MUISTIO 9.12.2009 YVA-seurantaryhmän 2. kokous Aika 9.12.2009 klo 13:45-18:30 Paikkana Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, Sali 10 (4 krs), Veteraanikatu 1, 90100 Oulu Osallistujat läsnäololistan mukaisesti 38 henkilöä (Liite 1) Seurantaryhmän tarkoitus: YVA-seurantaryhmä käsittelee Hailuodon liikenneyhteyden yleissuunnitteluun ja Oulunsalo- Hailuoto tuulipuiston yleissuunnitelmaan liittyviä ympäristövaikutusten arviointeja (YVA). Seurantaryhmän tarkoitus on edistää tiedonkulkua ja -vaihtoa hankevastaavan, viranomaisten ja muiden sidosryhmien välillä. Seurantaryhmä seuraa kokouksissaan ympäristövaikutusten arvioinnin kulkua sekä esittää mielipiteitä ympäristövaikutusten arviointiohjelmien, -selostusten ja sitä tukevien selvitysten laadinnasta. Käsiteltävät asiat 1. Seminaarin avaus., Metsähallitus Laatumaa avasi tilaisuuden ja toivotti läsnä olleet tervetulleeksi sekä pohjusti seminaaria tuulivoiman näkökulmasta. 2. Järjestäytyminen. Osanottajien esittäytyminen. Hankkeen tähän astiset vaiheet. Arvioitavat hankevaihtoehdot. Tapio Tuuttila, Airix Ympäristö Oy Tapio Tuuttila toivotti osallistujat tervetulleeksi. Sovittiin, että tilaisuuden puheenjohtajana toimii Tapio Tuuttila ja sihteerinä Eerik Jarkko. Käytiin osallistujien esittelykierros. Tapio esitteli seminaarin asialistan ja johdatteli tilaisuuden sisältöön. 3. Suunnittelualueen luonto- ja linnustoselvitykset., Suomen Luontotieto Oy esitteli seuraavat selvitykset: - Linnuston pesintäselvitys - Kevätmuuton selvitys - Syysmuutto selvitys keskeneräinen, ei niin merkittävä syymuuttoväylä paitsi laulujoutsen osalta - Kasvillisuusselvitys - Hyljeselvitys - Karisiikaselvitys - Rantojen ja luotojen eroosioselvitys 4. Hailuodon liikenneyhteyden ja Oulunsalo-Hailuoto tuulipuiston virtaus- ja vedenlaatumallinnus., Pöyry Environment Oy esitteli virtaus- ja vedenlaatumallinnuksen.
2 Keskustelua: kysymyksiä ja vastauksia Onko virtaus- ja vedenlaatumallinnuksessa otettu huomioon jääolosuhteita ja siltapilareita? Laskennat on tehty avovesikauteen. Pylväiden vaikutusta ei ole huomioita, koska poikkipinta-ala on hyvin pieni ja mallin tarkkuus ei pysty niitä erottelemaan. 1. Linnustoa on tarkasteltu lauttaväylän ja pengertien kannalta. Mitenkä Hailuodon maankäytön muutokset tulevat vaikuttamaan linnustoon? YVA-selostuksessa kuvataan varsinaiset vaikutukset. 2. Miksi puolisukeltajat ohitettiin esityksessä nopeasti? Puolisukeltajat ovat yömuuttajia ja valoisan aikana muuttajia on vähän. Yöllä on vaikea tehdä kattavia havaintoja. Puolisukeltajat muuttavat yleensä suoraan Oulunsalon kautta ja myös Hailuodon kautta. 3. Esityksessä kerrottiin, että joutsen muuttaa keväällä suoraan itään. Kylläkin joutsen muuttaa myös Hailuodon etelä osan ja Siikajoen kautta. Syysmuuton määrät selviäisivät aikaisemmin tehtyjen aineistojen kautta. Onko huomioitu aikaisempia selvityksiä nyt tehdyissä selvityksissä? Aikaisemmat aineistot ovat tiedossa. Nyt tehtyihin selvityksiin ja aineistoihin on kirjattu, mitä on havaittu maastossa. 4. Riittääkö muutaman päivän käppäily maastossa, mielestäni ei täytä aineistovaatimuksia? Puuttui joitakin lintulajeja kokonaan. Kenellä on moraalinen vastuu? Selvityksissä kerrotaan läpinäkyvästi millä aikavälillä ja millä tavalla havainnot on tehty. Kirjaukset perustuvat maastossa tehtyihin havaintoihin. 5. Jatkuuko maankohoamisilmiö nykyisellä tavalla? Ruijanesikon ja upossarpion elinolosuhteisiin vaikuttaa rantaeroosiota. Marjatta Pyörnilä Todettiin, että syysmuutto on hajanaista. Mitenkä Kiljuhanhen käy, kun se palaa samaa kautta takaisin? Kiljuhanhi muuttaa takaisin Venäjän kautta. Marjatta Pyörnilä Miten meriveden vaihtelu on virtaus- ja vedenlaatumallinnuksessa huomioitu, yleensä tuulee lounaasta päin? Millä perusteella kyseiset tarkasteluajankohdat on valittu? Keväisin joet tulvivat ja aiheuttavat huomattavia virtaamia ja ravinne muutoksia. Mallissa on huomioitu mm. vallitsevat tuulen suunnat, maan pyöriminen jne. Liminganlahdelle ei aiheuta vaikutuksia, ravinnepitoisuuden muutokset eivät ole merkittäviä. Myös Kempeleenlahdella vaikutukset ovat pieniä verrattaessa ravinnepitoisuuksien muutoksia. Ajankohdat on valittu ensisijaisesti korkean veden jakso, jolloin veden vaihtelu ja virtaamat ovat suurimmillaan. Toisena ajankohtana on kesä, jolloin on vähäisen veden aika ja rakentaminen tullee ajoittumaan tähän aikaan. Miten vaikutusalueet määritettiin? Mitkä Natura-alueet kuuluvat selvitystyöhön? Vaikutusalueet valittiin yhdessä asiantuntijoiden ja tilaaja osapuolten kanssa. Työhön kuuluvat kaikki seitsemän Natura-aluetta.
3 Jakob Kjellman Mitä tapahtuisi virtausten osalta, jos penger poistettaisiin ja tuulivoimalat jäisivät? Miksi tehtiin virtauksista 2D-mallinnus eikä 3D-mallinnusta? Tuulivoimaloiden perustusten vaikutus virtaamiin olisi hyvin pieni. 2D-mallinnus valittu siksi, että ollaan vesisyvyydeltään melko matalalla alueella. Oleellista oli selvittää, mikä on muutoksen vaikutus rehevöitymistasoon. Seuranta argumentit tukevat 2Dmallia. Silta-aukot ovat pienentyneet 93-tarveselvityksestä ja arviointiohjelmassa esitetyistä aukoista. Mikä takaa etteivät ne edelleen pienenny jatkosuunnittelussa? Padotusvaikutusta pidettiin pienenä, mutta 1 cm vaikutus on jo paljon ja 5 cm riittää tuhoamaan useita olemassa olevia lajeja. Siltojen pituuksien määrittely on tehty nyt luodatun aineiston perusteella, jolloin on ollut tarkempi tieto käytössä pohjan muodoista. Miten virtausmuutokset vaikuttavat pohjanmuotoihin ja aiheutuuko siitä rehevöitymiskehitystä, alue on nykyiselläänkin vaativa? Nykytilanteessakin pohjan tilanne ei ole stabiili. Eniten virtausmuutosta tulee aukkojen kohdilla, mikä vaikuttaa myös pohjaan. Rehevyystason kokonaismuutos on vähäinen (etenkin vedessä). Vaikutukset ovat suuremmat penkan ja rantojen läheisyydessä. Pentti Kela Keinosaarilla ja penkereellä luodaan myös uusia mahdollisuuksia linnustolle ja kalastolle. Tuleeko lintuja loppujen lopuksi enemmän vai vähemmän, lisääntyykö linnusto jopa? Ahvenanmaalla, missä on luonnostaan vähän pesimäpaikkoja, on tutkittu, että uudet alueet ovat houkutelleet enemmän lintuja asettumaan pesimään. Teija Ylimartimo Miten merenalaiset muinaisjäännökset on selvitetty? Pohjan muotoja varten tehty tarkka luotaustyö, jossa ei löytynyt viitteitä hylyistä tms. Kyseinen aineisto on toimitettu museovirastolle. Sukellusten yhteydessä ei ole löytynyt vanhaa meren kulkuun liittyviä löydöksiä. Löydökset ovat liittyneet tähän mennessä lähinnä kalastukseen ja kaikenlaiseen roinaan jääkaapeista lähtien. Jos jollakin tietoa mahdollisista hylyistä, niin ilmoittakaa niistä. Museoviraston kanssa edetään yhteistyössä. Liikenneyhteyden kehittämisvaihtoehtojen keskeiset vaikutukset., Destia Oy Konsulttipalvelut esitteli liikenneyhteyden kehittämisvaihtoehtojen merkittävimmät vaikutukset. Keskustelua: kysymyksiä ja vastauksia Tuukka Pahtamaa Onko Raippaluodon sillan yhteydessä tehty seurantaselvityksiä ja jos on niin miten ne näkyvät sosiaalisissa vaikutuksissa, mikä on ollut suuruusluokka? Raippaluodon sillalla kevyen liikenteen väylä sijaitsee vain toisella puolen siltaa, miksi näin ei ole tehty Hailuodon kiinteässä yhteydessä? Raippaluodossa on Vaasan kaupunki lähellä, vastaavasti Hailuodossa etäisyyttä Ouluun on noin 55 km. Etäisyydet eivät suosi päivittäistä kevyen liikenteen kulkemista. Kevyen liikenteen kulku on myös kausiluontoista lähinnä vapaa-aikaan liittyvää kulkemista tai matkailuun liittyvää
4 retkipyöräilyä. Katsottu, että pengerosuudelle riittävät leveät pientareet kevyen liikenteen käyttöön. Raippaluodossa ihmisten vaikutusten kannalta etukäteen pelätyt haitalliseksi koetut sosiaaliset vaikutukset eivät toteutuneet. Alussa liikennemäärät ovat kertaluontoisesti kasvaneet. Maankäytön muutokset ovat lähinnä kohdistuneet sillan alkupäähän. Seurantaselvityksen on tehnyt Vaasan yliopisto. Paula Korkela Tärkeätä olisi olla kunnollinen kevyen liikenteen väylä, sillä olisi merkitystä Hailuodon matkailulle, etenkin pyöräilylle. Suuruusluokaltaan melko vähäisestä liikenteestä on kysymys sekä kevyen liikenteen että autoliikenteen osalta. Oulun seudun kevyen liikenteen strategiaselvitys ei myöskään tue erillisen kevyen liikenteen rakentamista. Reino Autio (edustaa purjehtijoita) Silta aukkojen alikulkukorkeudet ovat pienentyneet arviointiohjelmavaiheesta. Mitkä ovat tarpeet meriväylien osalta kiinteän yhteyden eteläpuolella? Eerik Jarkko Alikulkukorkeuksista ja väylätarpeista on pyydetty lausunto Merenkulkulaitokselta. Nykyisten väylien syvyys on melko pieni kiinteän yhteyden eteläpuolella, eikä ole myöskään suunnitteilla väylien kehittämisiä. Mahdollisten isojen purjeveneiden käyttäjien määrä on arvioitu melko vähäiseksi. Paavo Junttila Erillisen kevyen liikenteen väylän tarve tulee esille etenkin kesällä. Valittavan ratkaisun tulisi tukea tätä tarvetta. VE0+ tarkoittaa kolmea lauttaa, mikä on hurja ajatus. Millä tavalla vaikutuksia on kartoitettu? Vaikutusten arviointi perustuu mm. asiantuntija-arvioihin, haastatteluihin, yleisötilaisuuksissa saatuihin palautteisiin ja vertailukohteisiin. Pyöräily toimii lauttaväylällä, mutta en kyllä suosittele pengertietä. Maailmalla on monta esimerkkiä siitä, että joudutaan jonottamaan lautalle, mutta silti matkailijat haluavat saarelle (esim. Saarenmaa), vaikka joutuvat pitkiäkin aikoja jonottamaan. Miten kiinteäyhteys tulee vaikuttamaan Hailuodon kansallismaisemaan, miten käy rantayleiskaavan? Paikalliset palvelut tulevat varmaankin vähentymään. Destian rooli ihmetyttää jonkin verran selostuksen teossa, ehkäpä myös Metsähallituksen rooli. Eikö Destia ole jäävi konsultiksi kun on valtion yhtiö? Timo Mäkikyrö Tilaaja on kilpailuttamisvaiheessa arvioinut Destian jääviyden. Toimintaa ohjaa ulkopuolinen taho. Kunta tulee ohjamaan tulevaa maankäyttöä. Kari Kuvaja Destia toimii monialaisesti ja yhtenä osaamisalueena on vahva suunnitteluosaaminen. Suunnittelijoilla on ehdoton neutraliteetti toimeksiannoissa viranomaisia kohtaan. Laaja moniosaaminen asiantuntijana on paremminkin rikkaus. Heini Rämä Kevyen liikenteen väylään kannattaa satsata, oltava kunnollinen varaus. Kevyt liikenne on erotettava autoliikenteestä, koska tulevalla tiellä korkea nopeustaso. Tiestä tulee muuten turvaton. Miten aiotaan rakennusaikana turvata kevyen liikenteen kulkeminen Hailuodon tiellä Oulunsalossa? Kuinka paljon suurempi on liukkaudenestotarve pengertiellä (esim. suolauksen tarve)? Tie tulee sijoittumaan hoitoluokkaan II tai Ib liikennemäärän perusteella (1000 1500 autoa/vrk). Tämän luokan teillä ei ole kovin suuri suolaustarve, tietenkin tulee huomioida tien erityisolot.
5 Oulunsalon puolella maankäytön kehittymisellä on suurempi merkitys tien kehittämiselle kuin rakentamisen aikaisella liikenteellä. Kalvei Tönkyrä Hailuodon loma-asutusalueiden kaava-alueille myönnetään 1-3 rakennuslupaa vuosittain, jotka yleensä myös toteutuvat. Kun lautan liikenne purkautuu, niin Hailuodon tielle pyöräily ja kävely käyvät mahdottomiksi. Tarkennuksena, että VE0 nykyiset vuorovälit ovat 30 90 min. Tieyhteydellä on arvioitu olevan vähän liikennettä, mutta kuitenkin tullaan paljon muokkaamaan ympäristöä. Vaihtoehtojen vertailuissa tulee miettiä tavoitteiden kanalta, etenkin mihin nykytavalla jatkaminen johtaa. YVA -selostuksessa tullaan esittämään kaikki vaikutusnäkökulmat ja arvioimaan niiden merkitys. Oulunsalo-Hailuoto tuulipuistovaihtoehtojen keskeiset vaikutukset. Jakob Kjellman, WSP Environmental Oy Jakob Kjellman esitteli tuulipuistovaihtoehtojen keskeiset vaikutukset. Keskustelua: kysymyksiä ja vastauksia Miten jatkuva lentoestevalojen vilkkuminen vaikuttaa yömuuttajiin ja mikä on ilmailulaitoksen kanta tuulivoimaloihin? Virallista kantaa ei ole saatu. Ilmailulaitos antaa oman kantansa vasta, kun voimaloiden paikat ovat tarkasti tiedossa. Olli Eskelinen Todettiin, että minimi vaihtoehtoa ei ole vielä määritelty tuulivoimaloiden osalta. Ovatko nyt esitetyt vaihtoehdot maakuntakaavan kohdemerkinnän mukaisia, ainakaan esitetty maksimi määrä ei vastaa sitä? Teknisesti 20 30 tuulivoimalaa voisi olla minimimäärä ja otettaisiin käyttöön vain pengertien linjauksen toinen puoli. Nyt esitetyt vaihtoehdot ovat maisemakuvassa melkoinen ryteikkö. Maakuntakaavassa on suunnittelumääräys, että tuulivoimalat tulee sijoitella geometrialtaan selkeään ryhmään. Mistä suunnista on tarkoitus tehdä havainnekuvat? Tuulivoimaloiden suunnittelussa täytyy ottaa huomion monia arvoja, mitkä asettavat pakollisia rajoja, kuten perustamisominaisuudet, veden syvyys, tuuli olosuhteet ja taloudelliset näkökulmat. Massojen siirtämisistä syntyy isot kustannukset. Hankeomistajan kannalta vaihtoehtojen tulee olla realistisia ja toteuttamiskelpoisia. Tapio Tuuttila Havainnekuvat tehdään Riutunkarin, Huikun, Nallikarin ja Lumijoen Varjakan suunnista merelle päin sekä ilmakuva Riutunkarin suunnasta. Tuukka Pahtamaa Mitä jos salmen keskelle ei rakennettaisi ollenkaan tuulivoimaloita. Saadaanko linnustoselvityksistä suuntaviivoja tuulivoimaloiden sijoittamiselle? Maksimivaihtoehdossa kokonaismitoitus on 75 tuulivoimalalle. Riittääkö sähkön siirrossa kapasiteetti 110 kv voimalinjassa, tarvitaanko isompi sähkönsiirtolinja? Jakob Kjellman Linnut eivät käytä pelkästään tiettyä osaa salmesta, mieluimmin tiivis muodostelma kuin hajanainen. 110 kv sähkönsiirtolinja on lähtökohtana kaikissa suunnitelmavaihtoehdoissa.
6 Pentti Kela Ruopattava hiekka tulisi ottaa hyötykäyttöön. Loiva ranta särkee aallon paremmin kuin jyrkkä. Jyrkkä ranta heittää pärskeet tielle. Ei vilkkuvaloja, pitäisi olla kiinteä valo, muuten melkoinen välke. Pengertie tulisi myös valaista turvallisuuden vuoksi. Parhaat ilmavirtaukset ovat noin 1 km korkeudessa. Tuulivoimalat voitaisiin nostaa heliumilmalaivalla kilometrin korkeuteen, jolloin saataisiin paras tuotto tuulivoimaloille. Ilmalaivat kiinnitettäisiin kolmella vaijerilla, joilla voitaisiin olosuhteiden mukaan säätää korkeutta tarpeen mukaan. Miksei tämän tapaisia vaihtoehtoja tulisi pohtia? Jakob Kjellman YVA:ssa oltava realistiset vaihtoehdot. Massatasapaino huomioidaan hankkeessa. Sumu aiheuttaa suuremman ongelman kuin pimeys. On arvioitu että kaiteissa olisi sumuvalaistusta sekä telematiikan avulla vaikutettaisiin liikenteen käyttäytymiseen eri olosuhteissa. Kiinteät valot houkuttelevat lintuja. Kiljuhanhi on positiivisen hyvin huomioitu selvityksissä, tiedossa on muitakin reittejä, mitä nyt on esitetty. Tuulivoimaloiden asettelun osalta muuri sekoittaa lintuja ja ne lentävät helpommin pahki, aukko olisi turvallisempi ratkaisu. on harvinaisen pätevä luontoselvittäjä satunnaiseksi kulkijaksi. Tietoa on jo hyvin paljon olemassa ja olisi hyvä käydä myös keskustelua paikallisten asiantuntijoiden kanssa. Sympaattinen tuulivoimahanke yhdistettynä paikalliseen pengertiehankkeeseen masentaa. Jos kolme uutta ydinvoimalaa päätetään rakentaa, on täysin järjetöntä rakentaa tuulivoimaa. Teija Ylimartimo Molemmilla hankkeilla on vaikutusta kulttuuriympäristöön ja tieyhteydellä myös kulttuuriperintöön. Saavutettavuus paranee Hailuodon keskustan osalta. Miten tällainen kulttuuriympäristön muutos koetaan? Aiheuttaako mahdollinen lisärakentaminen hyviä vai huonoja vaikutuksia? Käykö niin, että mahdollisesti autioitumisvaarassa olevat pihat rakennuksineen eivät autioidukaan. Saaren ominaisluonteen muuttuminen on otettava huomioon vaikutusten tarkasteluissa. Onko kokonaistarkasteluissa otettu huomioon koko Perämeren alueelle mahdollisesti tulevat hankkeet? Tapio Tuuttila Yva selostuksissa edellytetään, että pitää riittävissä määrin selvittää hankkeiden yhteisvaikutukset alueella oleviin muihin hankkeisiin. Yhteenveto, jatkotoimenpiteet ja seuraava kokous. Tapio Tuuttila, Airix Ympäristö Oy Tapio Tuuttila kiitteli erittäin hyvästä tilaisuudesta. Kahden kuukauden sisällä tehdään valmiiksi molemmat YVA-selostukset. Helmikuun alusta selostukset toimitetaan yhteisviranomaisille lausunnoille. Yhteisviranomaisen lausuntojen jälkeen pidetään seurantaryhmän kolmas kokous. Silloin arvioidaan miten hankkeita viedään eteenpäin. Teidän kommentit ovat arvokkaita, koska etenkin nyt on hyvä mahdollisuus vaikuttaa vielä selostuksessa arvioitaviin asioihin. Tuukka Pahtamaa Voitaisiinko luonnosten kommentointi mahdollisuus antaa myös seurantaryhmälle, laitetaan tiukka palautusaika? Varmaankin palvelisi parhaiten työn tekemistä. Tapio Tuuttila Otetaan harkintaan, tuntuisi hyvältä ajatukselta. Kokous päättyi klo 18.30
LIITE 1 9.12.2009 YVA-seurantaryhmän 2. kokous Aika 9.12.2009 klo 13:45 18.40 Paikka Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, Sali 10 (4 krs), Veteraanikatu 1, 90100 Oulu Kokoukseen osallistujat: Henkilö Organisaatio Pentti Kela Teija Ylimartimo Kirsti Reskalenko Heli Harjula Tuukka Pahtamaa Olli Eskelinen Heini Rämä Kari Himanen Kalevi Tönkyrä Reino Aula Paula Korkala Teija Ylimartimo Markku Maikkola Tapio Tuuttila Jakob Kjellman Olli-Matti Tervaniemi Päivi Hautaniemi Eerik Jarkko Päivi Vainionpää Ilkka Saarenpää Jukka Kaakinen Heimo Vepsä Sari Lajunen Kari Kuvaja Matti Soronen Heikki Laitinen Matti Tynjälä Hannu Haapala Limingan kunta Pohjois-Pohjanmaan museo Oulunsalon kunta Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan liitto Kempeleen-Oulunsalon luonnonsuojeluyhdistys Oulun satama Hailuodon kunta Oulun merenkävijät ry Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri Oulun kaupunki, keskushallinto Pohjois-Pohjanmaan museo Hailuodon kunta Airix Ympäristö Oy Destia Oy Konsulttipalvelut WSP Environmental Oy Suomen Luontotieto Oy Pöyry Environment Oy Metsähallitus Laatumaa Metsähallitus Laatumaa Oulun tiepiiri Oulun tiepiiri Destia Oy Konsulttipalvelut WSP Environmental Oy Oulunsalon kunta Oulun Seudun Sähkö Pöyry Environment Oy Tiehallinto / Keskushallinto Destia Oy Hailuodon kunta Oulun Purjehdusseura ry Oulun seudun ympäristötoimi Hailuodon kunta www.paikkatieto.airix.fi/tietopankki/hailuoto
Paavo Junttila Timo Mäkikyrö Marjatta Pyörnilä Hailuodon jakokunta Oulun tiepiiri Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys Oulunsalon yhdyskuntalautakunta Yhteensä 38 henkilöä.