EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 14. tammikuuta 2002 TYÖASIAKIRJA Komission ehdotus neuvoston asetukseksi tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta lapsen huoltoa koskevissa asioissa Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta Esittelijä: Mary Elizabeth Banotti DT\456232.doc PE 310.957
Komission ehdotus neuvoston asetukseksi tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta lapsen huoltoa koskevissa asioissa KOM(2001) 505 Esittelijän tausta Mary Banotti on toiminut vuodesta 1995 lähtien Euroopan parlamentin kansainvälisistä lapsikaappaustapauksista vastaavana lapsiasiamiehenä. Lapsiasiamiehellä ei ole lakisääteistä asemaa, mutta se, että Euroopan parlamentti on nimittänyt lapsiasiamiehen työskentelemään näiden tapausten parissa, avaa usein uusia mahdollisuuksia, silloin kun kaikki muut keinot on jo käytetty. Lapsiasiamies saa tiedon tapauksista Euroopan parlamentille lähetettyjen vetoomusten muodossa, muilta parlamentin jäseniltä tai puhelimitse joko lasten vanhempien tai oikeudellisten neuvonantajien suorien yhteydenottojen kautta. Vuosina 2000 2001 käsiteltiin noin [ ] tapausta ja otettiin vastaan yli sata tietojen tai yleisluonteisten neuvojen saamiseen liittyvää pyyntöä. Esittelijä tekee myös yhteistyötä kahden kollegansa, Pervenche Berés'n ja Evelyne Gebhardtin, perustaman ranskalais-saksalaisen työryhmän kanssa, joka työskentelee näiden maiden välisten yli 50 lapsikaappaustapauksen ratkaisemiseksi. Asetusluonnoksen taustaa Kuten esittelijän ranskan aloitteesta laatimassa mietinnössä todetaan, matkustelun ja ulkomailla työskentelyn yleistyminen ovat lisänneet eri kansallisuuksien välisiä avioliittoja sekä EU:n sisällä että EU:n ja kolmansien maiden välillä. Kun tällaiset avioliitot purkautuvat, saattaa tapaamisoikeuden täytäntöönpanossa ilmetä ongelmia, jos lapset asuvat toisessa jäsenvaltiossa tai jos vanhempi, jolle lapsen tapaamisoikeus kuuluu, ei palautakaan lasta vierailun päätyttyä. On olemassa lukuisia yleissopimuksia, jotka koskevat tapaamisoikeutta ja lasten huoltoa ja joissa käsitellään lapsikaappauksen siviilioikeudellisia näkökohtia 1. Erilaisten yleissopimusten soveltaminen erilaisissa kansallisissa oikeuskäytännöissä voi kuitenkin merkitä sitä, että vanhemmat joutuvat odottamaan kauan ennen kuin tapaamisoikeus pannaan täytäntöön tai ennen kuin lapset palautetaan. EU:ssa on annettu Bryssel II -asetus 2, jossa määrätään avioeron, asumuseron tai avioliiton mitätöinnin yhteydessä annettavien tuomioiden vastavuoroisesta tunnustamisesta. Ranskan tasavalta on tehnyt aloitteen neuvoston asetuksen antamiseksi lasten tapaamisoikeutta koskevien tuomioiden vastavuoroisesta täytäntöönpanosta. Aloitteessa pyritään edistymiseen seuraavilla toimilla: 1) luodaan tapaamisoikeutta koskevien tuomioiden vastavuoroisen tunnustamisen periaate ilman väliportaita (eksekvatuurimenettelyn poistaminen) ja rajoitetaan mahdollisuuksia lykätä tällaisten tuomioiden täytäntöönpanoa; 1 Haagissa 25 päivänä lokakuuta 1980 kansainvälisestä lapsikaappauksesta tehty yksityisoikeuden alaa koskeva yleissopimus, 20 päivänä toukokuuta 1980 tehty lasten huoltoa koskevien päätösten tunnustamista ja täytäntöönpanoa ja lasten palauttamista koskeva eurooppalainen yleissopimus sekä toimivallasta, sovellettavasta lainsäädännöstä, tunnustamisesta, täytäntöönpanosta ja yhteistyöstä lasten huoltoa ja lastensuojelutoimenpiteitä koskevissa asioissa 19 päivänä lokakuuta 1996 tehty Haagin yleissopimus. 2 Neuvoston asetus (EY) N:o 1347/2000, annettu 29 päivänä toukokuuta 2000, tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja yhteisten lasten huoltoa koskevissa asioissa, EYVL L 160, 30.6.2000, s. 19. PE 310.957 2/7 DT\456232.doc
2) säädetään, että vanhemman, jolle tapaamisoikeus kuuluu, on palautettava lapsi välittömästi tapaamisajan päätyttyä, eikä hän voi kyseenalaistaa tai viivyttää palauttamista. Puheenjohtajavaltio Ranskan ehdottamaan asetukseen sisältyy kuitenkin eräitä rajoituksia, joista merkittävin on se, että siinä rajoitutaan pelkästään Bryssel II -asetuksen piiriin kuuluviin tuomioihin. Siten se kattaa ainoastaan aviopuolisoiden lapset sekä avioeron, asumuseron tai avioliiton mitätöinnin yhteydessä annettavat tuomiot. Laatiessaan kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietintöä Ranskan tasavallan aloitteesta (A5-0311/2000), esittelijä piti tätä rajoitusta valitettavana, koska ongelmia esiintyy usein tapauksissa, joissa vanhemmat eivät ole naimisissa. Tästä syystä esittelijä kehotti komissiota ja neuvostoa pohtimaan, kuinka asetusluonnosta ja tarvittaessa Bryssel II asetusta voitaisiin muuttaa, jotta kaikkien tapaamisoikeutta koskevien päätösten täytäntöönpano varmistettaisiin rajat ylittävissä tapauksissa, ja erityisesti tapauksissa, joissa vanhemmat eivät ole naimisissa. Oikeus- ja sisäasioiden neuvosto päätti 30. marraskuuta ja 1. joulukuuta 2001 pitämässään kokouksessa, että Ranskan aloitteen käsittelemisessä olisi edettävä samanaikaisesti kuin käsiteltäessä toimenpidettä, jonka piiriin kuuluisivat kaikki lapset, joihin tapaamisoikeutta sovelletaan. Tämän sitoumuksen jälkeen komissio esitti edellä mainitun asetusehdotuksen. Komission jätettyä vanhempien vastuuta koskevan ehdotuksensa Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti ovat ilmaisseet Euroopan unionista tehdyn sopimuksen liitteenä olevan pöytäkirjan 1 ja 2 artiklan mukaisesti halustaan osallistua ehdotukseen. Tätä on pidettävä erittäin myönteisenä. Komission esittämällä lapsen huoltoa koskevalla ehdotuksella pyritään laajentamaan Bryssel II -asetuksen piiriin kuuluvien tuomioiden vastavuoroisen tunnustamisjärjestelmää sekä täytäntöönpanojärjestelmää siten, että kaikki lasten huollosta annetut tuomiot kuuluisivat niiden piiriin. Ehdotus perustuu pitkälti Haagissa (19. lokakuuta 1996) tehtyyn lasten huoltoa koskevaan yleissopimukseen ja se kytkeytyy välittömästi Ranskan aloitteeseen, josta parlamentti on jo antanut lausuntonsa ja joka on neuvostossa käsiteltävänä. Komissio aikoo selkeyden ja johdonmukaisuuden optimoimiseksi esittää muutetun ehdotuksen, jolla korvataan asetusehdotus ja johon sisällytetään neuvostossa käsiteltävänä oleva Ranskan aloite. Esittelijä kannattaa täysin komission aietta esittää muutettu ehdotus ja hän on suositellut valiokunnalle jatkotoimista pidättymistä siihen saakka, kunnes muutettu ehdotus on esitetty. Esittelijä haluaa kuitenkin tällä välin antaa suosituksia, joissa käsitellään komission nykyistä ehdotusta. Esittelijä toivoo, että komissio ja neuvosto ottavat nämä suositukset huomioon uudessa ehdotuksessaan. 1) "Lapsen huollon" määritteleminen Komission ehdotuksessa on omaksuttu laaja lähestymistapa, mitä on pidettävä myönteisenä. Komission ehdotuksessa ei kuitenkaan määritellä ilmausta "lapsen huolto". Perusteluissa oletetaan, että "sen osalta syntyy jonkinasteista lähentymistä yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön perusteella". Näin voi käydä, mutta esittelijä on kuitenkin huolissaan siitä, että lapsen huollon määritelmän puuttuminen saattaa haitata asetusehdotuksessa ehdotetun järjestelmän toimivuutta. Ennen tuomion täytäntöönpanoa saattaa syntyä monia kiistoja siitä, DT\456232.doc 3/7 PE 310.957
kuuluko kyseinen tuomio asetuksen soveltamisalaan vai ei. Tästä syystä esittelijä suosittelee painokkaasti, että muutettuun ehdotukseen sisällytettäisiin "lapsen huollon" määritelmä. Esittelijä suosittelee, että i) asetuksen 1 artiklassa viitataan Haagin yleissopimuksen määritelmään, ii) asetukseen sisällytetään Haagin yleissopimuksen 1 artiklan 2 kohdan määritelmä, jonka mukaan lapsen huollolla tarkoitetaan vanhemman määräysvaltaa tai muuta vastaavaa määräysvaltasuhdetta, jossa määritellään vanhemman, holhoojan tai muun oikeudellisen edustajan oikeudet, valtuudet ja vastuu suhteessa lapseen ja tämän omaisuuteen, ja että tällöin mainitaan erityisesti, mitä sen piiriin kuuluu ja mitä ei, esim., että tähän sisältyy lapsen omaisuus, mutta ylläpito ja adoptointi eivät sisälly tai ne ovat vaihtoehtoisia, ja iii) lisäksi voitaisiin hyväksyä Euroopan neuvoston suosituksessa nro R (84) 4 annettu määritelmä: lapsen huolto on sellaisten velvollisuuksien ja valtuuksien muodostama kokonaisuus, joilla pyritään varmistamaan lapsen moraalinen ja aineellinen hyvinvointi, erityisesti huolehtimalla lapsesta henkilönä, pitämällä yllä henkilökohtaisia suhteita hänen kanssaan ja huolehtimalla hänen koulutuksestaan, elatuksestaan, edustamalla häntä oikeudellisissa yhteyksissä ja hoitamalla hänen omaisuuttaan. 2) "Vanhemman" määritelmä Komission ehdotukseen ei sisälly "vanhemman" määritelmää, mutta sen sijaan siinä määritellään "lapsen huoltaja" niin, että se kattaa "ne luonnolliset ja oikeushenkilöt, jotka ovat lainsäädännön tai tuomioistuimen päätöksen perusteella vastuussa lapsen huollosta". Komissio on toiminut ymmärrettävästi pyrkiessään määrittelemään lapsen huoltajan mahdollisimman laveasti, jotta huolto-oikeuden myöntämistä koskevissa kansallisissa lainsäädännöissä ilmenevät erot voitaisiin hyväksyä. On kuitenkin syytä muistaa, että päähuolenaiheena on lapsen ja hänen biologisten vanhempiensa välisten suhteiden ylläpito ja kehittäminen, kuten lapsen oikeuksista tehdyissä kansainvälisissä sopimuksissa ja perusoikeuskirjan 24 artiklassa todetaan. Vaikka ehdotuksessa viitataan yleisluonteisesti 24 artiklaan, Ranskan aloitteen johdanto-osan 3 kappale on huomattavasti parempi ja se olisi sisällytettävä muutettuun ehdotukseen: "avioliiton keskeytymisen tai purkautumisen yhteydessä lapsen on voitava saada takeet perusoikeudestaan pitää yllä säännöllisiä suhteita molempiin vanhempiinsa riippumatta siitä, missä nämä yhteisön alueella asuvat". Esittelijä suosittelee, että johdanto-osan kappaleissa todettaisiin erityisesti lapsen ja hänen biologisten vanhempiensa välisten yhteyksien ylläpitämisen merkittävyys. 3) Lapsen asuinpaikka Esittelijä kannattaa täysin komission lähestymistapaa, jonka mukaan lapsen asuinpaikan viranomaiset ovat toimivaltaisia hänen huoltoaan koskevissa asioissa. Tämä noudattaa vähäisin muutoksin Haagin yleissopimuksessa omaksuttua lähestymistapaa. Tuomioistuimien toimivaltakiistoja on pyrittävä välttämään mahdollisimman hyvin etenkin tapauksissa, joissa lasta pidetään luvattomasti toisen osapuolen luona. Komission ehdotukseen sisältyy useita tapoja, joilla määritetään toimivaltainen jäsenvaltio. Siinä ei määritellä olosuhteita, joissa tapauksen käsittely siirretään lapsen asuinpaikan perusteella. Komission ehdotuksen 4 artiklassa säädetään sen sijaan kuuden kuukauden ajasta, jolla pyrittäneen varmistamaan, että lapsen huoltoa koskevat päätökset pyritään mahdollisuuksien mukaan tekemään ennen tapauksen siirtämistä asuinpaikan perusteella. Komission ehdotus vaikuttaa tämän suhteen tyydyttävältä. PE 310.957 4/7 DT\456232.doc
4) Lapsikaappaus tai lapsen luvaton poisvieminen tai palauttamatta jättäminen Ehdotuksen 5 artiklaan sisältyy lapsikaappauksen määritelmä. Määritelmä on hyvin laaja 1, ja siihen kuuluu lapsen luvaton pitäminen sen vanhemman luona, joka ei ole lapsen huoltaja, ja lisäksi esimerkiksi lapsen huoltajan syyllistyminen tapaamisoikeuden loukkaamiseen. Tässä tapauksessa on erittäin tärkeää määritellä termi lapsen huolto. Lisäksi termi "lapsen luvaton poisvieminen tai palauttamatta jättäminen" vaikuttaa sopivammalta kuin lapsikaappaus. Esittelijä kannattaa 5 artiklaan sisältyvää laajaa määritelmää sillä edellytyksellä, että toteutettavat toimet ovat huoltoon liittyvien oikeuksien loukkaamisen suhteen asianmukaisia. Monissa tapauksissa täytäntöönpanomääräys voi olla sopivampi kuin "lapsen palauttaminen". Jos kyseessä on lapsen luvaton poisvieminen, ongelmana on usein se, että lasta pidetään vanhemman, joka ei ole hänen huoltajansa, asuinpaikalla niin kauan, että vanhempi voi väittää hänen vakituisen asuinpaikkansa muuttuneen. Esittelijä kannattaa komission ehdotusta, jossa rajoitetaan edellytyksiä, joiden toteutuessa asuinpaikan vaihdos tapahtuu. Esittelijä suosittelee kuitenkin parantamaan luonnosta siten, että edellytykset ovat kumulatiivisia. 5) Lapsen pikainen palauttaminen Esittelijän mielestä lapsen pikainen palauttaminen kuuluu olennaisena osana kaikkiin ehdotuksiin, joissa käsitellään huoltajuutta ja tapaamisoikeutta, koska sen avulla annetaan lapsen huoltajalle takeet lapsen palauttamisesta tapaamisoikeuden myöntämisen yhteydessä ja helpotetaan siten lapsen ja vanhemman, joka ei ole hänen huoltajansa, välistä yhteydenpitoa. Esittelijä kannatti voimakkaasti Ranskan aloitteeseen sisältyvää lähestymistapaa, jossa pyrittiin varmistamaan, että lapsi palautetaan ilman, että henkilö, joka ei ole lapsen huoltaja, voi estää tätä (11 artikla). Käsiteltävänä olevan komission ehdotuksen mukaan velvoitetta palauttaa lapsi sovelletaan poiketen siitä, mitä Haagissa vuonna 1980 tehdyssä yleissopimuksessa määrätään sovellettavista poikkeuksista, ja pyritään rajoittamaan keinoja, joilla vanhempi, joka ei ole lapsen huoltaja, voi kieltäytyä palauttamasta lasta. Tämä on perusteltua, koska kaikkien yhteisön oikeudellisella alueella toimivien tuomioistuinten olisi suojeltava lasten oikeuksia samalla tavoin. Komission ehdotukseen sisältyy säännös, joka antaa siinä jäsenvaltiossa, jonne lapsi on viety, toimivalle tuomioistuimelle mahdollisuuden hyväksyä väliaikainen päätös, jota koskevat tietyt aikarajat ja joka peruutetaan, kun sen jäsenvaltion tuomioistuimet, joille toimivalta asetuksen mukaan kuuluu, ovat antaneet asiassa tuomion. Esittelijä tietää, että neuvostossa on keskusteltu vaihtoehtoisista ehdotuksista. Esittelijä ei kuitenkaan kannattaisi ehdotusta, joka antaa vanhemmalle, joka ei ole lapsen huoltaja, mahdollisuuden olla palauttamatta lasta ja joko hankkia jäsenvaltiosta päinvastainen päätös tai pitää lasta niin kauan, että valtiosta tulee lapsen asuinpaikka. Yhteisön oikeudellisen alueen olisi perustuttava molemminpuoliseen luottamukseen, jotta tapauksissa, joissa on kyse lapsen pitämisestä toisen osapuolen luona, lapsi palautetaan pikaisesti ja huoltajuutta koskevat kanteet nostetaan valtiossa, jossa lapsella on asuinpaikka. 1 Se loukkaa huoltoon liittyviä oikeuksia, jotka perustuvat tuomioon tai välittömästi lakiin sen valtion oikeusjärjestyksen mukaisesti, missä lapsella oli asuinpaikka välittömästi ennen poisviemistä tai palauttamatta jättämistä. DT\456232.doc 5/7 PE 310.957
Esittelijä suosittelee lujittamaan vanhemmalle, joka ei ole lapsen huoltaja, asetettavaa velvoitetta palauttaa lapsi ja rajoittamaan mahdollisimman pitkälti tällaisen vanhemman mahdollisuutta pitää lapsi luonaan pitkän ajan. 6) Välivaiheen menettelyn (eksekvatuurimenettelyn) poistaminen Kansainvälisen oikeuden mukaan yhdessä valtiossa annettu tuomio on vahvistettava välivaiheen menettelyssä, ennen kuin se voidaan panna täytäntöön (nk. eksekvatuurimenettely). Tampereen huippukokouksen päätelmissä (päätelmä 34) kehotettiin poistamaan välivaiheen menettelyt erityisesti tiettyjen perheoikeudellisissa asioissa annettujen tuomioiden osalta. Ranskan aloitteen 2 artiklassa pyritään toteuttamaan tämä periaate säätämällä tuomioiden suorasta täytäntöönpanosta Bryssel II -asetuksen 21 artiklan periaatetta soveltamatta. Komission esittämässä lapsen huoltoa koskevassa päätösehdotuksessa ei kuitenkaan poisteta välivaiheen menettelyä, koska siinä säädetään, että tuomiot on vahvistettava Bryssel II -asetuksen mukaisesti, 21 artiklan säännökset mukaan lukien. Ehdotuksen perusteluissa viitataan välivaiheen menettelyn poistamista koskeviin myöhempiin toimiin komission ja neuvoston ohjelmissa, jotka koskevat kaupallisissa ja siviiliasioissa annettujen tuomioiden vastavuoroisen tunnustamisen periaatetta. Esittelijä on kuitenkin huomannut, että neuvostossa viime aikoina käydyissä Ranskan aloitetta koskevissa keskusteluissa ei enää pyritä välivaiheen menettelyjen täydelliseen poistamiseen vaan niiden korvaamiseen yksinkertaisemmalla menettelyllä, johon kuuluu tuomion hyväksyneen oikeusviranomaisen antaman todistuksen esittäminen. Välivaiheen menettelyjen poistaminen kokonaan olisi parempi ratkaisu, mutta tällainen yksinkertaistettu menettely vaikuttaa hyväksyttävältä vaiheessa, jossa kukin jäsenvaltio pyrkii lujittamaan oikeusjärjestelmäänsä kohdistuvaa luottamusta. Ei kuitenkaan ole mitään syytä, miksi tätä yksinkertaistettua menettelyä ei voisi soveltaa kaikkiin lapsen huoltoa koskeviin tuomioihin. Jos menettely hyväksytään, esittelijä suosittelee painokkaasti tuomioiden tunnustamisen yksinkertaistetun menettelyn soveltamista kaikkiin lapsen huoltoa koskeviin tuomioihin. 7) Haagin yleissopimus lapsen huollosta Komission ehdotus perustuu tiiviisti toimivallasta, sovellettavasta lainsäädännöstä, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä yhteistyöstä lapsen huoltoa ja lastensuojelutoimenpiteitä koskevissa asioissa19. lokakuuta 1996 allekirjoitettuun Haagin yleissopimukseen. Yhdenmukaisuuden varmistamiseksi uuden asetuksen ja Haagin yleissopimuksen tulkinnan välillä esittelijä suosittelee, että johdanto-osassa mainitaan, että asetus perustuu Haagin yleissopimukseen ja että pyrkimyksenä on kahden järjestelmän toimiminen joustavasti rinnakkain, vaikka Euroopan unionin jäsenvaltiot aikovat kehittää keskinäisiä suhteitaan Haagin yleissopimuksen 52 artiklan 2 kohdan pohjalta. Euroopan unionin jäsenvaltioista vain Alankomaat on allekirjoittanut yleissopimuksen, ja yksikään jäsenvaltio ei ole ratifioinut sitä. Komissio on esittänyt erillisen ehdotuksen neuvoston päätökseksi, joka valtuuttaisi jäsenvaltiot allekirjoittamaan yleissopimuksen "yhteisön puolesta". Seuraavaksi on tarkoitus tehdä toinen päätös, joka antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden ratifioida yleissopimuksen. Syy tähän on se, että vaikka toimivalta oikeudellisessa yhteistyössä yksityisoikeudellisissa asioissa, joiden vaikutukset ulottuvat rajojen yli, kuuluu vankasti yhteisölle (EY:n perustamissopimuksen 65 artikla), yhteisö ei ole Haagin yleissopimuksen osapuoli. PE 310.957 6/7 DT\456232.doc
Esittelijä tukee täysin lapsen huoltoa koskevan Haagin yleissopimuksen pikaista allekirjoittamista ja ratifiointia kolmella ehdolla: i) yhteisön toimivalta tällä alalla otetaan täysimääräisesti huomioon ja ryhdytään toimenpiteisiin, joilla varmistetaan, että yhteisöstä tulee mahdollisimman pian Haagin konferenssin jäsen ; ii) allekirjoittaminen ja ratifiointi eivät estä yhteisöä poistamasta edelleen esteitä lapsen huoltoa koskevien päätösten pikaiselta täytäntöönpanolta; iii) parlamentin rooli otetaan täysimääräisesti huomioon. 8) Yhteys Bryssel II -asetukseen Viittauksista Bryssel II -yleissopimukseen aiheutuu useita epäselvyyksiä, kuten muiden kansainvälisten yleissopimusten soveltaminen, jota käsitellään Bryssel II -asetuksessa mutta jota ei mainita komission ehdotuksessa. Komission olisi pohdittava perusteellisesti, olisiko tämä uusi väline esitettävä Bryssel II -asetuksen tarkistamisen muodossa. 9) Johtopäätökset Näin ollen esittelijä suosittelee, että komissio sisällyttää lasten huoltoa koskevaan muutettuun ehdotukseensa, joka sisältää Ranskan aloitteen tapaamisoikeudesta, seuraavat kohdat tai ottaa ne huomioon: lapsen huollon määritelmä sisältyy muutettuun ehdotukseen; johdanto-osassa mainitaan erikseen, että lapsen on tärkeää säilyttää yhteys biologisiin vanhempiinsa; 5 artiklan 2 kohtaa, joka koskee toimivallan säilymistä, olisi parannettava, jotta varmistetaan, että edellytykset ovat kumulatiivisia; vanhemman, joka ei ole lapsen huoltaja, velvoitetta palauttaa lapsi pikaisesti olisi lujitettava ja hänen mahdollisuuksiaan pitää lasta luonaan pitkä ajan olisi rajoitettava mahdollisimman pitkälti; tuomioiden vastavuoroista tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskevaa yksinkertaistettua menettelyä olisi sovellettava kaikkiin lapsen huoltoa koskeviin tuomioihin; lapsen huoltoa koskevan Haagin yleissopimuksen pikaisen allekirjoittamisen ja ratifioinnin lisäksi olisi ryhdyttävä toimiin, joilla varmistetaan, että yhteisöstä tulee mahdollisimman pian Haagin konferenssin jäsen ja että allekirjoittaminen ja ratifiointi eivät estä yhteisöä jatkamasta esteiden poistamista lapsen huoltoa koskevien päätösten nopealta täytäntöönpanolta; olisi harkittava perusteellisesti uuden välineen esittämistä Bryssel II -asetuksen tarkistamisen muodossa. DT\456232.doc 7/7 PE 310.957