Perusopetuksen opetussuunnitelma, luku 4 Paikalliset lisäykset ja täydennykset on kirjattu vihreällä värillä. 4.2 Tehostettu tuki Kontiolahdella s. 19 Tehostetun tuen vaiheeseen siirrytään silloin kun riittävän laadukkaasti ja pitkäjänteisesti toteutetusta yleisestä tuesta huolimatta oppilas tarvitsee vielä jotain enemmän opiskelunsa tueksi. (liite 1: Tehostetun tuen valikko) Opettaja ottaa asian puheeksi oppilaan huoltajan kanssa ja kertoo jatkotoimenpiteistä. Opettaja konsultoi erityisopettajaa asiassa ja he yhdessä arvioivat, onko tarpeen tehdä oppilaalle pedagoginen arvio. Oppilaan luokanopettaja ja yläkoulussa luokanvalvoja yhdessä aineenopettajan kanssa päättää koulun erityisopettajaa konsultoituaan pedagogisen arvion laadinnasta. 4.2 Pedagogisen arvion laadinta s. 19 Oppilasta opettavat opettajat sekä tarvittavat oppilashuollon asiantuntijat laativat Wilmaan pedagogisen arvion. Oppilas osallistuu pedagogisen arvion laadintaan ikäkautensa ja edellytystensä mukaan opettajan tarkoituksenmukaiseksi katsomalla tavalla. Pedagoginen arvio annetaan myös huoltajalle tiedoksi ja huoltajalla on mahdollisuus osaltaan kommentoida arviota. Huoltaja voi myös osallistua pedagogisen arvion laadintaan, jos se katsotaan tarpeelliseksi. Pedagogisen arvion moniammatillinen käsittely ja päätöksen tekeminen tehostetun tuen aloittamisesta tehdään koulujen pedagogisissa ryhmissä. Päätös kirjataan suoraan pedagogiseen arvioon. 4.2 Opiskelu tehostetun tuen vaiheessa s. 19 Tehostetun tuen aloittamiseksi oppilaalle laaditaan Wilmaan oppimissuunnitelma, joka perustuu pedagogiseen arvioon. Oppimissuunnitelman laadintaan osallistuvat tarvittavat oppilasta opettavat opettajat ja erityisopettaja sekä oppilashuoltopalveluista vastaavat asiantuntijat. Oppilas osallistuu suunnitelman laadintaan ikäkautensa ja edellytystensä mukaisesti ja huoltajalle annetaan mahdollisuus kommentoida oppilaalle laadittua oppimissuunnitelmaa. Oppimissuunnitelman laadintaa on kuvattu tarkemmin opetussuunnitelman oppimissuunnitelmaa käsittelevässä luvussa. Tehostetun tuen riittävyys arvioidaan vuosittain. Mikäli tehostettua tukea ei enää ole tarpeen jatkaa pedagogisessa ryhmässä, tehdään asiasta päätös pedagogisen arvion perusteella. Päätöksestä tiedotetaan huoltajaa. Oppilas voi kuitenkin opiskella tehostetun tuen avulla vaikka koko peruskouluaikansa. Mikäli oppimissuunnitelmaa päivitettäessä tai muussa yhteydessä arvioidaan, että tehostettu tuki ei riitä oppilaan opiskelun tukemiseksi, aloitetaan pedagogisen selvityksen laadinta mahdollisen erityisen tuen päätöksen perustaksi. Päätös erityisestä tuesta tarvitaan ainakin silloin, kun oppilaan opetus on tarpeen järjestää erityisopetuksen pienluokassa ja/ tai oppilaan opinto-ohjelmaa on tarpeen yksilöllistää jonkin oppiaineen tai oppiaineiden oppimäärien osalta.
5.1.1 Tukiopetus Kontiolahdella s.34 Tukiopetus on ensisijainen tukitoimi oppilaan opiskelun tukemiseksi silloin, kun oppilaalla havaitaan vaikeuksia oppimisessa ja koulunkäynnissä. Tukiopetuksen tarpeen arvioi opettaja. Aloite voi tulla myös pedagogiselta ryhmältä, oppilashuoltoryhmältä, huoltajalta tai oppilaalta. Tukiopetusta annetaan tuen kaikilla tasoilla. Tukiopetukseen voi osallistua yksi tai useampi oppilas samanaikaisesti. Tukiopetusta voi antaa luokanopettaja, erityisopettaja tai aineenopettaja. Tukiopetusta voidaan järjestää joustavasti oppilaan työjärjestykseen sopivana erikseen sovittavana aikana tai opettajalla voi olla kiinteästi työjärjestykseen merkitty aika, jolloin tukiopetusta on mahdollista antaa. Tukiopetuksen tavoitteet ja järjestäminen kirjataan Wilmaan. Kun oppilaasta laaditaan pedagoginen arvio, tukiopetus ja muut yleisen tuen muodot kootaan siihen. Tukiopetuksen tavoitteena on, että oppilas voisi edetä opinnoissaan vuosiluokkansa oppimäärien mukaisesti. Tukiopetuksessa pyritään kehittämään myönteistä asennetta opiskeluun, vahvistamaan itseluottamusta, omaksumaan tarkoituksenmukaiset työskentelytottumukset ja opiskelutaidot. Ennakoivaa tukiopetusta annetaan vaikeuksien ennaltaehkäisemiseksi. Jos uusi opiskeltava asia on oppilaalle vaikea tai oppilas tarvitsee enemmän aikaa asian omaksumiseen, voidaan antaa ennakoivaa tukiopetusta. Oppilaantuntemus auttaa ennakoivan tukiopetuksen tarpeen arvioinnissa. Lukujärjestystä laadittaessa tulee huomioida kaikkien oppilaiden mahdollisuus tukiopetukseen. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella. Tukiopetusta voi antaa oppilaan oma opettaja tai koulun muu opettaja. Tukiopetusryhmiä voidaan muodostaa myös yli luokkarajojen, mikäli se opetettavaa aiheeseen soveltuu. Tukiopetuksen tarpeesta ja järjestämisestä tiedotetaan vanhemmille. 4.3 Erityinen tuki Kontiolahdella s. 21 Erityinen tuki voidaan järjestää oppilaalle joko yleisopetuksen luokalla tai erityisopetuksen pienluokalla. Erityisopetuksen pienluokkia on Lehmon ja Kontiolahden koulujen yhteydessä. Pienluokalle siirtyminen tapahtuu silloin, kun oppilaalle ei voida järjestää riittävää tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin yleisopetuksen luokassa. Tarkempi kuvaus erityisopetuksen pienluokista löytyy ko. koulujen vuosittaisista toimintasuunnitelmista. Erityisen tuen päätös ei automaattisesti anna oikeutta lyhentää oppilaan koulupäivää tai vähentää hänen työmääräänsä, eikä se salli muutakaan perusopetuslaista poikkeamista, lukuun ottamatta oppimäärien yksilöllistämistä (11, 14 ). Perusopetuslain määräyksistä poikkeaminen tehdään 18 :n (erityiset opetusjärjestelyt) nojalla. Erityisen tuen vaiheessa oppilaalle laaditaan aina HOJKS (henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma). HOJKS:n laadintaa on kuvattu tarkemmin opetussuunnitelman HOJKS:a käsittelevässä luvussa. 4.3 Pedagogisen selvityksen kokoaminen s. 22 Pedagogisen selvityksen luonnoksen laadinnasta vastaa erityisluokanopettaja tai erityisopettaja yhteistyössä luokanopettajan tai valvojan sekä aineenopettajien kanssa. Luonnos kirjataan Wilmaan ja käsi-
tellään koulun pedagogisessa ryhmässä. Asian käsittelyyn osallistuvat tarvittavat oppilasta opettavat opettajat ja koulun oppilashuoltopalveluiden järjestämisestä vastaavat asiantuntijat 4.3 Pedagogisen selvityksen oppilashuollollinen käsittely s. 22 Pedagogisen selvityksen luonnos käsitellään koulun pedagogisessa ryhmässä ja samalla vahvistetaan oppilaan tarvitsema pedagoginen ja muu tuki sekä pedagoginen selvitys kokonaisuudessaan. Pedagogisessa ryhmässä voidaan päättää hankkia erityisen tuen päätöksen tekemistä varten tarvittaessa psykologin tai lääkärin lausunto. Mikäli arvioidaan, että oppilaan tarvitsemaa tukea ei voida järjestää oppilaan omassa lähikoulussa, osallistuu asian käsittelyyn myös erityisopetuksen koordinaattori. Mikäli oppilashuoltoryhmässä arvioidaan, että oppilas ei tarvitse erityistä tukea, tehdään päätös siirtymisestä tehostettuun tukeen ja haetaan sivistysjohtajalta päätöstä erityisen tuen lopettamisesta. 4.3 Erityisen tuen päätöksen hakeminen s. 22 Mikäli pedagoginen selvitys osoittaa, että oppilaalle on tarpeen aloittaa erityinen tuki, hakevat vanhemmat erityisen tuen päätöstä sivistysjohtajalta. Päätös kirjataan suoraan pedagogiseen selvitykseen. Mikäli on tarpeen tehdä muutoksia oppilaalle aiemmin haettuun erityisen tuen päätökseen (mm. opetuksen järjestämispaikka, yksilöllistettyjen oppiaineiden lisääminen tai poistaminen) laaditaan oppilaalle uusi pedagoginen selvitys ja tehdään uusi päätös. 4.3 Erityisen tuen lopettaminen s. 22 Erityisen tuen tarpeen päättyessä oppilaasta laaditaan pedagoginen selvitys ja haetaan uutta päätöstä sivistysjohtajalta. Erityisen tuen rauetessa 2. ja 6. luokan keväällä päätöksen siirtymisestä tehostettuun tukeen tekee koulun rehtori, pedagogisen selvityksen ja pedagogisen ryhmän käsittelyn perusteella. Päätös kirjataan suoraan pedagogiseen selvitykseen. Päätöksen oppilaan erityisen tuen lopettamisesta muissa kuin määräaikaisen päätöksen raukeamiskohdissa tekee aina sivistysjohtaja. 4.5.1 Oppimissuunnitelma tehostetun tuen aikana s. 28 Oppimissuunnitelma laaditaan aina, kun opetukseen tai opetusjärjestelyihin joudutaan tekemään muutoksia. Se toimii opettajille yksilöllisten tukimuotojen ja opetuksen suunnittelun välineenä. Se antaa huoltajille ja oppilaalle itselleen tietoa koulunkäynnin tukemisesta ja auttaa myös kaikkia hahmottamaan sitä, miten opiskelu etenee. Oppimissuunnitelma päivitetään vähintään kerran lukuvuodessa ja tarvittaessa useamminkin. Ennen tehostetun tuen oppimissuunnitelman laadintaa oppilaasta on laadittava pedagoginen arvio, joka käsitellään koulun pedagogisessa ryhmässä. 5.1.4 Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen Kontiolahdella s. 40 Oppiaine voidaan yksilöllistää, jos oppilaan ei ole mahdollista saavuttaa tukitoimista huolimatta yleisen oppimäärän mukaisia keskeisimpiä tavoitteita hyväksytysti. Ennen oppiaineen oppimäärän yksilöllistämistä oppilaalle on tarjottava monipuolista, pitkäjänteistä ja suunniteltua tehostettua tukea. Jokaisen
oppiaineen kohdalla on arvioitava erikseen, voiko oppilas saavuttaa keskeiset ydinsisällöt hyväksytysti vai onko oppiaine yksilöllistettävä. Hyväksyttyyn arvosanaan (5) riittää, että oppiaineen keskeisin ydinaines suoritetaan hyväksytysti. Mahdolliset vaikutukset jatko-opintoihin tulee selvittää oppilaalle ja huoltajille ennen oppimäärän yksilöllistämistä. Oppiaineiden yksilöllistäminen on linjattu seuraavasti: alkuopetuksen aikana ei oppimääriä pääsääntöisesti yksilöllistetä englanti yksilöllistetään aikaisintaan 3. luokan keväällä, selkeissä tapauksissa yksilöllistäminen on tehtävä ennen yläkouluun siirtymistä ruotsi yksilöllistetään aikaisintaan 7. luokan keväällä matematiikka yksilöllistetään aikaisintaan 3. luokan keväällä, selkeissä tapauksissa yksilöllistäminen on tehtävä ennen yläkouluun siirtymistä äidinkieli ja reaaliaineet yksilöllistetään vain, jos oppilas on kokonaisvaltaisen vahvan tuen tarpeessa Päätöksen oppiaineen yksilöllistämisestä tekee sivistysjohtaja erityisen tuen päätöksellä. Päätöksen valmisteluun liittyy aina oppilaan ja hänen huoltajansa kuuleminen. Ennen erityisen tuen päätöksen tekemistä on tehtävä pedagoginen selvitys joka käsitellään pedagogisessa ryhmässä. Luku 5.4 on uudistunut kokonaisuudessaan ja astuu voimaan 1.8.2014. 5.4 OPPILASHUOLTO Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa käytetään oppilas- ja opiskelijahuoltolain käsitteistön sijasta perusopetuksen opiskeluhuollosta nimitystä oppilashuolto, opiskelijasta käsitettä oppilas ja oppilaitoksesta nimitystä koulu. Koulutuksen järjestäjään viitataan käsitteellä opetuksen järjestäjä. Lasten ja nuorten kehitysympäristön ja koulun toimintaympäristön muuttuessa oppilashuollosta on tullut yhä tärkeämpi osa koulun perustoimintaa. Oppilashuolto liittyy läheisesti koulun kasvatus- ja opetustehtävään. Oppilashuoltotyössä otetaan huomioon lapsen edun ensisijaisuus. Oppilaalla on oikeus saada maksutta sellainen oppilashuolto, jota opetukseen osallistuminen edellyttää. Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa kouluyhteisössä. Oppilashuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä ja koko kouluyhteisöä tukevana yhteisöllisenä oppilashuoltona. Tämän lisäksi oppilailla on lakisääteinen oikeus yksilökohtaiseen oppilashuoltoon. Monialainen yhteistyö on oppilashuollossa keskeistä. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, kunnioittava suhtautuminen oppilaaseen ja huoltajaan sekä heidän osallisuutensa tukeminen. Perusopetuksen oppilashuollosta ja siihen liittyvistä suunnitelmista säädetään oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa. Tässä luvussa määrätään oppilashuollon keskeisistä periaatteista, opetustoimeen kuuluvan oppilashuollon tavoitteista sekä paikallisen opetussuunnitelman ja koulukohtaisen oppilashuoltosuunnitelman laatimisesta. Opetuksen toteuttamiseen kuuluvasta oppimisen ja koulunkäynnin tuesta määrätään perusteiden luvussa 7. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutos /luku 5.4. 4/011/2014).
5.4.1. HENKILÖTIETOJEN KÄSITTELY, SALASSAPITO JA TIETOJEN LUOVUTTA- MINEN Oppilashuoltotyössä noudatetaan tietojen luovuttamista ja salassapitoa koskevia säännöksiä (mm. julkisuuslain 24 ). Salassapidolla tarkoitetaan asiakirja pitämistä salassa ja kieltoa ilmaista salassa pidettävää tietoa suullisesti eli vaitiolovelvollisuutta sekä kieltoa käyttää salaista tietoa omaksi eduksi tai toisen vahingoksi. Salassapitovelvollisuus jatkuu virka- tai työsuhteen jälkeenkin. Salassa pidettäviä tietoja Yksilökohtaisen opiskeluhuollon asiat Tiedot oppilaiden ja heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista oloista, kuten elintavoista, vapaa-ajan harrastuksista. perhe-elämästä, poliittisesta vakaumuksesta, yksityiselämän piirissä esittämistä mielipiteistä ja osallistumisesta yhdistystoimintaan Tiedot taloudellisesta asemasta, terveydentilasta ja vammaisuudesta Tieto sosiaalihuollon asiakkuudesta Tiedot tehostetun ja erityisen tuen antamisesta sekä opetuksesta vapauttamisesta Tiedot psykologisista testeistä tai soveltuvuuskokeesta sekä oppilaan koetulokset Todistuksiin sisältyvä henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallinen arviointi Salassapitovelvolliset oppilaitoksen henkilöstö opiskeluhuoltopalveluja toteuttavat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt opetusharjoittelua suorittavat muut opetuksen tai yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteutukseen osallistuvat henkilöt opetuksen tai koulutuksen järjestämisestä vastaavien toimielinten jäsenet Salassapitovelvollisuudesta poikkeaminen Salassa pidettävästä asiasta on opiskelijalta tai hänen huoltajaltaan tai muulta lailliselta edustajalta kirjallinen, yksilöity suostumus Jos opiskelija siirtyy toisen koulutuksen järjestäjän koulutukseen, aikaisemman koulutuksen järjestäjän on pyydettävä opiskelijan taikka, jollei hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänen huoltajansa tai muun laillisen edustajansa suostumus siihen, että uudelle koulutuksen järjestäjälle voidaan siirtää opiskeluhuollon asiakasrekisteristä sellaiset salassa pidettävät tiedot, jotka ovat tarpeellisia opiskeluhuollon jatkuvuuden kannalta Jos alle 18-vuotias oppilas siirtyy toisen opetuksen tai koulutuksen järjestäjän opetukseen, toimintaan tai koulutukseen, aikaisemman opetuksen järjestäjän on viipymättä toimitettava oppilaan opetuksen tai koulutuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot (esim. pedagogiset asiakirjat) uudelle opetuksen tai koulutuksen järjestäjälle. Vastaavat tiedot voidaan myös antaa uuden opetuksen tai koulutuksen järjestäjän pyynnöstä.
5.4.2. PAIKALLISESTI PÄÄTETTÄVÄT ASIAT JA KOULUKOHTAISEN OPPILAS- HUOLTOSUUNNITELMAN LAADINTA Opetussuunnitelmaan sisältyvä kuvaus oppilashuollosta Opetussuunnitelmassa kuvataan perusopetuksen oppilashuollon paikallisen toteuttamisen tavoitteet ja toimintatavat. Siinä määritellään opetussuunnitelman yhteys lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan sekä koulukohtaisten oppilashuoltosuunnitelmien laadintaa ohjaavat linjaukset. Oppilashuoltosuunnitelmien laadintaa ohjaaviin linjauksiin on tarkoituksenmukaista sisällyttää suunnitelmien perusrakenne ja osa suunnitelmiin sisältyvistä asioista, jolloin turvataan suunnitelmien riittävä yhdenmukaisuus kaikissa kouluissa. Yhteisiä osuuksia täsmennetään ja täydennetään koulukohtaisesti. Koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilashuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma. Suunnitelma on laadittava yhteistyössä koulun henkilöstön, oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Oppilashuoltosuunnitelma voi olla myös kahden tai useamman koulun yhteinen. Suunnitelma tarkistetaan vuoden kuluessa siitä, kun kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on tarkistettu. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Oppilashuoltosuunnitelmaa laadittaessa sovitaan menettelytavoista, joilla koulun henkilöstö, lapset ja huoltajat sekä tarvittavilta osin yhteistyötahot perehdytetään suunnitelmaan. Samalla sovitaan suunnitelmasta tiedottamisesta edellä mainituille. Oppilashuollon ja turvallisuuden edistäminen Kontiolahdella Oppilashuollon toiminta-ajatus ja oppilashuoltotyön suunnittelu Oppilashuoltosuunnitelma on osa koulun vuosisuunnitelmaa. Sen vuosittaisesta laatimisesta Wilmaan vastaa koulun rehtori / koulunjohtaja. Aikuisten läsnäolo ja yhteiset pelisäännöt luovat perustan turvalliselle koulupäivälle. Koulujen ryhmäyttämiskäytänteet, teema- ja toimintapäivät, tukioppilas- ja kummioppilastoiminta lisäävät oppilaiden hyvinvointia ja kouluviihtyvyyttä. Jokaisella Kontiolahden koululla on ajantasainen turvallisuussuunnitelma. Turvallisuussuunnitelmaan on nimetty koulun turvallisuusvastaavat sekä koulun turvallisuuskumppanit. Suunnitelmasta löytyvät myös koulun järjestyssäännöt ja koulukohtaiset toimintaohjeet. Kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus ovat tärkeitä oppilaan/ opiskelijan terveyden edistämiselle ja hyvinvoinnille. Välillisesti ne ovat edellytys tulokselliselle oppimiselle. Terveellinen ja turvallinen opiskeluympäristö muodostuu hyvistä fyysisistä, psyykkisistä ja sosiaalista olosuhteista, jotka luovat edellytykset sekä oppilaiden että opettajien työn tuloksille ja hyvinvoinnille sekä edistävät terveellisiä valintoja.
Kouluterveydenhuollon laatusuosituksen mukaan koululaisilla tulee olla terveellinen, turvallinen ja esteettisesti viihtyisä oppimisympäristö, jossa on huomioitu fyysisten työolojen, kuten sisäilman laadun, kalusteiden, sosiaalitilojen, säilytystilojen ja koulun siivouksen asianmukainen taso. Tarkastusten järjestäminen ja raportointi Kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden tarkastus tulee tehdä 3 vuoden välein. Kouluterveydenhuollon edustajien, rehtorin ja kiinteistön omistajan edustajan lisäksi tarkastukseen osallistuu myös monia muita tahoja (esim. vanhempaintoimikunta). Tärkeä yhteistyökumppani on terveystarkastaja, sillä oppilaiden fyysisen ympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden valvonta kuuluu kunnan terveydensuojeluviranomaisen tehtäviin. Tarkastusmenettelyistä ja aikatauluista sekä puutteiden seuraamismenettelystä sovitaan monialaisesti koulu- ja opiskeluterveydenhuollon toimintaohjelman ja vuosisuunnitelman laatimisen yhteydessä. Tarkastuksissa todettujen puutteiden seuraaminen kuuluu terveydenhuoltolain mukaan koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tehtäviin. Tarkastus toteutetaan yhteistyössä kouluterveydenhuollon, koulun/oppilaitoksen, työterveyshuollon, työsuojelun sekä ympäristöterveydenhuollon kanssa. Tarkastuksiin toivotaan mukaan myös oppilaiden ja vanhempien edustajia. Myös Kontiolahden kunnan tekninen osasto osallistuu tarkastuksiin. Yhteistyö terveysneuvonnan ja terveystiedon opetuksen välillä sekä päihdevalistus Kouluterveydenhoitajat keskustelevat päihdeasioista oppilaan kanssa terveystarkastusten yhteydessä sekä tarvittaessa. Kouluterveydenhuolto järjestää mahdollisuuksien mukaan teemapäiviä yhteistyössä koulu- ja nuorisotoimen kanssa. Koulun järjestyssäännöt Kontiolahden peruskoulujen järjestyssäännöt on hyväksytty koulutuslautakunnassa ja ne ovat nähtävillä koulujen kotisivuilla. Järjestyssäännöt on laadittu erikseen alakouluille ja yläkoululle. Poissaolojen seuraaminen, niistä ilmoittaminen ja niihin puuttuminen Oppilaan poissaoloja seurataan tunneittain. Poissaolot kirjataan Wilma -ohjelmaan, josta huoltajat voivat seurata oppilaidensa poissaoloja. Kaikista poissaoloista vaaditaan huoltajan kuittaus poissaolon syystä. Kaikista luvattomista poissaoloista ilmoitetaan huoltajalle. Tapaturmien ehkäiseminen sekä ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus Kouluissa on SPR:n ensiapukurssin käyneitä opettajia sekä muuta henkilökuntaa. Ensiapukaapit on sijoitettu niin, että ea-tarvikkeet ovat mahdollisimman helposti saatavilla. Erityistä huomiota on kiinnitetty siihen, että kaapit ovat niissä tiloissa joissa riskin tapaturmille on suuri esim. teknisentyön luokat ja liikuntatilat. Kouluterveydenhoitajan paikalla ollessa hänen luokseen voi hakeutua ensiapua vaativissa tilanteissa.
Oppilaiden suojaaminen väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Aikuisten läsnäolo ja yhteiset pelisäännöt luovat perustan turvalliselle koulupäivälle. Koulujen ryhmäyttämiskäytänteet, teema- ja toimintapäivät, tukioppilas- ja kummioppilastoiminta lisäävät oppilaiden hyvinvointia ja kouluviihtyvyyttä. KiVa-koulu -toimintamallilla pyritään ennaltaehkäisemään kiusaamista 1., 4. ja 7. luokkien aikana pidettävillä tunnilla. Tunneilla oppilaille jaetaan tietoa kiusaamisen mekanismeista ja itse kiusaamistilanteissa toimimisesta. Ohjelma sisältää yleiset toimenpiteet eli oppitunnit ja koulun yhteiset tapahtumat sekä kohdennetut toimenpiteet eli kiusaamistilanteiden selvittämiskeskustelut. Jokaista selvittämiskeskustelua seuraa seurantajakso, joka kestää kaksi viikkoa. Seurantajakson jälkeen kiusaamistilanteessa mukana olleet oppilaat kootaan yhteen ja keskustellaan siitä, miten tilanne on kehittynyt. KiVa Koulu -ohjelman laatusuositusten mukaisesti jokaisella koululla on nimetty vastuuhenkilö. Koulukohtaisesti määritellään ohjelman toteuttaminen ja siitä tiedottaminen. Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa Jokaisella Kontiolahden koululla on ajantasainen turvallisuussuunnitelma. Turvallisuussuunnitelmaan on nimetty koulun turvallisuusvastaavat sekä koulun turvallisuuskumppanit. Suunnitelmasta löytyvät myös koulun järjestyssäännöt ja koulukohtaiset toimintaohjeet. Kriisisuunnitelmaosio sisältää toimintamallin vakavan onnettomuuden tai kuolemantapauksen kohdatessa. Lisäksi koulukohtainen suunnitelma sisältää koulun osion liikenneturvallisuudesta, pelastautumis-, ensiapu- ja tiedotussuunnitelman. 5.4.3. OPPILASHUOLLOLLINEN TUKI KOULUTUKSEN NIVELVAIHEISSA Esikoulusta alakouluun Keväällä esikoululaiset tutustuvat tulevaan koululuokkaansa. Esikoulunopettaja on täyttänyt kaikista esikoululaisistaan Wilmassa Kouluun siirtyvän lapsen havainnointilomakkeen. Lomake käydään läpi huoltajan kanssa kevään vanhempainvartissa. Tiedonsiirtopalaveri tulevista ekaluokkalaisista pidetään huhti-toukokuussa. Palaveriin osallistuvat esiopettaja, esiopetuksen erityisopettajat, vastaanottavan koulun laaja-alainen erityisopettaja, neuvolan- ja koulun terveydenhoitaja. Lisäksi tehostetun ja erityisen tuen lasten asioista pidetään tarvittaessa yksilölliset tiedonsiirtopalaverit, joihin osallistuvat esiopettaja, kelto, laaja-alainen erityisopettaja, tuleva luokanopettaja (mahdollisuuksien mukaan mikäli on tiedossa) ja lapsen huoltajat. Alakoulusta yläkouluun Alakoulun ja yläkoulun nivelvaiheessa kuraattori ja erityisopettaja tapaavat alakoulun kuudensien luokkien opettajia. Tällöin opettajilla on mahdollisuus välittää oppilaiden koulunkäynnin kannalta merkityksellisiä tietoja yläkoulun käyttöön. Kuudensien luokkien pedagogisten selvitysten käsittelyihin voidaan pyytää mukaan yläkoulun edustaja. Näitä tietoja yläkoulu hyödyntää
tarpeellisen tuen resursoinnissa ja opetusryhmiä muodostettaessa. Tulevien 7. luokkalaisten vanhempainilta järjestetään keväällä. Yläkoulusta toiselle asteelle Koulu antaa maaliskuussa lausunnot tarvittaessa joustavan haun ja erityisoppilaitoksiin hakevien hakemuksiin. Tiedonsiirtopalaveriin osallistutaan alkusyksystä toisen asteen oppilaitoksissa (erityisopettaja, kuraattori/oppilaanohjaaja). Vastaanottavasta oppilaitoksesta on mukana oppilashuoltohenkilöstöä ja ryhmänohjaajia. 5.4.4. OPPILASHUOLLON TOIMINTAMALLIT JA OPPILASHUOLTORYHMIEN KO- KOONPANOT Monialainen oppilashuollon yhteistyö Oppilashuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus. Oppilashuoltoa toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa ottaen huomioon oppilaan ikä ja edellytykset. Tarvittaessa yhteistyötä tehdään myös muiden toimijoiden kanssa. Kouluyhteisön tai oppilaiden hyvinvoinnissa havaittuihin huolenaiheisiin etsitään ratkaisuja yhdessä oppilaiden ja huoltajien kanssa. Koulussa oppilashuolto on kaikkien kouluyhteisössä työskentelevien ja oppilashuoltopalveluista vastaavien työntekijöiden tehtävä. Ensisijainen vastuu kouluyhteisön hyvinvoinnista on koulun henkilökunnalla. Oppilashuollon palveluja ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä kouluterveydenhuollon palvelut. Näiden asiantuntijoiden tehtävät liittyvät niin yksilöön, yhteisöön kuin yhteistyöhön. Palveluja tarjotaan oppilaille ja huoltajille siten, että ne ovat helposti saatavilla. Palvelut järjestetään lain edellyttämässä määräajassa. Oppilaille ja heidän huoltajilleen annetaan tieto käytettävissä olevasta oppilashuollosta ja heitä ohjataan hakemaan tarvitsemiaan oppilashuollon palveluja. Oppilaan ja huoltajan osallisuus oppilashuollossa, suunnitelmallinen yhteistyö ja oppilashuollosta tiedottaminen lisää oppilashuollon tuntemusta ja edesauttaa palveluihin hakeutumista. Eri ammattiryhmiin kuuluvien työntekijöiden keskinäinen konsultaatio on tärkeä työmenetelmä oppilashuollossa. Oppilashuollon tavoitteet, tehtävät ja toteuttamisen periaatteet muodostavat esiopetuksesta toisen asteen koulutukseen ulottuvan jatkumon. Eri koulutusasteiden vuorovaikutus on tärkeää pohdittaessa oppilashuollon toimintaa kokonaisuutena. Yhtenäiset käytännöt tukevat eri kehitysvaiheissa oppilaan terveyttä, hyvinvointia ja oppimista. Oppilashuollon monialaisen yhteistyön rakenteita, muotoja ja toimintatapoja kehitetään kouluyhteisössä ja eri yhteistyötahojen kanssa. Kehittämistyö edellyttää oppilashuollon suunnitelmallista arviointia. Oppilashuoltoryhmät Opetuksen järjestäjä asettaa oppilashuollon ohjausryhmän ja koulukohtaiset oppilashuoltoryhmät. Yksittäistä oppilasta koskevat asiat käsitellään tapauskohtaisesti koottavassa asiantuntijaryhmässä. Jokaisella kolmella ryhmällä on omat tehtävät ja niiden perusteella määräytyvä kokoonpano. Kaikki oppilashuoltoryhmät ovat monialaisia, mikä tarkoittaa että ryhmässä on opetushenkilöstön lisäksi kouluterveydenhuoltoa sekä psykologi- ja kuraattoripalveluja edustavia jäseniä sen mukaan kun käsiteltävä asia edellyttää. Oppilashuollon ohjausryhmä vastaa opetuksen järjestäjäkohtaisen oppilashuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista. Sille asetetut tehtävät voi hoitaa myös muu
tehtävään soveltuva ryhmä. Ohjausryhmä voi olla kahden tai useamman opetuksen järjestäjän yhteinen. Sama ryhmä voi olla myös useamman koulutusmuodon yhteinen, jolloin ryhmästä on perusteltua käyttää nimitystä opiskeluhuollon ohjausryhmä. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutos / luku 5.4 4/011/2014). Yhteisöllinen oppilashuolto Kontiolahdella Oppilashuolto on tärkeä osa perusopetuksen toimintakulttuuria. Yhteisöllisessä oppilashuoltotyössä seurataan, arvioidaan ja kehitetään kouluyhteisön ja oppilasryhmien hyvinvointia. Lisäksi huolehditaan kouluympäristön terveellisyydestä, turvallisuudesta ja esteettömyydestä. Yhteisöllisten toimintatapojen kehittämisessä tehdään yhteistyötä oppilaiden, huoltajien sekä muiden lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Oppilaiden ja huoltajien osallisuus ja kuulluksi tuleminen on yhteisöllisessä oppilashuollossa tärkeää ja hyvinvointia vahvistavaa. Oppilaiden osallisuuden edistäminen on opetuksen järjestäjän tehtävä. Oppilashuolto luo kouluyhteisössä edellytyksiä yhteenkuuluvuudelle, huolenpidolle ja avoimelle vuorovaikutukselle. Osallisuutta lisäävät toimintatavat edesauttavat myös ongelmien ennalta ehkäisyä, niiden varhaista tunnistamista ja tarvittavan tuen järjestämistä. Oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Siihen kuuluu fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus. Rauhallinen ilmapiiri edistää työrauhaa. Koulurakennuksesta sekä opetustiloista ja välineistä huolehtiminen ylläpitää ympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta. Kouluyhteisöllä on yhtenäiset toimintatavat eri oppimisympäristöissä tapahtuvaa opetusta ja välitunteja varten. Turvallisuuden edistämiseen kuuluvat myös koulukuljetuksia, tapaturmien ennaltaehkäisyä ja tietoturvallisuutta koskevat toimintatavat. Jokaisella Kontiolahden koululla toimii koulukohtainen monialainen oppilashuoltoryhmä, joka voi olla pienillä kouluilla myös useamman koulun yhteinen. Ryhmän puheenjohtajana toimii rehtori. Rehtorin lisäksi ryhmässä on opettajaedustus, terveydenhoitaja/ psykologi/ kuraattori sekä tarvittaessa muita tahoja (esim. vanhempaintoimikunnan tai oppilaiden edustus). Ryhmä kokoontuu koulun koosta riippuen 2-6 kertaa lukuvuoden aikana. Ryhmä seuraa, arvioi ja kehittää kouluyhteisön ja oppilasryhmien hyvinvointia. Ryhmä hyödyntää kehittämistyössä tehtyjä koulu- ja/tai oppilasryhmäkohtaisia selvityksiä, kuten esim. kouluterveyskyselyjä, laajojen terveystarkastusten koonteja, KiVa koulu yhteenvetoja jne. Ryhmä huomioi hyvinvointia edistävien hankkeiden toiminnan kouluilla (esim, Pro-koulu kehittämistoiminta tai Tuhat hanke) Ryhmän tavoitteena on oppilaiden ja perheiden osallisuuden edistäminen. Ryhmä arvio omaa toimintaansa vuosittain ja tekee arvioinnin perusteella tarvittavat muutokset toimintaansa. Yksilökohtainen oppilashuolto Kontiolahdella Yksilökohtaisella oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaalle annettavia kouluterveydenhuollon palveluja, oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä yksittäistä oppilasta koskevaa monialaista oppilashuoltoa. Kouluterveydenhuollossa toteutettavat laajat terveystarkastukset sekä muut määräaikaistarkastukset ovat osa yksilökohtaista oppilashuoltoa ja niistä tehtävät yhteenvedot tuottavat tietoa myös yhteisöllisen oppilashuollon toteuttamiseen. Yksilökohtaisen oppilashuollon tavoitteena on seurata ja edistää oppilaan kokonaisvaltaista kehitystä, terveyttä, hyvinvointia ja oppimista. Tärkeätä on myös
varhaisen tuen turvaaminen ja ongelmien ehkäisy. Oppilaiden yksilölliset edellytykset, voimavarat ja tarpeet otetaan huomioon sekä oppilashuollon tuen rakentamisessa että koulun arjessa. Yksilökohtainen oppilashuolto perustuu aina oppilaan sekä tarpeen niin vaatiessa huoltajan suostumukseen. Oppilaan osallisuus, omat toivomukset ja mielipiteet otetaan huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muiden henkilökohtaisten edellytystensä mukaisesti. Vuorovaikutus on avointa, kunnioittavaa ja luottamuksellista. Työ järjestetään niin, että oppilas voi kokea tilanteen kiireettömänä ja hän tulee kuulluksi. Oppilashuoltotyössä noudatetaan tietojen luovuttamista ja salassapitoa koskevia säännöksiä. Oppilaalla on oikeus saada opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja. Huoltajat, opettajat tai oppilas itse voivat ottaa yhteyttä koulupsykologiin oppilaan elämäntilanteeseen liittyvissä asioissa. Muutoin koulupsykologille ohjaudutaan kouluterveydenhoitajan, pedagogisen ryhmän kautta tai yksilökohtaisen asiantuntijaryhmän suosituksella. Koulupsykologi osallistuu yhteistyössä koulun muun henkilöstön kanssa erilaisten ongelmatilanteiden selvittelyyn ja ohjaa oppilaan ja hänen perheensä tarvittaessa myös muiden tukipalvelujen piiriin (esim. sosiaalitoimi, perheneuvola, lasten ja nuorten psykiatriset palvelut). Koulukuraattori osallistuu koulujen oppilashuoltoryhmiin. Huoltajat, opettajat tai oppilas itse voivat ottaa koulukuraattoriin yhteyttä, jos oppilaalla on pulmia koulunkäynnissä, kaverisuhteissa tai hänen elämässään tapahtuu huomattavia muutoksia. Muutoin koulukuraattorille ohjaudutaan kouluterveydenhoitajan, pedagogisen ryhmän kautta tai yksilökohtaisen asiantuntijaryhmän suosituksella. Koulukuraattori tekee yhteistyötä koulun muun henkilöstön kanssa. Koulukuraattori voi tarvittaessa ohjata oppilaan ja hänen perheensä esimerkiksi sosiaalitoimen, perheneuvolan tai lasten ja nuorten psykiatristen palveluiden piiriin. Yksilökohtainen monialainen asiantuntijaryhmä muodostetaan tapauskohtaisesti, oppilas ja huoltaja hyväksyvät kokoonpanon kirjallisesti ja kirjattu lupa arkistoidaan. Ryhmässä valitaan vastuuhenkilö, joka kirjaa yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi välttämättömät tiedot oppilashuoltorekisteriin. Kirjauksia voivat tehdä myös muut ryhmän jäsenet. Rehtorin/koulunjohtajan ei suositella osallistuvan ryhmän kokouksiin. Vastuuhenkilönä asian käsittelyssä voi olla esimerkiksi luokanopettaja/ luokanvalvoja, erityisopettaja, opo ja kuraattori.