Seurantaryhmän 1. kokous

Transkriptio

1 KOKOUSMUISTIO Seurantaryhmän 1. kokous Aika klo Paikka Tiepiiri Lentoauto-sali, Veteraanikatu Oulu Läsnä: Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Tuukka Pahtamaa Metsähallitus, Pohjanmaan luontopalvelut Essi Keskinen Hailuodon kunta Kalevi Tönkyrä Oulunsalon kunta Kirsti Reskalenko Hailuodon yrittäjät ry Pauli Karvosenoja Hailuodon Luonnonsuojeluyhdistys ry Eino Merilä Kempeleen-Oulunsalon Luonnonsuojeluyhdistys ry Heini Hyvärinen Hailuodon jakokunta Paavo Junttila Tiehallinto, Oulun tiepiiri Timo Mäkikyrö Tiehallinto, Oulun tiepiiri Risto Leppänen Tiehallinto, Oulun tiepiiri Marjo Paavola Tiehallinto, keskushallinto Sari Lajunen Finnpilot Timo Karjula WSP Environmental Oy Jakob Kjellman WSP Environmental Oy Päivi Vainionpää Metsähallitus Laatumaa Erkki Kunnari Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkö Risto Kantola Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkö Jukka Kaakinen Destia Oy Solutions Heimo Rintamäki Destia Oy Solutions Raino Kukkonen Destia Oy Solutions Eerik Jarkko Airix Ympäristö Oy Tapio tuuttila Liidea Oy Marko Mäenpää Merenkulkulaitos, Länsi-Suomen väyläyksikkö Markku Rautiola Lumijoen kunta / Lumijoen-Lapinniemen osakaskunta Eino Jakkula Oulun seudun ympäristötoimi Matti Tynjälä Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri Merja Ylönen

2 1 Seminaarin avaus Timo Mäkikyrö Oulun tiepiiristä esitteli tiehallinnon tavoitteita kehittämistyölle. Nykyinen lauttaliikenne Oulunsalosta Hailuotoon aloitti toimintansa vuonna Sitä ennen oli Hailuodosta Ouluun liikennöity pienellä yhteysaluksella tai omilla veneillä. Talvisin käytössä oli jäätie. Hailuodon liikenneyhteyden kehittäminen on ollut jo useamman vuosikymmenen puheenaiheena. Viimeisin suurin ponnistus oli 90 luvun alussa, jolloin tehtiin kattavia selvityksiä. Selvityksiä tehtiin vuonna 1994 voimaan tulleen YVA lain pohjalta. Viimeisimpien laskelmien mukaan kiinteä tieyhteys tullee pitkällä aikavälillä halvemmaksi kuin lauttaliikenne. 2 Kokouksen järjestäytyminen Tapio Tuuttila avasi kokouksen. Puheenjohtajaksi valittiin Tapio Tuuttila ja sihteeriksi konsulteista WSP. Järjestäytymisen jälkeen käytiin lyhyt esittäytymiskierros. Esittäytymisten jälkeen projektijohtokonsultti Airix Ympäristö Oyn Tapio Tuuttila kävi lyhyesti läpi kehittämishankkeiden (tie ja tuulivoima) tähänastiset vaiheet. yhteinen seurantaryhmä, koska toimitaan samalla alueella ja hankkeet vaikuttavat toisiinsa YVA:n tarpeellisuus päätökset: tuulivoima 2005, liikenneyhteys 2007 ensimmäiset kokoukset pidetty marraskuussa 2007 projektinjohto valittu keväällä 2008 konsultit allekirjoittivat sopimukset joulukuussa 2008 varsinainen työ tehdään tiimeissä, tiimien työtä ohjaavat työryhmä, ohjausryhmä sekä seurantaryhmä. hankkeille perustettu kanssakäymisportaali, johon hankkeiden materiaali on koottuna hankkeet etenevät vaiheistetun aikataulun mukaisesti hankkeiden käynnistymisestä julkaistiin tiedote Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen kanssa on neuvoteltu ja ohjausryhmän ensimmäinen kokous pidettiin , jonka yhteydessä pidettiin tiedotustilaisuus keskusteluita on käyty myös Hailuodon kunnan, Pohjois-Pohjanmaan liiton, Lumituuli Oyn sekä Vattenfallin kanssa 2

3 3 YVA menettely ja yhteysviranomaisen rooli Tuukka Pahtamaa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksesta kertoi lyhyesti YVA menettelystä sen vaiheista ja käsitteistä sekä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen roolista prosessissa. YVA laki astui voimaan 1994 YVA menettely kaksi vaiheinen: ohjelmavaihe ja selostusvaihe selvitetään hankkeen välittömät ja välilliset vaikutukset ihmisiin ja ympäristöön kaikilla mahdollisuus osallistua YVA menettelyssä ei tehdä päästöstä -> ei valitusoikeutta lukuisia tuulivoimahankkeita käynnissä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueella 4 Liikenneyhteyden kehittämishanke / Destia Oy Heimo Rintamäki kävi lyhyesti läpi liikenneyhteyden kehittämishankeen vaihtoehtojen muodostamista. Alun perin (vuoden 1993 tarveselvitys) vaihtoehtoja oli vaihtoehto. vaihtoehto 1 oli kiinteä pengertie ja siltayhteys, neljä eri linjausvaihtoehtoa nykyisen lauttaväylän etelä- ja pohjoispuolella vaihtoehto 2 tunneliyhteys nykyisellä lauttapaikalla, kaksi vaihtoehtoa vaihtoehto 3 kiinteä tieyhteys penkereellä ja silloilla Siikajoen Säärenperästä Hailuodon Tömpännokkaan vaihtoehto 4 parannettu lauttayhteys (2 km) + pengertie-siltayhteys Vaihtoehdon 1 nykyisen lauttayhteyden eteläpuolella sijaitsevat linjausvaihtoehdot karsittiin, koska ne aiheuttivat eniten ympäristövaikutuksia, olivat rakennuskustannuksiltaan kalleimmat ja muuttivat eniten merimaisemaa. Vaihtoehto 2 karsittiin kokonaisuudessaan, koska tunneliratkaisu vaatii suuremmat investointi ja ylläpitotarpeet kuin kiinteä tieyhteys. Vaihtoehto tarjosi myös huonoimman palvelutason muihin vaihtoehtoihin nähden. Betonitunnelin upottaminen olisi vaatinut suuria maansiirtoja aiheuttaen suurimpia rakentamisenaikaisia ympäristövaikutuksia. Työmenetelmätkin sisälsivät suuria epävarmuustekijöitä. Vaihtoehto 3 karsittiin, koska se pirstoi linnustollisesti arvokkaita Natura alueita ja lisäsi Ouluun suuntautuvien tien käyttäjien matka-aikaa ja ajokustannuksia. Vaihtoehto olisi johtanut uusien tielinjauksien rakentamiseen ja korkeisiin kustannuksiin. 3

4 Vaihtoehto 4 karsittiin, koska se oli kustannuksiltaan kalliimpi ja palvelutasoltaan huonompi kuin vastaava siltayhteys. YVA tarkasteluun valittiin uudet vaihtoehdot: VE 0: nykyinen lauttayhteys säilyy ennallaan VE 0+: nykyistä lauttayhteyttä kehitetään palvelutasoa nostamalla VE 1: kiinteä pengertie-siltayhteys välille Oulunsalo-Hailuoto. Kiinteän pengertien + siltalinjauksen osalta valittiin sama kuin mihin päädyttiin vuoden 1993 tarveselvityksessä. Raino Kukkonen kävi lyhyesti läpi YVA ohjelmaa keskeisten vaikutuskohteiden, vaikutustekijöiden ja lähtökohtien pohjalta. Liikenneyhteyden kehittämiseen liittyen esitettiin seuraavia kysymyksiä ja kommentteja: Miksi vaihtoehdoissa ei ollut mukana suoraa tieyhteyttä Ouluun? Vastaus: Maakuntakaavan tulkinnassa yhteystarpeen kehitys ei ulotu Ouluun. Miten varma tie on? Muutaman vuoden välein nykyinen jäätie peittyy ahtojäällä. Onko huomioitu myös maankohoamisen suhde veden pinnan kohoamiseen? Vastaus: Muun muassa merentutkimuslaitos tutkii/seuraa veden pinnan kohoamista. Maankohoamisen on todettu olevan nopeampaa kuin veden pinnan kohoamisen -> ei vaaraa, että tie peittyy veden alle. Hailuotolaisten kannalta 0-vaihtoehtoa ei ole Tunnelivaihtoehto, onko selvitetty tarpeeksi? Esimerkiksi Turun saaristossa on tehty kattavia selvityksiä tunnelivaihtoehtoon liittyen. Vastaus: Tunnelivaihtoehtoa on tutkittu kattavasti. Vaihtoehto on käytännössä vaikea ja kallis toteutettava. Tien linjaus, pituus ja siltojen paikat Vastaus: Tien linjaus on sama kuin vuoden -93 tarveselvityksessä, tien kokonaispituus on hieman yli 7 kilometriä, josta pengertien osuus on n. 5,5 km ja siltojen osuus n. 1,7 km (Oulunsalon päässä Riutunsilta n. 820 m ja Hailuodossa Hukun silta n. 890 m) Tehdyt kannattavuus- ja kustannuslaskelmat. Onko mahdollista tutustua tarkemmin? Vastaus: Laskelmiin on mahdollista tutustua. Jäitten kasautumista tulisi selvittää nykyistä laajemmin Vuoden -93 tarveselvityksessä ei huomioitu eteläpuolella jäätä rikkovia karikoita Virtaukset, vaikutukset niihin 4

5 Vastaus: Virtaukset tulevat jonkin verran muuttumaan ja niitä tullaan mallintamaan. Laskelmien mukaan vajaan kilometrin pituiset sillat riittävät takaamaan tarvittavan veden vaihtumisen alueiden välillä. Mistä pengertiehen tulevat maa-ainekset otetaan? Tehdäänkö niistä selvitystä? Vastaus: Yleisesti voidaan selvittää alueen maa-ainesten tilanne, mutta tarkkoja selvityksiä siitä mistä maa-ainekset mahdollisesti tuodaan, ei tulla tekemään. Vaikutukset maisemakuvaan. Oulunsalossa käynnistynyt Varjakka 2020 hanke, jonka tarkoituksena on pelastaa kulttuurihistoriallisesti tärkeä alue. Toivomuksena on, että maisemavaikutuksia mallinnetaan Varjakan suunnasta. 5 Oulunsalo-Hailuoto tuulipuisto Jakob Kjellman esitteli lyhyesti tuulivoimahanketta: vaihtoehdot ja miten ympäristövaikutuksia tullaan arvioimaan selostusvaiheessa. Muutamalla sanalla käsiteltiin myös hankeen haasteita ja perustamisvaihtoehtoja. Tuulivoimaan liittyen esitettiin seuraavia kysymyksiä ja kommentteja: Hanke yllätti massiivisuudellaan Maakuntakaavan tehty varaus ei varmaan tarkoita näin suurta hanketta Linnuston muuttoreitit miten huomioitu? Osa linnuista lentää hyvin lähellä meren pintaa Vastaus: Alueen linnustosta on olemassa runsaasti aiempaa tietoa. Tiedetään mitä lajeja alueella tavataan, pesimäalueet ovat hyvin tiedossa, mutta lajien käyttäytyminen alueella (ruokailu, tuleminen alueelle ja alueelta poistuminen) ei ole vielä tiedossa. Lintujen muuttoreitit tullaan selvittämään. Linnustolle tulisi jättää aukkoja muuttoreittejä varten Vastaus: Kun lintujen muuttoreitit tunnetaan voidaan niitä varten jättää tuulipuistoon väyliä. Virtausvaikutukset Vastaus: Virtausvaikutuksia ei tule olemaan. Tuulivoimalat peittävät kokonaisuudessaan vain noin 1 % hankealueesta. Yksittäinen voimala on leveydeltään n. 6 metriä, joten sen ei katsota vaikuttavan merkittävästi virtauksiin. Merkittävimmin virtauksiin vaikuttaa mahdollinen kiinteä tieyhteys. Aikataulu: erittäin lyhyt, onko kaikki tarpeeksi hyvin tutkittu ettei yllätyksiä pääse tapahtumaan? 5

6 Vastaus: Alueesta on olemassa runsaasti lähtötietoa ja tuulivoimapuistojen vaikutuksista on olemassa runsaasti kokemuksia muualta päin maailma. Näitä tietoja hyödyntäen on mahdollista suunnitella ja rakentaa toimiva tuulipuisto hyvinkin nopealla aikataululla. Tilaisuudessa esitetty kysymykset ja kommentit tullaan huomioimaan YVA prosesseissa. 6 Jatkotoimenpiteet ja seuraava kokous Todettiin, että yleisötilaisuuksia on hyvä pitää kaksi (Oulunsalossa ja Hailuodossa omat). Seurantaryhmä kokoontuu seuraavan kerran lokakuun 2009 lopulla. Päivämäärää ei lyöty vielä lukkoon. Kaikille seurantaryhmään kutsutuille ilmoitetaan, kun tämä muistio ja YVA-ohjelmat löytyvät kanssakäymisportaalista. YVA-ohjelmat tulevat nähtäville kunnanvirastoihin ja kirjastoihin Oulun seudun kunnissa sekä ympäristökeskukseen. Lisäksi YVA-ohjelmat julkaistaan ympäristöhallinnon nettisivuilla osoitteessa -> Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus -> Vireillä olevat YVA hankkeet. Viimeinen seurantaryhmän palaveri pidetään maaliskuussa