VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2003

Vantaan kaupunki A 7 : 2003 Tilasto ja tutkimus VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2003 Koko kaupungin ennuste 2004-2030 Osa-alueiden ennuste 2004-2010 12.5.2003

3 Sisällysluettelo SAATTEEKSI 1 VANTAAN VÄESTÖKEHITYKSEN NÄKYMIÄ 7 1.1 Helsingin seudun väestökehityksestä 7 1.2 Vantaan väestökehitys.. 7 2 ENNUSTEEN RAKENNE.. 9 3 SYNTYVYYS JA KUOLEVUUS... 9 3.1 Hedelmällisyys.. 9 3.2 Kuolevuus.. 10 4 MUUTTOLIIKE.. 11 4.1 Tulo- ja lähtömuuttajien määrä. 11 4.2 Muuttovilkkaus.. 12 4.3 Vantaan ulkoisen muuttoliikkeen lähtö- ja kohdealueet 12 4.4 Väestöennusteen muuttoliikettä koskevat oletukset.. 14 5 ASUNTORAKENTAMISENNUSTE. 15 5.1 Asuntorakentamisennusteen lähtökohdat.. 15 5.2 Asuntorakentamisennuste 2003-2010 15 6 VANTAAN VÄESTÖENNUSTE VUOTEEN 2030. 17 7 VÄESTÖ PALVELUALUEILLA VUOTEEN 2010. 19 7.1 Myyrmäen palvelualue.. 19 7.2 Martinlaakson palvelualue 20 7.3 Tikkurilan palvelualue... 21 7.4 Korso-Koivukylän palvelualue.. 22 7.5 Hakunilan palvelualue 23 LIITE A Taulukko 1. Vantaan väestö ikäluokittain 1.1.2003-2030 27 Taulukko 2. Vantaan väestö 5-vuotisryhmittäin 1.1.2003-2030.. 28 LIITE B Taulukko 1. Väestöennuste palvelualueittain ja kaupunginosittain 1.1.2003-2010.. 31 Taulukko 2. Väestönmuutos palvelualueittain ja kaupunginosittain 2003-2010 32 Taulukko 3. Vantaan väestöennuste ikäryhmittäin 1.1.2003-2020 33 Taulukko 4. Palvelualueiden väestöennuste ikäryhmittäin 1.1.2003-2010 34 Taulukko 5. Kaupunginosien väestöennuste ikäryhmittäin 1.1.2003-2010 39 Taulukko 6. Kaupunginosien väestöennuste suurin ikäryhmin 1.1.2003-2010.. 100 KAUPUNGINOSA- JA PALVELUALUEKARTTA ISBN 952-443-083-5

Saatteeksi Väestöennuste on laadittu Vantaalla joka toinen vuosi. Vuoden 2001 ennusteessa arvioitiin Vantaan väkiluvun olevan vuoden 2003 alussa 182 886 henkeä. Todellisuudessa väkiluku olikin vuoden 2001 yllättävästä väestönkehityksestä johtuen noin tuhat henkilöä vähemmän, 181 890, eli ennustevirheestä tuli kahdessa vuodessa poikkeuksellisen suuri. Muuttojen, niin kuntien sisäisten kuin kuntien välistenkin, määrän lisääntyminen ja sen jaksoittaiset vaihtelut sekä asuntojen rakentamisen määrän heilahtelut ovat tehneet väestökehityksen ennustamisen entistä vaikeammaksi. Vantaan väestöennuste 2003 ulottuu vuoteen 2030 saakka, koska mm. Vantaan yleiskaavaa tarkistetaan ja Pääkaupunkiseudunseudun tulevaisuuskuvaa luodaan samalle ajanjaksolle. Osa-alueittainen ennuste ulottuu vuoden 2010 alkuun saakka. Väestöennuste on tehty kaupungin vuoden 2004 talousarvion ja vuosien 2005-2006 taloussuunnitelman pohjaksi. Ennusteen laati kaupungin tilasto- ja tutkimusyksikössä erikoistutkija Juhani Riihelä. Ennusteen pohjana olevan rakentamisennusteen tekivät maankäyttöinsinööri Tuula Hurme, yleiskaavainsinööri Gilbert Koskela ja tietopalvelupäällikkö Hannu Kyttälä. Lisätietoja väestöennusteesta saa Juhani Riihelältä, puh. 839 22987 ja Hannu Kyttälältä, puh. 839 22716. Ennustetietoja saa sekä raporttia voi tilata lisäksi Sisko Salolta puh. 839 22502 ja Sirpa Rönniltä 839 22725. Väestöennuste löytyy myös kaupungin verkkosivuilta osoitteesta: http://www.vantaa.fi/cgi-bin/sivut?kat=tilasto_ja_tutkimus. Vantaalla 12.5.2003 Hannu Kyttälä Tietopalvelupäällikkö hannu.kyttala@vantaa.fi

7 1 VANTAAN VÄESTÖKEHITYKSEN NÄKYMIÄ 1.1 Helsingin seudun väestökehityksestä Viimeaikaiset Helsingin seudun 1 väestöennusteet ovat olleet tekijästä riippumatta varsin samansuuntaisia. Uudenmaan liiton, Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV) ja Tilastokeskuksen ennusteissa sekä Helsingin ja Espoon kaupunkien ennusteiden perusvaihtoehdoissa seudun väestön arvioidaan kasvavan vuoteen 2025 mennessä nykyisestä 1,2 miljoonasta noin 1,45-1,5 miljoonaan asukkaaseen. 2 Kasvuennusteet perustuvat - kuten esimerkiksi Helsingin ja Espoon laatimissa Helsingin seudun väestöennusteissa todetaan - koko maan ja Helsingin seudun taloudellisen kasvun jatkumiseen, joskin kasvun oletetaan hidastuvan jonkin verran vuoden 2010 jälkeen. Tällöinkin seudun talouden oletetaan kasvavan muuta Suomea nopeammin. 3 Väestönkasvun oletetaan YTV:n ja Uudenmaan liiton arvioissa jakautuvan seudun sisällä siten, että pääkaupunkiseudun kuntien (Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa) osuus seudun väestöstä laskee ennustekauden aikana vain hieman, nykyisestä 79,4 prosentista 78 prosenttiin. Sen sijaan pääkaupunkiseudun kuntien välisten muutosten oletetaan olevan suurempia. Helsingin väestön arvioidaan kasvavan Espoota ja Vantaata hitaammin, minkä seurauksena sen osuuden pääkaupunkiseudun väestöstä oletetaan supistuvan nykyisestä 57,6 prosentista 53 prosenttiin vuonna 2025 ja vastaavasti Espoon ja Vantaan väestöosuuksien kasvavan: edellisen vajaalla kolmella prosenttiyksiköllä 25,6 prosenttiin ja jälkimmäisen vajaalla kahdella yksiköllä 20,5 prosenttiin. Kehityssuunnan taustalla vaikuttavat Helsingin asuntotuotantomahdollisuuksien ehtyminen, Helsingin muuta seutua korkeammat asumiskustannukset, liikenneyhteyksien parantuminen sekä yhä kauempaa tapahtuvaa pendelöintiä suosiva työpaikkakehitys, mistä esimerkkinä Vantaalle Kehä III:n varteen viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana syntyneet tuhannet uudet työpaikat. Tilastokeskuksen kunnittaisen väestöennusteen arviot Helsingin, Espoon ja Vantaan väestökehityksestä poikkeavat selvästi seutuorganisaatioiden ja myös kuntien omista väestöennusteista. Kun Uudenmaan liitto ja YTV arvioivat Helsingin väkiluvun nousevan vuoteen 2025 mennessä noin 620 000 henkilöön ja Helsinki ennusteen perusvaihtoehdossaan noin 600 000 asukkaaseen, ennustaa Tilastokeskus pääkaupungin väkiluvuksi noin 650 000 henkilöä. Vantaata ja Espoota koskevat ennusteet poikkeavat vastaavasti toiseen suuntaan: kun Uudenmaan liitto ja YTV arvioivat Vantaan asukasmäärän olevan 240 000 vuonna 2025 ja Espoon 300 000, ennustaa Tilastokeskus Vantaan väkiluvun kohoavan vajaaseen 215 000 henkilöön ja Espoon 273 000 henkilöön. Arvioerolla on Vantaan kannalta merkitystä sikäli kun Tilastokeskuksen ennuste vaikuttaa valtion viranomaisten kuntiin kohdistuviin resurssointipäätöksiin. 1 2 3 Helsingin seudun kuntia ovat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Nurmijärvi, Tuusula, Vihti ja Sipoo. Näistä kahdeksaa viimeistä nimitetään ennusteessa pääkaupunkiseudun kehyskunniksi tai alueeksi. Uudenmaan kuntien väestösuunnite vuoteen 2025. Julkaisussa Uudenmaan maakuntasuunnitelma 2025. Visio ja strategia. Liite 1. Uudenmaan liiton julkaisuja A9: 2003, Helsinki 2003; Pääkaupunkiseudun tulevaisuuskuva PKS 2025 Helsingin seudun nykytila. Sarja B 2002:1, Helsinki 2002; Espoon ja Helsingin seudun väestöennuste 2002-2030. Raportteja Espoosta 4/2002. Kaupunkitutkimus TA Oy. Espoon kaupunki, palvelukeskus. Tieto- ja tutkimuspalvelut. Espoo 2002; Helsingin väestöennuste 2002-2025. Tilastoja 2002:25. Helsingin kaupungin tietokeskus. Helsinki 2002; Väestöennuste kunnittain 2001-2030. Tilastokeskus. Väestö 2001:10, Helsinki 2001. Espoon., mt, 18-21; Seppo Laakso ja Pekka Vuori: Helsingin ja Helsingin seudun väestöennuste 2002-2025, 10-12. Kvartti 1/03. Neljännesvuosijulkaisu. Helsingin kaupungin tietokeskus. Helsinki 2003.

8 1.2 Vantaan väestökehitys Tässä Vantaan kaupungin tilasto- ja tutkimusyksikön laatimassa väestöennusteessa arvioidaan Vantaan väestön kasvavan 196 000 asukkaaseen vuonna 2010, 221 000 asukkaaseen vuonna 2020, 230 000 asukkaaseen vuonna 2025 sekä 240 000 asukkaaseen vuonna 2030. Verrattuna edelliseen kahden vuoden takaiseen väestöennusteeseen väestön oletetaan kasvavan vuoteen 2010 mennessä hieman hitaammin, mutta vauhdin oletetaan nopeutuvan Länsi-Vantaalla sijaitsevan ns. Marja-Vantaan alueen rakentamisen kiihtyesssä seuraavalla vuosikymmenellä. Tämän jälkeen väestönkasvu hieman hidastuu. Kokonaisuutena katsoen uusi ennuste ei juuri poikkea edellisestä. 2 ENNUSTEEN RAKENNE Vantaan väestöennusteessa on kaksi osaa. Ennusteen perustana on koko kaupungin tasoinen sukupuoli- ja ikäluokittainen ennuste, joka toimii osa-alueittaisen ennusteen kehyksenä. Vaikka jälkimmäinen, kaupunginosittainen ennuste muodostaa Vantaan ennustemallissa itsenäisen kokonaisuuden, pakotetaan se ristiriitatilanteessa koko kaupungin ennusteen määräämiin rajoihin. Tällainen tilanne syntyy esimerkiksi silloin, kun kaikkien kaupunginosien tiettyyn ikäluokkaan kuuluvien henkilöiden ennustettu summa poikkeaa koko kaupungin ennusteen mukaisesta henkilömäärästä. Koko kaupungin ennuste on demografinen ja perustuu eri väestönmuutostekijöiden arviointiin. Niitä ovat synnytysikäisten naisten hedelmällisyys, väestön kuolevuus sekä Vantaalle muutosta (tulomuutto) ja Vantaalta muutosta (lähtömuutto) koostuva muuttoliike. Hedelmällisyyden ennustamiseen käytetään 15-49 -vuotiaiden naisten ikäluokittain laskettavia erikoishedelmällisyyslukuja, kuolevuuden ennustamiseen miesten ja naisten ikäluokittaisia kuolemanvaaralukuja. Tulo- ja lähtömuuton lähtötietoina käytetään muuton vuosittaista kokonaismäärää ja muuttajien jakautumista eri ikäluokkiin. Käytetty ennustemalli ei erottele toisistaan ulko- ja kotimaan muuttoliikettä. Tällä ei ole kuitenkaan kovin suurta merkitystä siksi, että vain pieni osa muuttoliikkeestä on maahan- tai maastamuuttoa. Esimerkiksi vuonna 2002 maahanmuuton osuus tulomuutosta oli Vantaalla 6,7 %, maastamuuton osuus lähtömuutosta 3,4 %. Maahan- ja maastamuuton taso saattaa lisäksi vaihdella satunnaisesti vuosittain, minkä vuoksi sen virheetön ennustaminen on vaikeahkoa. Koko kaupungin ennustemalli toimii teknisesti niin, että ensimmäisen vuoden (ikä- ja sukupuoliluokittaisesta) lähtöväestöstä (ennusteessa väestö 1.1.2003) lasketaan käytössä olevien parametrien avulla kyseisen vuoden aikana syntyvät ja kuolevat. Syntyvät lisätään lähtöväestöön ja kuolleet poistetaan siitä, minkä jälkeen väestöä vanhennetaan vuodella ja otetaan vielä huomioon tulo- ja lähtömuuton nettovaikutus. Tulokseksi saadaan seuraavan vuodenvaihteen väestö, jota pidetään kyseisen kalenterivuoden lähtöväestönä. Tämän jälkeen toistetaan jälleen edellä kuvatut, väestömuutokset huomioon ottavat toimenpiteet niin monta kertaa kuin ennusteessa on vuosia. Väestöennusteen toinen osa, kaupunginosittainen ennuste, poikkeaa parametreiltaan koko kaupungin ennusteesta. Kaupunginosittaisessa ennusteessa otetaan erikseen huomioon syntyvyyden ja uustuotannon aiheuttama väestönkasvu sekä vanhassa asuntokannassa tapahtuvat, väestön eri ikäluokkien välisistä kokoeroista, muuttoliikkeestä ja kuolevuudesta johtuvat kokonaisvaikutukset. Eri kaupunginosiin syntyvien lasten määrä ennustetaan käyttämällä hyväksi koko kaupungin ikäluokittaisia erikoishedelmällisyyslukuja ja kunkin kaupunginosan hedelmällisyyden tason huomioon ottavia korjauskertoimia. Uustuotannon aiheuttama väestönkasvu arvioidaan erillisen kaupunginosittaisen ja talotyypittäisen rakentamisennusteen sekä ennustetta edeltävien

9 vuosien tilastoista lasketun, uusiin asuntoihin muuttavien henkilöiden asumisväljyyden ja ikärakenteen, avulla. Vanhan asuntokannan sisällä tapahtuvat muutokset ennustetaan kahden peräkkäisen vuodenvaihteen väestön välisenä suhteena ilmaistavin kaupunginosittaisin ja ikäryhmittäisin muutoskertoimin. Vuodenvaihteen kaupunginosittainen, ikä- ja sukupuoliluokittainen väestö muodostaa osaalueiden väestöennusteen lähtöväestön. Sitä vanhennetaan vuodella ja käsitellään edellä kuvatuilla osa-alueiden ennusteen väestönmuutostekijöillä. Tulokseksi saadaan seuraavan kalenterivuoden ennusteen "täsmäämätön" lähtöväestö. Koska se poikkeaa aina hieman ensisijaisena pidettävästä koko kaupungin ennusteesta, on se "täsmättävä" eli pakotettava koko kaupungin väestöennusteen muodostamaan kehykseen. Vastaava toimenpide tehdään ennustekauden jokaisen vuoden lähtöväestölle. Näiden toimenpiteiden lopputuloksena osa-alueiden väestöennuste on aina Vantaan väestön kokonaismäärän ja ikärakenteen osalta sama kuin vastaava koko kaupungin ennuste. Vantaan väestöennuste on tehty SAS-ohjelmistolla. 3 SYNTYVYYS JA KUOLEVUUS 3.1 Hedelmällisyys Vantaalle syntyy vuonna 2003 runsaat 2 400 lasta. Hedelmällisyys, ts. synnytysikäisten naisten ja heille elävänä syntyneiden lasten määrän välinen suhde, on tärkein ennusteen nuorimman ikäluokan määrään vaikuttava väestönmuutostekijä. Sitä voidaan kuvata tilastollisesti kokonais- ja erikoishedelmällisyysluvuin. Hedelmällisyys nousi lähes suoraviivaisesti vuodesta 1986 vuoteen 1994, minkä jälkeen se kääntyi laskuun. Vuoden 1997 jälkeen hedelmällisyyden aleneminen on pysähtynyt niin Vantaalla kuin koko maassa keskimäärin. Helsingissä, jossa hedelmällisyys on ollut selvästi valtakunnallista tasoa matalampi, se on kuitenkin laskenut aina viime vuoteen saakka (kuva 1). Käyrien samansuuntaisuus osoittaa, että hedelmällisyyden tason muutokset ovat olleet suurelta osin valtakunnallisia. Eräänä syynä hedelmällisyyden kohoamiseen voidaan pitää 1980- luvun puolivälissä voimaan tulleen lasten päivähoitolain vaikutuksia, jotka ovat viime vuosien tilastotiedoista päätellen jäänet osin pysyviksi. Kuva 1. Kokonaishedelmällisyys vv. 1980-2005 (Elävänä syntyneitä lapsia 1 000 hedelmällisyysikäistä naista kohti) 2200 kokonaishedelmällisyys 1900 1600 1300 Vantaa, toteutunut Vantaa, ennuste Helsinki Suomi 1000 1980 1983 1986 1989 1992 1995 1998 2001 2004

10 Vantaan koko kaupungin ennusteessa ikäluokittaisten erikoishedelmällisyyslukujen oletetaan jäävän koko ennustekaudeksi vuosien 1998-2002 tilastoista lasketun keskiarvon tasalle, toisin sanoen jonkin verran korkeammiksi kuin 1980-luvulla keskimäärin. Osa-alueille syntyvien lasten määrä ennustetaan koko kaupungin erikoishedelmällisyysluvuin ja korjauskertoimin, jotka ottavat huomioon hedelmällisyyden kaupunginosittaisen vaihtelun. Kerroinarvot laskettiin vuosien 1997-2002 tilastoaineistosta. 3.2 Kuolevuus Kuolemanvaaralla tarkoitetaan todennäköisyyttä kuolla tietyn kalenterivuoden aikana. Ennusteessa käytetään Vantaan vuosien 1995-2002 väestötilastoista laskettuja keskimääräisiä, ikäluokittaisia miesten ja naisten kuolemanvaaralukuja. Vantaan vanhimpien ikäluokkien väestömassa oli kuitenkin niin pieni, että niiden kuolemanvaaralukuja jouduttiin hieman tasaamaan ja yli 80-vuotiaiden luvut poimimaan Tilastokeskuksen viimeisen kuntakohtaisen väestöennusteen Vantaan viiteryhmästä. Kuolemanvaaran oletetaan alenevan ennustekauden aikana hieman vuosittain. Kuvassa 2 esitetään vuodelle 2003 ennustetut ikäluokittaiset kuolemanvaaraluvut. Vanhuuseläkeikään päässeen miehen kuolemistodennäköisyys seuraavan vuoden aikana on noin 1,8 %, naisen 0,9 %. 70 -vuotiaiden miesten kuolemisriski on 3,5 %, naisten 1,7 % ja 80- vuotiailla luvut nousevat 9,3 %:iin sekä naisilla 5,8 %:iin. Kuva 2. Kuolemanvaara iän mukaan vuonna 2003 (o/oo, ennuste) 600 500 promillea 400 300 200 Miehet Naiset 100 0 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 ikä Vaikka väestön odotettavissa oleva elinikä on kohonnut ja kuolemanvaara alentunut viime vuosikymmeninä, niin vantaalaisia kuolee vuosittain yhä enemmän Vantaan väestönkasvun ja ikärakenteen vanhenemisen vuoksi. Esimerkiksi vuonna 2002 kuoli 998 henkilöä. Syntyneiden enemmyys kuolleisiin verrattuna on siis merkittävä eikä ennustekauden aikana olla lähelläkään tilannetta, jossa kuolemat ylittäisivät syntymien määrän. Kun syntyneiden enemmyys on nykyisin noin 1 400 henkilöä, on se ennustekauden lopussa runsaat 920 henkilöä.

11 4 MUUTTOLIIKE 4.1 Tulo- ja lähtömuuttajien määrä Viimeksi kuluneiden 20 vuoden ajalta kootut tilastot osoittavat, että pääkaupunkiseudun kuntien ulkoisen muuttoliikkeen tulo- ja lähtömuuttajien (kuvat 3 ja 4) määrä pysyi 1980-luvun loppuun saakka vuodesta toiseen lähes samana, kohosi sitten hetkellisesti vuosikymmenen lopulla ja laski 1990-luvun alun lamavuosina. Sen jälkeen muuttajien määrä on kasvanut tasaisesti vuosittain. Osa kasvusta selittyy tosin vuoden 1994 kotikuntalain muutoksella, joka mahdollisti ulkokuntalaisten opiskelijoiden rekisteröitymisen asuinkuntaansa. Muutoksen on arvioitu lisänneen Helsingin väestöä muutaman lainmuutosta seuranneen vuoden aikana tilapäisesti noin 15 000 henkilöllä. 4 Vantaalla ja Espoossa lain vaikutukset lienevät olleet selvästi vähäisemmät. Kuva 3. Tulomuutto Helsingin seudun kunnissa vv. 1980-2002 35 000 30 000 henkilöä 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 Helsinki Espoo Vantaa Kehysalue 0 1980 1983 1986 1989 1992 1995 1998 2001 Kuva 4. Lähtömuutto Helsingin seudun kunnissa vv. 1980-2002 35 000 30 000 henkilöä 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 Helsinki Espoo Vantaa Kehysalue 0 1980 1983 1986 1989 1992 1995 1998 2001 4 Helsingin asunto-ohjelma 2001-2025, 20. Helsingin kaupunki. Helsinki, 2000.

12 Opintojen päättymisen voidaan olettaa näkyvän vastaavasti vuosituhannen vaihdetta edeltävien ja seuraavien vuosien tilastoissa normaalia vilkkaampana lähtömuuttona. Vaikka kotikuntalain nettovaikutukset ovat siis jo tasautuneet, on lainmuutos kohottanut jonkin verran kuntien tulo- ja lähtömuuton tasoa. Vantaan tulo- ja lähtömuuttajien määrä on kasvanut 1990-luvulla Helsinkiä hitaammin. Vantaalle muutti vielä 1990-luvun alussa noin 10 000 henkilöä vuosittain, mutta määrä on noussut viimeksi kuluneen kolmen vuoden aikana noin 13 500-14 000 henkilöön. Vastaavasti myös lähtömuutto on lisääntynyt, mistä syystä Vantaan saama muuttovoitto on pysynyt viimeksi kuluneen 15 vuoden aikana melko vakaana. Kun muuttovoitto oli vuosina 1985-1989 keskimäärin 527 henkilöä vuodessa ja seuraavan viiden vuoden aikana 649 henkilöä, on se ollut viimeisten kahdeksan vuoden aikana keskimäärin 622 asukasta vuodessa. Ulkomaalaistaustaisten asukkaiden määrä ja osuus väestöstä on kasvanut tasaisesti. Vuoden 2003 alussa heitä oli 10 614 eli lähes kuusi prosenttia kaupungin väestöstä. Muuttoliike ulkomailta Vantaalle on ollut jatkuvasti suurempaa kuin muutot Vantaalta ulkomaille. Viime vuosina valtaosa kunnan saamasta muuttovoitosta on tullut ulkomaisesta muuttoliikkeestä. 4.2 Muuttovilkkaus Seudun kuntien ulkoisen muuttoliikkeen muuttovirtaa voidaan kuvata myös muuttajien osuutena keskiväkiluvusta. Kuva 5 osoittaa, että muuttoliike on kasvanut myös suhteellisesti kaikissa pääkaupunkiseudun kunnissa ja sen kehysalueella. Vilkkainta muutto on ollut Vantaalla ja Espoossa, jossa tulomuuttajien osuus väestöstä on nykyisin noin 7,5 %. Osuus on matalin Helsingissä, noin 6 %. Muuttovoittoisissa kunnissa lähtömuuttajien osuudet ovat hieman näitä lukuja pienemmät, tappiokunnissa suuremmat. Kuva 5. Tulomuuton osuus (%) kunnan keskiväkiluvusta vv. 1980-2002 9 8 7 6 5 % 4 3 Helsinki Espoo Vantaa Kehysalue 2 1 0 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 4.3 Vantaan muuttoliikkeen lähtö- ja kohdealueet Muuttotilastojen tarkastelu muuttajien lähtöalueen mukaan (kuva 6) osoittaa, että eri alueiden osuudet Vantaan tulomuutosta ovat muuttuneet huomattavasti viimeksi kuluneen 20 vuoden aikana: Helsingistä muuttaneiden osuus on laskenut runsaasta 50 %:sta hieman yli 40 %:iin ja Helsingin seudun ulkopuolelta kotimaasta ja ulkomailta muuttaneiden osuus on kasvanut 30

13 %:sta noin 40 %:iin. Espoon ja pääkaupunkiseudun kehyskuntien osuus on pysynyt koko ajan noin 10 %:ssa. Helsingin osuus on pienentynyt myös Vantaalta muuton kohdekuntana 20 vuoden takaisesta 45 %:sta nykyiseen vajaaseen 40 %:iin ja seudun ulkopuolelle muuton osuus kohonnut vajaasta 30 %:sta noin kolmannekseen. Espooseen muuttaneiden osuus on ollut kaiken aikaa hieman yli 10 % ja pääkaupunkiseudun kehyskuntiin muutto vaihdellut 15-20 %:n välillä (kuva 7). Kuva 6. Vantaalle muuttaneet (%) lähtöalueen mukaan vv. 1980-2002 60 50 40 % 30 20 Helsingistä Espoosta ja Kauniaisista Kehysalueelta Muualta 10 0 1980 1983 1986 1989 1992 1995 1998 2001 Kuva 7. Vantaalta muuttaneet (%) kohdealueen mukaan vv. 1980-2002 60 50 % 40 30 20 10 k Helsinkiin Espooseen ja Kauniaisiin Kehysalueelle Muualle 0 1980 1983 1986 1989 1992 1995 1998 2001 Kuntien välisen muuton ikärakenteen tarkastelu viimeksi kuluneen viiden vuoden ajalta osoittaa, että Vantaalta Helsinkiin muuttaneista selvästi suurempi osa on ollut 20-24-vuotiaita nuoria kuin Helsingistä Vantaalle muuttaneista, kun taas Helsingistä Vantaalle muuttaneet

14 ovat olleet pääkaupunkiin muuttaneita useammin 25-34 vuotiaita, esimerkiksi lapsettomia pareja ja nuoria lapsiperheitä. Vantaan ja Espoon välisen muuton, samoin kuin maasta- ja maahanmuuton ikärakenne on ollut viime vuosina lähes identtinen. Pääkaupunkiseudun kehyskuntiin muuttaneissa ovat korostuneet erityisesti pienet lapset ja 25-39 vuotiaat, siis lapsiperheet, kehysalueelta Vantaalle muuttaneet ovat olleet kehyskuntiin muuttaneita useammin 15-24 -vuotiaita nuoria. Muualta kotimaasta muuttaneissa on paljon 15-29 vuotiaita, Vantaalta muualle Suomeen muuttaneet ovat olleet tänne muuttaneita useammin lapsia tai 35 vuotta täyttäneitä. 4.4 Väestöennusteen muuttoliikettä koskevat oletukset Vantaan väestöennusteessa oletetaan, että tulomuutto jää ensimmäisenä ennustevuonna noin 13 500 henkilöön ja nousee ennustekauden loppuun mennessä runsaaseen 17 000 henkilöön. Vuosittain muuttavien osuus on tällöin hieman yli 7 % väestöstä. Lähtömuuton tasoksi oletetaan 12 800 henkilöä vuonna 2003 ja vajaat 17 000 henkilöä vuonna 2029. Muuttovoiton oletetaan jäävän siten tällä vuosikymmenellä keskimäärin 700 henkilöön vuodessa, kohoavan runsaaseen tuhanteen henkilöön vuosina 2012-2016 ja laskevan jälleen vuosikymmenen lopulla alle tuhanteen asukkaaseen vuodessa. Vantaalle ja Vantaalta muuttaneiden ikärakenne on erilainen, mikä muuttaa osaltaan kunnan väestörakennetta. Vantaalle muuttajat ovat olleet nuorempia kuin Vantaalta poismuuttaneet. Tulo- ja lähtömuuttajien ikäero ei ole kuitenkaan kovin suuri, kuten kuvan 8 esittämä, vuosien 1998-2002 keskimääräinen tulo- ja lähtömuuttajien ikäjakauma, osoittaa. Muuttovoittoa on saatu viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana erityisesti 20-29 -vuotiaista, muuttotappiota päivähoitoikäisistä lapsista sekä 50-69-vuotiaista. Kuva 8. Vantaalta ja Vantaalta muuttaneiden ikärakenne (%) vv. 1998-2002 5 4,5 4 3,5 % 3 2,5 Tulomuutto Lähtömuutto 2 1,5 1 0,5 0 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90 95 Muuttajien ikärakenteen oletetaan säilyvän nykyisen kaltaisena koko ennustekauden. Ennusteessa käytetty ikärakenne on laskettu vuosien 1998-2002 tulo- ja lähtömuutto-tilastoista.

15 5 ASUNTORAKENTAMISENNUSTE 5.1 Asuntorakentamisennusteen lähtökohdat Rakentamisennusteessa arvioidaan kunkin kaupunginosan eri talotyyppiluokkiin (omakoti-, rivi- ja kerrostalot) valmistuva kerrosala. Ennusteen ja siihen liittyvien muiden lähtötietojen avulla (uusiin asuntoihin muuttavan väestön asumisväljyys ja ikärakenne) arvioidaan ennustekauden aikana valmistuviin uusiin asuntoihin sijoittuvien asukkaiden määrä kaupunginosittain ja ikäluokittain. Asumisväljyys- ja ikärakennetiedot on laskettu vuosien 1998-2002 tilastoista. Ennusteen laadinnassa on käytetty seuraavia aineistoja: * asuntorakentaminen kaupunginosittain 1984-2002 * myönnetyt rakennusluvat sekä keskeneräiset asuinrakennukset kaupunginosittain * rakennusmaan varanto * kaupunkisuunnitteluyksikön työohjelma * kunnallistekniikan rakentamisohjelma * Vantaan asuntostrategia ja asunto- ja palvelurakentamisohjelma * arvio väestöennustekauden kokonaisrakentamisesta Asuntorakentamisennuste on laadittu yhteistyössä maankäyttötoimen kanssa. 5.2 Asuntorakentamisennuste 2003-2010 Asuntorakentamisen määrä Vantaalla jäi 1990-luvun romahduksen jälkeen selvästi aiempaa alemmalle tasolle. Vuonna 2002 kuitenkin päästiin jo lähes 1 800 asunnon vuosituotantotasolle ja kuluvana vuonna ylitettäneen jo viime vuosinakin tavoitteeksi asetettu 2000 uuden asunnon vuositaso. Viiden viime vuoden aikana Vantaalle on rakennettu keskimäärin 1 550 asuntoa vuosittain. Rakentamistavoite on ollut 2 000 asuntoa. Kuva 8. Asuntorakentaminen (k-m²) talotyypin mukaan vv. 1994-2002 ja rakentamisennuste vuosille 2003-2010 120 000 100 000 80 000 Omakoti-/paritaloasunnot Rivitaloasunnot Kerrostaloasunnot k-m2 60 000 40 000 20 000 0 1994 1996 1998 2000 2002 2005 2007 2009

16 Muuttoliike pääkaupunkiseudulle jatkuu melko vilkkaana, vaikka onkin parin viime vuoden aikana hidastunut ja siirtynyt pääkaupunkiseudun kehyskuntiin. Seudun työpaikkakehitys on ollut varsin nopeaa. Puute asunnoista merkitsee työmatkojen pitenemistä ja työmatkaliikenteen kasvua. Asuntojen hintojen ja vuokrien nousu on hidastunut ja on nyt varsin korkealla tasolla. Pientalorakentamisen suosio on kasvanut. Rakentamisen ennustetaan vilkastuvan lähivuosina, mutta vuosittain valmistuvan kerrosalan arvioidaan jäävän kuitenkin alemmalle tasolle kuin millä se oli 1980-luvun lopulla ja 1990- luvun alussa. Uutta asuinkerrosalaa ennustetaan valmistuvan ennustejakson aikana 1 390 000 kerrosneliömetriä (noin 14 500 asuntoa). Kokonaisalasta valmistuu kerrostaloihin runsas 40 %, rivitaloihin 20 % sekä omakoti- ja paritaloihin vajaa 40 %. Kuva 9. Rakennettava asuinkerrosala talotyypin mukaan palvelualueilla 2003-2010 k-m2 400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 Myyrmäki Martinlaakso Tikkurila Korso- Koivukylä Hakunila Omakoti-/paritaloasunnot Rivitaloasunnot Kerrostaloasunnot Alueellisesti rakentaminen keskittyy Tikkurilan ja Korso-Koivukylän palvelualueille, joille asuinkerrosalasta rakennetaan 70 %. Myyrmäen ja Martinlaakson palvelualueiden osuus uudesta asuinalasta on yhteensä runsas 10 %, Hakunilan osuudeksi jää alle 10 %. Myyrmäen palvelualueella täydennetään olemassa olevia alueita. Asuntorakentamisen määrä vähenee ennustekauden loppua kohden. Marja-Vantaan synnytystä valmistellaan Martinlaakson palvelualueella: Kivistön ja Lapinkylän kaupunginosissa pientalorakentaminen kiihtyy. Ylästössä rakennetaan niin ikään pientaloja tiiviiseen tahtiin. Tikkurilan palvelualueella Pakkalaan kohoaa runsaasti asuntoja koko ennustekauden ajan. Rakentaminen keskittyy kauden alkuvuosiin. Tammisto rakennetaan ennustekauden alkuvuosien aikana. Hiekkaharjun pohjoisosassa radan varressa tiivistetään asuinalueita. Ilolassa pientalorakentaminen jatkuu viime vuosien tapaan. Asolaan rakennetaan Ulrikanpuiston asuinalue. Päiväkummun pientaloalue tiivistyy, samoin Korson keskusta. Leppäkorven pientaloalue laajenee itä-kaakkoon ja Nikinmäessä rakennetaan edelleen ahkerasti asuntoja. Mikkolassa Maarukanpuisto rakennetaan valmiiksi. Korso- Koivukylän palvelualue on keskeinen asuntorakentamisen kohde Vantaalla ennustekaudella. Hakunilan palvelualueella asuntoja rakennetaan entistä vähemmän ja enää runsas kymmenesosa uudesta asuinkerrosalasta rakennetaan kerrostaloihin.

17 6 VANTAAN VÄESTÖENNUSTE VUOTEEN 2030 Vantaan väkiluku kasvaa koko ennustejakson ajan tasaisesti niin, että kasvu on vielä vuonna 2009:kin nykyisellä tasolla. Sen jälkeen kasvuvauhti nopeutuu vajaan kymmenen vuoden ajaksi Marja-Vantaan ennustetun rakentamisen myötä. Vuoden 2020 jälkeen vuosittainen väestönlisäys laskee alle yhden prosentin. Luonnollinen väestönkasvu vähenee lähivuosien aikana noin sadalla nykyisestä, mutta pysyttelee sen jälkeen samalla tasolla ja kohoaa vuoden 2010 jälkeen jälleen viime vuosien tasolle. 2020-luvun lopulla syntyneiden enemmyys kuolleisiin nähden alkaa vähetä. Taulukko 1. Vantaan väestöennuste vuosille 2003-2030 Vuosi Väkiluku henkeä 1.1. Syntyneet Kuolleet Syntyneiden enemmyys Muutto- voitto/- tappio Kasvu vuodessa, lkm Kasvu vuodessa, % 1990 152 272 2 540 881 1 659 947 2 606 1,7 1991 154 893 2 647 872 1 775 589 2 364 1,5 1992 157 276 2 648 811 1 837 80 1 917 1,2 1993 159 228 2 558 922 1 636 376 2 012 1,2 1994 161 133 2 674 858 1 816 1 596 3 412 2,1 1995 164 376 2 562 826 1 736 294 2 030 1,2 1996 166 480 2 445 872 1 573 668 2 241 1,3 1997 168 778 2 488 936 1 552 853 2 505 1,5 1998 171 270 2 371 913 1 458 1 035 2 493 1,5 1999 173 490 2 448 964 1 484 985 2 526 1,5 2000 176 386 2 467 968 1 499 586 2 085 1,2 2001 178 471 2 363 957 1 406-46 1 385 0,8 2002 179 856 2 460 998 1 462 580 2 034 1,1 2003 181 890 2 423 1 074 1 349 700 2 049 1,1 2004 183 939 2 447 1 116 1 331 700 2 031 1,1 2005 185 970 2 470 1 158 1 312 700 2 012 1,1 2006 187 982 2 498 1 185 1 313 700 2 013 1,1 2007 189 995 2 532 1 212 1 320 700 2 020 1,1 2008 192 015 2 570 1 240 1 330 700 2 030 1,1 2009 194 045 2 611 1 269 1 342 800 2 142 1,1 2010 196 187 2 658 1 299 1 359 900 2 259 1,2 2011 198 446 2 710 1 331 1 379 1 000 2 379 1,2 2012 200 825 2 765 1 364 1 401 1 100 2 502 1,2 2013 203 327 2 825 1 398 1 427 1 200 2 626 1,3 2014 205 953 2 889 1 434 1 455 1 300 2 755 1,3 2015 208 708 2 953 1 472 1 481 1 200 2 681 1,3 2016 211 389 3 013 1 510 1 503 1 100 2 603 1,2 2017 213 992 3 068 1 570 1 498 1 000 2 498 1,2 2018 216 490 3 115 1 630 1 485 900 2 385 1,1 2019 218 875 3 155 1 690 1 465 800 2 264 1,0 2020 221 139 3 186 1 751 1 435 700 2 135 1,0 2021 223 274 3 209 1 813 1 396 700 2 096 0,9 2022 225 370 3 224 1 875 1 349 700 2 049 0,9 2023 227 419 3 232 1 937 1 295 700 1 994 0,9 2024 229 413 3 235 2 000 1 235 700 1 935 0,8 2025 231 348 3 233 2 062 1 171 700 1 871 0,8 2026 233 219 3 228 2 123 1 105 700 1 806 0,8 2027 235 025 3 222 2 182 1 040 700 1 840 0,8 2028 236 865 3 218 2 239 979 700 1 680 0,7 2029 238 545 3 214 2 294 920 700 1 619 0,7 2030 240 164

18 Muuttoliikkeen osuus vuosittaisesta väestönkasvusta kasvaa selvästi vuoden 2010 jälkeen mutta asettuu sen jälkeen ennustejakson alkuvuosien tasolle. Muuttovoiton osuus koko jakson väestönkasvusta on keskimäärin 39 %. Taulukko 2. Vantaan väestön ikärakenne 1.1.2003-1.1.2030 Ikäryhmä 2003 2005 2010 2020 2030 Lkm % Lkm % lkm % lkm % lkm % 0-6 16 539 9,1 16 369 8,8 16 950 8,6 20 467 9,3 21 782 9,1 7-12 15 081 8,3 14 705 7,9 13 415 6,8 14 786 6,7 16 275 7,3 13-15 6 932 3,8 7 459 4,0 7 325 3,9 6 917 3,1 8 268 3,4 16-64 127 321 70,0 129 846 69,8 136 544 69,6 144 205 65,2 152 009 63,3 65-74 10 488 5,8 11 482 6,2 14 208 7,2 22 173 10,0 21 056 8,8 75+ 5 529 3,0 6 109 3,3 7 746 3,9 12 591 5,7 19 603 8,2 Yhteensä 181 890 100 185 970 100 196 187 100 221 139 100 240 164 100 Merkittävimmin kasvaa eläkeiän saavuttaneiden lukumäärä ja suhteellisen osuus. Vuoteen 2010 mennessä 65 vuotta täyttäneiden määrä lisääntyy nykyisestä noin 6 000:lla (37 %) ja vuoteen 2020 mennessä lähes 19 000:lla (118 %). Vuonna 2030 heitä on jo lähes 25 000 (154 %) enemmän kuin vuoden 2003 alussa. Erityisen nopeasti eli yli kolme ja puolikertaiseksi kasvaa 75 vuotta täyttäneiden määrä. Eläkeikäisten osuus väestöstä on ennusteen mukaan peräti 17 % vuonna 2030. Päivähoitoikäisten määrä pysyttelee nykyisellä tasolla aina vuoteen 2010 saakka, jonka jälkeen se lähtee tasaiseen kasvuun: vuodesta 2010 vuoteen 2020 lukumäärä kasvaa 3 500:llä. Vuodesta 2020 vuoteen 2030 kasvu hidastuu ja ikäryhmä kasvaa enää vain runsaan 1 000 henkilön verran. Enimmillään 0-6-vuotiaita on noin 21 800 vuonna 2028. Alle kouluikäisten suhteellinen osuus koko kunnan väestöstä on ennustekauden viimeisenä vuotena sama kuin ennustekauden alussa. Peruskouluikäisten määrä pysyy ennallaan vuoteen 2006 saakka ja vähenee sitten vuoteen 2012 mennessä noin 1 700:lla. Sen jälkeen lukumäärä alkaa kasvaa niin, että se saavuttaa nykyisen tason vuonna 2021. Kasvu jatkuu tämän jälkeenkin koko lopun ennustejakson. Vuonna 2030 peruskouluikäisiä arvioidaan olevan 25 700 eli noin 3 700 nykyistä enemmän. Alakouluikäisten määrä vähenee kahdeksan ensimmäisen vuoden aikana kaikkiaan noin 1 700:lla. Vuodesta 2011 lähtien määrä alkaa kasvaa ja kasvu jatkuu koko lopun ennustejakson ajan niin, että heitä on noin 2 300 nykyistä enemmän vuoden 2030 alussa. Yläkouluikäisiä (13-15 -vuotiaat) on vuoden 2007 alussa noin 700 enemmän kuin nyt. Sen jälkeen joukko vähenee noin 700:lla aina vuoteen 2015 saakka. Ennustejakson 15 seuraavan vuoden aikana lukumäärä kasvaa jälleen, kaikkiaan noin 1 500 henkilöllä. Työikäisten määrä lisääntyy tasaisesti koko ennustejakson ajan, mutta ikäryhmän (16-64- vuotiaat) osuus koko kaupungin väestöstä supistuu lähes seitsemällä prosenttiyksiköllä.

19 7 VÄESTÖ PALVELUALUEILLA VUOTEEN 2010 7.1 Myyrmäen palvelualue Taulukko 3. Myyrmäen väestön ikärakenne 1.1.2000 1.1.2010 Ikäryhmä 2000 2003 2006 2010 henkeä % henkeä % henkeä % henkeä % 0-6 2 777 8,1 2 579 7,5 2 443 7,2 2 485 7,4 7-12 2 441 7,1 2 362 6,9 2 052 6,1 1 734 5,1 13-15 1 093 3,2 1 213 3,5 1 187 3,5 1 063 3,2 16-24 4 184 12,1 3 945 11,5 3 828 11,3 3 789 11,3 25-44 10 499 30,5 10 257 29,8 10 007 29,5 9 826 29,2 45-64 9 970 28,9 10 239 29,8 10 079 29,7 9 669 28,7 65-74 2 285 6,6 2 479 7,2 2 740 8,1 3 264 9,7 75+ 1 228 3,6 1 342 3,9 1 556 4,6 1 849 5,5 Yhteensä 34 477 100 34 416 100 33 892 100 33 679 100 Asuntorakentaminen Asuntorakentamista Myyrmäen palvelualueella ennustetaan olevan melko tasaisesti koko ennustejakson ajan. Rakentaminen keskittyy jakson alussa Hämeenkylän ja Myyrmäen kaupunginosiin, jakson keskivaiheilla myös Kaivokselaan ja jakson lopulla enää Myyrmäkeen. Myyrmäen osuus Vantaalla vuosina 2003-2009 rakennettavista asunnoista jää alle kymmenesosaan. Uusista asunnoista yli kaksi kolmasosaa valmistuu kerrostaloihin. Ikäryhmittäiset muutokset Palvelualueen väkiluku näyttää saavuttaneen huippunsa ja on alkanut jo hitaasti vähetä. Vuonna 2010 Myyrmäessä asuu runsas kahdeksan sataa asukasta vähemmän kuin vuoden 2003 alussa. Palvelualueen osuus kaupungin väestöstä vähenee 18,9 prosentista 17,2 prosenttiin. Alle kouluikäisten lasten määrä vähenee vuoteen 2006 saakka runsaalla sadalla, mutta kasvaa sen jälkeen hivenen niin, että vuonna 2010 heitä on satakunta vähemmän kuin vuoden 2003 alussa. Myyrmäen alakouluikäisten (7-12 -vuotiaat) määrä vähenee nopeasti koko ennustejakson ajan. Vuonna 2010 heitä on kuutisen sataa (27 %) vähemmän kuin nyt. Yläkouluiässä (13-15 - vuotiaat) olevien määrä kasvaa parina lähivuotena hieman, mutta kääntyy vuodesta 2005 lievään laskuun. Vuonna 2010 yläkouluikäisiä on puolentoista sataa vähemmän kuin jakson alussa. Työikäisten määrä ja suhteellinen osuus koko väestöstä laskevat selvästi. Voimakkaimmin kasvava ikäryhmä Myyrmäen palvelualueella samoin kuin koko Vantaalla ovat eläkeiän, 65 vuotta, saavuttaneet. Eläkeikäisiä on jo vuonna 2006 lähes viisi sataa (12 %) ja vuonna 2010 lähes 1 300 (34 %) nykyistä enemmän.

20 7.2 Martinlaakson palvelualue Taulukko 4. Martinlaakson väestön ikärakenne 1.1.2000 1.1.2010 Ikäryhmä 2000 2003 2006 2010 henkeä % henkeä % henkeä % henkeä % 0-6 2 375 9,2 2 363 9,0 2 400 8,9 2 378 8,4 7-12 2 227 8,6 2 276 8,7 2 262 8,4 2 264 8,0 13-15 982 3,8 1 051 4,0 1 195 4,4 1 173 4,2 16-24 2 758 10,7 2 724 10,4 3 039 11,3 3 566 12,7 25-44 7 377 28,6 7 499 28,6 7 499 27,8 7 618 27,0 45-64 7 750 30,0 7 712 29,4 7 629 28,3 7 610 27,0 65-74 1 607 6,2 1 790 6,8 2 049 7,6 2 450 8,7 75+ 719 2,8 776 3,0 889 3,3 1 107 3,9 Yhteensä 25 795 100 26 191 100 26 963 100 28 166 100 Asuntorakentaminen Martinlaakson palvelualueella rakennetaan asuntoja tasaiseen tahtiin koko ennustejakson ajan. Ylästössä rakentaminen jatkuu varsin vilkkaana ja Kivistön-Lapinkylän alueella rakentaminen vilkastuu jo ennustejakson alkuvuosina. Martinlaakson palvelualueen osuus vuosien 2003-2009 asuntorakentamisesta Vantaalla on runsas kuudesosa. Ennusteen mukaan yli 90 % Martinlaaksoon rakennettavista asunnoista rakennetaan pientaloihin, valtaosa omakoti- ja paritaloihin. Ikäryhmittäiset muutokset Palvelualueen väestö kasvaa koko ennustejakson ajan niin, että asukkaita Martinlaaksossa on ennustejakson lopulla parisen tuhatta enemmän kuin nyt. Väestönkasvu pitää palvelualueen osuuden koko kaupungin väestöstä 14,4 prosentissa. Päivähoitoikäisten osuus alueen väestöstä laskee, mutta heidän määränsä pysyttelee samana koko ennustejakson. Vuoden 2010 alussa 0-6-vuotiaiden määrä on ennusteen mukaan 15 lasta nykyistä suurempi. Peruskoulun alakouluikäisten määrässä ei tapahdu ennustejaksolla juurikaan muutoksia. Jakson lopussa 7-12-vuotiaiden määrä on viitisen kymmentä suurempi kuin vuoden 2003 alussa. Yläkouluiässä olevien lukumäärä sen sijaan kasvaa aina vuoteen 2008 saakka, minkä jälkeen alkaa lievästi vähetä. Lisäys ennustevuosien aikana on 122. Työikäisten määrä on vuonna 2010 yhdeksisen sataa suurempi kuin ennustejakson alussa. Tämän ikäryhmän suhteellinen osuus väestöstä pienenee tarkastelujakson aikana parilla prosenttiyksiköllä. Martinlaakson palvelualueellakin 65 vuotta täyttäneiden määrä ja osuus väestöstä kasvavat voimakkaasti. Heitä on nelisen sataa (14 %) nykyistä enemmän jo vuoden 2006 alussa ja tuhat (39 %) enemmän vuonna 2010.

21 7.3 Tikkurilan palvelualue Taulukko 5. Tikkurilan väestön ikärakenne 1.1.2000 1.1.2010 Ikäryhmä 2000 2003 2006 2010 henkeä % henkeä % henkeä % henkeä % 0-6 4 288 10,2 4 119 9,4 4 517 9,3 5 171 9,7 7-12 3 509 8,3 3 683 8,4 3 734 7,7 3 497 6,6 13-15 1 438 3,4 1 591 3,6 1 913 3,9 1 948 3,7 16-24 5 030 11,9 5 206 11,9 5 804 11,9 6 295 11,9 25-44 14 262 33,8 14 805 33,7 16 616 34,1 17 742 33,4 45-64 9 979 23,6 10 531 24,0 11 697 24,0 13 219 24,9 65-74 2 491 5,9 2 603 5,9 2 832 5,8 3 128 5,9 75+ 1 247 3,0 1 392 3,2 1 684 3,5 2 050 3,9 Yhteensä 42 244 100 43 930 100 48 797 100 53 050 100 Asuntorakentaminen Noin 39 % Vantaalle ennustejaksolla rakennettavista asunnoista valmistuu Tikkurilan palvelualueelle. Rakennettavista asunnoista lähes kaksi kolmasosaa on kerrostaloissa ja neljäsosa rivitaloissa. Eri puolilla palvelualuetta rakennetaan: Tikkurilan keskustan tyhjät tontit täyttyvät, Pakkalan kaupunginosassa rakentaminen on koko jakson ajan varsin vilkasta, Tammiston laajennus rakentuu, pientaloja nousee mm. Ruskeasantaan ja Ilolaan sekä radanvarsi rakentuu Tikkurilan aseman pohjoispuolella. Ikäryhmittäiset muutokset Tikkurila on Vantaan voimakkaimmin kasvava palvelualue seuraavien seitsemän vuoden aikana. Palvelualueen kokonaisväestömäärä kasvaa yli 8 000 asukkaalla (20 %) eli yli tuhannen asukkaan vuosivauhtia. Rajuimmin kasvava alue on Pakkalan-Tammiston alue keskisellä Vantaalla. Palvelualueen osuus kaupungin väestöstä kohoaa 24,2 prosentista 27 prosenttiin. Päivähoitoikäisten määrä kasvaa koko ennustejakson nopeasti: vuoden 2010 alussa heitä on yli tuhat (25 %) nykyistä enemmän. Peruskoulun alakouluikäisten määrä pysyttelee kutakuinkin samalla tasolla vuoteen 2010 saakka: jakson lopulla heitä on parisen sataa vähemmän kuin vuoden 2003 alussa. Pieni lisäys painottuu kauden alkuvuosille. 13-15-vuotiaiden määrä sen sijaan kasvaa selvästi. Kaikkiaan yläkouluikäisten lisäys tulevan seitsemän vuoden aikana on 357 henkilöä (22 %). Tikkurilassa työikäistenkin määrä kasvaa tasaisesti kaikkiaan vajaalla seitsemällä tuhannella henkilöllä. Eläkeikäisten lukumäärä lisääntyy vuoteen 2006 mennessä yli 500 henkilöllä (13 %) ja vuoteen 2010 mennessä lähes 1 200 henkilöllä (30 %).

22 7.4 Korso-Koivukylän palvelualue Taulukko 6. Korso-Koivukylän väestön ikärakenne 1.1.2000 1.1.2010 Ikäryhmä 2000 2003 2006 2010 henkeä % henkeä % henkeä % henkeä % 0-6 4 585 10,4 4 597 10,1 4 532 9,6 4 564 9,1 7-12 3 945 9,0 4 070 8,9 3 925 8,3 3 857 7,7 13-15 1 676 3,8 1 839 4,0 1 993 4,2 1 982 3,9 16-24 5 292 12,0 5 408 11,8 5 613 11,9 6 215 12,4 25-44 14 116 32,1 14 350 31,4 14 514 30,7 14 836 29,5 45-64 11 367 25,9 12 099 26,5 12 842 27,2 14 050 27,9 65-74 1 960 4,5 2 180 4,8 2 563 5,4 3 215 6,4 75+ 1 010 2,3 1 102 2,4 1 285 2,7 1 599 3,2 Yhteensä 43 951 100 45 647 100 47 267 100 50 318 100 Asuntorakentaminen Korso-Koivukylän palvelualueelle valmistuu vajaa kolmannes Vantaalle ennustejaksolla rakennettavista asunnoista. Asunnoista yli puolet valmistuu omakoti- ja paritaloihin eri puolille palvelualuetta. Korson ja Koivukylän keskustan tyhjät kerrostaloille varatut tontit täyttyvät, Mikkolan lisärakentaminen valmistuu ja Rekolan aseman länsipuoli rakentuu. Ikäryhmittäiset muutokset Palvelualueen kokonaisväestömäärä kasvaa lähes samaa vauhtia kuin Tikkurilankin. Ennustejakson lopulla Korso-Koivukylässä on asukkaita lähes viisi tuhatta (10 %) enemmän kuin nyt. Väkiluku kasvaa lähes kaikissa kaupunginosissa. Palvelualueen osuus Vantaan väestöstä kasvaa 24,1 prosentista 25,6 prosenttiin. Päivähoitoikäisten määrä pysyttelee koko ennustejakson lähes samana. 0-6-vuotiaita on vuoden 2010 alussa 35 nykyistä vähemmän. Peruskoulun alakouluikäisten määrä vähenee hieman ennustejakson aikana. Heitä on vuonna 2010 yli 200 nykyistä vähemmän. 13-15-vuotiaiden määrä sen sijaan kasvaa niin että heitä on enimmillään runsas kaksi sataa nykymäärää enemmän. Vuoden 2010 alussa heitä on lähes 150 enemmän kuin vuoden 2003 alussa. Työikäisten määrä Korso-Koivukylän palvelualueella kasvaa koko jakson ajan. Heidän osuutensa koko alueen väestöstä pysyy kuitenkin samana. Eläkeikäisten määrä kasvaa niin ikään nopeasti ja kiihtyvään tahtiin. Kolmen ensimmäisen ennustevuoden aikana 65 vuotta täyttäneiden määrä lisääntyy yli viidellä ja puolella sadalla (17 %) ja vuodesta 2006 vuoden 2010 alkuun vielä lähes tuhannella henkilöllä (25 %).

23 7.5 Hakunilan palvelualue Taulukko 7. Hakunilan väestön ikärakenne 1.1.2000 1.1.2010 Ikäryhmä 2000 2003 2006 2010 henkeä % henkeä % henkeä % henkeä % 0-6 3 045 10,5 2 778 9,6 2 463 8,7 2 249 8,0 7-12 2 609 9,0 2 542 8,8 2 250 8,0 1 993 7,1 13-15 1 148 3,9 1 139 4,0 1 265 4,5 1 092 3,9 16-24 3 391 11,7 3 302 11,5 3 406 12,1 3 633 12,9 25-44 9 186 31,6 8 945 31,0 8 232 29,1 7 706 27,3 45-64 7 926 27,3 8 177 28,4 8 380 29,6 8 623 30,6 65-74 1 198 4,1 1 338 4,6 1 557 5,5 2 009 7,1 75+ 561 1,9 599 2,1 710 2,5 888 3,2 Yhteensä 29 064 100 28 820 100 28 264 100 28 192 100 Asuntorakentaminen Vain vajaa seitsemän prosenttia Vantaalle ennustejaksolla rakennettavista asunnoista valmistuu Hakunilan palvelualueelle. Rakentaminen vähenee Hakunilassa nykyisestäkin, kun Hakunilan kerrostalotontit saadaan ennustejakson alkuvuosina rakennettua. Uusista asunnoista enää vain runsas kymmenesosa on kerrostaloissa. Ikäryhmittäiset muutokset Palvelualueen väestömäärä pysyttelee rakentamisen vähenemisestä huolimatta lähes ennallaan. Seitsemän ennustevuoden jälkeen Hakunilassa asustaa noin 650 asukasta (2 %) nykyistä vähemmän. Palvelualueen osuus kaupungin väestöstä vähenee 15,8 prosentista 14,4 prosenttiin. Alueen ikärakenne vanhenee. Päivähoitoikäisten määrä vähenee kaikkina ennustevuosina: vuonna 2010 päivähoitoikäisiä on Hakunilassa yli viisi sataa (19 %) nykyistä vähemmän. Peruskouluikäisten määrä pysyy jonkin aikaa nykytasolla, mutta alkaa muutaman alkuvuoden jälkeen laskea nopeasti niin, että heitä on vuoden 2010 alussa 600 vähemmän kuin vuonna 2003. Peruskoulun alakouluikäisten määrä vähenee tasaisesti päätyen vuonna 2010 noin 550 henkilöä pienempään lukuun kuin nyt. 13-15-vuotiaiden määrä kasvaa aluksi jonkin verran, mutta heitäkin on vuoden 2010 alussa viitisen kymmentä nykyistä vähemmän. Työikäisten määrä vähenee Hakunilassa ennustejakson aikana noin viidellä sadalla. Eläkeikäisten suhteellinen osuus väestöstä lähes kaksinkertaistuu vuoteen 2010 mennessä. Vuoteen 2006 mennessä tämän ikäryhmän lisäys on 17 % ja vuoteen 2010 mennessä peräti 50 %. Määrällinen lisäys ennustejakson aikana on 960 henkilöä.

24

LIITE A 25

26

27 Taulu 1: Vantaan väestö ikäluokittain 1.1.2003-2030 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2015 2020 2025 2030 0 2432 2420 2444 2467 2495 2529 2567 2610 2898 3151 3228 3206 1 2352 2416 2404 2428 2451 2479 2512 2552 2825 3097 3205 3189 2 2410 2318 2382 2369 2392 2415 2442 2477 2733 3014 3152 3148 3 2327 2379 2286 2349 2337 2359 2381 2409 2646 2929 3098 3111 4 2273 2286 2337 2244 2307 2293 2315 2338 2550 2830 3023 3062 5 2386 2265 2278 2329 2236 2298 2285 2308 2495 2768 2985 3053 6 2359 2358 2237 2249 2300 2206 2268 2256 2420 2678 2916 3013 7 2436 2333 2332 2211 2223 2273 2179 2242 2352 2594 2844 2973 8 2525 2431 2328 2327 2205 2217 2267 2174 2310 2536 2792 2953 9 2531 2521 2427 2324 2323 2201 2213 2264 2278 2482 2740 2927 10 2567 2530 2521 2426 2324 2322 2200 2213 2254 2434 2687 2899 11 2531 2568 2531 2522 2427 2324 2323 2202 2231 2391 2633 2868 12 2491 2530 2566 2530 2520 2425 2323 2322 2242 2348 2578 2826 13 2387 2493 2531 2568 2531 2522 2427 2325 2181 2314 2530 2784 14 2363 2402 2508 2546 2583 2547 2537 2443 2290 2303 2498 2756 15 2182 2381 2420 2526 2565 2602 2565 2556 2259 2299 2473 2727 16 2183 2204 2403 2442 2548 2587 2625 2589 2271 2301 2455 2700 17 2201 2211 2232 2431 2471 2577 2617 2655 2425 2345 2448 2682 18 2189 2224 2234 2255 2455 2494 2601 2642 2457 2308 2437 2657 19 2383 2280 2316 2327 2349 2549 2589 2700 2672 2508 2516 2720 20 2361 2449 2347 2383 2394 2417 2617 2662 2851 2537 2565 2749 21 2351 2407 2495 2393 2429 2441 2463 2668 2921 2583 2589 2756 22 2293 2423 2479 2568 2466 2503 2515 2543 3043 2796 2682 2799 23 2464 2405 2536 2593 2683 2582 2620 2637 3133 2939 2750 2898 24 2509 2576 2518 2650 2708 2798 2699 2741 3215 3183 2974 3001 25 2630 2630 2698 2641 2774 2833 2924 2830 3237 3427 3070 3122 26 2705 2755 2757 2825 2770 2904 2964 3060 3327 3587 3212 3247 27 2811 2810 2861 2864 2933 2879 3014 3078 3233 3745 3465 3382 28 2694 2894 2894 2946 2949 3019 2966 3104 3291 3799 3574 3415 29 2453 2765 2966 2966 3019 3022 3093 3043 3347 3830 3769 3588 30 2599 2481 2793 2994 2994 3047 3051 3125 3331 3742 3900 3567 31 2650 2629 2511 2823 3023 3024 3077 3084 3454 3720 3945 3588 32 2719 2652 2631 2513 2825 3025 3026 3081 3358 3507 3978 3711 33 2881 2724 2657 2636 2518 2829 3029 3032 3297 3474 3939 3722 34 3093 2873 2716 2649 2627 2509 2820 3022 3148 3439 3877 3817 35 3093 3085 2865 2708 2640 2619 2501 2813 3187 3381 3747 3904 36 3078 3092 3084 2864 2707 2639 2618 2501 3111 3468 3691 3913 37 3168 3076 3090 3082 2862 2705 2638 2617 3100 3366 3476 3943 38 3237 3155 3063 3077 3069 2849 2692 2626 3030 3284 3424 3884 39 3126 3230 3148 3056 3070 3061 2842 2686 3018 3134 3392 3826 40 2985 3123 3226 3145 3053 3066 3058 2840 2813 3177 3342 3704 41 2880 2979 3116 3220 3138 3046 3059 3052 2495 3093 3423 3643 42 2799 2872 2970 3107 3211 3129 3038 3052 2602 3075 3315 3423 43 2776 2779 2852 2950 3086 3189 3108 3017 2601 2994 3226 3362 44 2581 2762 2766 2838 2935 3071 3174 3093 2652 2973 3069 3323 45 2659 2578 2759 2762 2835 2932 3068 3171 2803 2770 3113 3274 46 2776 2655 2575 2755 2758 2830 2927 3064 3014 2458 3034 3357 47 2802 2773 2652 2572 2752 2755 2827 2925 3019 2570 3022 3258 48 2681 2788 2758 2638 2558 2737 2740 2813 2991 2575 2949 3178 49 2716 2664 2770 2741 2621 2541 2719 2723 3061 2621 2925 3019 50 2803 2700 2648 2754 2724 2605 2525 2704 3124 2757 2711 3047 51 2683 2782 2680 2628 2733 2704 2584 2506 3001 2947 2386 2951 52 2848 2666 2765 2663 2611 2715 2687 2568 2850 2938 2482 2924 53 2985 2826 2645 2743 2642 2590 2694 2666 2733 2904 2481 2846 54 3015 2945 2786 2605 2703 2602 2550 2655 2622 2948 2501 2795 55 3111 2982 2912 2754 2574 2671 2571 2520 2586 2994 2618 2569 56 3030 3078 2950 2880 2723 2544 2641 2541 2381 2863 2796 2240 57 2718 2995 3043 2916 2846 2690 2513 2609 2427 2699 2771 2319 58 2187 2674 2949 2996 2870 2801 2646 2470 2500 2561 2714 2293 59 2093 2148 2632 2904 2952 2826 2757 2605 2487 2451 2757 2314 60 1522 2051 2105 2585 2855 2903 2778 2711 2341 2401 2788 2413 61 2099 1495 2019 2073 2549 2817 2865 2742 2358 2200 2656 2583 62 1562 2057 1458 1977 2030 2503 2769 2817 2410 2231 2483 2546 63 1600 1529 2019 1426 1940 1993 2462 2726 2279 2306 2355 2497 64 1539 1566 1496 1980 1394 1903 1955 2420 2408 2295 2249 2539

28 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2015 2020 2025 2030 65 1372 1506 1533 1463 1942 1363 1866 1919 2512 2159 2207 2574 66 1273 1344 1476 1503 1434 1908 1335 1834 2536 2174 2011 2444 67 1193 1249 1319 1449 1476 1408 1875 1312 2612 2232 2052 2288 68 1110 1168 1222 1291 1419 1446 1380 1841 2520 2108 2127 2168 69 980 1084 1140 1194 1262 1388 1415 1350 2229 2226 2115 2068 70 1062 956 1057 1112 1165 1232 1356 1384 1753 2316 1983 2023 71 1015 1035 931 1030 1085 1137 1203 1324 1667 2325 1990 1835 72 893 988 1008 907 1003 1057 1108 1173 1180 2375 2027 1859 73 867 868 961 979 882 975 1029 1079 1647 2271 1902 1915 74 723 834 835 925 943 850 940 993 1191 1986 1983 1883 75 669 697 804 805 892 910 821 909 1209 1543 2039 1746 76 607 641 668 770 772 856 874 789 1136 1445 2016 1729 77 614 580 612 637 735 737 819 836 989 1005 2021 1727 78 516 584 552 582 605 699 702 780 891 1374 1891 1589 79 448 487 550 520 549 570 659 663 803 973 1623 1621 80 367 420 456 515 487 515 535 619 713 964 1225 1620 81 364 341 390 424 479 454 479 498 603 878 1117 1558 82 390 337 316 361 392 443 421 445 619 742 754 1514 83 213 359 310 291 333 362 409 388 559 647 997 1369 84 212 194 326 282 265 303 329 372 457 562 679 1136 85 224 191 175 293 254 239 273 297 408 477 647 820 86 185 199 170 156 260 226 213 243 313 386 559 711 87 149 162 174 149 137 227 198 187 265 372 445 452 88 145 128 139 149 128 118 195 170 216 312 360 555 89 100 123 109 118 127 109 101 165 191 237 290 349 90 73 84 103 91 98 106 92 85 142 194 227 307 91 77 59 68 84 74 80 86 75 106 136 167 241 92 56 61 47 54 66 59 63 68 74 104 145 174 93 48 43 47 36 41 51 45 49 60 76 109 126 94 30 36 33 36 27 31 39 34 52 60 74 90 95 17 22 26 24 26 20 23 28 23 39 52 61 96 12 12 15 18 17 18 14 16 18 25 32 39 97 6 8 8 10 12 11 12 9 14 15 21 29 98 4 4 5 5 7 8 8 8 8 10 13 18 99 3 4 5 7 8 9 11 11 13 15 19 24 YHT. 181890 183939 185970 187982 189995 192015 194045 196187 208708 221139 231348 240164 Taulu 2: Vantaan väestö 5-vuotisryhmittäin 1.1.2003-2030 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2015 2020 2025 2030 0-4 11794 11819 11854 11858 11982 12075 12218 12387 13653 15021 15706 15716 5-9 12237 11909 11602 11440 11286 11196 11212 11243 11855 13059 14277 14919 10-14 12339 12522 12657 12592 12385 12140 11810 11505 11198 11790 12927 14134 15-19 11138 11300 11605 11982 12388 12810 12997 13142 12085 11762 12328 13486 20-24 11978 12259 12375 12586 12680 12741 12914 13250 15163 14037 13560 14204 25-29 13293 13855 14176 14243 14445 14658 14961 15115 16436 18387 17090 16755 30-34 13942 13359 13308 13614 13988 14434 15002 15343 16587 17881 19640 18405 35-39 15702 15639 15251 14787 14348 13873 13289 13243 15446 16632 17731 19470 40-44 14021 14515 14931 15260 15423 15503 15436 15053 13163 15313 16375 17456 45-49 13634 13458 13514 13468 13523 13795 14281 14695 14888 12995 15043 16086 50-54 14334 13919 13524 13392 13412 13215 13040 13098 14329 14494 12562 14563 55-59 13139 13878 14486 14450 13964 13532 13127 12745 12381 13570 13657 11735 60-64 8322 8698 9097 10041 10768 12118 12829 13416 11796 11434 12531 12577 65-69 5928 6350 6691 6899 7533 7512 7872 8255 12408 10899 10512 11542 70-74 4560 4681 4791 4953 5078 5251 5635 5953 7438 11274 9886 9514 75-79 2854 2989 3186 3314 3553 3773 3875 3977 5029 6341 9591 8411 80-84 1546 1651 1798 1873 1956 2076 2173 2322 2950 3792 4773 7197 85-89 803 803 767 865 906 920 980 1063 1393 1784 2302 2887 90-94 284 283 298 301 308 327 325 311 434 571 722 937 95-99 42 50 60 64 69 66 67 73 76 104 137 171 YHT. 181890 183939 185970 187982 189995 192015 194045 196187 208708 221139 231348 240164