan kaupunki / rakennusvalvonta / Nicole Ahtokivi) Laajennus on toteutettu kahden koulurakennuksen väliin ja kiinni olemassa olevaan urheilurakennukseen. Kellaritilojen käyttötarkoituksen muuttaminen lupapäätöksessä hyväksytystä käyttötarkoituksesta edellyttää rakennusvalvontaviranomaisen myöntämää rakennuslupaa. 2. ASEMAKAAVALLINEN TILANNE Rakennus muodostuu kolmesta osasta A, B ja C. B-osa sijoittuu kahdelle eri tontille: 1 ja 10. Asemakaavassa alueella on YO- merkintä eli opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. Asemakaavan mukaan YO- ja YYO-korttelialueille saa merkityn rakennusoikeuden lisäksi kellarikerrokseen sijoittaa rakennusten käyttöä palvelevia pukeutumisja peseytymistiloja. Kellaritilojen aiottu uusi käyttötarkoitus on asemakaavan mukaista. Rakennusoikeutta kuvaava tehokkuusluku e=1,5. Rakennusoikeutta on käytetty 8100k-m2. Rakennusoikeutta on jäljellä.

ARKKITEHTIKUVIO OY sivu 5 3. PIHA-ALUE Pysäköintivaatimus asemakaavassa on 1ap / 200k-m2. Piha-alueelle ei kohdistu muutospaineita, koska rakennuksen henkilömäärä ei ole muuttumassa. Kulkuyhteydet ja pihan käyttötarkoitukset voidaan säilyttää ennallaan. Pysäköinti: Pysäköintipaikkatarve ei lisäänny rakennuksen osan käyttötarkoituksen muuttuessa, koska oppilas- ja henkilökuntamäärää ei ole tarkoitus lisätä. Huoltoliikenne: Rakennuksen huoltoliikennejärjestelyt voidaan säilyttää ennallaan. Taideaineiden tarvitsema huoltoliikenne on vähäistä ja se voidaan hoitaa olemassa olevin pihajärjestelyin. Jätehuolto: Jätteen määrä ei lisäänny rakennuksen osan käyttötarkoituksen muuttuessa. Olemassa olevat jätteiden keräyspisteet ovat riittävät. Pelastustie ja sammutusreitti: Kulkuyhteydet kellaritiloihin pihalta voidaan järjestää suoraan ulkokautta uuden ulkoportaan avulla. Kulkuyhteys toteutuu myös olemassa olevan porrashuoneen kautta. 4. SISÄPUOLISET TILAJÄRJESTELYT JA -TARPEET Tarkoituksena on muuttaa rakennuksen kellaritilassa sijaitsevat varasto- ja harrastetilat opetuskäyttöön soveltuviksi tiloiksi. Tiloissa tulisi koulun lisäksi toimimaan Karkkilan työväenopisto. Käyttäjien esittämät tilatarpeet ovat seuraavat: - 2 x perusopetustila 25hlö (OT3) 60m2 - taideaineiden opetustila (savi- ja posliinityö) 50-70m2 - polttouunitila varastoineen (3kpl) n. 20-25m2 - tekstiilityö 50-70m2 - opettajainhuone 20m2-2 x toimistohuone 20m2

ARKKITEHTIKUVIO OY sivu 6 - varastotilaa 20m2 - wc-tilat - siivoustilat Lisäksi tarvitaan tilaa vaatesäilytykselle sekä liikennetilaa kulkuyhteyksien muodostamiseksi. Lisäksi liitteenä olevassa kaaviossa on varattu tila ilmanvaihtokonehuoneelle. Vaihtoehtona on järjestää iv-kanaville reititys kerrosten läpi olemassa olevaan ivkonehuoneeseen, mikäli iv-koneessa on kapasiteettia. Taideaineopetustilojen erityiset vaatimukset: - polttouunit - lattiakaivot - vetokaapit Nykyiset kulkuyhteydet kellariin: Tilojen tekniset erityisvaatimukset tulee ottaa huomioon jatkosuunnittelussa. Noudatetaan RT-kortiston sekä opetushallituksen julkaisemia ohjeita koulutilojen suunnittelusta. Kulkuyhteys kellariin on Anttilankadun varrella olevan pääsisäänkäynnin yhteydessä olevan portaan kautta. Tämä porras täyttää paloteknisessä mielessä uloskäytävän vaatimukset. Kulkuyhteys on tilapäisesti suljettu portaan alapäässä sijaitsevassa yhteystunnelissa olevista sisäilmaongelmista johtuen. Toinen kulkuyhteys on B-osan ala-aulasta palo-osastoidun oven kautta. Kolmas kulkuyhteys on C-osan ala-aulasta yhteystunnelin kautta. Kulkutie yhtyy pääsisäänkäynnin porrashuoneeseen. Nykyiset tilajärjestelyt Nykyiset kellaritilat sijaitsevat n. 1,8m pihan puoleisen maanpinnan alapuolella ja ovat pääosin maalattiaisia. Huonekorkeus maalattiasta on n. 3,0m. Se mahdollistaa tarvittaessa vähäisen tai osittaisen LVIStekniikan vaatiman alaslaskun sisäkatoissa. Tunnelin lattia on tulevaa lattiaa n. 50-60cm korkeammalla. Toimivien opetustilojen järjestäminen ko. kellaritiloihin edellyttää tilojen jakamista osiin. Olemassa olevien

ARKKITEHTIKUVIO OY sivu 7 Luonnonvalo kellaritilojen tehokkuudessa ei päästä vastaavaan tehokkuuteen kuin uudisrakentamisessa maanpäälle. Tilaohjelmassa esitettyjen kaikkien tilojen sijoittaminen kellaritiloihin ei em. seikoista johtuen liene mahdollista. Nykyisiin harrastetiloihin on yläikkunat, joiden kautta luonnonvaloa on saatavissa. Ikkunoiden alareuna jäänee tulevasta lattiasta hieman yli 2,0m. Ikkunoiden korkeus karmit mukaan lukien on 50cm. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen mukaan työtilat tulee suunnitella tarkoituksenmukaiseksi ja turvallisiksi. Työhuoneiden suunnittelussa noudatetaan soveltuvin osin asuntosuunnittelulle asetettuja asuinhuonetta koskevia vaatimuksia (RakMK G1). Työhuoneen valoisuus saadaan järjestää toisen tilan kautta tulevalla välillisellä luonnonvalolla. Asemakaavassa voidaan sallia työhuoneen sijoittaminen maanpinnan alapuolelle. Työtilan suunnittelussa on tällöin kiinnitettävä erityistä huomiota ilmanvaihdon riittävyyteen, uloskäytävien turvallisuuteen ja valaistukseen, tarpeellisten varajärjestelmien tarkoituksenmukaisuuteen sekä työtilan viihtyisyyteen. Toimistotilojen suunnittelua koskevassa RT-kortissa 95-10716 mainitaan em:n lisäksi, että työtilojen on suositeltavaa sijaita maanpinnan yläpuolella. Koulutilojen suunnittelua ohjaavassa RT-kortissa 96-10936 vuodelta 2008 mainitaan, että tilat, joissa työskennellään ja opiskellaan on suunniteltava sellaisiksi, että yleisvalaistuksessa voidaan hyödyntää päivänvaloa. Riittävän päivänvalon turvaamiseksi on em. tiloissa ikkunan valo-aukon oltava vähintään 10% tilan huonealasta. Ikkunat eivät täytä työ-, asuin- toimisto- tai luokkahuoneelle asetettua 10%:n vaatimusta huoneen lattiapinta-alasta. Ikkunoiden pinta-alan lisääminen ei ole mahdollista. Tiloja ei voida hyväksyä em. perustein opetuskäyttöön ilman rakennusvalvontaviranomaisen myöntämää poikkeamispäätöstä.

ARKKITEHTIKUVIO OY sivu 8 5. PALOTEKNISET ASIAT YLEISTÄ Suomen rakentamismääräyskokoelman (Srmk) E1-osassa ovat määräykset rakennusten paloturvallisuudesta. Yleensä rakennuksen käyttötarkoitusta muuttaessa tulee säännöstö huomioida. Vähäisiä poikkeamisia voitaneen sallia henkilöturvallisuudesta tinkimättä. Rakennuksen palotekninen luokka on palonkestävä. Määräysten muututtua nykyään vastaava palotekninen luokka on P1. Rakennuksen käyttötapa: Koulurakennus (kokoontumistila) Rakennuksen paloluokka: palonkestävä (P1). Palokuorma alle 600MJ. Rakennuksen kokoa koskevat rajoitukset: - Rakennuksen suurin sallittu henkilömäärä: ei rajoitusta. - Palo-osaston suurin sallittu koko: 2400m2 - Palo-osaston suurin sallittu koko kellarissa: 800m2 Palo-osastointi: - Yleensä kerrokset ja ullakot omiin palo-osastoihinsa. - Uloskäytävät (porrashuone) tulee olla palo-osastoituja. - Osastoivien rakennusosien luokkavaatimukset EI60. - Kantavat rakenteet kellarissa: R60, A2-s1, d0 Pintarakenteet: - Sisäpuolisten pintarakenteiden luokkavaatimukset seinissä ja katoissa yleensä D-s2,d2. - Uloskäytävien seinissä ja katoissa A2-s1,d0; lattiassa DFL-s1. Nykyisen kellarin ja 1krs:n väliset seinänosat ovat kivirakenteisia. Koska tiloista ei suunnitelmia ole, ei palo-osaston rajoja voida tarkastella suunnitelmista. Kellaritilaan johtavissa ovissa on A60-kilvet. Ovet täyttävät osastointivaatimukset. Välipohja ontelolaattarakenteisena täyttää osastointivaatimuksen. Kellaritilaa näin ollen voidaan pitää palo-osastoituna muista kerroksista. Porrashuoneen ja yhdystunnelin läpiviennit ovat tiivistämättä ja ne tulee saattaa A60 (EI60) luokkaisiksi riippumatta siitä, ryhdytäänkö kellaritilojen

ARKKITEHTIKUVIO OY sivu 9 muutoshankkeeseen vai ei. Harrastetilasta johtaa kolme ilmanvaihtokanavaa ylöspäin. Myös näiden palo-osastointi tulee saattaa määräysten mukaiselle tasolle. Kellaritilat rakenteiden osalta täyttävät palotekniset määräykset. POISTUMISTIET Rakennuksesta tulee voida turvallisesti poistua tulipalossa tai muussa hätätilanteessa. Rakennuksen jokaiselta poistumisalueelta tulee yleensä olla vähintään kaksi erillistä, tarkoituksenmukaisesti sijoitettua uloskäytävää. Yksi uloskäytävä sallitaan enintään kahdeksankerroksisessa rakennuksessa, kun poistumisalueen käyttötapana on asunto, alle 300h-m2:n työpaikkatila taikka alle 300hm2:n tuotanto- ja varastotila. Tällöin on poistumisalueelta oltava varatie. Yksi uloskäytävä voidaan sallia myös pienissä majoitustiloissa ja hoitolaitoksissa sekä pienissä kokoontumis- ja liiketiloissa, jos tästä ei ole vaaraa henkilöturvallisuudelle. Poistumisalueelta on yleensä oltava varatie. (Srmk E1:n ohje: Yksi uloskäytävä riittää esimerkiksi yksikerroksisessa majoitusrakennuksessa, jonka huoneisiin kuljetaan suoraan ulkoa. Yhtä uloskäyntiä voidaan pitää riittävänä enintään kymmenelle hoidettavalle tarkoitetussa hoitolaitoksessa sekä pienessä kahvilassa, kioskissa tai pienmyymälässä.) Uloskäytävän leveyden tulee olla vähintään 1200mm, toinen uloskäytävä saa olla 900mm, jos poistumisalueelta poistuvien henkilöiden määrä on enintään 60. Uloskäytävät ja kulkureitit tulee yleensä varustaa turva- ja merkkivalaistuksella. Kellaritilasta on nykyisellään vain yksi poistumistienä toimiva porrashuone (uloskäytävä), eikä tavoiteltu poistumisalueen käyttötapa ole em. luettelossa. Muita yhteyksiä ei voida ottaa huomioon, koska etäisyydet ulos muodostuvat liian pitkiksi. Kellaritilan käyttötavan muuttaminen tilaksi, jossa pysyvästi työskennellään, opiskellaan tai oleskellaan

ARKKITEHTIKUVIO OY sivu 10 edellyttää toisen poistumistien toteuttamista. Uloskäytävät ja kulkureitit tulee varustaa turva- ja merkkivalaistuksella. Suunnitteluun ryhdyttäessä palotekniset ratkaisut edellyttävät jatkoneuvotteluja pelastusviranomaisen kanssa. Tilakaaviossa on esitetty uusi uloskäytävä ulkoportaana suoraan pihalle. SAMMUTUS- JA PELASTUSTEHTÄVIEN JÄRJESTELY Rakennuksessa on automaattinen paloilmoitinjärjestelmä. Rakennus on varustettu pikapalopostein ja käsisammuttimin. Kellaritiloihin toteutetaan vastaava alkusammutuskalusto. Kellaritilat liitetään olemassa olevaan paloilmoitinjärjestelmään. Pelastuslaitoksen sammutusreitti kellariin voidaan osoittaa olemassa olevien yhteyksien kautta seuraavasti: C-siiven ala-aulan kautta tai B-osan ala-aulan kautta. Savunpoisto: Kellaritilassa ei ole erityistä palokuormaa eikä näin ollen savua muodostavaa palavaa ainetta. Savunpoisto järjestetään olemassa olevien yläikkunoiden kautta. VÄESTÖNSUOJA Savunpoistojärjestelyt tulee hyväksyttää jatkosuunnittelun yhteydessä pelastusviranomaisella. Rakennuksessa on 2 S1-luokan väestönsuojaa, pinta-alaltaan yhteensä 187m2. Mitoituksena on käytetty 2% kerrosalasta ja suojan henkilömäärä on 264 (0,6m2/hlö). 6. HENKILÖ- JA KÄYTTÖTURVALLISUUS Kellaritilojen opetuskäyttöön ottamisesta ei nykyisen pelastuslain mukaan synny väestönsuojan rakentamisvelvoitetta. Pelastuslaki on muuttumassa v.2011. Rakennusten käyttöturvallisuudesta määrätään mm. Suomen rakentamismääräyskokoelman F2-osassa. Muutos- ja

ARKKITEHTIKUVIO OY sivu 11 korjaustoimenpiteisiin määräyksiä sovelletaan. Nykyinen pääsisäänkäynnin yhteydessä olevan portaan nousu ylittää n. 10mm:llä sallitun portaan nousun (160mm kokoontumistilassa). Porras on aiemmin hyväksytty yhdistämään kahta kokoontumistilaa. Porras on suoravartinen, lepotasolla varustettu ja leveä sekä näin ollen helppokulkuinen. Ala-aulasta johtavan kulkuyhteyden portaan nousu on n. 190mm, eikä sitä näin ollen voida osoittaa yleiseen käyttöön. Osastoivien palo-ovien lasit ovat rautalankalasia, jotka täyttävät lasirakenteille F2:ssa asetetut nykymääräykset. Kellaritilat täyttävät Suomen rakentamismääräyskokoelman F2:ssa henkilö- ja käyttöturvallisuudelle asetetut vaatimukset. Turvallisuusselvitys on päivitettävä koskemaan myös kellaritiloja. 7. ESTEETTÖMYYS Rakennusten esteettömyydestä on säädetty lainsäädännöllä Maankäyttö- ja rakennuslain 117 :ssä, maankäyttö- ja rakennusasetuksen 53 :ssä sekä Suomen rakentamismääräyskokoelman F1-osassa. Tulkintaa aiheuttanee se, mitä edellytetään, kun vanhan rakennuksen osan käyttötarkoitusta muutetaan. Pääsääntönä yleisesti voidaan kuitenkin pitää sitä, että erityisesti julkisten tilojen tulee soveltua sellaisten henkilöiden käyttöön, joiden kyky liikkua tai toimia on rajoittunut. Myös sosiaali- ja terveysministeriön päiväkoteja koskevassa turvallisuussuunnitteluohjeessa v.2008 otetaan kantaa esteettömyyden puolesta. Kellaritilojen saattaminen esteettömäksi edellyttäisi hissiyhteyden toteuttamista kellaritiloihin. Rakennuksessa oleva hissi sijaitsee toisessa päädyssä, eikä se ulotu kellaritilojen tasolle. Hissin suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota erityisesti toiminnallisuuteen sekä rakennuksen sisä- että ulkoarkkitehtuuriin. Porrashissiratkaisussa porrashissin soveltuvuus olemassa olevaan portaaseen tulee varmistaa hissivalmistajalta. Vaihtoehtoratkaisuna hissille on erilaiset luiskaratkaisut. Luiskan jyrkkyys saa enimmillään olla 1:12,5 eli yhden metrin korkeusero

ARKKITEHTIKUVIO OY sivu 12 edellyttää 12,5m:n luiskaa. Lisäksi pitkät luiskat pitää jakaa lyhyemmiksi lepotasojen avulla. Kellaritilan esteettömäksi saattamismahdollisuudet tutkitaan jatkosuunnittelun yhteydessä erilaisia vaihtoehtoja tarkastellen. 8. RAKENTEET YLEISTÄ: Rakenteiden kuntoa kellaritiloissa ei ole tutkittu. Silmämääräisesti arvioiden rakenteet ovat sijainti ja nykyinen käyttötarkoitus huomioon ottaen tavanomaisessa kunnossa. Nykyiset kellaritilat ovat pääosin maalattiaisia. Maanpinnan korkeusasema on n. 0,6m yhdystunnelin lattiatasoa alempana. Tilat jakautuvat osiin betonisin seinin, jotka ovat kantavia. Uuden lattian korkeusasemaa rajoittaa mm. olemassa olevat perustukset; betonianturoiden yläpinnat. Kaupungin edustajan mukaan kellaritilaan, maalattian läpi on kesän 2010 aikana tulvinut vettä. Maalattiassa paikoin on näkyvissä salaojaputkistoksi tulkittavia putkijohdotuksia. Sijaintimittausten yhteydessä löytyi umpipohjainen kaivo, jossa oli vettä. KANTAVAT RAKENTEET Rakenteet määritetään erityisesti ulkoseinien sekä ala- ja yläpohjien osalta. Samalla otetaan näytteet mahdollisien mikrobikasvustojen selvittämiseksi. Asbestikartoitus tehdään. Pohjaveden korkeus mitataan. Mikäli pohjaveden korkeus ylittää kellarin lattiatason korkeusaseman, tulee jatkosuunnittelussa kiinnittää erityistä huomiota maanalaisten rakenteiden vesitiiveyteen. Ulkopuoliset salaojat, maanalaisten seinien vedenvastus sekä yhdystunnelin rakenteet tutkitaan ja laaditaan tarvittavat korjaussuunnitelmat. Seinärakenteet ovat paikalla valettua betonia. Lautamuottikuvio on selvästi havaittavissa. Väliseinien paksuus on 200mm. Tilassa on näkyvissä kaksi betonipilaria sekä -palkisto.

ARKKITEHTIKUVIO OY sivu 13 Holvi varasto- ja harrastetilojen kohdalla on ontelolaattarakenteinen. Muualla näkyvillä osin paikalla valettua betonia. Yhdystunneli on osittain maan peittämä. Uusissa tilaratkaisuissa on taloudellista pysytellä sellaisissa ratkaisuissa, joissa kantavia rakenteita ei oleellisesti muuteta. LÄMMÖNERISTYS Rakennepiirustusta RAK 207-5938-302 tulkitsemalla voidaan arvioida, että pihanpuoleisella sivulla ulkoseinärakenne olisi leikkauksen P1-P1 mukainen (paikalla valettu, 100mm:n solumuovieristeellä halkaistu teräsbetoni). Kaivamattomien tilojen vastainen seinärakenne on Suunnittelukeskus Oy:n laatiman piirustuksen 207-4308-229 mukaan teräsbetonia 200mm, jonka takana on 160mm:n lämmöneriste. Anttilankadun puoleisen sivun rakenteista ei ole tietoa. Tunnelista on esitetty poikkileikkaus, jossa lämmöneristettä (vuorivillaa) seinissä on 50mm ja katossa 150mm. Alapohjan maalattia on eristämätön. Seinärakenteet eivät täytä nykyrakentamiselle asetettuja lämmöneristysmääräyksiä. Viihtyvyyden kannalta olennaista on saavutettavat rakenteiden pintalämpötilat. Rakenteiden lämmöneristävyydet tutkitaan. Jatkosuunnittelussa tutkitaan lisälämmöneristämisen mahdollisuudet sekä siitä saatava hyöty. Alapohja lämmöneristetään lattian rakentamisen yhteydessä. VESIERISTYS WC-tilat ja siivoustilat ehdotetaan toteutettavaksi siivottavuuden vuoksi lattiakaivollisina märkätiloina. Taideaineiden opetustilat varustetaan lattiakaivoin. Märkätilojen lattiat ja seinät osittain vesieristetään. ÄÄNENERISTYS Olemassa olevat massiiviset betonirakenteet ovat hyviä äänen

ARKKITEHTIKUVIO OY sivu 14 eristävyyden kannalta. Nykyiset rakenteet täyttänevät ääneneristävyysvaatimukset. Uudet tiloja jakavat rakenteet suunnitellaan määräykset täyttäviksi. AKUSTIIKKA Tilojen akustiikkaa parannetaan alaslasketuilla, pinnoitetulla villalevykattorakenteella. HORMIT Harrastetilan itäpäädyssä on vanhoja iv-kanavien päitä. Näiden olemassa olevien läpivientejä pyritään käyttämään hyödyksi jatkosuunnittelussa. 9. TÄYDENTÄVÄT RAKENNUSOSAT Ikkunat: Ikkunat ovat sisään-aukeavia 3-lasisia puurakenteisia ikkunoita. Ikkunoiden kuntoa ei ole tutkittu. Ikkunoiden kunto silmämääräisesti on tyydyttävä. Ikkunat tarvittaessa kunnostetaan. Sisäovet: Ovien toiminnallista kuntoa ei ole tutkittu. Vanhojen käyttöön mahdollisesti jäävien ovien määrä on vähäinen. Ovet tarvittaessa kunnostetaan. 10. PINTARAKENTEET Pintarakenteet: Sisäkattoihin asennetaan uusi, alaslaskettu akustiikkalevytys. Tiloihin tehdään uusi maanvaraninen betonilattia pintarakenteineen. Vanhoja betoniseiniä tarvittaessa tasoitetaan. Seinät maalataan. Märkätilojen seinät laatoitetaan. Tiilimuuratut seinät tasoitetaan ja maalataan. Uudet väliseinät tehdään kipsilevyrakenteisina. Seinät

ARKKITEHTIKUVIO OY sivu 15 tasoitetaan ja maalataan. Aulaan rajoittuvia toimistoseiniä tehdään lasirakenteisina. 11. KALUSTEET VARUSTEET JA LAITTEET Kalusteet, varusteet ja laitteet: Uudet kiintokalusteet ja varusteet tilojen käyttötapa huomioon ottaen. 12. LVIS LVIS-tekniikan kuntoa kellaritiloissa ei ole tutkittu. Vesi-ja viemäriputkisto lienevät pääosin alkuperäisiä. Ikkunaseinillä on lämpöpatterit. Rakennuksessa on vesikeskuslämmitys. Lämmönlähteenä on kaukolämpö. Kattilahuone sijaitsee B-osan urheiluhallin kellaritilassa, tasolla +82,65 Anttilankadun ja Koulukujan kulmauksessa. Ylemmän kerroksen viemäriputkistoja kulkee vähäisessä määrin kellaritilassa. Putket kulkevat maalattian alle. LVI-piirustuksessa LVI- 27-B205 C on esitetty maalattian alla oleva viemäriputkisto. Ilmanvaihtokanavia on harrastetilan itäpäädyn katossa. Toimintaperiaate ei ole tiedossa. Sähköasennukset ovat pääosin alkuperäisiä. Nykyisen lämmitysjärjestelmän kapasiteetti varmistetaan. Vesi- ja viemäriputkisto uusitaan uusi käyttötapa huomioon ottaen. Tilojen ilmanvaihto toteutetaan koneellisena tilojen käyttötapa ja varustus huomioiden. Sähköasennukset valaistuksineen uusitaan opetustilojen edellyttämälle tasolle. Sähköjärjestelmän kapasiteetti varmistetaan uunit ja ilmanvaihtokoneet huomioiden. Tiloihin toteutetaan atk-kaapelointi.

ARKKITEHTIKUVIO OY sivu 16 13. VIRANOMAISKANNANOTOT Rakennusvalvontaviranomainen Vastaava rakennustarkastaja Nicole Ahtokivi Karkkilan kaupunki Ei kommentointeja. Pelastusviranomainen Ei havaittu huomautettavaa. Alkusammutuskalusto suojaustaso 1 mukaan. 10.9.2010 Mikko Salmi Palotarkastaja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Helsingissä 30.9.2010 Pertti Palmroos rakennusarkkitehti Liitteet: - Sijaintikaavio

ARKKITEHTIKUVIO OY sivu 17 Sijaintikaavio

Karkkilan kaupunki 13.9.2012 KARKKILAN YHTEISKOULUN B-OSAN KELLARIN KÄYTTÖÖNOTTO, TARVESELVITYS TARVESELVITYKSEN SISÄLLYSLUETTELO 1. HANKKEEN LÄHTÖTIEDOT 2. NYKYTILANNE JA TOIMINTA 3. KOULUN TILATARPEET 4. HANKE JA AIKATAULU 5. HANKKEEN VAATIMUKSET 6. RATKAISUT JA SUUNNITELMAT 7. KUSTANNUKSET 8. LIITTEET 963-Yhteiskoulu-tarveselvitys.doc Sivu 1/3

Karkkilan kaupunki 13.9.2012 1. HANKKEEN LÄHTÖTIEDOT 1.1 Hankkeen nimi Karkkilan Yhteiskoulun B-osan kellari - koulutilojen rakentaminen kellarikerrokseen 1.2 Yhteyshenkilöt, suunnittelutyöryhmä Niku Tuomisto pj., sivistystoimenjohtaja Kari O. Laine, siht., rakennusarkkitehti Jorma Kivilä, lukion rehtori Elina Koskimaa, yhteiskoulun rehtori Kari Setälä, tekninen johtaja Jari Salmisto, tekninen isännöitsijä Anne Paananen, vapaaehtoistyön koordinaattori 2. NYKYTILANNE JA TOIMINTA Tonttikohtaiset tiedot Kaupunginosa: 404 Kortteli: 5 Tontit: 1 ja 10 Osoite: Koulukuja 7, 03600 Karkkila Kellaritilat on rakennettu vain kantavien ja osastoivien rakenteiden osalta. Kellarin nykyiset tilat ovat sorapohjaiset, ei alapohjaa. Kellarin rakennustekninen kunto on hyvä / tyydyttävä Kellarikerroksen tilat eivät täytä opetustiloille asetettavia vaatimuksia seuraavasti luonnonvalon määrän osalta (10 % lattia-alasta) paloturvallisuuden osalta (poistumistiet) rakenteiden osalta (lämmöneristämätön maalattia) esteettömyyden osalta akustiikan osalta kalusteiden osalta LVIS-asennusten osalta Kellaritilojen tarkempi kuvaus 30.9.2010 päivätyssä rakennettavuuselvityksessä. Kellaritilat eivät ole tällä hetkellä koulukäytössä. Kellaria käyttää petanque-seura harjoituksiinsa. 3. KOULUN TILATARPEET Koululta puuttuvat tilat: - tietotekniikan mediatila joka sijaitsee keskeisellä paikalla. - fysiikan aineopetustila - OT3-opetustila, joka palvelee kiertäviä luokkatilatarpeita. - erityisopetuksen OT1-luokkatila - 8-10 hengen kokoustila - varastoa 963-Yhteiskoulu-tarveselvitys.doc Sivu 2/3

Karkkilan kaupunki 13.9.2012 4. HANKE JA AIKATAULU Kellaritilat tulisi muuttaa koulun käyttöön niin että edellä kuvatut puuttuvat tilat saadaan. Musiikkiluokka varastoineen voitaisiin sijoittaa kellariin ja vapautuva tila saataisiin tietotekniikan mediatilan käyttöön. Fysiikan aineopetustila sijoitetaan C-osaan, korvaava tila osoitetaan kellarista. Muut puuttuvat tilat voidaan sijoittaa kellarikerrokseen. Hankkeen aikataulu Tarveselvitys 12.9.2012 mennessä Hankesuunnitelma 19.9.2012 mennessä. Muutostyön suunnittelu 28.2.2013 mennessä 5. HANKKEEN VAATIMUKSET Esteettömyysvaatimusten täyttämiseksi on rakennettava hissi. Paloturvallisuusvaatimusten täyttämiseksi on rakennettava toinen poistumistie sisäpihalle. Tilaohjelman laajuustiedot B-osan kellaritilojen laajuustiedot: - bruttoala n. 562 m2 - nettoala n. 528 m2 - tilavuus n. 1530 m3 6. RATKAISUT JA SUUNNITELMAT Rakennustyöt suoritetaan kahdessa vaiheessa. 1-vaiheessa tehdään pihan muutostyöt ja vaipparakenteet sekä LVIS-valmius. 2-vaiheessa tehdään hissi ja koulutilat. 7. KUSTANNUKSET Muutostyön tavoitehinta-arvio on 1,1 M, josta 1-vaiheen osuus 0,4 M. 963-Yhteiskoulu-tarveselvitys.doc Sivu 3/3

Arkkitehtikuvio Oy Karkkilan yhteiskoulu B-osan kellarikerros, tarveselvitys TAVOITEHINTA-ARVIO 13.9.2012 Tila- ja hanketekijät % valittu Hankekoko pieni hanke 5 % 7 % pienehkö hanke 2 % tavanomainen hanke 0 % 0 % suuri hanke -3 % Teletekniikka vaatimaton ratkaisu -2 % tavanomainen ratkaisu 0 % 0 % korkealuokkainen ratkaisu 3 % yksilöllinen erittäin vaativa ratkaisu 8 % Pohjaolosuhteet helpot -2 % normaalit 0 % 0 % vaativat +3...+5% 3 % vaikeat +10...+15% Rakennettu, tonttialue vähäiset aluetyöt ja -rakenteet -2 % normaali 0 % 0 % laajat aluetyöt tai -rakenteet 3 % laajat aluetyöt ja -rakenteet 7 % 8 % pihamuutos Uudishinnan korjaustekijät 18 % 963Tavoitehinta-arvio-Karkkilan-Yhteiskoulun-kellarikrs.xls 1/2

Arkkitehtikuvio Oy Alueellinen hintataso; Haahtela 77 Tila: korjaus aste netto-m2 euro/m2 yht euro OT3 80 % 68 1 850 100 788 MUSIIKKI 80 % 106 1 850 156 436 AULA 80 % 103 1 990 163 498 IV-KONEH. 60 % 21 1 300 16 146 MUS.VAR 80 % 19 1 200 17 760 ET 80 % 14 1 470 15 876 ET 80 % 16 1 470 18 346 UUSI TUULIK. =Laajennus 100 % 11 2 200 23 320 TUNNELI 80 % 29 1 470 33 634 PRH 80 % 6 1 580 7 205 SIIVOUS = laajennus 100 % 5 2 200 10 120 OT3 70 % 60 1 680 70 678 KOKOUSHUONE 80 % 25 2 130 42 600 VAR 80 % 15 1 200 14 400 VAR 80 % 15 1 200 14 400 WC-RYHMÄ / SUIHKU 90 % 8 3 160 23 605 i-wc 90 % 5 3 230 15 698 0 Hissilaajennus kellarikrs m2 11 2 600 28 600 Hissilaajennus 1.krs m2 11 2 600 28 600 Hissilaajennus 2.krs m2 7 2 600 18 200 hissi kpl 1 82 000 82 000 Ulkoporras erä 1 6 000 6 000 Tunnelin korjaus ulkop. erä 1 19 000 19 000 PINTA-ALAN MITTAUSKORJAUS PINTA-ALA YHTEENSÄ m2 552 0 Hinnan hanketekijät 18 % 166 844 Yhteensä 1 093 753 Haahtela ennuste 09-2012 77 0 YHTEENSÄ euroa 1 093 753 Yhteensä euro/m2 1 981 Ei sisällä alv 1-vaiheen osuus euroa 395 000 Kari O. Laine rakennusarkkitehti 963Tavoitehinta-arvio-Karkkilan-Yhteiskoulun-kellarikrs.xls 2/2

Arkkitehtikuvio Oy Liite 4 Karkkilan yhteiskoulu B-osan kellarikerros, hankesuunnitelma OHJELMA-ALA Tila: ohm2 AULA 103 ET 14 ET 16 i-wc 5 KOKOUSHUONE 25 MUS.VAR 19 MUSIIKKI 106 OT3 68 OT3 60 SIIVOUS = laajennus 5 UUSI TUULIK. =Laajennus 11 VAR 15 VAR 15 WC-RYHMÄ / SUIHKU 8 Hissilaajennus kellarikrs 11 Hissilaajennus 1.krs 11 Hissilaajennus 2.krs 7 PINTA-ALA YHTEENSÄ m2 497 pvm. 13.9.2012 Kari O. Laine rakennusarkkitehti 963_Ohjelma-alat-Karkkilan-Yhteiskoulun-kellarikrs.xls 1/1

Liite 6 Yhteiskoulun B-osan rakentamaton tila 1-vaiheen väliaikainen käyttö arkisin klo 8-16 ja 16-22 sekä viikonloppuisin (lisäys kamppailu-urheilijoiden tilatarveselvitykseen) 1. Yhteiskoulu ja lukio - tyttöjen ja poikien liikunnanopetus arkisin 2. Karkkilan kaupungin liikuntatoimi - ohjatut liikuntaryhmät - erityisryhmät - Tyhy-toiminta - Kunnossa Kaiken Ikää-ryhmät - liikuntakerhot 3. Varhaiskasvatus - Perhepäivähoitajat, liikuntatuokiot - Päiväkodit ( Nyhkälä, Högfors, Pupula ), liikuntatuokiot 4. Kamppailu-urheilu - kamppailulajien harjoittelu