Hailuodon liikenneyhteyden ja tuulivoiman kehittämishankkeen YVA -yleisötilaisuus

Transkriptio

1 MUISTIO Hailuodon liikenneyhteyden ja tuulivoiman kehittämishankkeen YVA -yleisötilaisuus Aika klo 18:00 Paikka Hailuodon liikuntasalo, Hailuoto Kokouksen sisältö 1. Tilaisuuden avaus ja järjestäytyminen Eero Kaakinen avasi tilaisuuden klo 18:00. Kaakinen esitteli yhteysviranomaisen edustajat ja Tapio Tuuttila hankkeen edustajat. 2. YVA-menettelyn esittely Heli Harjula esitteli ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. YVA -lakia sovelletaan hankkeisiin, joilla on merkittäviä vaikutuksia. YVA jakautuu arviointiohjelmaan ja arviointiselostukseen. Yhteysviranomainen antoi hankkeen arviointiohjelmista lausunnot Esittelyssä olevat arviointiselostukset ovat nähtävillä ja kannanotot hankkeista tulee jättää mennessä. Yhteysviranomainen antaa lausunnot hankkeista Lisätietoja YVAmenettelystä saa Tuukka Pahtamaalta ja Heli Harjulalta POPELYstä. 3. Hankkeiden tähänastiset vaiheet Tapio Tuuttila esitteli hankkeita ja niiden tähänastisia vaiheita. Hankekimara on haastava ja erittäin mielenkiintoinen, koska suunnittelualue on merkittävä monesta syystä. Liikenneyhteyden osalta Hailuodon kunta ja kuntalaiset haluavat parempaa liikenteen palvelutasoa. Toisaalta tienpitäjän näkökulmasta lautta on kallis vaihtoehto. Tuulivoiman kannalta alue soveltuisi hyvin tuulivoimatuotantoon. YVA -ohjelmat luovutettiin yhteysviranomaiselle maaliskuussa Lausunnon perusteella tehtiin merkittävä määrä lisäselvityksiä, joihin arviointiselostus perustuu. Arviointiselostus luovutettiin yhteysviranomaiselle maaliskuussa Samaan aikaan valmistuivat hankkeiden edellyttämät merialueen osayleiskaavaluonnokset, joista järjestetään omat yleisötilaisuudet klo 18 Oulunsalossa ja klo 18 Hailuodossa..

2 4. Selvitysten keskeiset tulokset Jyrki Oja esitteli selvitysten merkittävimpiä tuloksia. Suunnittelualueella tehtiin mittavat maastotutkimukset, joissa tutkittiin alueen luontoarvoja. Alue on merkittävä linnuston muuttoreitti sekä pesimä- ja ruokailualue. Tuulipuisto aiheuttaa törmäysriskin ja kiinteä yhteys vaikuttaa pesimäalueisiin. Alueella on kansainvälisestikin merkittäviä maannousemarannikon kasvillisuustyyppejä sekä uhanalaisia putkilokasvilajeja. Alue on norppien elin- ja lisääntymisaluetta ja ainoita alueita Itämerellä jossa norppakanta kasvaa. Hiekkapohjassa pohjaeläintiheys on niukkaa. Suojeltavia vedenalaisia luontotyyppejä alueella ei ole. Työssä tutkittiin myös karisiikaa. Jääeroosio on merkittävin rantojen kasvillisuuden dynamiikkaan vaikuttava tekijä. Yleisesti asiaa on tutkittu hyvin vähän. Kiinteän yhteyden vaikeimmin ennustettava vaikutus on jääeroosio. 5. Tuulipuiston YVA-hankkeen keskeiset vaikutukset Erkki Kunnari Metsähallituksesta esitteli tuulipuistohankkeen teknistä toteutusta. Suunnitellut voimalat ovat noin 3 MW kokoluokkaa, napakorkeus ja roottorien halkaisija noin 100 metriä eli samankokoisia kuin Riutunkarin uusimmat voimalat. Sähkö siirretään 110 kv sähköasemalle ja 110 kv siirtolinjalla Sarkkirantaan valtakunnanverkkoon. Rakentamisen tarpeisiin tarvitaan mm. huolto- ja varastoalue sekä tukisatama. Jaana Hakola WSP Environmental Oy:stä esitteli tuulipuistohankkeen YVA -selostusta. Tarkasteluissa oli vaihtoehto 0, vaihtoehto 1 75 voimalaa, vaihtoehto 2 62 voimalaa sekä vaihtoehto 3 48 voimalaa. Esityksessä keskityttiin todennäköisimpään vaihtoehtoon 3, jossa 3a on kiinteän yhteyden ja 3b lauttayhteyden kanssa (voimaloita 43). Rakentaminen tapahtuu kesäkautena kahden vuoden aikana. Raskaan liikenteen osuus kasvaa maksimissaan noin prosenttia. Rakentaminen vaikuttaa veden samentumiseen ja kiintoaineen leviämiseen, mutta vaikutukset ovat pienet ja sallituissa rajoissa. Erilaisilla toimenpiteillä voidaan lieventää rakentamisaikaisia vesistövaikutuksia. Karisiian poikastuotantoon on paikallisia vaikutuksia rakentamisen aikana. Käytönaikaisista vaikutuksista merkittävimmät ovat maisemavaikutus, linnustovaikutukset sekä meluvaikutukset. Voimalat on pyritty sijoittamaan niin, että ne geometrialtaan sopivat maisemaan. Linnuston törmäysriskin takia voimaloiden välit on tehty riittävän isoiksi ( metriä) ja voimaloita ei sijoiteta merkittävimmille alueille. Melun ohjearvot tulevat ylittymään hetkellisesti mm. Huikussa ja Jussinmatalassa. 6. Liikenneyhteyden YVA-hankkeen keskeiset vaikutukset Heimo Rintamäki Destia Oy:stä esitteli liikennehanketta. Vaihtoehtoina ovat olleet lauttayhteyden kehittäminen VE0+, kiinteä yhteys VE1 ja nykytilanne VE0. Vaihtoehdossa 0+ palvelutaso paranee ja tarvitaan yksi lautta sekä satamalaituri lisää. Vaihtoehdossa 1 rakennetaan kaksi siltaa ja pengertie. Vaihtoehdossa 0 lauttakapasiteetti jää riittämättömäksi, VE0+ vastaa kapasi-

3 teettitarpeisiin ja VE1 parantaa saavutettavuutta merkittäväksi. Vaihtoehdossa 0+ Hailuoto säilyy saarena, mutta päästöjä syntyy n. 40 prosenttia enemmän kuin vaihtoehdossa 0. Kiinteä yhteys synnyttää eniten liikennettä, mutta tuottaa 40 prosenttia vähemmän päästöjä kuin VE0, maakunnallinen viheryhteys vahvistuu, mutta maisema muuttuu pysyvästi. Rakentaminen voisi alkaa aikaisintaan 2013 ja hanke olisi valmis aikaisintaan Kysymyksiä, hankevastaavien vastauksia, keskustelua Alpo Parrila: Kiinteän yhteyden kohdalla peruskallio on syvällä. Kestääkö pohja pengertietä vai painuuko se? Kokemuksesta on tietoa, että jäät muodostavat alueella jopa 6 metrin penkereitä ja jäät voivat liikkua hyvin nopeasti. Tämä aiheuttaa vaaratilanteita pengertiellä. Miten kunnossapito on aiottu tällöin hoitaa, se on varmaankin kallista hankalissa olosuhteissa? Entä pysyvätkö tuulivoimalat pystyssä kun jäät liikkuvat? Tästä on varoittavia esimerkkejä. Risto Leppänen: Alueen pohjat on tutkittu mm. kairauksien avulla ja alueella on hiekkaa, ei esim. savea eli tilanne on sen suhteen kunnossa. Jatkosuunnitelmissa tietoja tullaan luonnollisesti tarkentamaan. Jääoloista on olemassa seurantatietoa ja kokemuksia. Jää voi tosiaan äärioloissa nousta pengertielle ja tämä on otettava huomioon mm. hoitourakkasopimuksissa. Myös ilmastonmuutoksella voi olla vaikutuksia. Liikenteen ohjauksessa on syytä hyödyntää vaihtuvia opasteita/nopeusrajoituksia. Heimo Rintamäki: Kiinteä yhteys suunnitellaan varsin vaativiin olosuhteisiin. On laskettu, että tiepenkka painuu rakentamisen jälkeen noin puoli metriä. Jatkosuunnittelussa näihin asioihin otetaan tarkemmin kantaa. Erkki Kantola: Pohjaolosuhteet on huomioitu myös tuulipuiston osalta ja asiat ovat sen suhteen kunnossa. Tietoja kuitenkin tarkennetaan jatkosuunnittelussa. Jäiden liikkeiden osalta ollaan suhteellisen turvallisella pohjalla. Alueelta on kokemuksia ja seurantatietoa mm. muutamien majakkojen osalta. Kemin edustalla on koetorni, jonka avulla asiaa on tutkittu. Pekka Nieminen: Mitkä ovat hankkeiden vaikutukset merialueeseen? Selvityksessä mainitaan että vaikutukset ovat pienet. Hankkeilla on kuitenkin negatiivisia vaikutuksia etenkin rakennusaikana, kun ruopataan ja pohja-ainekset lähtevät liikkeelle. Heimo Rintamäki: Hankkeille tehdyn virtausmallinnuksen mukaan vaikutukset ovat pieniä. Mallin avulla on arvioitu vaikutuksia mm. vedenvirtauksiin, aaltoihin ja ravinteiden kiertoon. Pekka Nieminen: Mutta miten päästäisiin tilanteeseen että merialueen tilanne paranee, kun hankkeella on kuitenkin negatiivisia vaikutuksia? Heimo Rintamäki: Mallissa on kokeiltu vaihtoehtoina kahta ja kolmea silta-aukkoa ja tuulipuistossa maksimivaihtoehtoa 1, jossa on 75 tuulivoimalaa. Mallin mukaan vaikutukset ovat pieniä. Merkittävimmät vaikutukset merialueen tilaan tulee alueen joista.

4 Kari Poikelinen: Onko Oulujoella suurimmat vaikutukset merialueen kuormitukseen vai alueen pienemmillä joilla? Voisiko olla niin, että pengertie vähentää kuormituksia? Heimo Rintamäki: Virtausmalli huomioi sekä merialueen että joet. Heimo Vepsä: Malli huomioi kaikki alueen joet ja niiden kuormitusmäärät. Raportista löytyy asiasta kaikki tarkat tiedot. Markku Tönkyrä: Koko tuulipuiston kuuden vuoden rakentamisajan syntyy merkittävät haitalliset vaikutukset kalastukselle. Onko tuulipuiston rakennusvaiheessa pakko ruopata niin paljon, eikö ole mahdollista selvitä suunniteltua pienemmillä ruoppauksilla? Erkki Kunnari: Rakennusvaiheita on kolme ja yksi rakennusvaihe kestää noin kaksi vuotta. Vaiheita ei kuitenkaan rakenneta peräkkäin, vaan niiden väliin jäänee ainakin yksi vuosi. Ruoppausta vaativat kalustoasiat ovat haasteellisia, ruoppausta ei kuitenkaan haluta vaan pyritään muihin vaihtoehtoihin. Pekka Nieminen: Selostuksessa väitetään, että tuulipuisto on maisemallisesti kiinnostava elementti, voiko tämä pitää paikkansa? Pienemmissä vaihtoehdoissa on mainittu, että tuulivoimaloita vähentämällä saadaan paremmat maisemavaihtoehdot Hylkykarista. Miksi tuulipuistot on poistettu juuri sieltä? Jakob Kjellman: Hylkykarin lähellä on Jussinmatalan Natura-alue, minkä takia vaikutuksia on haluttu vähentää juuri sieltä. Pekka Nieminen: Selostuksessa mainitaan, että selvityksessä on hyödynnetty mm. ulkomaisia tutkimuksia lintutörmäyksistä. Onko suunnittelualueella laskettu vastaavaa tietoa? Jyrki Oja: Viime vuonna Riutunkarin tuulivoimaloissa oli yhteensä 26 törmäystä. Suureen törmäysmäärään oli suurin syy se, että lähellä pesi naurulokkiyhdyskunta, jonka nuoret lentämään opettelevat yksilöt ovat erityisen törmäysalttiita. Lisäksi linnut seuraavat rantoja muuttaessaan ja nykyiset voimalat sijaitsevat rannassa. Eero Kaakinen: Miksi kevyen liikenteen väylästä on tehty niin kapea esimerkiksi verrattuna Raippaluodon siltaan? Risto Leppänen: Asia on ollut esillä aiemminkin ja nyt siihen saadaan tämän työn kautta palautetta. Maakuntakaavassa on esitetty viheryhteystarve Hailuotoon. Oulun seudulla asiaa on tutkittu ja tulee muistaa, että Hailuodon ja Oulun välinen matka on noin 55 km. Vastaavasti esimerkiksi Yli-Iihin ei ole esitetty erillistä kevyen liikenteen väylää. Haasteellisten olosuhteiden takia siltaa käytettäneen ainoastaan kesällä. Sillalle esitetty piennar on leveämpi kuin nykyisellä tiellä Hailuodossa. Jos kevyen liikenteen väylä rakennettaisiin sillalle, sillä olisi isompi merkitys

5 vasta sitten, jos erillinen kevyen liikenteen väylä rakennettaisiin myös Hailuodon keskustaan saakka. Liikenneyhteyden yleissuunnitelmassa asiaan otetaan tarkemmin kantaa. Alpo Parrila: Raippaluodon sillalla liikenne on usein poikki. Onko sama vaarana Hailuodossa, mikäli silta rakennetaan? Risto Leppänen: Kiinteällä yhteydellä olisi parempi palvelutaso kuin lautalla. Lauttayhteys on todennäköisesti useammin poikki. Heimo Rintamäki: Työssä on käsitelty nykyisen lautan häiriöitä vuosien varrelta ja niitä on ollut melko paljon. Mahdolliselle kiinteälle yhteydelle tulee suunnitella riittävät varoitusjärjestelmät. Matti Hautanen: Mistä hankkeiden edellyttämä valtava kiviainesmäärä tuodaan? Risto Leppänen: Asiaa ei ole mietitty vielä niin tarkkaan. Kiviainesvaroja on kuitenkin riittävästi ja niiden kuljettamiseen on olemassa useita vaihtoehtoisia tapoja. Pekka Nieminen: Milloin saadaan kevyen liikenteen väylä Shelliltä Ailastoon? Risto Leppänen: ELY hoitaa nykyään yleiset tiet. Nykyinen tienpitoon suunnattu raha on niin pieni, että se kuluu käytännössä kunnossapitoon, eikä lähivuosille ole luvassa uusia investointeja. Matti Soronen: Miten hankkeet vaikuttavat valosaasteeseen? Siihen liittyen on tullut paljon palautetta. Mitä laki sanoo asiasta? Erkki Kunnari: Asiaan liittyvät määräykset tulevat ilmailuhallinnolta. Yksi merkittävä raja on 150 metrin pyyhkäisykorkeus, jonka ylittyessä määräykset ovat kovemmat. Jos hankkeessa tarvitaan vilkkuvia valoja, ne voidaan synkronisoida vilkkumaan yhtä aikaa. Kysyjä: Mitä valtioneuvosto sanoo hankkeista? Aiemmin se on ne ohittanut. Risto Leppänen: Hallituksen vaihtuessa ensi vuonna tehdään uusi liikennepoliittinen selonteko, jossa tulee ottaa kantaa myös lautta-asioihin. Tuoreimmassa selonteossa on tehty linjauksia lauttaliikenteen suhteen. Kaavalliset edellytykset hankkeille ovat olleet olemassa, mutta on edellytetty tarkempia selvityksiä. Nyt niitä ollaan tekemässä. Hailuodon lauttaliikenteestä on järjestetty kilpailutus ja uusi viiden vuoden sopimus ulottuu vuoteen Esittelyssä olevien YVA - selostusten avulla selvitetään ovatko hankkeet yhteiskunnallisesti hyväksyttäviä. Mikäli tulos on hankkeille positiivinen, hankkeiden toteuttaminen on poliitikoiden käsissä. Eero Kaakinen: Perämerelle on suunnitteilla useita merituulipuistohankkeita. Miten tässä työssä on huomioitu hankkeiden yhteisvaikutukset?

6 Jakob Kjellman: Yhteisvaikutuksia on erittäin haastava arvioida, koska kaikista hankkeista ei ole saatavilla tarkkaa tietoa. Ruoppausmääriä on mahdollista arvioida karkealla tasolla. Esimerkiksi kalastoon liittyen ei ole tiedossa tarkkoja vaikutuksia. Jyrki Oja: Yhteisvaikutukset konkretisoituvat linnuston muuton osalta. Hollantilaisen tutkimuksen mukaan esimerkiksi naurulokki voi pahimmassa tapauksessa ylittää muuttomatkallaan Keski- Euroopasta Lappiin jopa tuulivoimalaa. 8. Yhteenveto ja tilaisuuden päättäminen Eero Kaakinen kiitti osallistujia ja päätti tilaisuuden klo 20:10 Muistion kirjasi Marko Mäenpää.

7

8

9