Selkokieli puheessa ja vuorovaikutuksessa

Selkokieli puheessa ja vuorovaikutuksessa Opet oppii -hanke Espoon työväenopisto 8.1.2014 Leealaura Leskelä Selkokeskus Copyright: Tarkastele seuraavaa luetteloa. Löydätkö sieltä kohtia, jotka voisivat kuvata sinua? Taitoja: Olen hyvä selittämään vaikeita sanoja tai asioita. Olen suorasukainen ja uskallan puhua vaikeistakin asioista. Osaan vaihtaa puhetapaani tarpeen vaatiessa. En jää hiljaiseksi vaativissakaan tilanteissa. Olen hyvä kuuntelija, en täytä joka tilannetta omalla puheellani. En hämmenny eriävistä mielipiteistä. Haasteita: Minun on vaikea sietää hiljaisuutta. Olen epävarma selittäessäni vaikeita sanoja tai asioita. Olen kärsimätön, saatan hermostua, jos joku jankuttaa. Vieraiden ja outojen ihmisten kanssa keskustelu jännittää minua. Minun on usein vaikea keksiä mitään sanottavaa. Hermostun hitaisiin puhujiin. Huomaan usein olevani se, joka määrää puheenaiheet. Keskustelun periaatteet Kaikissa keskusteluissa noudatetaan tiettyjä periaatteita. Ihmiset esimerkiksi puhuvat yleensä vuorotellen eivätkä yhtä aikaa tunnistavat erilaisia keskustelutilanteita ja toimivat niissä sopivalla tavalla tunnistavat erilaisia keskustelun rakenteita, esimerkiksi vastaavat kysymykseen tai tervehdykseen tai korjaavat omaa puhettaan, jos toinen ei näytä ymmärtävän. Monesti keskustelun ongelmat johtuvat siitä, että puhuja rikkoo keskustelun periaatteita, tarkoituksella tai tarkoittamattaan. Tavallinen keskustelu etenee yleisten odotusten mukaan. Mitä vastaisit, jos joku sanoisi sinulle Huomenta! Kato, mä ostin uuden paidan. Hei, lähetkö kahville työpäivän jälkeen? Mulla ois yks asia sulle kerrottavana. Mitä et voisi vastata? (Lisää tietoa keskustelun periaatteista, ks. L. Tainio 1997) Kielenoppijan haasteita ja vahvuuksia Hyvin heikollakin kielitaidolla voi käydä sujuvia keskusteluita. Puutteellinen kielitaito vaikuttaa kuitenkin yleensä ihmisten vuorovaikutustapoihin. Puutteellisen kielitaidon lisäksi kielenoppijan on omaksuttava suomalainen kielikulttuuri: mitä voi sanoa missäkin tilanteessa. Kielitaidon omaksuminen voi pysähtyä. Tällöin henkilö on syrjäytymisvaarassa. Kielenoppijan vuorovaikutuksen haasteita Lapsena Suomeen muuttaneet kielenoppijat tulevat yleensä melko nopeasti pintasujuviksi. Nopeasti kehittyvä puhutun kielen taito voi peittää heikon kirjoitetun ja käsitteellisen kielen osaamisen. Käsitteellisen kielen puutteet eivät välttämättä näy koulun alaluokilla, vaan vasta myöhemmin koulutuksessa tai työelämässä. Jos puhutun ja kirjoitetun kielitaidon välillä on suuri ero, ympäristö tulkitsee ongelmatilanteet usein negatiivisten luonteenominaisuuksien kautta (henkilöä voidaan pitää laiskana, tyhmänä tai molempina). 1

Kielellinen epäsymmetria Kielellinen epäsymmetria tarkoittaa tilannetta, jossa keskustelijoiden kielelliset taidot ovat hyvin eritasoiset: osaavampi keskustelija käyttää kieltä sujuvasti tukea tarvitsevan keskustelijan kielitaito on rajoittunut. Selkokielisen vuorovaikutuksen tavoitteena on helpottaa kummankin keskustelijan mahdollisuuksia osallistua vuorovaikutukseen. Tärkeintä on asenne: että haluaa ymmärtää ja tulla ymmärretyksi ja on valmis näkemään vaivaa yhteisymmärryksen vuoksi. Vuorovaikutusta on vaikea ohjeistaa Selkokielisen vuorovaikutuksen ohjeet on poimittu todellisista keskusteluista: näin ihmiset luonnollisesti puhuvat, kun he pyrkivät puhumaan ymmärrettävästi. Vuorovaikutuksen ohjeistaminen on vaikeaa. Ohjeet toimivat parhaiten, kun niihin perehtyy kokonaisuutena, mutta ei puhetilanteissa jatkuvasti mieti niitä. Selkokielisen vuorovaikutuksen ohjeet Ohjeet on jaettu viiteen ryhmään: 1. Orientoiminen ja olosuhteet 3. Vuorottelun tukeminen 5. Ymmärryksen tarkistaminen 1. Orientoiminen ja olosuhteet Pystymme toimimaan eri tilanteissa, kun osaamme ennakoida niitä. Auta puhekumppania ymmärtämään, millaisesta keskustelutilanteesta on kyse. Kerro, mitä seuraavaksi tapahtuu. Tarkista ympäristön taustamelu ja muut mahdolliset häiriötekijät. Turvallisuus Ennakoitavuus Toimiva vuorovaikutus syntyy turvallisessa yhteistyössä. Vaali yhteistyötä ja rakenna vastavuoroisuutta. Anna aikaa reagoida. Kuuntele ja osoita kiinnostusta. Rohkaise puhekumppania ilmaisemaan mielipiteensä. Tarkkaile omaa toimintaasi mutta älä liikaa! Tunnemme olomme turvattomaksi, jos emme voi ennakoida tapahtumia. Siksi vuorovaikutusta ohjaavat odotukset normaalista käyttäytymisestä. Odotusten rikkominen on hämmentävää. Joskus se voi herättää myös vihamielisiä tunteita tai reaktioita. 2

Valmistaudu siihen, että puhekumppanisi saattaa toimia eri tavoin kuin olet odottanut. Valmistaudu myös niihin tunteisiin, joita odotusten rikkominen voi sinussa aiheuttaa. Voit ilmaista hämmennystäsi, kun aidosti hämmästyt puhekumppanisi toiminnasta. Hänelle voi olla tärkeää havaita, millainen toiminta aiheuttaa muissa hämmennystä. Kuvaile vierustoverillesi jokin tilanne, jossa puhekumppanisi toimi toisin kuin odotit. Kerro, miten reagoit tilanteeseen. Pohtikaa yhdessä, miksi yllätyit. Myöntyvyys Myöntyvyys tarkoittaa sitä, että toinen pyrkii keskustelussa myötäilemään ja miellyttämään keskustelukumppaniaan. Hän saattaa esimerkiksi vastata kyllä, vaikka tarkoittaisi ei, koska arvelee sen sinulle mukavammaksi. Sinun voi olla vaikea saada hänen omaa mielipidettään esille. Myöntyvyys johtuu usein siitä, että puhekumppanisi ei halua myöntää, ettei hän ymmärrä tai osaa jotakin. Rohkaise eriäviäkin mielipiteitä. Sano, että ihmisillä voi olla asiasta eri ajatuksia ja että sinua kiinnostaa juuri puhekumppanisi mielipide. Kasvojen suojelu Puhujat välttävät tilannetta, jossa joku voisi tulla nolatuksi. Tätä kutsutaan kasvojen suojeluksi. Jos vuorovaikutuksessa tapahtuu jotakin kasvoja uhkaavaa, puhetta ja toimintaa yleensä pehmennetään. Ymmärrysvaikeudet voivat uhata osallistujien kasvoja. Mieti, miten voit keskustelussa käsitellä ymmärrysvaikeuksia hienotunteisesti. Vastaanottajalle räätälöity puhe Keskustelijat ovat yleensä jollakin tasolla tietoisia siitä, mitä toinen voi tietää ja ymmärtää puheenaiheesta. Puhumme asioista siten, että puhekumppani pysyy mukana. Puhe muotoillaan siis vastaanottajalle sopivaksi. Jos puhetta ei muotoilla vastaanottajalle sopivaksi, puhekumppani voi kokea itsensä ulkopuoliseksi. Ota huomioon, että puhekumppanisi voi olla vaikea ottaa huomioon sinun tietojasi ja mahdollisuuksiasi ymmärtää. 3. Vuorottelu Vuorottelu on vuorovaikutuksen perusta. Tue tietoisesti keskustelun etenemistä vuorotellen. Tee kysymyksiä, mutta älä kuulustele. Usein ymmärtämisen vaikeuksia kannattaa selvittää kyselemällä ja vuorottelemalla, ei niinkään luennoimalla. 3

3. Vuorottelu Vierusparit Jotkut keskustelun rakenteet muodostavat pareja, jotka esiintyvät peräkkäin, eli vieruspareja. Esimerkiksi tervehdys ja vastatervehdys on tyypillinen vieruspari. Vierusparit pakottavat toimimaan tietyllä tavalla: Ihmiset kokevat yleensä suurta painetta vastata tervehdykseen. Ota huomioon, että puhekumppanisi ei välttämättä hallitse vieruspareja. Yleiset, puhekieliset sanat Helpot sanat Käytä yleisiä ja puhekumppanille tuttuja sanoja. Vältä erikoiskielten sanoja, kuten eri ammattikielen sanoja, vierassanoja, pienten ryhmien omia sanoja, nuorison slangia paitsi, jos puhut näiden ryhmien edustajien kanssa. Jos erikoiskielen sanaa täytyy käyttää, se on selitettävä. Helpot sanat ovat yleensä lyhyitä, yksinkertaisia ja puheessa yleisiä sanoja nauraa, pieni, asunto jne. konkreettisia arkielämän sanoja tee se itse vs. tee se omaehtoisesti sota vs. aseellinen konflikti tehdä vs. toteuttaa Helpot sanat eivät ole aivan uusia sanoja, joten niillä on kielessä vakiintunut merkitys tai merkityksiä. Helpot sanat eivät toisaalta ole niin vanhoja sanoja, että niiden merkitys olisi nykypuhujalta hämärtynyt niitä käytettäisiin vain joissakin erityistilanteissa. Vaikeat sanat Vaikeat sanat ovat yleensä pitkiä työhyvinvointitutkimus, asiantuntija-apu, työ- ja elinkeinotoimisto, jääkiekkomaajoukkueottelu abstrakteja sosiaalinen media, elämänlaatu, asiakaskeskeinen, vaje, tuotteistaa, hyödynnettävyys kuvallisia patalaiska, puupää, ilolintu, tulikaste, hamevalta uusia tai uudessa merkityksessä tai lainasanoja benchmarkata, sateenkaariperhe, designata, tietue, askellin vanhoja sirppi, pieli, pälvi, virvatuli, takinhelmus Vaikeat sanat Helppoja, tavallisia sanoja voidaan myös käyttää erikoisissa merkityksissä tykittää kamaa, saada monoa, avata luottohana, aivovuoto Tyypillisesti vaikea sana on jokin erikoiskielen sana tai käsite depressiivinen käyttäytyminen, syötevirhe, henkilökohtainen budjetointi, toimintakykyarvio, jatkuvalämmitteinen kiuas, omistusliitteellinen, järjestää keitraus, vierusparirakenne, syyntakeeton, eurobondit, linkkikonteksti, esteettömyysarviointi, homotsygoottinen, ravinnekuormitus, onteloeläin, peitinkalvo, tilauskanta, eriperintäinen, suisidaalinen, avoterveydenhuolto, lähdesuoja 4

Kielen konkreettisuus Suosi konkreettisia sanoja ja käsitteitä. Suosi esimerkkejä, jotka konkretisoivat asioita. Selityksen ei tarvitse olla täydellinen ja aukoton, vaan voit miettiä, mitä alakäsitteitä käyttämälläsi sanalla on. Korosta ilmauksesi ydinsisältöjä. Keskustele vierustoverisi kanssa omaan työhösi liittyvistä sanoista. Kerätkää yhdessä viisi sanaa jotka ovat työssänne yleisesti käytössä jotka ovat todennäköisesti vaikeita sanoja ihmiselle, jolla on kielellisiä vaikeuksia. Miettikää, voisiko nämä sanat ilmaista toisella tavalla. Kielikuvat Kielikuvat ovat kielen voimavara, mutta kielen kuvallisuus voi olla selkokielen käyttäjälle vaikeaa. Käytä kielikuvia harkiten. Voit suosia tavallisia, kuluneita kielikuvia. Kielikuvista voi keskustella ja niihin voi etsiä selityksiä yhdessä puhekumppanin kanssa. Miten selittäisit kuvalliset ilmaukset? Käänny tosta tien päästä oikealle. Mulla on vähän peukalo keskellä kämmentä. Me taidettiin ottaa varaslähtö. Pistätkö sen jalkalampun päälle. Kuule siinä vaiheessa multa paloi hihat niin että! No se on vähän sellanen tuhkimotarina. Mopo karkasi käsistä? Pohdi, millä tavalla seuraavassa tilanteessa keskustellaan kielikuvista. Katkelma on selkoryhmän tapaamisesta, johon osallistuu nuoria aikuisia, joilla on Asperger-diagnoosi. (Selkoryhmä kokoontuu dvd:n 23. keskustelu: Auto loikkaa) Vaikean sanan toistaminen Toista vaikeuksia aiheuttanut sana. Silloin puhekumppani saa aikaa prosessoida sanan merkitystä. Toistaminen on myös hyvä tapa korostaa tärkeitä asioita puheessa. Varo maneerimaista toistamista, se vaikeuttaa ymmärtämistä. 5

Sanan selittäminen Jos sanan toistaminen ei auta, sana pitää selittää. Lähde selityksessä liikkeelle siitä asiasta, joka on puhekumppanillesi tuttu. Voit myös näyttää, viittoa, kirjoittaa tai piirtää. Sanojen selittämisessä harjaantuu, kun harjoittelee. Valitse seuraavista yksi käsite, jonka selität vieressä istuvalle: oikeuslaitos lähiruoka vihapuhe hyvinvointi etuoikeutettu kotouttaminen asiakaslähtöiset toimintatavat itsemääräämisoikeus palvelurakenne potentiaalisen osaamisen tunnistaminen Ei vaikeita rakenteita Yksinkertaiset puhutun kielen rakenteet ovat sellaisia, joita käytetään arkipuheessa usein. Puheessa kielen rakenteet valitaan kuitenkin pitkälti automaattisesti. Siksi vaikeita rakenteita voi olla hankala välttää. Suosi suoraa sanajärjestystä. Vältä kirjakielelle tyypillisiä rakenteita, esimerkiksi lauseenvastikkeita. Vältä passiivia. Käytä mieluiten lauseita, joissa on persoonamuotoinen eli finiittiverbi (esimerkiksi päätin, ymmärsitte). Vaikeat rakenteet Monet kirjoitetun kielen rakenteet ovat vaikeita puheessa, esimerkiksi passiivirakenteet (käsitellään, käsiteltiin, on käsitelty jne.) substantiivikieli (toimistossa suoritetaan virallisten asiakirjojen allekirjoittaminen, yksikön vastaavat toteuttivat työntekijöiden kuulemisen) lausevastikerakenteet (työ valmistuu odotettaessa, allekirjoitettuaan työsopimuksen) monet partisiippirakenteet (työnantajan antama vakuutus, sopimuksessa mainittu). Vuoron kokonaisrakenne Toisinaan on hyvä suunnitella puheenvuoroa etukäteen. Lähde liikkeelle puhekumppanillesi tutusta asiasta. Mieti, missä järjestyksessä esität asiat. Varsinkin toimintaohjeissa kiinnitä huomiota siihen, että viittaukset aikaan, paikkaan ja henkilöihin ovat johdonmukaiset. Ei liian tiivistä Liian tiivis puhe on kuuntelijalle vaativaa. Tiivis puhe tarkoittaa puhetta, joka sisältää suuren määrän tietoa kasattuna yhteen lyhyeen puheenvuoroon. Älä rakenna puheenvuoroasi liian tiiviiksi. Vaikka neuvonnassa ja opastuksessa on hyvä puhua lyhyesti, liian tiivis puhe on vastaanottajalle raskasta. Vuorottelu on keskustelun perusrakenne. Voit kysellä, pyytää vahvistusta tai kommenttia ja edetä asiassa vähän kerrallaan. Kaikkea ei tarvitse kertoa yhdessä puheenvuorossa. 6

Ei liian polveilevaa Toisaalta myös liian polveileva puhe on vastaanottajalle vaativaa. Puhu jäsennellysti. Puhekumppanisi muistikapasiteetti ei ehkä riitä seuraamaan pitkiä polveilevia tarinoita. Mieti, mikä on todella tärkeää, ja aloita siitä. Voit toistaa viestisi ydinkohtia. Kerroa ääneen, miten jäsennät puhettasi. Nyt mä kerron, miten sä voit leikata tästä paperista sopivia palasia. Sun täytyy muistaa kaks asiaa Puheen prosodia Prosodia tarkoittaa puheen sävelkulkua, painotusta, puheenvoimakkuutta ja rytmiä. Luonnollisessa puheessa prosodinen vaihtelu muodostaa puheeseen ymmärtämistä helpottavia jaksoja. Puheen prosodia on yksilöllistä ja sitä on vaikeaa tietoisesti muuttaa. Liian suuri prosodiaan keskittyminen voi tehdä puheesta epäluonnollista. Puhu luonnollisella tavalla, vähän tavallista puhettasi rauhallisemmin. Varo liioittelua. Melko vähäinenkin prosodian liioittelu koetaan yleensä epäluonnollisena ja ärsyttävänä. Puheen jaksottaminen Kun puhumme, yksi asiakokonaisuus sanotaan yleensä yhdessä jaksossa. Näitä jaksoja kutsutaan prosodisiksi jaksoiksi. Puheen ymmärtämistä auttaa, jos jaksot ovat riittävän lyhyitä ja erottuvat selkeästi toisistaan. Pidä yhteen puhutut jaksot lyhyinä. Puhetta voi jaksottaa esimerkiksi painotuksen ja tauottamisen avulla. Painota ilmauksesi pääasiaa. Tauota puhettasi mieluummin jakson alussa ja lopussa kuin sen aikana. Puheen sävelkulku ja sävy Puheen intonaatio auttaa puhekumppaniasi erottamaan puheenvuoron eri osia toisistaan. Lisäksi se kertoo hänelle, oletko aikeissa jatkaa vai lopettaa puhumisen. Suosi luonnollisella tavalla vaihtelevaa intonaatiota. Liian vaihteleva sävelkulku vaikeuttaa puheen ymmärtämistä (äänteet hukkuvat sävelvaihteluihin), samoin liian tasainen puhe (äänteet puuroutuvat ). Hyvin matala ääni muuttuu helposti narisevaksi. Narisevasta puheesta on vaikea saada selvää. Puherytmi Selkokielisen puheen rytmi on rauhallinen, mutta ei luonnottoman hidas. Puhu vähän hitaammin, varsinkin kun annat toimintaohjeita tai puhut asiasta, jonka arvelet vaikeaksi ymmärtää. Älä venytä puheen äänteitä luonnottomasti, sillä silloin suomen kielessä olennaiset kestovaihtelut hämärtyvät (esim. takka - taakka). Tauot Tauot antavat puhekumppanillesi aikaa jäsentää kuulemaansa. Tauot voivat kuitenkin myös häiritä ymmärtämistä. Luonnollisessa puheessa sanojen välillä ei ole taukoa, vaan tauot pidetään jaksojen eli asiakokonaisuuksien alussa ja lopussa. Pidä vähän normaalia pidempiä taukoja. Älä pidä pitkiä taukoja prosodisten jaksojen sisällä, sillä ne voivat estää puhekumppania hahmottamasta, mitkä osat puheesta kuuluvat yhteen. (Lisää tietoa puheen ymmärrettävyydestä selkouutispuheessa Kallio 2012) 7

Pyydä vierustoveriasi selittämään sinulle jokin asia, vaikkapa miten voi matkustaa Tampereelta Ouluun tai miten kirjastosta voi lainata kirjoja. Kiinnitä huomiotasi puheen prosodiaan: millainen puhenopeus, sävelkulku, tauotus, painotus jne. Anna palautetta vierustoverillesi. Vaihtakaa sitten osia! Hyvät kysymykset Kysymysten esittäminen on hyvä tapa osoittaa kiinnostusta puhekumppania ja keskustelunaihetta kohtaan. Kysyminen voi kuitenkin myös aiheuttaa ongelmia: Voi olla vaikea jatkaa keskustelua, jos puhekumppani ei pysty vastaamaan kysymykseen (kasvoja uhkaava tilanne). Jos toinen esittää kaiken aikaa kysymyksiä, keskustelu alkaa muistuttaa kuulustelua tai opetustilannetta. Monilla selkokielien käyttäjillä on taipumus myöntyvyyteen. Myöntyvyyttä voi yrittää välttää muokkaamalla kysymyksensä niin, että siitä ei näy, miten kysyjä toivoisi vastattavan. Mieti, millä tavalla selkoryhmän ohjaaja esittää kysymyksiä seuraavassa keskustelukatkelmassa. Lisäävätkö kysymykset vuorovaikutusta, vai syntyykö niistä tenttaava tunnelma? Katkelma on selkoryhmän tapaamisesta, johon osallistuu nuoria, joilla on kielellisiä erityisvaikeuksia. (Selkoryhmä kokoontuu dvd:n 27. keskustelu: Äänioikeus 16-vuotiaille) Kysymyspolku Avoin kysymys ei sisällä vihjeitä siitä, miten puhekumppanin tulisi vastata. Siksi se lisää vähiten myöntyvyyden riskiä. Se on kuitenkin usein selkokieltä tarvitsevalle liian vaikea. Vaihtoehtokysymykseen on helpompi vastata. Vaihtoehtojen määrässä on otettava huomioon puhekumppanin taidot. Joillekin kolme vaihtoehtoa on jo liikaa. Vaihtoehtokysymys lisää jo jonkin verran myöntyvyyden riskiä. Kyllä/ei-kysymys on helpoin vastata. Se lisää kuitenkin eniten myöntyvyyden riskiä. Kysymyksiä tukevat eleet Korosta eleillä vaihtoehtoja. Paikantamalla vaihtoehdon esimerkiksi käsiin voit ilmaista, että tarjoamasi vaihtoehdot ovat tasaveroisia. Puhetta tukevat eleet ja ilmeet Luonnolliset ilmeet ja eleet tukevat puheen ymmärtämistä. Osoita ilmeillä ja eleillä myös kuuntelua ja puheen vastaanottamista. Vältä kuitenkin liian voimakasta puheen vastaanottamisen viestittämistä. Tutustu puhetta tukeviin ja korvaaviin kommunikointimenetelmiin (ks. esimerkiksi http://papunet.net/tietoa/mita-on-aac.html). 8

Kuvaile vierustoverillesi tärkeimmät työtehtäväsi. Noudata selkokielisen vuorovaikutuksen ohjeita, esimerkiksi orientoi puhekumppaniasi puhetilanteeseen lähde liikkeelle hänen tiedoistaan etene puhekumppanisi tahtia puhu jäsennellysti, mutta älä liian tiiviisti. puhu rauhallisella puherytmillä, jaksota ja tauota sopivasti käytä yksinkertaisia kielen rakenteita ja helppoa sanastoa. Vierustoverisi antaa palautetta! Puheen korjaaminen on keskustelussa tavallista. Mitä tutumpia puhujat ovat toisilleen, sitä vaivattomampaa korjaaminen yleensä on. Korjaustarvetta voivat aiheuttaa esimerkiksi kuulemisen vaikeudet ymmärrysvaikeudet vaikeus hyväksyä sitä, mitä toinen sanoo. Kuulemisen vaikeudet Kuulemisongelmat eivät yleensä aiheuta suurta kasvojen menetyksen uhkaa normaalisti kuuleville. Kuulemisongelmia esiintyy puheessa paljon, ja niiden korjaaminen on melko vaivatonta. Jos kuuleminen on jatkuvasti vaikeaa, ongelman käsittelykin vaikeutuu. Jos ongelmat toistuvat, ilmaise vaikeutesi kuulla tai saada selvää puhekumppanin puheesta. Voit kysyä suoraan, puhutko riittävän kovaa. Tarkista ympäristön taustamelu. Ymmärrysvaikeudet Ymmärrysvaikeudet ovat tavallisia keskusteluissa, joissa kielelliset taidot ovat hyvin erilaiset. Ymmärrysvaikeuksien käsittely voi uhata keskustelijoiden kasvoja, sillä samalla nousee esille vihjaus, että toinen on puhunut väärin tai huonosti tai toinen on kykenemätön ymmärtämään. Moni voi myös jännittää, saako asian selvitettyä. Näissä tilanteissa usein vaihdamme puheenaihetta nyökkäämme ikään kuin ymmärtäisimme. Monissa tilanteissa ymmärrysvaikeus kannattaa silti myöntää suoraan. Ymmärrysvaikeudet Jos ymmärtäminen on jatkuvasti vaikeaa, valitse, mihin puutut. Älä takerru jokaiseen lipsahdukseen. Älä myöskään jää loputtomiin vatvomaan yksittäistä ongelmaa, sillä se voi vähentää puhekumppanin halukkuutta keskustella. Jos ongelma ei millään selviä, jossain vaiheessa täytyy luovuttaa. Mieti etukäteen, millä tavalla voit pehmentää tilannetta, jossa luovutat. www.papunet.net / Jani Ikonen ja korjaamisen keinot Vaikeus hyväksyä toisen puhetta Hyväksymisen ongelma syntyy, jos puhekumppanimme sanoo jotakin, joka kuulostaa meistä mahdottomalta jonka tiedämme vääräksi jota arvelemme valheeksi. Vaikeus hyväksyä toisen puhetta on lähes aina kasvoja uhkaava tilanne, johon liittyy konfliktin vaara. Siksi emme mielellään ainakaan vieraiden kanssa käsittele niitä. Tutun ihmisen kanssa näitä ongelmia käsitellään suoremmin. 9

ja korjaamisen keinot Vaikeus hyväksyä toisen puhetta Joskus voi olla vaikea tietää, onko kyse vaikeudesta ymmärtää vai hyväksyä toisen puhetta. Selvitä ensin, kummasta ongelmasta on kyse. Ilmaise suoraan, mutta mahdollisuuksien mukaan neutraalilla tavalla vaikeutesi hyväksyä. Mieti, puhuuko puhekumppanisi itselleen tärkeästä ja intiimistä aiheesta, vai jostakin yleisestä asiasta. Omien aiheiden suhteen on hyvä edetä varovaisemmin. On tilanteita, joissa puhekumppani on hyvin levoton ja alkaa satuilla. Mieti, kannattaako ongelmaa nostaa esille, jos hän muuttuu entistä levottomammaksi. Kirjoita paperille kolme eri tapaa, joilla yleensä ilmaiset, jos et ymmärrä. Mieti, miten puhekumppanisi yleensä reagoivat, jos ilmaiset vaikeutesi ymmärtää? : Korjausaloitteet Korjausaloitteiden avulla puhuja ilmaisee vaikeutensa ymmärtää tai hyväksyä puhekumppanin puhetta eli ehdottaa jotakin korjattavaksi. Avoin korjausaloite A: mut mä tykkään (.) evilvaksesta B: mitä / anteeks / häh A: mä tykkään evilvaksesta Ehdotus A: mut mä tykkään (.) evilvaksesta B: siis Eija Vilpaksesta vai A: joo siitä (.) se on nii hyvä Tarkennettu korjausaloite A: mut mä tykkään (.) evilvaksesta B: mistä / ketä tarkotat / siis kenestä A: Eija Vilpaksesta Korjausaloitteet Avoimet korjausaloitteet siirtävät vastuun korjata edeltävää puhetta puhekumppanille. Niihin reagoidaan yleensä toistolla. Mieti, miten etenet, jos puhekumppani ei anna enempää ymmärtämistä tukevia vihjeitä. Tarkennetut korjausaloitteet siirtävät vaihtelevasti korjausvastuuta puhekumppanille. Ota huomioon mahdollinen kasvojen uhka, jos puhekumppani ei onnistu korjausyrityksessään. Ehdotukset pitävät sisällään oman tulkintasi ja ovat siten puhekumppanille helpoimpia. Ota huomioon mahdollisuus, että puhekumppanisi vahvistaa myös väärän tulkintasi. Korjaamisen tavat Keskustelussa korjataan puhetta suoraan tai epäsuorasti. Suora korjaus A: nähdään sit kahdelta täällä B: eiku yhdeltä A: eiku joo siis yhdeltä Epäsuora korjaus A: me tavatan rautatietorisa seitsemmalta B: joo (.) tavataan rautatietorilla seitsemältä A: joo rautatietorilla seitsemältä Epäsuora korjaus 01 S: (12) ja sitten poika oli (.) sureli (2) että kaikki oteta 02 pois kaverit 03 L: mmm nii (.) poika oli surullinen että kaikki otetaan 04 pois ne kaverit 05 S: ne kaverit oli- 06 L: (1) mitä ne kaverit oli 07 S: (2) suri 08 L: surullisia mm S = Venäjänkielinen oppilas L = Haastattelija Lähde: Harjunpää, L.,Venäjän- ja suomenkielisten lasten kertomusten analyysiä. 10

Keskustele vieressä istuvan kanssa, miten tässä esimerkissä korjataan väärinymmärrystä. 01 H: katotaans nytte täs on tämmösiä erilaisia palveluita mitä 02 on mahollista on on saada ja käyttää niin katotaan että 03 onks sulle tämmöne esimerkiks tuttu ku Kela 04 M: o- on 05 H: on se tuttu ootko sää käyttäny sitä 06 M: joo kyl mää oon ainaki joskus kattonukki sitä josku- 07 semmone semmone v- se on semmone mikä se semmone 08 (.) joku (.) lehti ((hymyilee)) 09 H: nii sä oot oot sää s- onks se semmone et sää oot saanut 10 eläkettä sieltä 11 M: o- ole- 12 H: et rahaa on tullu sieltä jatkuu harjoitus jatkuu 13 M: nii 14 H: no onkse miten tärkeä sum mielestä et sielt on tullu sitä 15 rahaa ja (.) se Kela kaikkiaa 16 M: ni nii 17 H: onkse ollu tärkeä 18 M: o- on (.) se s- se on on minulle si- siellä sen siinä misä 19 kaikkie lehtiä pietää se on siinä se Kelal lehti 20 H: nii just (.) joo se lehti on siellä 21 M: joo H = Haastattelija, M = Kehitysvammainen nainen Haastattelussa kartoitetaan haastateltavan palvelujen tarvetta. Lähde: Leskelä, Leealaura, 2006: Häirittenkö mää täs ny teiän keskusteluu? Selkokieli ja vuorovaikutus. Teoksessa: Toisin sanoen Selkokielen teoriaa ja käytäntöä (toim. Leskelä & Virtanen). Helsinki: Opike. Pohdintaa: Miten väärinymmärryksiin kannattaa puuttua? Tässä esimerkissä riveillä 9 10 haastattelija (H) ei suoraan ilmaise, että haastateltava (M) on ymmärtänyt väärin, vaan muotoilee korjauksensa epäsuorasti. Haastateltava ei huomaa epäsuoraa korjausta. Niinpä he keskustelevat eri asioista, haastattelija Kelan palveluista ja haastateltava Kelan lehdestä. Miten ongelmatilanteen olisi voinut korjata? Osallisuus Osallisuus, tunne yhteisestä keskustelusta, ei ehkä synnykään vuorovaikutuksen sujuvuudesta ja ongelmattomuudesta, vaan kokemuksesta, että kohdattuihin vaikeuksiin ratkaisut löydettiin yhdessä. (Leealaura Leskelä, 2012) Lukutukitoiminta ja selkoryhmät Lukutukitoiminta Lukutukitoiminnan kantava ajatus on, että jokaisella on oikeus lukemiseen. Jos ei itse pysty, pitää saada apua. Lukutuki on henkilö, joka auttaa heikkoa lukijaa pääsemään osalliseksi kirjoitetuista teksteistä. Lukutuki on saanut lyhyen koulutuksen, joka sisältää tietoa selkoaineistoista ja selkokielisestä vuorovaikutuksesta sekä käytännön vinkkejä lukemiseen. Ruotsissa lukutukia (läsombud) on koulutettu noin 5 000, Norjassa x. Suomessa lukutukia on noin 40. He ovat kaikki ruotsinkieliä. Lisää tietoa: Johanna von Rutenberg:? http://www.ll-center.fi/lasombud/ 11

Lukutukitoiminta Lukutukia toimii kehitysvammayksiköissä tai vanhustenhuollossa. Lukutuen tehtävänä on lukea säännöllisesti ääneen joko ryhmässä tai kahden kesken. Lisäksi lukutuki käy asiakkaiden kanssa kirjastossa sekä innostaa kollegoitaan lukemaan. Luettava voi olla mitä vain: selkoaineistoja, lehtiä, kirjoja, mainoksia, uutisia, ruoka-ohjeita, bussiaikatauluja Lukutukitoiminnan hyödyt Selkomateriaalit löytävät käyttäjänsä. Asiakkaiden ja henkilöstön suhde parantuu ja lähenee. Lukeminen toisaalta rauhoittaa ja luo turvallisuutta, mutta samalla se myös tarjoaa virikkeitä. Se myös lisää mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnan ja yhteisön toimintaan, esimerkiksi se lisää kehitysvammaisten ihmisten päätäntävaltaa omista asioistaan. Lukutukitoiminta voi toimia myös työkaluna, esimerkiksi vaikeita asioita voidaan käsitellä lukemisen kautta. Selkoryhmät Lukutuki toimii usein selkoryhmän ohjaajana Selkoryhmissä luetaan selkokirjoja ja -lehtiä sekä keskustellaan luetun pohjalta. Selkoryhmissä ohjaajat voivat tietoisesti harjoitella selkokielistä vuorovaikutusta ja kielen mukauttamista ja ryhmäläiset keskustelutaitoja. Toiminnan tavoitteena on tuettu vuorovaikutus. Selkoryhmät Selkoryhmän tavoitteena ei ole opiskelu tai lukutaidon ylläpito, vaan toimiva vuorovaikutus, jota voi harjoitella turvallisesti tuttujen ihmisten kanssa. Ohjaajan tehtävänä on väistyä ja antaa tilaa ryhmäläisille sitä mukaa, kun ryhmäläiset alkavat kommunikoida enemmän suoraan keskenään.. Usein ohjaajaa kuitenkin tarvitaan keskustelun tukemiseen. Selkoryhmät Yleensä ohjaaja toimii lukijana. Keskustelun virittäminen vaatii taitoa. Hyvät keskustelua virittävät kysymykset sisältävät vinkkejä ja johtolankoja eivät vaadi luetun tekstin muistamista sisältävät vain yhden kysymyksen kerrallaan. Luetun tekstin ymmärtämistä voi tukea eri tavoin esimerkiksi kuvien, esineiden tai musiikin avulla. Selkoryhmän kokoontumisen puitteet Ihanteellinen ryhmän koko on 5 7 henkilöä (joskus pienempikin, esimerkiksi autismin kirjoon kuuluvien henkilöiden ryhmät). Ryhmäläisten pitäisi voida istua kasvot vastakkain, esimerkiksi ympyrässä tai puoliympyrässä. Ohjaajat istuvat ryhmäläisten kanssa samassa piirissä. Tilanne pitää rauhoittaa: taustahäly ja visuaaliset ärsykkeet on hyvä minimoida. Jos mahdollista, ryhmän olisi hyvä kokoontua aina samana kellonaikana samana viikonpäivänä noin tunti on sopiva aika. 12

Ryhmän kokoontuminen Ainakin aluksi on hyvä ohjata kokoontuminen tietyllä kaavalla, jotta ryhmänohjaajan on helpompi päästä alkuun ja jotta ryhmäläiset osaavat orientoitua siihen, mitä kokoontumisissa on edessä. Kokoontumisista voi tulla vapaamuotoisempia, kunhan ryhmä on vakiintunut ryhmä voi myös sopia omista säännöistään ja tavoistaan. Ryhmänohjaajan kannattaa pitää päiväkirjaa ryhmän kokoontumisista. Päiväkirjoihin voi kirjata monia sellaisia tärkeitä asioita, jotka helposti unohtuvat, kuten luetut kirjat ja ryhmäläisten toiveet. Päiväkirjan myötä tieto siirtyy myös mahdollisille tuleville ohjaajille. Selkoryhmän kaava 1. Orientointi Esimerkiksi kuulumiskierros on hyvä aloitus. 2. Lukeminen Ohjaaja lukee selkomateriaalia tarpeeksi hitaasti ja selkeästi ja tarpeen mukaan elävöittäen. 3. Keskustelu Käytännössä keskustelu ja lukeminen vuorottelevat. Joskus keskustelua ei juuri synny, toisinaan hyvinkin vilkkaasti. Keskustelua ohjatessaan ryhmänohjaaja hyötyy siitä, että hahmottaa keskustelun periaatteet. Hän voi tukea ryhmäläistä, jos tämä hallitsee ne puutteellisesti. 4. Lopetus Selkeä loppurituaali, esimerkiksi tervehdys tai laulu, orientoi ryhmäläiset takaisin arkeen. Ryhmäläisten mielipiteitä selkoryhmästä Mukavinta selkoryhmässä on se, että saa olla mukana siinä. Se lujittaa luottamusta ja yhteishenkeä, kun jaetaan ajatukset. On mukava kuunnella, ja jos ei kuuntele, saa olla mukana, ei pois ajeta. Joskus luetaan kamalista asioista, mutta hyvä se on, että niistä luetaan yhdessä. Mielipiteet on kerätty Selkokieli ja vuorovaikutus -projektin selkoryhmäläisiltä vuosina 2008 ja 2009. 13