Perheryhmäkodin perustaminen edellytykset ja toiminta. Tietoa kunnalle

Transkriptio

1 Perheryhmäkodin perustaminen edellytykset ja toiminta Tietoa kunnalle

2 Sisältö Aluksi 1. Perheryhmäkodin perustaminen Yleistä perheryhmäkodista 2. Avaintoimijoina kunta ja ELY-keskus 3. Yksityisen palveluntuottajat perheryhmäkodin ylläpitäjänä 4. Toiminnan edellytykset Henkilökunta ja henkilökunnan kelpoisuus Perheryhmäkodin tilat Omavalvonta laadun varmistamisen välineenä 5. Perheryhmäkodin kulut ja korvaukset kunnalle KEHA-keskus 6. Koulu ja varhaiskasvatus Valmistava opetus Valtionosuudet Oman äidinkielen ja uskonnon opetus Erityisopetus ja erityispäivähoito Lopuksi Liitteet: Liite 1 Sopimus perheryhmäkodin perustamisesta Liite 2 Sopimus kansainvälistä suojelua saavien vastaanotosta kunnan ja ELY-keskuksen välillä Liite 3 Korvauslomakkeet 1-5a Liite 4 Perheryhmäkodin budjetti Liite 5 Perheryhmäkodin toimintasuunnitelma, sisällys Liite 6 Perheryhmäkodin toimintakertomus, sisällys Liite 7 Ohje kotoutumisen edistämistä koskevan lain (1386/2010) mukaisten kustannusten korvaamisesta kunnille 2

3 Aluksi Tämä infopaketti perheryhmäkodin perustamisesta on tarkoitettu ELY-keskusten, kuntien ja palveluntuottajien käyttöön. Paketin liitteiksi on kerätty tarpeellisia materiaaleja hyödynnettäväksi perheryhmäkodin perustamisen suunnittelussa. Perheryhmäkoteja koskevat samat säännökset henkilökunnan ja tilojen suhteen kuin lastensuojelulaitoksia. Henkilökunnan määrästä ja kelpoisuudesta on tässä paketissa annettu sivulla 7 ja 8 taulukoidut suositukset, joita tulisi noudattaa. Perheryhmäkodin tiloista sivulla 10 annettua taulukkoa voidaan pitää suuntaa antavana suosituksena. Tärkeintä on, että perheryhmäkodiksi suunnitellut tilat tarjoavat mukavan ja turvallisen ympäristön, joka palvelee tarkoitustaan hyvin. Vaikka Valviran lastensuojelun valtakunnallinen valvontaohjelmaa ei ole päivitetty vuoden 2014 jälkeen, ovat siinä annetut suositukset edelleen voimassa. Linkkejä (toimivat diaesityksessä) Lastensuojelun käsikirja/thl Valtakunnallinen valvontaohjelma/valvira Kotouttaminen.fi/Perheryhmäkoti ja muu asuinyksikkö Lastensuojelulaki Laki yksityisistä sosiaalipalveluista Laki kansainvälistä suojelua saavan vastaanotosta Laki kotoutumisen edistämisestä 3

4 Perheryhmäkodin perustaminen Yleistä perheryhmäkodista Perheryhmäkodissa asuu oleskeluluvan saaneita ilman huoltajaa tulleita alaikäisiä turvapaikanhakijoita. Maahanmuuttoviraston hallinnoimissa ryhmäkodeissa asuu oleskelulupapäätöstä odottavia ilman huoltajaa tulleita alaikäisiä turvapaikanhakijoita. Perheryhmäkodissa asuvat lapset ja nuoret ovat vakituisia kunnan asukkaita ja oikeutettuja samoihin palveluihin kuin muutkin kuntalaiset. Perheryhmäkodin perustehtävästä säädetään kotoutumislaissa seuraavaa: Ilman huoltajaa olevan lapsen tai nuoren, jolle on myönnetty oleskelulupa hänen haettuaan Suomessa alaikäisenä kansainvälistä suojelua tai joka on otettu Suomeen ulkomaalaislain 90 :ssä tarkoitetussa pakolaiskiintiössä, hoiva, huolenpito ja kasvatus järjestetään perheryhmäkodissa tai tuetun perhesijoituksen avulla taikka muuten tarkoituksenmukaisella tavalla. (27 Laki kotoutumisen edistämisestä/ /1386) 4

5 Avaintoimijoina kunta ja ELY-keskus Perheryhmäkodin perustaminen perustuu aina alaikäisten yksintulleiden turvapaikanhakijoiden määrään ja siitä syntyvään tarpeeseen. Perheryhmäkodin perustaminen alkaa ELY-keskuksen ja kunnan sopimuksesta, joka perustuu lakiin kotoutumisen edistämisestä ja lastensuojelulakiin. Kunta voi perustaa lapsille ja nuorille tarkoitetun perheryhmäkodin tai muun asuinyksikön. Kunta sopii elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa perheryhmäkodin tai muun asuinyksikön perustamisesta, lasten ja nuorten sijoittamisesta näihin yksiköihin, kotoutumista edistävien palvelujen järjestämisestä sekä toimenpiteistä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta. Perheryhmäkodin tai muun asuinyksikön toimitiloista ja kasvuoloista, yhdessä hoidettavien lasten ja nuorten määrästä ja henkilöstöstä on voimassa, mitä lastensuojelulain :ssä säädetään. (28 Laki kotoutumisen edistämisestä/ /1386) Kunnalla, jonka alueelle perheryhmäkoti perustetaan, tulee olla sopimus kansainvälistä suojelua saavien vastaanotosta ELYkeskuksen kanssa sekä voimassa oleva kotouttamisohjelma. Jos sopimusta ei ole, se tulee laatia ennen sopimista perheryhmäkodin perustamisesta. Sopimus kansainvälistä suojelua saavien vastaanotosta mahdollistaa valtion korvausten maksamisen kunnalle. Ilman voimassaolevaa sopimusta ja kotouttamisohjelmaa, korvauksia ei makseta. Mikäli kotouttamisohjelmaa ei ole, sen valmistumisaikataulusta sovitaan perheryhmäkodin perustamisvaiheessa. Sopimuksessa kansainvälistä suojelua saavien vastaanotosta ELY-keskus ja kunta sopivat vuotuisesta paikkamäärästä kuntaan kansainvälistä suojelua saaville, yleensä kiintiöpakolaisille. Sovittua paikkamäärää voidaan käyttää myös perheryhmäkotipaikkoihin. 5

6 Yksityiset palveluntuottajat perheryhmäkodin ylläpitäjinä Kunta voi halutessaan tehdä sopimuksen perheryhmäkodin ylläpidosta yksityisen palveluntuottajan kanssa. Kunta kilpailuttaa palveluntuottajat hankintalain ja omien sääntöjensä mukaisesti. Koska pienemmillä paikkakunnilla tarjoajien määrä on todennäköisesti pienempi, kunta voi käyttää kilpailutuksen muotona myös esimerkiksi neuvottelumenettelyä. Perheryhmäkodin toimintaa voidaan suunnitella kunnan, palveluntuottajan ja ELY-keskuksen kanssa kolmikantayhteistyönä, vaikka varsinainen sopiminen tapahtuu kunnan ja palveluntuottajan välillä. 6

7 Toiminnan edellytykset Henkilökunta ja henkilökunnan kelpoisuus Perheryhmäkotitoimintaan soveltuvien tilojen ja henkilökunnan määrittelyssä suuntaa antaa lastensuojelulaki. (58-60 Lastensuojelulaki 2007/417) Perheryhmäkodin tulee tiloiltaan, kasvuoloiltaan, asuinyksikön koon ja henkilöstön suhteen olla samalla tavalla järjestetty ja mitoitettu, kuin lastensuojelulaitokset. Yhdessä asuinyksikössä voi asua yhteensä 7 lasta ja yhdessä asuinyksikössä tulee työskennellä 7 hoito- ja kasvatustehtävissä toimivaa työntekijää. Perheryhmäkodissa voi toimia yksi tai useampi yksikkö. Samaan rakennukseen voi olla sijoitettuna enintään 24 lasta, joten yhdessä perheryhmäkodissa voi toimia enintään kolme kokonaista yksikköä. Jos perheryhmäkodissa toimii useampi yksikkö, yhtä yksikköä kohden tulee olla vähintään kuusi hoito- ja kasvatustehtävissä toimivaa työntekijää. 7

8 Lastensuojelun ympärivuorokautinen hoito ja kasvatus, valtakunnallinen valvontaohjelma (Valvira) henkilökunnan määrä on suositeltu taulukon 1 mukaisesti: Asuinyksikköjä Hoito- ja kasvatuhenkilöstö Vastuuhenkilöä Yhteensä henkilöstöä 1 7 Sisältyy ed. 7 2 samassa rakennuksessa 6+6 (+1) yhteinen vastuuhenkilö (13) 12 2 eri rakennuksessa/ pihapiiri toimii vastuuhenkilönä jommastakummasta yksiköstä 2 samassa tai eri kunnassa 7+7 Molemmissa vastuuhenkilö kahdessa eri rakennuksessa 2 samassa rakennuksessa ja 2 eri rakennuksessa (+1) yhteinen vastuuhenkilö 12 7 (+1) + yhteinen vastuuhenkilö

9 Perheryhmäkodin hoito- ja kasvatustehtävistä vastaavalla johtajalla ja hoito- ja kasvatustehtävissä toimivilla työntekijöillä tulee olla sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuksista annetun lain mukainen kelpoisuus. (Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 2005/272) Perheryhmäkodissa työskentelevän henkilöstön valinnassa on otettava huomioon perheryhmäkodin asiakaskohteen erityisluonne esimerkiksi henkilökunnan kielitaidon osalta. Lastensuojelun ympärivuorokautinen hoito ja kasvatus, valtakunnallinen valvontaohjelma (Valvira) henkilökunnan kelpoisuus on suositeltu taulukon 2 mukaisesti: Valvonta kohdistuu näihin Vaadittava/suositeltava taso Vastuuhenkilö ja kelpoisuus Vastuuhenkilöllä on kelpoisuuslain 10 :n 4 mom. mukainen kelpoisuus. Johto- ja valtasuhteet on määritelty kirjallisesti. Henkilöstö ja kelpoisuus Henkilöstöllä on kelpoisuuslain mukainen koulutus (Lsl 60, Kelpoisuuslaki 6 ja 8 ). Lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittäminen Henkilöstön täydennyskoulutus ja työnohjaus Vuoden aikana vähintään kolme kuukautta työskennelleiden rikostausta on selvitetty. Henkilöstön täydennyskoulutussuunnitelma on laadittu. Työnohjaus on mahdollistettu kaikille työntekijöille. 9

10 Perheryhmäkodin tilat Lastensuojelun valtakunnallisessa valvontaohjelmassa (Valvira) on lastensuojelulaitoksen tiloista annettu suuntaa antavat suositukset taulukon 3 mukaisesti: Valvonta kohdistuu näihin Vaadittava/suositeltava taso Yksityisyys/yhteisöllisyys Jokaisella lapsella on oma huone. Asuinyksikössä on riittävästi yhteisiä tiloja ruokailuun ja yhdessäoloon, ja toiminta- ja harrastustiloja sekä neuvotteluja toimistotilaa. Asuinyksikössä on oma pienkeittiö Huonekoko Yhden hengen huoneen vähimmäismitoitus, vähintään 12 m2. Saniteettitilat Vähintään 3 saniteettitilaa/asuinyksikkö Saniteettitiloista suositellaan lisäksi, että tytöille, pojille ja henkilökunnalle olisi oma wc. Huoneiden kokoon vaikuttaa myös se, haluavatko esimerkiksi sisarukset asua keskenään. Tällöin huoneen tulee olla isompi, 16-20m2. Käytännössä voi kuitenkin olla tilanteita, että kaksi lasta majoitetaan samaan huoneeseen esim. lasten omien toiveiden tai tilojen käytön kannalta. 10

11 Omavalvonta laadun varmistamisen välineenä (THL Lastensuojelun käsikirja) Yksityisten lastensuojelupalvelujen tuottajien on laadittava toiminnan asianmukaisuuden varmistamiseksi omavalvontasuunnitelma, joka kattaa kaikki palvelujen tuottajan tarjoamat sosiaalipalvelut (6 Laki yksityisistä sosiaalipalveluista). Valvira antaa määräyksiä omavalvontasuunnitelman sisällöstä, laatimisesta ja seurannasta. Omavalvonnalla tarkoitetaan palvelun tuottajan omatoimista laadun varmistamista siten, että toiminnassa toteutuvat lainsäädännöstä ja valvontaohjelmista johtuvat sekä palvelujen tuottajan itse omalle toiminnalleen asettamat laatuvaatimukset, joissa on otettu huomioon palvelujen laadusta annetut suositukset. Omavalvonta on osa toimintayksikössä tai toiminnassa toteutettavaa laadunhallintaa. Omavalvonta korostaa palveluntuottajan omaa vastuuta palvelujen asianmukaisuudesta ja laadusta. Sosiaalihuollon asiakkaiden oikeuksien ja palvelujen laadun turvaamisen kannalta omavalvonnan vahvistaminen on tärkeää. 11

12 Perheryhmäkodin kulut ja korvaukset kunnalle Ohje kotoutumisen edistämistä koskevan lain (1386/2010) mukaisten kustannusten korvaamisesta kunnille TEM/2331/ /2013 KEHA-keskus korvaa perheryhmäkodin ylläpidosta aiheutuneet kulut kunnan ja ELY-keskuksen laatiman sopimuksen perusteella. Lisäksi kunnalle maksetaan laskennallista korvausta perheryhmäkodissa asuvista lapsista ja nuorista huolimatta siitä, ylläpitääkö perheryhmäkotia kunta vai yksityinen palveluntuottaja. Laskennallinen korvaus on alle 7-vuotiaasta 6845 euroa ja yli 7-vuotiaasta 2300 euroa vuodessa. Laskennallista korvausta maksetaan oleskeluluvan saaneista turvapaikanhakijoista 3 vuoden ajan. Laskennallisten korvausten lisäksi voidaan korvata erityiskustannuskorvauksina sosiaali- ja terveydenhuollosta aiheutuneita kustannuksia, kuten esimerkiksi pitkäaikaisten sairauksien hoidosta aiheutuneita kustannuksia. Erityiskustannuskorvauksia voidaan maksaa 10 vuoden ajan. Alaikäisenä Suomeen muuttaneiden turvapaikanhakijoiden osalta myös toimeentulotuki korvataan siihen saakka, kun rinnastettavien tukitoimenpiteiden piirissä oleva nuori täyttää 21 vuotta. ELY-keskus hyväksyy ja seuraa talous- ja toimintasuunnitelman toteuttamista vuosittain. KEHA-keskus maksaa perheryhmäkodin toiminnasta aiheutuneet kustannukset täysimääräisenä valtion talousarviossa tähän tarkoitukseen osoitetusta määrärahasta. Kunta tekee selvityksen toteutuneista korvattavista kustannuksista ELY-keskukselle puolivuotiskausittain. Myös siinä tapauksessa, jossa toimijana on yksityinen palveluntuottaja, kunta toimii korvauksen ja selvityksen toimittajana ELY-keskukseen. 12

13 KEHA-keskus Kehittämis- ja hallintokeskus (KEHA-keskus) toimii kaikissa ELY-keskusten kanssa sovittujen korvausten maksajana. Yhteystiedot: Uudenmaan maksatusalue PL 1002, Helsinki, Itäinen maksatusalue(etelä-savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala PL 1000, Joensuu, Eteläinen maksatusalue (Häme, Kaakkois-Suomi) PL 3300, Kouvola, Pohjoinen maksatusalue (Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa PL 200, Oulu, Läntinen maksatusalue (Satakunta, Varsinais-Suomi) PL 1010, Turku, Keskinen maksatusalue (Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pirkanmaa, Pohjanmaa) PL 136, Tampere, 13

14 Koulu ja varhaiskasvatus (Opetushallitus) Perusopetukseen valmistava opetus Oppivelvollisuusikäisille ja esiopetusikäisille maahanmuuttajalapsille voidaan antaa perusopetukseen valmistavaa opetusta. Valmistavan opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden tasapainoista kehitystä ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan sekä antaa tarvittavat valmiudet perusopetukseen siirtymistä varten. Valmistavan opetuksen kesto vaihtelee oppilaan tarpeesta riippuen puolesta vuodesta vuoteen tai sen ylikin. Kunnan ei ole pakko järjestää valmistavaa opetusta erikseen, vaan valmistava opetus voidaan järjestää myös perusopetuksen yhteydessä. Kunta ei tarvitse valmistavan opetuksen järjestämiseen lupaa vaan kunta voi järjestää valmistavaa opetusta, jos kunnan alueella on valmistavan opetuksen tarpeessa olevia oppilaita. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opettajalle ei ole valtakunnallisesti määriteltyä kelpoisuutta. Tällöin mikä tahansa opettajakelpoisuus on periaatteessa riittävä, mutta opetuksen järjestäjä voi hakuvaiheessa määritellä, mitä se tehtävään valittavalta opettajakelpoisuuden lisäksi edellyttää. Valtionosuudet Valmistavan opetuksen järjestäminen rahoitetaan valtionosuuksilla, joka on kyseisen opetuksen järjestäjän perusopetuksen yksikköhinta kaksinkertaisena. Valmistavan opetuksen rahoituslakiin tulee voimaan väliaikainen muutos Tämä tarkoittaa, että rahoitusta myönnetään myös oppilaista, jotka eivät ole läsnä ns. laskentapäivänä (20.9.), mutta joille järjestetään perusopetukseen valmistavaa opetusta yhtäjaksoisesti vähintään 4 kk. Muutos koskee esiopetus- ja oppivelvollisuusikäisiä oppilaita. 14

15 Oman äidinkielen ja uskonnon opetus Maahanmuuttajien opetuksessa noudatetaan valtakunnallisia perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita, mutta samalla huomioidaan oppilaiden taustat ja lähtökohdat kuten äidinkieli ja kulttuuri, maahanmuuton syy ja maassaoloaika. Opetuksen tulee myös tukea oppilaan kasvamista sekä suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön että oppilaan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi. Yleensä ulkomailta tuleva lapsi sijoitetaan ikäänsä sekä tietojaan ja taitojaan vastaavalle luokalle. Hänen on mahdollista saada suomen tai ruotsin opetusta erityisen maahanmuuttajille tarkoitetun oppimäärän mukaan (suomi/ruotsi toisena kielenä), mikäli se on tarpeen. Maahanmuuttajille voidaan järjestää myös oppilaan oman äidinkielen opetusta. Tällaista opetusta järjestetään noin 50 eri kielessä. Suomen tai ruotsin kielen ja oppilaan äidinkielen opetuksen ohella koulut järjestävät mahdollisuuksien mukaan maahanmuuttajaoppilaille tukiopetusta eri oppiaineissa. Lisäksi tukiopetusta voidaan antaa eri oppiaineissa myös oppilaan omalla äidinkielellä. Oppilaalla on oikeus saada myös oman uskontokuntansa mukaista opetusta, jos kyseiseen uskontokuntaan kuuluvia oppilaita on vähintään kolme ja vanhemmat pyytävät opetuksen järjestämistä. Erityisopetus ja erityispäivähoito Jos kunta järjestää kansainvälistä suojelua saavalle lapselle tai nuorelle erityisopetusta, sitä voidaan korvata erityiskustannuskorvauksena. Erityispäivähoidon kustannuksia voidaan korvata peruspäivähoidon ylittäviltä osin erityiskustannuskorvauksena. 15

16 Lopuksi Yksin tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden määrä on kasvanut uusiin mittasuhteisiin vuoden 2015 aikana. Yksintulleet alaikäiset turvapaikanhakijat ovat erityisesti neuvonnan ja avun tarpeessa ja siksi on tärkeää, että heidän kotouttaminen hoidetaan parhaalla mahdollisella tavalla alusta lähtien. Hyvän alun merkitys on tärkeää jatkon kannalta. Nuoren saadessa kotikunnan on hänet otettava mukaan uutena kuntalaisena kaikkeen siihen toimintaan, johon muutkin lapset ja nuoret osallistuvat. Koulunkäynnin, harrastusten ja muun vapaa-ajanvieton suhteen tarjonnan ja mahdollisuuksien on oltava yhdenmukaiset kaikille. 16