Sosiaali- ja 47 03.05.2016 terveyslautakunta Sosiaali- ja 67 14.06.2016 terveyslautakunta Kaupunginhallitus 182 01.07.2016 Kaupunginhallitus 5 09.01.2017 PERHERYHMÄKOTITOIMINNAN HANKINTA 240/49.494/2016 SOSTERLA 47 Lieksan kristillisen opiston kannatusyhdistys ry esittää Lieksan kaupungille oleskeluluvan saaneiden lasten ja nuorten perheryhmäkodin perustamista. Ajatuksena on perustaa maksimissaan 14 paikkainen 13-18 -vuotiaan nuoren asumisyksikkö, perheryhmäkoti. Kristillinen opisto on neuvotellut asiasta Ely-keskuksen kanssa ja hankkeelle on näytetty vihreää valoa. Ely-keskukset koordinoivat perheryhmäkotien toimintaa. Lieksassa asuu tällä hetkellä 28 turvapaikkapäätöstä odottavaa alaikäistä nuorta Nutukka-hankkeen tuetun asumisen yksikössä. Hanketta hallinnoi Lieksan Kristillinen opisto. Nuoret ovat Espoon ryhmäkodin kirjoilla, kunnes saavat oleskeluluvan ja kuntapaikan. Nuoren siirtyminen kuntaan on Espoon sosiaalityöntekijöiden vastuulla. Sosiaalityöntekijä tekee jokaiselle nuorelle kuntahakemuksen yhdessä nuoren ja hänen edustajansa kanssa. Espoon ryhmäkodin toivomus on, että nykyiset alaikäiset Nutukka-nuoret voisivat halutessaan jäädä Lieksaan ja jatkaa opintojaan. Migrin mukaan viime vuonna 80-90 prosenttia alaikäisistä turvapaikanhakijoista sai myönteisen turvapaikkapäätöksen. Heidän turvapaikkaprosessinsa kestää keskimäärin 10 kuukautta. Perheryhmäkoti Perheryhmäkodin perustaminen perustuu aina alaikäisten yksintulleiden turvapaikanhakijoiden määrään ja siitä syntyvään tarpeeseen. Perheryhmäkoti on tarkoitettu pitempiaikaiseen asumiseen oleskeluluvan saaneille lapsille ja nuorille. Ilman huoltajaa olevan oleskeluluvan saaneen alaikäisen henkilön hoiva, huolenpito ja kasvatus voidaan järjestää perheryhmäkodissa, tuettuna perhesijoituksena tai muuten tarkoituksenmukaisella tavalla, esimerkiksi tukiasumisyksikössä. Perheryhmäkodissa lapsille ja nuorille tarjotaan ympärivuorokautista hoitoa ja huolenpitoa.
Aluehallintovirasto (AVI) valvoo perheryhmäkoteja erityisesti lastensuojelulain toteutumisen osalta. Kunta voi tuottaa perheryhmäkodin palvelut itse tai hankkia ne ostopalveluna. (KotoL 27, 28 ) Perheryhmäkodin toimitiloista ja kasvuolosuhteista, hoidettavien lasten ja nuorten määrästä ja henkilöstöstä on voimassa, mitä lastensuojelulain 58-60 :ssä säädetään lapsen hoidosta ja kasvatuksesta sekä yksikön tiloista, henkilöstön määrästä ja kelpoisuudesta. Alaikäisten maahanmuuttajien perheryhmäkoti voidaan siis rinnastaa lastensuojelulaitoksen toimintaan. Lapsi tai nuori voi olla tukitoimenpiteiden piirissä kunnes hän täyttää 21 vuotta tai kunnes hänellä on huoltaja Suomessa. Lapsen oikeuksien toteutuminen edellyttää tiivistä yhteistyötä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon, opetuksen sekä lastensuojeluviranomaisen kesken. Maksettavat korvaukset Kunnalle korvataan alaikäisten sijoittamisesta kunnalle aiheutuneet kustannukset siihen saakka kunnes nuori täyttää 21 vuotta. Kustannukset voivat aiheutua perheryhmäkotiin sijoittamisesta tai perhehoidosta, asumisen tukipalveluista ja muista lastensuojelun palveluihin rinnastettavista palveluista. Kustannukset kunnille korvataan kotoutumisen edistämisestä annetun lain 1386/2010 ja työ- ja elinkeinoministeriön ohjeen 29.10.2013 mukaisesti. Jälkihuollosta säädetään lastensuojelulaissa. Kotoutumislain 27 :ssä säädetään ilman huoltajaa olevan lapsen ja nuoren jälkihuollosta. Perheryhmäkodissa asuneella alaikäisellä nuorella ei ole lastensuojelulain mukaista oikeutta jälkihuoltoon, paitsi jos hän on ollut lastensuojelulain mukaisesti huostaan otettuna tai yhtäjaksoisesti puoli vuotta avohuollon toimenpiteissä. Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeessa ELY-keskuksille kotoutumislain mukaisen kustannusten korvaamisesta kunnille (TEM/2331/00.03.05.02./2013,4.3.) sanotaan: "Lastensuojelulain jälkihuoltoon rinnastettavia palveluja voidaan korvata silloin, kun ilman huoltajaa maassa oleskeleva, kansainvälistä suojelua saava lapsi tai nuori muuttaa oleskeluluvan saatuaan tai täysi-ikäistyttyään ryhmä- tai perheryhmäkodista tai muussa asuinyksiköstä tukiasumisyksikköön tai muuton itsenäsiesti asumaan kotipaikkakunnalleen". Jälkihuoltoon rinnastettaviana kunnalle korvattavina palveluina mainitaan edellä mainitussa ohjeessa tukiperhe- tai tukihenkilötoiminta ja toimeentulotuki kunnes nuori täyttää 21 vuotta. Lisäksi voidaan korvata muina
lastensuojelun palveluihin rinnastettavien toimenpiteiden kustannuksina esimerkiksi terveydenhuollossa, päivähoidossa, nuorisotyössä annettava erityinen tuki silloin, kun lapsi tai nuori ei ole lastensuojelun asiakkaana, mutta olisi kansainvälisen suojelun tarpeesta johtuvien olosuhteiden vuoksi näiden palveluiden tarpeessa. Perheryhmäkodin asukkaat ovat siis kuntalaisia, joista kunta saa normaalit laskennalliset korvaukset. Jos asukas on edelleen kolmen vuoden korvausajan jälkeen alle 18-vuotias, korvataan hänen omia kulujaan alaikäisyydestään johtuen erityiskustannuksina. Tarvittaessa valtion varoista korvataan erityiskustannuksina lastensuojelulain jälkihuoltoon rinnastettavaa tukipalvelua 18-20 vuotiaiden osalta. erityiskustannusen korvaamisesta sovitaan kussakin tapauksessa henkilökohtaisella Ely-sopimuksella. Siirtyminen perheryhmäkotiin ja kuntaan Oleskeluluvan saamisen jälkeen alaikäiset turvapaikanhakijat siirtyvät yleensä perheryhmäkoteihin. Jos paikkakunnalla ei ole perheryhmäkotia, nuori voi joutua muuttamaan toiselle paikkakunnalle. Yksi vaihtoehto on myös se, että nuori siirtyy tuettuun tai itsenäiseen asumiseen tai yksityismajoitukseen. Ryhmäkodin henkilökunta ja alaikäiselle nimetty edustaja ohjaavat lapsen tai nuoren viipymättä maistraattiin kotikuntamerkinnän saamiseksi. Kuntaan osoittamisessa pyritään ottamaan huomioon lapsen ja nuoren mahdollisuudet pitää yhteyttä Suomessa oleviin omaisiin, ystäviin sekä kunnassa tarjolla olevien palveluiden saatavuus. Työ- ja elinkeinoministeriön Altti selvityksen mukaan tärkeää olisi, ettei alaikäisen turvapaikanhakijan tarvitse oleskeluluvan saamisen jälkeen siirtyä toiseen kuntaan, vaan että hän voisi pysyä samassa kasvuympäristössä tai samalla paikkakunnalla, jossa hän on hakenut turvapaikkaa. Alaikäisen edustajat Alaikäiselle yksin maahan muuttaneelle lapselle käräjäoikeus määrää edustajan, jonka tehtävänä on toimia lapsen asoiden hoitajana Suomessa huoltajan ollessa estyneenä. Edustajan tehtävä päättyy lapsen täytettyä 18 vuotta tai lapsen huoltajan tullessa maahan. Perhetyhmäkodin tehtävänä on tehdä yhteistyötä edustajan kanssa ja ottaa huomioon edustajan toiveet lapsen asioissa. Sosiaalityön resurssit Kaupungin näkökulmasta on syytä huomioida, että kaupungin
sosiaalityöntekijällä on keskeinen rooli toimia yhteistyössä nuoren, hänen edustajansa ja perheryhmäkodin työntekijöiden kanssa jälkihuollon toimenpiteiden arvioinnissa ja suunnittelussa. Lieksan sosiaalityön tilanne on paineinen. Esimerkiksi tänä vuonna lastensuojeluilmoitusten määrä on nousemassa edellisvuosien tasosta. Mm. jokainen lastensuojeluun tuleva ilmoitus pitää lain mukaan selvittää lakisääteisessä määräajassa. Kaupunki hakee tällä hetkellä kahta sosiaalityöntekijää. Myös johtavan sosiaalityöntekijän virka on tulossa hakuun. Perheryhmäkodin kulut ja korvaukset kunnille Valtio korvaa perheryhmäkodin kustannukset lain 1386/2010 ja työ- ja elinkeinoministeriön ohjeen 29.10.2013 mukaisesti. KEHA-keskus korvaa perheryhmäkodin ylläpidosta aiheutuneet kulut kunnan ja ELY-keskuksen laatiman sopimuksen perusteella. Kunnille maksetaan laskennallista korvausta perheryhmäkodissa asuvista lapsista ja nuorista huolimatta siitä, ylläpitääkö ryhmäkotia kunta vai yksityinen palveluntuottaja. Laskennallinen korvaus on yli 7-vuotiaasta 2300 euroa vuodessa. Laskennallista korvausta maksetaan oleskeluluvan saaneista turvapaikanhakijoista 3 vuoden ajan. Laskennallisen korvauksen lisäksi voidaan korvata erityiskustannuskorvauksina sosiaali- ja terveydenhuollosta aiheutuneita kustannuksia, kuten esimerkiksi pitkäaikaisten sairauksien hoidosta aiheutuneita kustannuksia. Erityiskorvauksia voidaan maksaa 10 vuoden ajan. Alaikäisten Suomeen muuttaneiden turvapaikanhakijoiden osalta myös toimeentulotuki korvataan siihen saakka, kun rinnastettavien tukitoimenpiteiden piirissä oleva nuori täyttää 21 vuotta. Ely-keskus hyväksyy ja seuraa talous- ja toimintasuunnitelman toteuttamista vuosittain. KEHA-keskus maksaa perheryhmäkodin toiminnasta aiheutuneet kustannukset täysimääräisenä valtion talousarviossa tähän tarkoitukseen osoitetusta määrärahasta. Kunta tekee selvityksen toteutuneista korvattavista kustannuksista ELY-keskukselle puolivuosittain. Myös siinä tapauksessa, jossa toimijana on yksityinen
palveluntuottaja, kunta toimii korvauksen ja selvityksen toimittajana ELY-keskukseen. Liitteet Lieksan kaupungin ja Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen välinen sopimusluonnos kustannusten korvaamisesta, liite 1. sopimusluonnos perheryhmäkodista Lieksan kaupunki / Lieksan Kristillinen opisto, liite 2. Yritysvaikutusten arviointi, liite 3. Valmistelijat: sj. Soile Syrjäläinen ja ptj. Tero Oinonen Ptj. Tero Oinonen: Ptj. Tero Oinonen: Päätös: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle Lieksan kaupungin ja Lieksan Kristillisen Opiston välisen liitteen 2 mukaisen sopimuksen hyväksymistä. Uudistettu päätösesitys: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää jättää asian pöydälle lisäselvityksiä varten. Hyväksyttiin yksimielisesti. SOSTERLA 67 Merkittiin, että Irma Nykänen ja Rauni Tukiainen ilmoittivat olevansa esteellisiä ja poistuivat asian käsittelyn ajaksi. Liitteenä olevia sopimusluonnoksia on kaksi. Ely-keskuksen ja kaupungin välistä sopimusluonnosta on tarkennettu perheryhmäkodin kulujen ja korvausten osalta. Lieksan kaupungin ja mahdollisen palveluntuottajan väliseen sopimukseen on lisätty erillinen henkilöstön määrää ja koulutusta koskeva liite. Henkilöstön koulutus ja mitoitus on voimassa olevan säädöstön mukainen. Mahdolliseksi palveluntuottajaksi on merkitty kr. opiston organisaatiomuutoksista johtuen Lieksan kr. opiston tytäryhtiö Valpas Ratkaisut Oy. Suomen Kuntaliiton lausunnon mukaan "hankintalaki mahdollistaa suorahankinnan tekemisen hankintalain 27 ja 28 :en ohella myös kuntalain 67 :n mukaisesti. Tällöin suorahankintaa voidaan käyttää yksittäisissä tapauksissa sosiaali-, terveys- tai koulutuspalvelujen hankinnoissa, jos tarjouskilpailun järjestäminen, neuvottelumenettelyn käyttö tai palvelun tarjoajien vaihtaminen olisi ilmeisen kohtuutonta tai erityisen epätarkoituksenmukaista asiakkaan kannalta merkittävän hoitotai asiakassuhteen turvaamiseksi. Edellä mainitun säädöksen esitöissä (HE 50/2006 vp s. 113-114) on todettu, että suorahankinnan käyttötilanteet on tarkoitettu rajoitettavaksi erityisiin ja poikkeuksellisiin sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä koulutuspalvelujen hankintoja koskeviin tilanteisiin. Suorahankinta olisi mahdollista vain yksittäistapauksissa, joten jokaisen potilaan tai asiakkaan osalta menettelyn käyttöedellytys tulisi harkita ja perustella erikseen. Siten palvelua ei
kokonaisuudessaan voida ko. perusteella suorahankintana hankkia (kts. esim. MAO: 542/11)." Kuntaliiton mukaan "palvelun hankinta ko. palveluntuottajalta edellyttäisi kilpailuttamista. Mikäli kuitenkin tämä ei kiireellisen aikataulun perusteella ole mahdollista ja palvelua on pakko järjestää, tulee kilpailutuksen valmistelu aloittaa ja rajoittaa kilpailuttamattoman sopimuksen kestoa mahdollisimman lyhyeksi sopimuksen ylittäessä hankintalain mukaisen kansallisen kynnysarvon." Liitteet Perheryhmäkodin vaikutukset lastensuojelun toimintaan, liite 2. Lieksan kaupungin ja Pohjois-Karjalan Ely-keskuksen välinen sopimus, liite 3. Lieksan kaupungin ja Valpas Ratkaisut Oy:n välinen sopimus, liite 4. Yritysvaikutusten arviointi, liite 5 Suomen Kuntaliiton lausunto, (ei ptk:n liite). Ptj. Tero Oinonen: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää 1. esittää kaupunginhallitukselle, että perheryhmäkotipalvelua hankitaan määräaikaisesti 1.7.-31.12.2016 Valpas Ratkaisut Oy:ltä liitteenä 3 olevan sopimuksen pohjalta 2. esittää kaupunginhallitukselle, että perheryhmäkotipalvelut kilpailutetaan siten, että palveluntuottaja on valittu 1.1.2017 mennessä. Päätös: Keskustelun kuluessa perussuomalaisten ryhmä teki muutosesityksen (liite 8). Puheenjohtaja totesi, että on tehty kannatettu muutosesitys, joten asiasta on äänestettävä. Äänestystavaksi valittiin kädennostoäänestys ja ääntenlaskijoiksi pöytäkirjantarkastajat. Ne, jotka kannattavat perusturvajohtajan esitystä äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat perussuomalaisten ryhmän muutosesitystä äänestävät EI. Suoritetussa kädennostoäänestyksessä annettiin 3 JAA-ääntä (Solja Törnqvist, Seija Saarelainen ja Ville Kuivalainen) ja 2 EI-ääntä (Paavo Muhonen ja Hannu Laamanen). Puheenjohtaja totesi perusturvajohtajan päätösesityksen tulleen päätökseksi. Irma Nykänen totesi olevansa esteellinen ja poistui pykälän käsittelyn ajaksi.
KH 182 Sosiaali- ja terveyslautakunnan käsittelyn jälkeen so pi mus luonnok siin (Lieksan kaupungin ja ELY-keskuksen välinen sopimus, lii te 3 ; Lieksan kaupungin ja Valpas Ratkaisut Oy:n välinen so pimus, liite 4) on tehty tarkennuksia. Muutetut kohdat on merkitty luon nok siin punaisella. Kj. Jarkko Määttänen: Kaupunginhallitus päättää 1. että perheryhmäkotipalvelua hankitaan määräaikaisesti 1.7.-31.12.2016 Valpas Ratkaisut Oy:ltä liitteenä 4 olevan so pi mus luon nok sen mukaisesti. Hankinnan edellytyksenä on, että Lieksan kaupunki ja ELY-keskus allekirjoittavat liittee nä 3 olevan sopimusluonnoksen mukaisen sopimuksen 2. että perheryhmäkotipalvelut kilpailutetaan siten, että pal velun tuot ta ja on valittu 1.1.2017 mennessä. Val mis te lu vas tuu kilpailutuksesta kuuluu sosiaali- ja terveyslautakunnan toimi alaan. Päätös: Keskustelun kuluessa perussuomalaisten ryhmä teki kaupunginjohtajan päätösesityksestä poikkeavan esityksen: "Kaupunginhallitus päättää, että Lieksan kaupunki ei hanki perheryhmäkotipalveluja Valpas Ratkaisut Oy:ltä liitteenä 4 olevan sopimusluonnoksen mukaisesti. Perusteluja asiassa; Lieksa painii jo tällä hetkellä aivan resurssiensa äärirajoilla lastensuojelun parissa ja lisäpaineita tällä saralla ei tässä tilanteessa ole tarkoituksenmukaista enää ottaa. Lastensuojelun henkilökunta toimii jo tällä hetkellä vajaalla resurssilla, koska kaupungille ei ole saatu palkattua riittävän koulutuksen omaavia henkilöitä lastensuojelun pariin. Tässä perheryhmäkotiasiassa on olemassa riski, että se tulee jossakin vaiheessa kuormittamaan Lieksan kaupungin lastensuojelun tarvetta. Lieksan kaupunki joutuu kuitenkin viime kädessä huolehtimaan lastensuojelullisista tarpeista ja toimenpiteistä, myös perheryhmäkodin asukkaille. Kuntaliiton lausunnon mukaan kiireellisissä tapauksissa voidaan ko. hankinta suorittaa ilman kilpailuttamista palveluntuottajalta. Tässä perheryhmäkodin perustamisasiassa olisi ollut riittävästi aikaa toiminnan kilpailuttamiseen, mutta asian eteen ei ole aikanaan tehty mitään kilpailuttamisen toteuttamiseksi. Lisäksi Lieksan kaupunki on jo omalta osaltaan ollut edesauttamassa pakolaistaustaisten maahantulijoiden asuttamisessa, kotouttamisessa sekä muussa hoivassa. Tätä Lieksan mallia ja vastuuta voisivat ottaa nyt jo pikkuhiljaa myös Lieksan naapurikunnat."
Puheenjohtaja totesi, että on tehty kannatettu muutosesitys, joten asiasta on äänestettävä. Äänestys suoritetaan kädennostoäänestyksenä niin, että ne, jotka kannattavat kaupunginjohtajan esitystä äänestävät JAA ja ne, jotka perussuomalaisten esitystä äänestävät EI. Jos EI voittaa, on perussuomalaisten esitys tullut kaupunginhallituksen päätökseksi. Suoritetussa kädennostoäänestyksessä annettiin 5 JAA-ääntä (Lea Oravalahti-Pehkonen, Maija Riikonen, Solja Törnqvist, Raimo Orava, Kaija Öystilä), 3 EI-ääntä (Esko Saastamoinen, Mika Hilkkonen, Pertti Turunen) ja yksi tyhjä (Sulo Eskelinen). Puheenjohtaja totesi kaupunginjohtajan esityksen tulleen äänin 5-3 kaupunginhallituksen päätökseksi. Merkittiin, että kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ari Marjeta ilmoitti samalla alalla yrittäjänä toimivana olevansa esteellinen ja poistui kokoushuoneesta tämän asian käsittelyn ajaksi. Lisätietoja: Kaupunginkamreeri Johanna Tähkiö, puh. 04010 44020, sähköposti johanna.tahkio@lieksa.fi Toimistonhoitaja Mirja Turunen, puh. 04010 44005, sähköposti mirja.turunen@lieksa.fi KH 5 Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus on valmistellut yhdessä Joensuun seudun hankintatoimen kanssa kaupunginhallituksen päätök ses sään 1.7.2016 edellyttämän kilpailutuksen per he ryh mä ko tipal ve luis ta. Tarjouspyyntö on julkaistu 4.11.2016 ja tarjoukset on pi tä nyt jättää viimeistään 30.11.2016 klo 14. Joensuun seudun hankintatoimen hankintapäällikkö Mika Pur monen on 19.12. tehnyt päätöksen hankinnan keskeyttämisestä seuraa vin perusteluin: "Tarjouskilpailun päättymisen jälkeen on käynyt ilmi, että han kinta yk sik kö ei ole osannut ottaa huomioon kaikkia hankintaan olennai ses ti vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi on tulkinnanvaraista, on ko tarjouspyynnössä asetettu kahden vuoden kokemusvaatimus mm. perheryhmäkotipalveluista yhdistettynä hankinnan erittäin pi kai seen aloittamisajankohtaan estänyt todellisen kil pai lu ti lanteen syntymisen sekä aiheuttanut tulkinnan tarjouspyynnön vaati muk sen syrjivyydestä. Edellä mainituista syistä johtuen ainoana vaihtoehtona on keskeyt tää hankinta, koska tässä vaiheessa asian korjaaminen ei ole
enää mahdollista tekemättä olennaisia muutoksia hankinnan sisäl töön. Joensuun seudun hankintatoimi on arvioinut keskeyttämisen syitä han kin ta lain periaatteiden mukaisesti ja tullut siihen tulokseen, et tä keskeyttäminen ei syrji tarjoajia." Hankinnnan keskeyttämisen takia perusturvajohtaja on neu vo tellut Val pas Ratkaisut Oy:n kanssa, että yhtiö jatkaa per he ryh mäko ti toi min taa 31.7.2017 asti. Uusi tarjouspyyntö pyritään saamaan jul kais tua tammikuun ai kana. Tarjouspyynnössä korjataan en sim mäi ses sä tar jous pyyn nös sä olleet puutteet ja varmistetaan, että se täyttää hankintalain vaa timuk sen hankintaan osallistuvien ta sa puo li ses ta ja syr ji mät tö mästä kohtelusta. Kj. Jarkko Määttänen: Kaupunginhallitus päättää 1. merkitä tiedoksi perheryhmäkotipalveluiden kilpailutuksen kes key tyk sen ja Valpas Ratkaisut Oy:n kanssa tehdyn jatkosopimuksen 2. valtuuttaa hyvinvointijohtajan ja kaupunginjohtajan valmistelemaan ja toteuttamaan uuden kil pai lu tuk sen Pohjois-Karjalan hankintatoimen kanssa niin, et tä valittu palveluntuottaja voi aloittaa per he ryh mä ko ti toi min nan 1.8.2017. Päätös: Hyväksyttiin. Merkittiin, että valtuuston puheenjohtaja Ari Marjeta ilmoitti olevansa samalla toimialalla toimivana esteellinen, ja poistui asian käsittelyn ajaksi kokoushuoneesta. Lisätietoja: Hallintojohtaja Johanna Tähkiö, puh. 04010 44020, sähköposti johanna.tahkio@lieksa.fi Toimistonhoitaja Mirja Turunen, puh. 04010 44005, sähköposti mirja.turunen@lieksa.fi