P5_TA(2004)0139 Yhteisön lainsäädännön soveltamisen tehokkaampi valvonta Euroopan parlamentin päätöslauselma komission tiedonannosta yhteisön lainsäädännön soveltamisen tehokkaammasta valvonnasta (KOM(2002) 725 C5-0008/2003 2003/2008(INI)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon komission tiedonannon (KOM(2002) 725) C5-0008/2003), ottaa huomioon komission kahdennenkymmenennen vuosikertomuksen yhteisön oikeuden soveltamisen valvonnasta (2002) (KOM(2003) 669), ottaa huomioon komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SEC(2003) 804), ottaa huomioon työjärjestyksen 47 artiklan 2 kohdan ja 163 artiklan, ottaa huomioon oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunnan mietinnön (A5-0109/2004), A. ottaa huomioon, että komissio on raportoinut parlamentille vuosittain yhteisön lainsäädännön soveltamisesta jo kahdenkymmenen vuoden ajan, B. ottaa huomioon, että vuosikertomusten avulla on mahdollista arvioida pitkällä aikavälillä yhteisön todellista sitoutumista oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen, josta komissio vastaa perussopimusten valvojana ja jäsenvaltiot niiden viimekätisinä turvaajina, C. katsoo, että etenkin nämä vuosikertomukset kuvaavat jäsenvaltioiden suoriutumista direktiivien saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöään ja sitoutumista niistä aiheutuvien yhteisön oikeuden mukaisten velvoitteidensa kuuliaiseen täyttämiseen, D. katsoo, että tehokas valvonta edellyttää sekä lainsäädännön varsinaisessa soveltamisessa noudatettavien käytäntöjen laadullista arviointia että määrällistä raportointia direktiiveistä, joiden saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä tai täytäntöönpano ei ole toteutunut asetetussa määräajassa tai on ollut muuten puutteellista, E. ottaa huomioon, että toimet, joita komissio toteuttaa valvoessaan yhteisön lainsäädännön soveltamista, aiheutuvat paljolti kansalaisten komissiolle tekemistä kanteluista tapauksissa, joita kansalaiset pitävät rikkomisina, F. ottaa huomioon, että ajanjaksolla 1983 1989 kansalaiset tekivät vuosittain keskimäärin 536 kantelua, kun taas ajanjaksolla 1999 2002 määrä oli jo 1346,
G. ottaa huomioon, että koko ajanjaksolla kansalaiset ovat tehneet eniten kanteluita yhtenäismarkkinoista (36 prosenttia 1990 1998, 27 prosenttia 1999 2002), ympäristöasioista (31 prosenttia 1990 1998, 40 prosenttia 1999 2002) ja maatalouteen liittyvistä asioista (14 prosenttia 1990 1998, 4 prosenttia 1999 2002); ympäristöön liittyvät huolenaiheet korostuvat siis entistä enemmän aktiivisten kansalaisten keskuudessa, H. katsoo, että kanteluiden määrällinen kasvu osoittaa, kuinka merkittävää kansalaisten aktiivisuus on yhteisön lainsäädännön soveltamisen kannalta, I. ottaa huomioon, että parlamentti kehotti komission kahdeksannestatoista ja yhdeksännestätoista vuosikertomuksesta yhteisön oikeuden soveltamisen valvonnasta 3. kesäkuuta 2003 antamassaan päätöslauselmassa 1 komissiota pitämään kantelijat täysin ajan tasalla siitä, miten kantelun käsittely edistyy, ja antamaan heille jäljennökset kaikesta komission ja jäsenvaltioiden välisestä kantelua koskevasta kirjeenvaihdosta, J. katsoo, että yleisesti ottaen komission valppaus yhteisön lainsäädännön noudattamisen valvojana näyttää edelleen tyydyttävältä kahdennessakymmenennessä ja aiemmissa vuosikertomuksissa käsiteltyihin asioihin nähden ja että nämä vuosikertomukset itsessään ovat parlamentille tärkeä työväline sen tutkiessa toimeenpanevan toimielimen suoriutumista, K. katsoo, että yhteisön lainsäädännön laatu vaikuttaa ennakkoratkaisupyyntöjen määrään, L. katsoo, että yhteisön lainsäädäntötyön tuloksena syntyvän lainsäädännön heikko laatu voi itsessään heikentää yhteisön lainsäädännön ymmärrettävyyttä ja moitteetonta soveltamista ja että siksi on erittäin tärkeää noudattaa huolellisesti paremmasta lainsäädännöstä 16. joulukuuta 2003 tehtyä toimielinten välistä sopimusta 2 ja seurata tulevissa vuosikertomuksissa sen toimeenpanoa, M. ottaa huomioon, että jäsenvaltiot jättävät toistuvasti täyttämättä velvoitteita, joihin niiden hallitukset sitoutuvat vapaaehtoisesti yhteisön lainsäädäntöprosessin osapuolina, tai että ne eivät täytä velvoitteitaan ajoissa, ja että ne suhtautuvat toisinaan kyynisen välinpitämättömästi selviin velvoitteisiinsa lykkäämällä täytäntöönpanoa mahdollisimman pitkälle tai käyttämällä oikeudellisten velvoitteidensa noudattamatta jättämistä välineenä tosiasiallisen oikeustilan muuttamiseen (esim. vakaus- ja kasvusopimuksen velvoitteet), N. katsoo, että on yhteisön toimielinten velvollisuus varmistaa, että unionin kansalaiset voivat käyttää oikeuksiaan unionissa täysimääräisesti, etenkin muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeutta ja oikeuksia, jotka tuomioistuin on vahvistanut puolueettoman oikeudenkäynnin päätteeksi, O. katsoo, että komission on omalta osaltaan kannettava vastuu jäsenvaltioiden viranomaisten auttamisesta, jotta säädöstekstit voitaisiin saattaa osaksi kansallista 1 2 P5_TA(2003)0231. EUVL C 321, 31.12.2003, s. 1.
lainsäädäntöä ja panna tehokkaasti täytäntöön määräajassa sekä alueellisella, paikallisella että valtion tasolla, P. ottaa huomioon, että komissio on kehittänyt ns. SOLVIT-järjestelmän, jolla pyritään tiettyjen poliittisesti kiistattomien, yhteisön lainsäädännön soveltamisalaan kuuluvien ongelmien ratkaisemiseen jäsenvaltioissa toimivista toimistoista muodostetun verkon avulla, ja että tämä järjestelmä on Euroopan parlamentin jäsenten ja heidän avustajiensa käytettävissä, 1. pitää tervetulleena parempaa valvontaa, jota komission tiedonanto yhteisön lainsäädännön soveltamisen tehokkaammasta valvonnasta enteilee; 2. pitää tervetulleina sitoumuksia, joita komissio on tehnyt kantelijan asemaa koskevassa vastauksessaan oikeusasiamiehen suosituksiin (KOM(2002) 141 lopullinen), mutta pahoittelee, etteivät komission kantelun käsittelystä tiedottamiseen liittyvät sitoumukset ole riittäviä kantelijan kannalta ja ettei komissio sitoudu lähettämään kantelijalle kaikkea hänen asiaansa liittyvää komission ja jäsenvaltioiden välistä kirjeenvaihtoa; 3. pitää tervetulleena edellä mainitusta SEC(2003) 804 -valmisteluasiakirjasta ilmenevää komission määrätietoista pyrkimystä varmistaa, että yhteisön säännöt laaditaan, varsinkin ympäristölainsäädännön osalta, helposti voimaansaatettaviksi, että suuntaviivojen ja tulkitsevien asiakirjojen valmisteluun osallistuvat kaikki sidosryhmät, että yhteydenpidossa jäsenvaltioihin (ja toivon mukaan myös niiden asiasta vastaaviin alueellisiin viranomaisiin) käytetään ennakoivaa lähestymistapaa ja että epävirallista EU:n ympäristölainsäädännön täytäntöönpanoverkkoa hyödynnetään; 4. antaa yleisesti tukensa komission pyrkimykselle ratkaista mieluiten ennakoivasti ongelmat, joita ilmenee yhteisön lainsäädännön saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä; 5. toistaa toiveensa Euroopan parlamentin jäsenten ja jäsenvaltioiden parlamenttien sekä mahdollisten alueellisten tai muiden kansanedustuslaitosten välisen yhteistyön lisäämisestä unionin asioiden kansallisen valvonnan tehostamiseksi; katsoo, että kansanedustuslaitokset voivat kaikilla tasoilla tehdä arvokasta työtä valvomalla yhteisön lainsäädännön soveltamista ja siten vahvistaa unionin demokraattista legitiimiyttä ja saattaa unionia lähemmäksi kansalaisia; 6. toistaa siksi komissiolle antamansa suosituksen toimittaa vuosikertomukset yhteisön oikeuden soveltamisen valvonnasta jäsenvaltioiden parlamenteille lähetettäväksi mahdollisesti edelleen myös jäsenvaltioissa toimiville muille kansanedustuslaitoksille, joita asia koskee; 7. pahoittelee, että huolimatta komission sitkeistä pyrkimyksistä varmistaa, että yhteisön lainsäädäntöä sovelletaan moitteettomasti, jäsenvaltioista löytyy edelleen räikeitä esimerkkejä itsepäisestä sovittujen velvoitteiden täyttämättä jättämisestä tai täytäntöönpanon lykkäämisestä, mikä heikentää kuvaa unionista oikeuteen perustuvana yhteisönä; 8. pitää tervetulleena komission aikomusta priorisoida EY:n perustamissopimuksen 228 artiklan mukaisia jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevia
menettelyjä ja vahvistaa järjestelmää, joka sillä on käytettävissään yhteisön lainsäädännön soveltamisen valvomista varten; 9. kehottaa jälleen komissiota asettamaan lyhyet määräajat jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevan menettelyn oikeudenkäyntiä edeltävälle vaiheelle, joka pitäisi saattaa päätökseen jo aivan alkuvaiheessa vahvistettuun ajankohtaan mennessä; 10. muistuttaa, että yksittäisten henkilöiden komissiolle, oikeusasiamiehelle ja parlamentin asiasta vastaaville valiokunnille jättämien vetoomusten perusteella Euroopan unioni voi arvioida yhteisön lainsäädännön täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa ja unionissa; 11. kehottaa jälleen komissiota pyrkimään kaikin keinoin kantelujen ja vetoomusten suhteellisen pitkän käsittelyajan lyhentämiseen ja löytämään käytännön ratkaisuja esitettyihin ongelmiin päättämällä tapauksen vastaanottaessaan, onko asianmukaisinta käyttää vaihtoehtoisia menetelmiä kuten pakettikokouksia tai SOLVIT-verkkoa vai virallisia menettelyjä; 12. toistaa uskovansa, että komission, neuvoston, oikeusasiamiehen ja parlamentin asiasta vastaavien valiokuntien tiivis yhteistyö ja valvontajärjestelyt ovat edellytys sille, että kaikkiin yhteisön lainsäädännön rikkomisesta johtuvien perusteltujen kantelujen johdosta asiaan pystytään puuttumaan tehokkaasti; 13. pitää erittäin valitettavana komission menettelyä parlamenttia ja erityisesti sen asiasta vastaavaa valiokuntaa kohtaan Lloyd's of London -tapauksessa, jonka yhteydessä komissio on itsepintaisesti kieltäytynyt keskustelemasta avoimesti parlamentin kanssa parlamentin esille ottamista asioista; 14. uudistaa komissiolle esittämänsä pyynnön sisällyttää vastaisuudessa yhteisön lainsäädännön soveltamisen valvontaa koskeviin vuosikertomuksiin luku, jossa käsitellään parlamentin toimivaltaisten valiokuntien sille jättämiä vetoomuksia; 15. pyytää jälleen komissiota laatimaan luettelon kaikista yleisluonteisista ja alakohtaisista kertomuksista, jotka liittyvät yhteisön lainsäädännön soveltamiseen Euroopan talousalueen jäsenvaltioissa; 16. pitää tervetulleina toimia, joita komissio on toteuttanut, yhteisön lainsäädännön periaatteiden mukaisesti, vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen valvomisen yhteydessä ja panee merkille komission kahdennenkymmenennen vuosikertomuksen luvun 2.15 sisällön; uudistaa kuitenkin tässä yhteydessä komissiolle esittämänsä pyynnön ottaa vastaisuudessa toisen ja kolmannen pilarin piiriin kuuluvat asiat mukaan vuosikertomukseen yhteisön lainsäädännön soveltamisesta; 17. kiinnittää huomiota siihen, etteivät joidenkin jäsenvaltioiden tuomioistuimet käytännöllisesti katsoen koskaan pyydä ennakkoratkaisuja EY:n perustamissopimuksen 234 artiklan mukaisesti, ja toistaa komissiolle esittämänsä pyynnön tutkia syitä tähän sekä raportoida niistä parlamentille;
18. panee huolestuneena merkille, että riittämätön yhteisön lainsäädännön tuntemus kansallisten oikeuslaitosten ja lakimiesten keskuudessa on vakava este yhteisön lainsäädännön täysimääräiselle soveltamiselle; 19. pitää tervetulleina aloitteita, joilla pyritään helpottamaan riitojen ratkaisua tuomioistuinten ulkopuolella, joista esimerkkejä ovat tuomioistuinten ulkopuolisten riidanratkaisuelinten eurooppalainen verkosto ja rahoituspalvelualan riitojenratkaisuverkosto; kehottaa komissiota seuraamaan näiden elinten kehitystä ja raportoimaan tuloksista Euroopan parlamentille, koska tämäkin prosessi tarjoaa mittarin, jota voidaan käyttää arvioitaessa yhteisön sääntöjen soveltamista ja oikeussuojan saatavuutta; 20. pitää tässä yhteydessä hyvin myönteisenä SOLVIT-verkon viimeaikaista kehitystä; huomauttaa, että parlamentin jäsenten yleinen pääsy verkkoon on nyt mahdollinen ja että verkko olisi tuotava järjestelmällisesti kaikkien parlamentin jäsenten ja heidän avustajiensa saataville; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tekemään sitä laajalti tunnetuksi mahdollisten käyttäjien keskuudessa ja varaamaan riittävät resurssit varmistaakseen, että verkko pystyy selviytymään vastaanotettavien tapausten määrän lisääntymisestä; 21. kehottaa pohtimaan, kuinka kansallisten ja alueellisten oikeusasiamiesten roolia yhteisön lainsäädännön soveltamisen valvonnassa voitaisiin kehittää; 22. panee huolestuneena merkille, ettei tuoreessa oikeuskäytännössä, joka koskee yksittäisten kantajien oikeutta panna vireille asioita yhteisöjen tuomioistuimessa, noudateta yhtenäistä linjaa yhteisön lainsäädännön tulkinnassa ja soveltamisessa, ja pahoittelee, ettei perustuslakiluonnoksessakaan puututa rohkeasti asiaan tilanteen parantamiseksi; 23. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelle, Euroopan oikeusasiamiehelle sekä jäsenvaltioiden parlamenteille.