Espoon kaupunki Pöytäkirja Alaikäisten turvapaikanhakijoiden perheryhmäkoti- ja tukiasumispaikkojen lisääminen

Transkriptio

1 Sivu 1 / / Alaikäisten turvapaikanhakijoiden perheryhmäkoti- ja tukiasumispaikkojen lisääminen Valmistelijat / lisätiedot: Pasi Sipola, puh Henna Leppämäki, puh Teija Savolainen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso oikeuttaa sosiaali- ja terveystoimen jatkamaan neuvotteluja valtion edustajien kanssa alaikäisten ilman huoltajaa maahan tulleiden perheryhmäkoti- ja tukiasumispaikkojen perustamisesta Espooseen yhteensä noin 80 nuorelle ja tekemään sopimukset valtion ja kaupungin sekä valittujen palveluntuottajien kanssa. Valtio korvaa näiden toimintojen kustannukset täysimääräisesti. Käsittely Karhula teki seuraavan muutosehdotuksen: oikeuttaa sosiaali- ja terveystoimen jatkamaan neuvotteluja valtion edustajien kanssa alaikäisten ilman huoltajaa maahan tulleiden perheryhmäkoti- ja tukiasumispaikkojen perustamisesta Espooseen niin, että Espoossa kotiutumisen aloittavat nuoret voivat jäädä Espooseen sekä tekemään sopimukset valtion ja kaupungin sekä valittujen palveluntuottajien kanssa. Valtio korvaa näiden toimintojen kustannukset täysimääräisesti. Esittelijä lisäsi päätösehdotukseen sanat tässä vaiheessa. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Karhulan ehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Päätös Oheismateriaali oikeuttaa sosiaali- ja terveystoimen jatkamaan neuvotteluja valtion edustajien kanssa alaikäisten ilman huoltajaa maahan tulleiden perheryhmäkoti- ja tukiasumispaikkojen perustamisesta Espooseen tässä vaiheessa yhteensä noin 80 nuorelle ja tekemään sopimukset valtion ja kaupungin sekä valittujen palveluntuottajien kanssa. Valtio korvaa näiden toimintojen kustannukset täysimääräisesti. - Uudenmaan ELY -keskuksen pyyntö Espoolle kuntapaikkojen tarjoamiseksi ilman huoltajaa tulleille turvapaikanhakijoille

2 Sivu 2 / 2 Selostus Espoossa oli kirjoilla yhteensä 280 alaikäistä ilman huoltajaa maahan tullutta turvapaikan hakijaa. Espoon kaupungin omissa yksiköissä (perheryhmä- ja ryhmäkoti) oli 121 nuorta ja muiden palveluntuottajien Espoon yksiköissä 159 nuorta. Kaupungin omat yksiköt sijaitsevat Lippajärvellä ja Gumbölessä. A-klinikkasäätiöllä, Helsingin Diakonissalaitoksella, Pelastakaa lapset ry:llä ja SOS-lapsikylällä on sopimukset valtion kanssa alaikäisten ilman huoltajaa maahan tulleiden lasten vastaanotosta Espoossa sijaitsevissa yksiköissä. Kaupungin kahdessa omassa ryhmäkodissa Gumbölessä ja Lippajärvellä asuu tällä hetkellä n. 50 nuorta. Lisäksi yksityismajoituksessa olevista nuorista vain muutama asuu Espoon alueella, ja muissa kunnissa asuvat nuoret (noin 60) tulevat jäämään nykyisiin kuntiinsa oleskeluluvan saatuaan. Samoin eri puolille maata kansanopistoihin majoitettujen nuorten kohdalla lähtökohtana on heidän jäämisensä majoituspaikkakunnalle tai sen lähiympäristöön, vaikka he ovat toistaiseksi Espoon kaupungin ryhmäkodin kirjoilla. Valtaosa muissa maakunnissa sijaitsevissa kansanopistoissa majoitetuista nuorista on talven aikana maahanmuuttoviraston kanssa käytyjen neuvottelujen pohjalta saatu siirrettyä pois Espoon kaupungin ryhmäkodin kirjoilta. Tällä hetkellä Espoon alueella asuvia ja tänne kiinnittäytyneitä nuoria on yhteensä n. 250, joista merkittävä osuus on vuotiaita. Espoolla on kaksi ryhmäkotia ja yksi perheryhmäkoti, yhteensä 42 ja 11 paikkaa omana toimintana valtion kanssa tehdyllä sopimuksella. ELY-keskuksen ja Maahanmuuttoviraston esitykset ELY-keskus on esittänyt , että Espoo lisäisi tukiasumista ja perheryhmäkotipaikkoja nuorille alaikäisille. Espoon kaupungin edustajat ovat tavanneet kevään aikana valtion edustajia maahanmuuttovirastosta ja ELY-keskuksesta. Myös yksityisiä Espoossa toimivia palveluntuottajia on tavattu yhdessä valtion edustajien kanssa. Helsingin Diakonissalaitos, SOS-lapsikylä, Pelastakaa Lapset ry, A-klinikkasäätiö sekä Kalliolan setlementti ovat esittäneet kiinnostuksensa tukiasumisen ja/tai perheryhmäkoti-toiminnan perustamiseen Espooseen. Maahanmuuttoviraston ja ELY-keskuksen kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta Espoo on valmiudessa aloittamaan neuvottelut palveluntuottajien kanssa uusien yksiköiden perustamisesta syksyllä Espoon kaupunki on ilmaissut kiinnostuksensa muuttaa kaupungin omana toimintana ylläpidetty Gumbölessä sijaitseva ryhmäkoti perheryhmäkodiksi (max 14) sekä tehdä yksityisten palveluntuottajien kanssa sopimukset yhdestä perheryhmäkodista (14 paikkaa) sekä 1-2 tukiasuntoyksiköstä (yhteensä n. 60 paikkaa) edellytyksellä, että nuoret voivat jatkaa asumista niissä myös täysi-ikäistyttyään 21 vuotiaaksi saakka. Espoo sitoutuu huolehtimaan siitä, että Espooseen jääville nuorille tarjotaan lain mukaisia jälkihuollon palveluja. Kaupungin ja uusia yksiköitä ylläpitävien palveluntuottajien työnjako jälkihuollon palveluiden tuottamisessa

3 Sivu 3 / 3 täsmentyy asiasta käytävissä sopimusneuvotteluissa. Valtio korvaa kustannukset täysimääräisesti. Espoolla on pitkäaikainen kokemus ja sopimus valtion kanssa alaikäisten nuorten turvapaikanhakijoiden palveluista. Espoossa sijaitsevissa vastaanottokeskuksissa nyt asuvien nuorten sijoitusten jatkon hoitaminen hallitusti on tärkeää ja Espoolla on hyvät valmiudet kantaa jatkossakin osa vastuusta nimenomaan nuorten sijoittumisessa. Espoo on painottanut kaikissa neuvotteluissa valtion kanssa, että se edellyttää pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan muiden kuntien vastuuta turvapaikanhakijoiden sijoittumisessa. Uudenmaan ELY-keskuksen ja muiden pääkaupunkiseudun kaupunkien kanssa käydyissä neuvotteluissa Espoo on luvannut konsultoida muiden alueen kaupunkien edustajia mm. jälkihuollon palveluiden tuottamisesta tälle kohderyhmälle. Espoolla on ainoana alueen kunnista pitkä kokemus ko. palveluiden tuottamisesta liittyen Espoon pitkäjänteiseen työhön yksin maahan tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanotossa ja kotoutumisen tukemisessa. Järjestämistavat Selvityksen mukaan alaikäisten nuorten paikkojen hankkimisessa voitaisiin soveltaa Euroopan komission julkaisemaa tiedonantoa hankintalainsäädännän soveltamisesta turvapaikkakriisissä. Tässä EUkomission tiedonannossa käydään läpi, miten hankinnoissa voidaan ottaa huomioon turvapaikanhakijoiden määrän äkillisen lisääntymisen synnyttämät haasteet. Komission mukaan jäsenvaltioiden on erityisesti tyydytettävä riittävällä ja nopealla tavalla turvapaikanhakijoiden kaikkein välittömimmät tarpeet (asunnot, tavarahankinnat ja palvelut). Tiedonannon tarkoituksena ei ole uusien sääntöjen luominen, vaan tavoitteena on nimenomaisesti ohjeistaa maahanmuuttoviranomaisia ja yksittäisiä kuntia ja kaupunkeja, miten hankintasääntöjä sovelletaan Eurooppaa koettelevassa ennalta arvaamattomassa tilanteessa. Tiedonannossa todetaan, että pakolaiskriisin yhteydessä voi olla mahdollista ostaa palveluja tai tavaraa niin sanotulla neuvottelumenettelyllä jopa ilman julkista hankintailmoitusta. Tällöin hankintayksikkö sananmukaisesti neuvottelee tarjoajien kanssa ennen päätöksen tekemistä. Tällainen menettely itsessään on melko tavanomaista. Poikkeuksellisen tästä tekee lupa jättää hankintailmoitus julkaisematta. Tiedonannossa korostetaankin, että tämä käy päinsä ainoastaan kun kyseessä on äärimmäisen kiireellinen tapaus, joka on hankintayksikön näkökulmasta paitsi ennalta-arvaamaton (kuten turvapaikanhakijoiden määrän nopea kasvu) myös äärimmäisen kiireellinen (välittömimmät tarpeet on tyydytettävä nopeasti). Kyse on väliaikaisesta ratkaisusta, kunnes hankinnat saadaan hoidettua vakaammin eli kilpailuttamalla.

4 Sivu 4 / 4 Komission tiedonannossa kuvattu neuvottelumenettely on hankintalain mukaiseen suorahankintaan verrattava menettely. Hankintalaissa em. menettelyä vastaa suorahankintoja koskevan 27 :n 1 momentin 3)-kohta, jossa todetaan, että Hankintayksikkö voi valita suorahankinnan, jos sopimuksen tekeminen on ehdottoman välttämätöntä, eikä säädettyjä määräaikoja voida noudattaa hankintayksiköstä riippumattomasta, ennalta arvaamattomasta syystä aiheutuneen äärimmäisen kiireen vuoksi. Espoossa oli kirjoilla yhteensä 280 alaikäistä ilman huoltajaa maahan tullutta turvapaikan hakijaa. Tiedonannon antaman ohjeistuksen perusteella on arvioitu, että edellä mainitut kriteerit täyttyvät alaikäisten ilman huoltajaa maahan tulleiden perheryhmäkoti- ja tukiasumispaikkojen kiireellisessä lisäämistarpeessa. Komission tiedonannossa kuvatut kriteerit täyttyvät ennalta arvaamattomassa ja erittäin kiireellisessä tilanteessa turvapaikanhakijanuorten kohdalla ja näin ollen on mahdollista käynnistää tiedonannossa kuvattu neuvottelumenettely muutaman palveluntuottajan kanssa. Espoo on pyytänyt valtiolta kirjallisena pyynnön tai esityksen lisätä nuorten paikkoja Espooseen. Avoimuuden, syrjimättömyyden ja tasapuolisuuden periaatetta noudattaen Espoon hankintakeskus pyytää kaikilta kiinnostuksen osoittaneilta palveluntuottajilta kiinnostuksen osoitukset kirjallisina. Kiinnostuksen osoituksen jälkeen valitaan parhaiten soveltuvat palveluntuottajat, joiden kanssa neuvotellaan tarkemmin määräaikaisista sopimuksista. Esitys kumppanuudesta palveluntuottajien kanssa ja tavoite järjestää osalle nyt Espoossa asuvista jatkosijoitus Espooseen Nykyinen Gumbölen ryhmäkoti on tarkoituksenmukaista muuttaa perheryhmäkodiksi, koska tilat ja henkilöstö ovat jo olemassa. Paikkamääräksi saadaan nykyisellä mitoitusvaatimuksella max 14. Nämä paikat on tarkoitus kohdentaa nuorimmille eli vuotiaille. Ryhmäkodin muuttaminen perheryhmäkodiksi turvaa Espooseen jo asettuneille nuorille jatkosijoituksen tuttuun ympäristöön. Tällä hetkellä Espoossa asuvien nuorten ikärakenne puoltaa tukiasumispaikkojen perustamista. Espoossa asuu huomattava määrä vuotiaita nuoria, joiden sijoittaminen perheryhmäkotiin ei ole tarkoituksenmukaista. Olennaista on, että nuoret voivat jatkaa asumista tukiasuntoyksikössä täytettyään 18 -vuotta ja siirryttyään jälkihuoltoon. Näin ollen oman asunnon etsimiseen on riittävästi aikaa ja itsenäistyminen vahvasti tuettua. Tukiasuntoyksikkö -toiminnan ostaminen joiltakin palveluntuottajalta, joilla on hyvää kokemusta tällaisen palvelun järjestämisestä, on perusteltua.

5 Sivu 5 / 5 Espoon maahanmuuttajayksikön omaan jälkihuoltoon voidaan ottaa laajeneva asiakaskunta ja myös tämän toiminnan rahoittaa valtio täysimääräisesti. Tiedoksi - ELY -keskus - Maahanmuuttovirasto

6 Sivu 6 / 6