Sosiaali- ja terveyslautakunta Kaupunginhallitus PERHERYHMÄKOTI TUIKUN TILANNE 749/49.490/2009

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveyslautakunta Kaupunginhallitus PERHERYHMÄKOTI TUIKUN TILANNE 749/49.490/2009 SOSTERLA 20 Lieksan kristillisen opiston rehtori Petri Pehkonen: "Kolmentoista ELY-keskuksen rahoittaman työpaikan jatkamisen turvaaminen Lieksan kristillisen opiston kannatusyhdistys ry:n ylläpitämässä Perheryhmäkoti Tuikussa. Lieksan Kylänlahdessa sijaitsevassa lastensuojelulaitoksen kaltaista toimintaa harjoittavassa Perheryhmäkoti Tuikussa työskentelee 13 työntekijää. Tuikku on yksi Suomen useista ELY-keskusten kokonaan rahoittamista ilman vanhempia maahan tulleiden alaikäisten maahanmuuttajien sijoituspaikoista. Tuikkuun sijoitetuista maahanmuuttajalapsista suuri osa täyttää 18 vuotta toukokuuhun mennessä. Toiminnan on mahdollista jatkua, jos Tuikkuun pystytään ottamaan Syyriasta Suomeen tulevia alaikäisiä kiintiöpakolaislapsia. Syyrialaisten alaikäisten kiintiöpakolaisten vastaanottaminen vaatii kaupungin päätöstä. Liitteessä (LIITE 5) näytetään toteen, että alaikäisten kiintiöpakolaisten sijoittamisesta Tuikkuun ei ole Lieksan kaupungille välittömiä tai välillisiä taloudellisia haittoja: Tuikun nuoret integroituvat nopeasti yhteiskuntaan ja sijoittuvat aikuistuessaan pääasiassa muille paikkakunnille. Lieksaan jäävistä melkein kaikki jatkavat opiskeluja lukiossa ja ammattiopistossa. Kielteinen kanta lopettaisi Tuikun kaikki 13 työpaikkaa Lieksassa toukokouun loppuun mennessä ja vaikuttaisi alentavasti Lieksalaisten palvelujen käyttöasteeseen." Perheryhmäkoti Tuikku on siis vuotiaiden maahanmuuttajanuorten tukiasumisyksikkö Lieksan kristillisen opiston Rehtorilassa. Toiminta on lastensuojelulain tarkoittaman lastensuojelulaitoksen kaltaista toimintaa. Opisto vastaa osaltaan suomen kielen opetuksesta ja perusopetuksesta. Tuikun päätehtävä on nuorten kotoutumisen tukeminen. Suomeen tulleiden kiintiöpakolaislasten sijoittaminen ELY-keskuksen kokonaan rahoittamaan perheryhmäkotiin edellyttää kunnalta kiintiöpakolaispäätöstä. Ptj. Tero Oinonen: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää esittää

2 Ptj. Tero Oinosen muutettu päätösesitys: kaupunginhallitukselle, että Lieksan kristillisen opiston kannatusyhdistyksen Perheryhmäkoti Tuikkuun voidaan vastaanottaa kiintiöpakolaisia. Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että Lieksan kristillisen opiston kannatusyhdistyksen Perheryhmäkoti Tuikkuun voidaan vastaanottaa enintään yhdeksän kappaletta alle 18-vuotiasta kiintiöpakolaista. Päätös: Keskustelun kuluessa Birgitta Timonen esitti Hannu Laamasen kannattamana, ettei Lieksan kaupunki ota kiintiöpakolaisia perheryhmäkoti Tuikkuun. Birgitta Timosen perusteltu muutosesitys liitteenä (LIITE 9). Puheenjohtaja totesi, että on tehty kannatettu muutosesitys, joten asiasta on äänestettävä. Ääntenlaskijoiksi valittiin pöytäkirjantarkastajat. Äänestys suoritetaan nimenhuutoäänestyksenä siten, että ne jotka kannattavat perusturvajohtajan muutettua päätösesitystä äänestävät JAA ja ne, jotka Birgitta Timosen esitystä äänestävät EI. Jos EI voittaa, on Birgitta Timosen esitys tullut lautakunnan päätökseksi. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 6 JAA-ääntä (Solja Törnqvist, Seija Saarelainen, Tero Kiiskinen, Markku Korpinen, Antti Koponen ja Marika Kiiskinen) ja 2 EI-ääntä (Birgitta Timonen ja Hannu Laamanen). Puheenjohtaja totesi perusturvajohtajan muutetun päätösesityksen tulleen lautakunnan päätökseksi. Merkitään, että Heikki Ylönen, Irma Nykänen ja Rauni Tukiainen totesivat olevansa esteellisiä ja poistuivat kokouksesta asian käsittelyn ajaksi. Merkitään, että asian käsittelyn aikana kokouksessa olivat läsnä varajäsenet Antti Koponen ja Marika Kiiskinen Merkitään, että Lieksan kristillisen opiston rehtori Petri Pehkonen ja perheryhmäkodin johtaja Franz Schnider esittelivät perheryhmäkoti Tuikun tilannetta KH 86 Merkitään, että tämän asian käsittelyn jälkeen siirryttiin asiaan numero yhdeksän. Vs. kaupunginjohtaja Matti Taponen:

3 Syyrian sisällissota on pitkittyessään johtanut valtavaan hu ma nitaa ri seen kriisiin, josta kärsii eniten siviiliväestö. Konfliktiin ei ole näkyvissä nopeaa ratkaisua ja humanitaarisen avun toi mit tami nen Syyriaan on hyvin vaikeaa. Syyrian kriisitilanteen vuoksi Val tio neu vos to on päättänyt uutena ryhmänä vastaanottaa Suomeen myös syyrialaisia pakolaisia. Syyrialaisten pakolaisten li säksi Suomi jatkaa pääsääntöisesti samojen pakolaisryhmien vastaan ot ta mis ta kuin edellisinäkin vuosina. Vuoden 2014 pakolaiskiintiö on 1050 henkilöä. Syyrian kon flik tis ta johtuen kiintiö on poikkeuksellisesti 300 henkilöä suurempi kuin edellisvuosien kiintiöt. Kokonaisuutena kiintiössä otetaan vastaan 500 syyrialaista pa kolais ta, 150 afganistanilaista pakolaista Iranista, 150 kongolaista pa ko lais ta eteläisestä Afrikasta ja 150 sudanilaista pakolaista Egyp tis tä. Lisäksi Suomi varautuu sadan hätätapauksen vas taanot toon. Kiintiöpakolaisten vastaanotto poikkeaa turvapaikanhakijoina Suo meen saapuneiden kuntasijoituksesta seuraavasti: - Suomeen saapuessaan pakolaiset tulevat suoraan kuntien asuk kaik si (ilman vastaanottokeskusvaihetta) - kunta voi esittää, mistä kansalaisuusryhmästä pakolaisia toivoo, minkä kokoisina ryhminä ja milloin tulijat vas taan otetaan - kiintiöpakolaiset pyritään tuomaan Suomeen per he kun nit tain, jonka vuoksi jälkeen päin tapahtuvia perheiden yh dis tä mi siä tapahtuu kiintiöpakolaisten kohdalla vain harvoin - kiintiöpakolaisesta lasketaan laskennallista korvausta neljän vuo den ajalta. Jokaisesta vastaanotetusta pakolaisesta maksetaan kunnal le ns. laskennallinen korvaus, jonka suuruus on alle 7-vuo tiaas ta euroa/henkilö/vuosi ja 7 vuotta täyttäneestä eu roa/hen ki lö/vuo si. Alle 7-vuotiaiden laskennallinen vuo si korvaus on vuonna euroa (Valtionevuston vä li ai kais asetus). Laskennallinen korvaus kiintiöpakolaisesta mak se taan nel jän vuoden ja muista pakolaisista kolmen vuoden ajan. Laskennallisen korvauksen lisäksi kunnalle maksetaan korvausta syn ty vis tä kustannuksista: toimeentulotuet korvataan kunnalle kol men vuoden ajalta, sairauden, vamman tms. syyn vuoksi aiheu tu vat erityiskulut 10 vuoden ajalta ja tulkkauksen jär jes tä misku lut tarpeen mukaan. Vuonna 2014 Euroopan pakolaisrahaston SYLVIA-hankkeen kautta myönnetään ylimääräistä lisätukea pakolaisia vastaanottaville

4 kun nil le. Lisätukea maksetaan jokaisesta vuoden 2014 aikana kun taan tulevasta pakolaisesta. Alle 7-vuotiaasta lisätuki on euroa ja 7 vuotta täyttäneestä 700 euroa. Lisäksi uudelle kiintiöpakolaisia vastaanottamaan ryhtyvälle kunnal le tai pakolaiskiintiötään vähintään 20 henkilöllä nostavalle kun nal le maksetaan ylimääräinen bonusraha euroa. Elinkeinopolitiikan näkökulmasta on todettava, että perhekoti Tuik ku tarjoaa työpaikan kolmelletoista henkilölle, joista kym menen on lieksalaista. Lisäksi Perheryhmäkoti Tuikku käyttää Lieksan palveluita (esim. ruoka- ja vaatekaupat, kuntosali, tukku, kou lu tus pal ve lut jne.) useilla kymmenillä tuhansilla euroilla vuodes sa. Lieksan kaupungilla on vuonna 2006 päivitetty voimassa oleva so pi mus pakolaisten vastaanotosta sekä pakolaisista aiheutuvien kus tan nus ten korvaamisesta. Todettakoon, että Lieksan kaupunginvaltuuston hyväksymässä vuoden 2014 talousarvion perusteluosassa to detaan Ottaen huomioon Lieksassa olevien maahanmuuttajien suuren mää rän, ei toistaiseksi pidetä mahdollisena ottaa vastaan kiin tiöpa ko lai sia. Voimassa olevasta sopimuksesta huolimatta asia on saatettava kau pun gin val tuus ton käsiteltäväksi. Lieksassa on tällä hetkellä 403 maahanmuuttajataustaista asukas ta, joista 170 on alle 18 vuotiasta. Kotoutumisjakso on päätty nyt noin puolella. Lieksan kristillinen opisto on antanut asiassa lisäselvityksen, joka liit tyy kaupunginvaltuustolle annettuun ti lan ne kat saukseen, liite 2. Kaupunginkanslia on pyytänyt em lisäselvitykseen PK:n ELY keskuk sen kommentit, liite 3. Yhteenvetona edellisestä. Humanitaarisista lähtökohdista tarkasteltuna Lieksan tulisi olla mu ka na jakamassa vastuuta yhä kärjistyvässä syyrialaisten pa kolais ten hädässä. Lieksan taloudellinen asema on hyvin haasteellinen. Kaupunki jou tuu tekemään merkittäviä sopeuttamispäätöksiä, jotka koh distu vat kaikkiin kuntalaisiin. Kaupungin koko henkilöstö lo mau te-

5 taan vuoden 2014 aikana. Lieksan kaupunki vastaa jo tällä hetkellä suuresta maa han muutta ja taus tai ses ta väestönosasta. Kaupunki hoitaa kotouttamisen niin, että mahdollisimman moni tästä väestöryhmästä pääsisi kiinni suomalaiseen yhteiskuntaan ja voisi elää täysipainoista elä mää. Tämä vaatii kaupungilta merkittävää panostusta. Valtion taloudellinen tuki kiintiöpakolaisten tai muiden maa hanmuut ta ja taus tais ten asukkaiden kustannuksiin on liian pieni ja ajal li sel ta kestoltaan liian lyhyt. Perhekoti Tuikun kolmetoista työpaikkaa ovat kaupungin nä kö kulmas ta hyvin merkittävä positiivinen tekijä. Tuikkuun on kertynyt myös paljon alan osaamista, jota ei tulisi hukata. Kokonaisuutena arvioiden perhekoti Tuikun toiminnan jatkuminen on tärkeää. Kiintiöpakolaisia voidaan ottaa ainoastaan se määrä mi kä turvaa toiminnan jatkumisen ja on ikärakenteeltaan per heko din toiminta-ajatusta ajatellen sopiva. Vs. kj. Matti Taponen: Kaupunginhallitus päättää tehdä kaupunginvaltuustolle seuraavan pää tös esi tyk sen kaupunginvaltuusto päättää, että Lieksan kristillisen opiston perhe ko ti Tuikkuun voidaan ottaa enintään yhdeksän alle 18 vuo tias ta kiintiöpakolaista. Yksityiskohdista kaupungin ja ELY keskuksen välillä kaupungin puo les ta sopii perusturvajohtaja. Päätös: Keskustelun kuluessa Esko Saastamoinen Mika Hilkkosen kan natta ma na esitti, että Lieksan kaupunki ei ota kiintiöpakolaisia tässä vai hees sa ollenkaan. Perustelut: Lieksan kaupunginvaltuuston hyväk sy mä vuoden 2014 talousarvion ja taloussuunnitelman lin jaus , missä sanotaan näin: "ottaen huomioon Lieksas sa olevien maahanmuuttajien suuren määrän, ei tois tai sek si pidetä mahdollisena ottaa vastaan kiintiöpakolaisia." Puheenjohtaja totesi, että on tehty kannatettu muutosesitys, joten asiasta on äänestettävä. Äänestys suoritetaan kädennostoäänestyksenä niin, että ne, jot ka kannattavat vs. kaupunginjohtajan esitystä äänestävät JAA ja ne, jotka Esko Saastamoisen esitystä äänestävät EI. Jos EI voit taa, on Esko Saastamoisen esitys tullut kaupunginhallituksen pää töksek si. Suoritetussa kädennostoäänestyksessä annettiin 4 JAA-ääntä (Lea Oravalahti-Pehkonen, Kaija Öystilä, Maija Riikonen, Sulo Es-

6 ke li nen) ja 5 EI-ääntä (Esko Saastamoinen, Mika Hilkkonen, Raimo Orava, Pertti Turunen ja Arja Kiiskinen). Puheenjohtaja totesi Esko Saastamoisen esityksen tulleen kaupun gin hal li tuk sen päätökseksi. Ari Marjeta ilmoitti olevansa esteellinen, koska toimii yrittäjänä sa mal la yksityisen sektorin palvelualalla kuin tukikoti Tuikku. Lisätietoja: Kaupunginsihteeri Matti Taponen, puh , sähköposti mat ti.taponen@lieksa.fi Toimistonhoitaja Mirja Turunen, puh , sähköposti mir ja.turunen@lieksa.fi