LUT / Teräsrakenee/Timo Björk BK80A30: Teräsrakenee II: 9.9.016 Oheismaeriaalin käyö EI salliua, laskimen käyö on salliua, lausekkeia ehäväosion lopussa Vasaukse laadiaan ehäväpaperille, joka palaueava, kuen kaikki muukin jaeu paperi! Tehävä 1. Plasisuus a) Esiä piirämällä oheisen kaksoissymmerisen ulokepalkkina oimivan koelopalkin kaksi äysin eriyyppisä plasisa rajailamekanismia (p). F l d F h L b b) Esiä yksinkerainen laskenaapa arvioida millä piuudella l mekanismisi ova yhä kriiisiä eli niiden kuormiuskapasieei ova samoja, kun maeriaalin myöölujuus on fy ja kuormiuksen osavarmuuskerroin γ ja varmuus myöäämiseen γm0 (p). c) Lueele kolme muua poeniaalisa vauriokrieeriä, joka voiva esää ko rajailamekanismin sovelamisen (1p).
Tehävä. Väsyminen ja haurasmuruma a) Määriä kaksi poeniaalisina väsymiskohaa ja niiden särönkasvureii levyjen jakosliiokselle, kun liiosa kuormiaa nimellinen jänniys sien, eä σa = 0.5σb (0.5p) σa σb a0 b) Seliä lyhyesi neljän eri mioiusmeneelmän soveluvuua (soveluu/ei sovellu ja miksi) a-kohdan särönkasvuapauksiin liioksen väsymiskesävyyden arvioinnissa (p) Meneelmäm nimi a- kohdan Nmellisen jänniyksen.. Särö Särö Särö Särö Soveluu: kyllä/ei Peruselu, miksi ei
Tehävä. Väsyminen ja haurasmuruma σa σb a0 c) Esiä arviaessa piirämällä alla olevan kuvan päälle kolme eri asoilla vaikuavaa apaa paranaa yllä esieyn liioksen väsymiskesävyyä, jos pääsisi vaikuamaan asiaan suunnieluvaiheessa ja miä jälkikäsielyoimenpideä ja mihin ehdoaisi esiämiesi suunnieluparannuksen lisäksi jo hisaulle liiokselle? (1.5 p) d) Esiä laskenaperiaae liioksen hisin lisäaineen murosikeyden KIC määriämiselle a- kohdan mukaiselle rakeneelle ja kuormiukselle. Onnisuuko määriys analyyisesi (= miä hankaluuksia mahdollisesi rakaisuun ko apauksessa liiyy) vai arviaanko välämää FEanalyysiä?(1p)
Tehävä 3. Palkkirakenee a) Johda lauseke oheiselle kaksoissymmerisen I-palkin käyrisymisjäyhyydelle Iω (p) b h w b) Esiä alla olevaan aulukkoon äydenämällä, mien palkin poikkileikkauksen mia vaikuava palkin ideaalielasiseen kiepahduskesävyyeen eri poikkipinasuureiden kauaermien. Kirjaa aulukkoon, onko vaikuus lineaarinen (poenssi 1), neliössä (), kuuiossa (3) vai ei vaikuusa alinkaan (-) (1.5p) poikkileikkausmia Sivuaisjäyhyys Sain Venanin väänöjäyhyys b h w Käyrisymisjäyhyys c) Esiä kaikki yhdiselmä, mien profiilin mioja muuamalla poikkileikkaus saadaan PL4 eli hoikkasi. Mien palkin piuus vaikuaa poikkileikkausluokkaan Enä maeriaalin lujuusluokka (1.5p)
Tehävä 4. Palkki- ja kehärakenee Oheisesa kehärakennea kuormiaa palkin uumalinjalla vaikuava liikkuva kuormius. Lueele lyhyesi (käyä arviaessa piirrosa apuna) miä mioiuskrieereiä ja ilmiöiä piää oaa huomioon ja mihin rakeneen kohaan ne kohdisuva, kun rakenne oimii arkisissa saamassa ja se valmiseaan S355 eräksesä a) Väliseinäömän hisaun koelomaisen vaakapalkin mioiuksessa (ainakin kuusi asiaa, saa piirää selvenäviä kuviakin) (p) b) Lueele (piirrä arviaessa selvenävä kuva), miä sabiiliusilmiöä vasaan pilarina oimiva C- profiili piää mioiaa ja missä vaakapalkin kohdassa kriiinen kuorma vaikuaa, joa ilanne olisi ko. ilmiön kannala pahin, viisi eri vauriomuooa (p) c) Mien ilmiöä vasaan kokonaisuus piää mioiaa (1) kaksi vauriomuooa (1p)
LAUSEKKEITA m f y 4 m = laaan plasinen aivuusmomeni fy = maeriaalin myöölujuus = laaan paksuus r ds s I ds s r = seinäalkion ds angeniaalinen eäisyys väänökeskiösä s = piirin keskilinjan eäisyyskoordinaai ω = poikkipinnan sekoriaalinen koordinaai = seinäpaksuus (yleensä) E σe = deaaliselasinen lommahdusjänniys kσ = levyn kuormiuksen ja reunaehdon huomioonoava kerroin M k 1(1 ) b L E EI GI L cr EI Ideaaliselasisen palkin kiepahduskesävyys I = palkin sivuaisjäyhyys I = Sain Venanin väänöjäyhyys Iω = käyrisymisjäyhyys KI ( Ks mm k m bks bm k b) Y( a) a m,,,, KI = särönkuormiusmuooon I liiyvä jänniysinensieeikerroin σm = nimellinen kalvojänniys σb = nimellinen aivuusjänniys Ks,m = kalvojänniykseen liiyvä rakeneellinen jänniyskeskiymän kerroin Ks,b = aivuusjänniykseen liiyvä rakeneellinen jänniyskeskiymän kerroin Mk,m = kalvojänniykseen liiyvä lovijänniyskerroin Mk,b = aivuusjänniykseen liiyvä lovijänniyskerroin Y(a) = särön muodon huomioonoava korjauskerroin a = särön syvyys