MAR-C Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, luontotekijät (EKOLOGIA) (syksy 2017, 6 op)

Samankaltaiset tiedostot
MAR-C Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, luontotekijät (syksy 2016, 6 op)

MAR-C Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, luontotekijät (syksy 2015, 6 op) EKOLOGIA

välillä.; Kasvavasti: Syntyvyys ja tulomuutto. Vähenevästi: kuolevuus ja lähtömuutto. Nopeaa kasvua tapahtuu, jos ympäristö on suotuisa.

Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti eli elonkirjo

Biodiversiteetti. Biodiversiteetin tasot

Ekosysteemiekologia tutkii aineen ja energian liikettä ekosysteemeissä. Häiriö näissä liikkeissä (jotakin on jossakin liikaa tai liian vähän)

Evoluutio. BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma

4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön

Miksi luonnonsuojelu on tärkeää?

Biodiversiteetti Luonnon monimuotoisuus Naturens mångfald Biodiversity

Avainsanat. populaatio yksilöiden levintätyypit ikärakenne sukupuolijakauma populaation kasvumallit ympäristön vastus elinkiertostrategiat

METSO-seuranta: suojeluun tulevien kohteiden inventoinnit

Säästä yli hehtaarin metsikkö!

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

Luontotiedot kuvioittain

NANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018

PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari

Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman (LUMO) tavoitteiden toteutuminen luonnonhoidossa

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso Etelä-Karjala

Ekologia - mikä? Ekologia tutkii eliöiden ja niiden ympäristön välisiä vuorovaikutussuhteita.

Monimuotoinen metsäluonto

Kaupunkiekologia: teoriasta käytäntöön työkaluja ympäristökasvattajalle

Linnuston esiintyminen murroksessa: Ilmasto- ja elinympäristömuutokset

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta

Helsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen

Luvun 15 tehtävät: 1. Mitä tarkoittaa biodiversiteetti? Mitä eri tasoja siinä tavataan?

Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsien ekologia ja käyttö

Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka

Uhanalaisuusarvioinnin keskeiset käsitteet. Annika Uddström, Suomen ympäristökeskus,

Luontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana

EKOLOGISET YHTEYDET ALUEELLISEN YMPÄRISTÖHALLINNON

RIISTAELÄINEKOLOGIAN PERUSTEITA

METSO-ohjelman uusien pysyvien ja määräaikaisten suojelualueiden ekologinen laatu Uudenmaan alueella. Juha Siitonen & Reijo Penttilä Metla, Vantaa

Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

Monimuotoisuus eri-ikäisrakenteisessa metsässä. Juha Siitonen Metla, Vantaa

Luonnon monimuotoisuuden tarjoamat ekosysteemipalvelut onko merkitystä viljelylle?

Maaperäeliöt viljelijän tukena

METSO KOHTEEN LIITTEET

Ekoinformatiikka. Linkki geoinformatiikkaan - monet analyysit pohjaavat paikkatietoon: Geoinformatiikka = missä?

Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto

Ekologia - mikä? Ekologia tutkii:

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Johanna Kuusterä Zonationin hyödyntäminen Uudenmaan liiton maakuntakaavatyössä

Aloite Iso-Heikkilän entisen kasvitieteellisen puutarhan huomioinnista Linnakaupungin osayleiskaavan mukaisissa kehityssuunnitelmissa

Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon

MAANKÄYTÖN JA IHMISEN TOIMINNAN VAIKUTUS EKOLOGIAAN, MUOKATUT YMPÄRISTÖT

Lajiston uhanalaisuus eri elinympäristöissä

SULKAVA PUTKIJÄRVI, KANKUNLAMPI LIITO-ORAVAINVENTOINTI. Jouko Sipari

Kasvioppi 2. Metsätyyppien lajisto Lajien määritys. MAR-C1002 Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, Luontotekijät FM Ahti Launis

Kantojen korjuun vaikutukset maaperän hajottajaeliöstöön ja kasvillisuuteen *** Saana Kataja-aho, Hannu Fritze ja Jari Haimi

Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Lisääntyminen. BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO

Käytännön haasteita ja esimerkkejä

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan

hakkuut rakent am ja monimuotoisuus

KIVENNEVAN LUONTOSELVITYS

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Ilmastonmuutoksen ja maankäytön luontovaikutukset. Linnut ympäristömuutosten indikaattoreina

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Arvioinnin yleisperiaatteet

Ekosysteemipalvelut kaupunkiviheralueiden suunnittelussa Varpu Mikola, maisema-arkkitehti MARK

=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2)

VUORES, ISOKUUSI II LIITO-ORAVASELVITYS

Lataa Ekologinen parasitologia - Juha Laakkonen. Lataa

ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA. Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta Matti Osara, Ympäristöministeriö

Storträsket-Furusbacken

Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18

Zonation - arvokkaiden elinympäristöjen tunnistamisesta

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

Kasvioppi 1. Kasvupaikka- ja kasvillisuustyypit Kasvillisuusvyöhykkeet Kasvien yleiset vaatimukset

Nurmikko- ja niittyalueen ympäristövaikutukset

Liite 4. Luonnonsuojelu

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus

Kohteet ovat riittävän laajoja, jotta kaikilla niistä on liito-oravanaaraan elinpiiri. Suurimmilla kohteilla on useiden naaraiden elinpiirejä.

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto

Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita

ELIÖKOKOELMAN LAATIMINEN

Myllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus

Ekosysteemipalvelut ja maankäytön suunnittelu - Espoon ekosysteemipalveluanalyysi

Espoon Miilukorven liito-oravaselvitys Espoon kaupunki

Metsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen

FSC-SERTIFIOINTI YHDISTÄÄ KANNATTAVAN JA VASTUULLISEN METSÄNHOIDON

Zonation merialuesuunnittelussa

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK

Miksei pelto kasva? Elävän maan toiminnot kasvukunnon perustana

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Metsien hiilivarastot ovat arvokkaita monimuotoisuudelle

Transkriptio:

MAR-C1002 - Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, luontotekijät (EKOLOGIA) (syksy 2017, 6 op) Sirkku Manninen Yliopistonlehtori, dosentti Ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto sirkku.manninen@helsinki.fi

Ekologia I 11.9.2017 luento PERUSKÄSITTEITÄ

PERUSKÄSITTEITÄ 1 Ekologia? = oppi luonnon taloudesta - luonnontiede, joka tutkii eliöiden levinneisyyteen ja runsauteen vaikuttavia tekijöitä - levinneisyyden tutkiminen: kartoitetaan ennalta määritelty alue halutulla tarkkuudella (kasvit 1 m x 1 m ruudut; hirvi vs. metsäpäästäinen; maaperäeliöt) -> levinneisyyskartat ja runsaudenmuutosgradientit (spatial, temporal) -> mitkä (ekologiset) tekijät aiheuttavat runsausvaihteluita ja/tai levinneisyysalueiden muutoksia?

PERUSKÄSITTEITÄ 2 - runsauteen ja levinneisyyteen vaikuttavat tavalla tai toisella miltei kaikkia tekijät fysikaalis-kemiallisista (= abioottiset) tekijöistä lajien keskinäisiin vuorovaikutusuhteisiin (= bioottiset tekijät) -> ekologia on luonnon rakenteen ja toiminnan tutkimista oppi eliöiden ja niiden ympäristön välisistä suhteista

PERUSKÄSITTEITÄ 3 yksilöiden väliset geneettiset ja fenotyyppiset erot - sukupuoli (esim. linnut; mutta myös tyrni, suomuurain ) - ikä / koko (esim. Espoon luontomuistomerkit isot, vanhat puut)) - etelä vs. pohjoinen - valoinen vs. varjoisa (mm. valo- ja varjolajit, valo- ja varjolehdet) - kuiva vs. märkä - suolainen vs. ei-suolainen (esim. peltovalvatti, pietaryrtti) MUTTA KLOONIT: esim. haapa

PERUSKÄSITTEITÄ 4 populaatio: tietyllä paikalla tiettynä aikana elävät saman lajin yksilöt (huom. esim. haapaklooni) laji: toistensa kanssa lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä tuottavat yksilöt (populaatiot) kuuluvat samaan lajiin - ympäristö muuttuu (hitaasti) -> kilpailu -> sopeutuminen ympäristöön eli evoluutio - sukkessio: ensin tulevat lajit muokkaavat ympäristöä sopivaksi myöhemmin tuleville (primääri- ja sekundäärisukkessio)

r-lajit / r-valinta ( rentut ) ilmasto: vaihteleva, epäennustettava, epävarma kuolleisuus: usein katastrofien (häiriön) aikaansaama, tiheydestä riippumaton populaation koko: vaihtelee suuresti ajan myötä lajinsisäinen ja lajienvälinen kilpailu: vaihtelevaa, usein vähäistä; kasveilla juuristokilpailu valinta suosii: varhaista lisääntymistä, nopeaa kehittymistä, pientä ruumiinkokoa, semelpariaa (vain 1 kerran), suurta määrää pienikokoisia jälkeläisiä sukkessiovaihe: varhainen (eli lisääntyminen liittyy usein häiriöön) esim. voikukka, maitohorsma, kirvat

K-lajit / K-valinta ( Krantut ) ilmasto: suhteellisen vakaa, ennustettava, varma kuolleisuus: tiheydestä riippuvaa populaation koko: ajallisesti suhteellisen vakaa (lähellä ympäristön kantokykyä) lajinsisäinen ja lajienvälinen kilpailu: intensiivistä; kasveilla valokilpailu valinta suosii: lisääntymisiän viivästyttämistä, hidasta kehitystä, suurta ruumiinkokoa, iteropariaa (lisäännytään useasti), pientä määrää suurikokoisia jälkeläisiä sukkessiovaihe: myöhäinen, usein kliimaksivaihe esim. mänty, tammi, karhu

PERUSKÄSITTEITÄ 5 ekologinen lokero?: eliön paikka ympäristössä - esim. kaikki kasvilajin tarpeet (valo, ravinteet, vesi) ja rajoitteet (ilmasto, kilpailevat lajit, kasvinsyöjät) habitaatti/biotooppi (elinympäristö, elinpaikka)? - makrohabitaat (esim. metsä tai puisto) ja mikrohabitaatit (esim. metsässä tai puistossa kasvavat puut puut) - metsä on hierarkinen kokonaisuus (eri lajien mittakaavat) - alueen ja tilan mittakaavaan liittyy myös ajallinen komponentti (eri lajien elinkierrot eri pituisia; eri kasvilajit kukkivat eri aikaan)

PERUSKÄSITTEITÄ 6 - avainbiotoopit/-habitaatit?: elinympäristöt, joissa uhanalaisten ja vaateliaiden lajien esiintyminen on todennäköisintä tunnistetaan indikaattorilajien ja elottoman luonnon rakennetekijöiden perusteella (esim. lehdossa vaateliasta ruoho- ja heinäkasvillisuutta; ei podsolimaannosta vaan runsasravinteista ja rakeista multaa; kuiva keto ; METSO-luokat: puuston ikä, lahopuun määrä) Avainlajit: haapa, liito-orava eliöyhteisö: jollakin paikalla elävien populaatioiden joukko

PERUSKÄSITTEITÄ 7 ekosysteemi?: luonnon olosuhteiltaan yhtenäisellä alueella elävien, toisiinsa vuorovaikutuksessa olevien eliöiden ja niiden elottoman ympäristön muodostama toiminnallinen kokonaisuus -> metsä, suo, niitty, pelto, meri, järvi, puro - ankaraan talveen ja lyhyeen kasvukauteen sopeutuminen yhteisiä piirteitä havumetsävyöhykkeen ekosysteemien lajeille EKOSYSTEEMIPALVELUT: eliöiden ja niiden asuttamien ekosysteemien tuottamat hyödyt ihmiselle, esim. puut tarjovat varjoa, sitovat ilman epäpuhtauksia sekä varastoivat ja kierrättävät vettä (hulevesin hallinta) maaperäeliöt hajottavat kuollutta orgaanista ainesta ja vapauttavat sitä kautta ravinteet uudelleen kasvien käyttöön (etenkin mikrobit eli bakteerit ja sienet) ja/tai pitävät maaperän muutenkin kunnossa sekoittaessaan sitä (esim. kastemadot)

PERUSKÄSITTEITÄ 8 ekologinen verkosto?: koostuu luonnon ydinalueista ja ja niiden välisistä ekologisista käytävistä - ydinalue: lajille ominainen elinympäristö (esim. kuukkeli ja vanha metsä) - ekologinen käytävä ja askelkivet: yhdistävät samanlaisia habitaatteja/ biotooppeja (esim. metsäsaarekkeita, suojelualueita tai avainbiotooppeja) : Lohja-Turku moottoritie liito-oravalla keskipientareelle jätetyt askelpuut kuolivat - monet reunaa suosivat lajit viihtyvät käytävissä - 100 m levyinen käytävämetsikkö -> myös metsän sisäosien lajeja

PERUSKÄSITTEITÄ 9 Lisää esimerkkejä - ekologisesta käytävästä: kahden korpinotkon välinen purojuotti vaihtelevan levyisine suojavyöhykkeineen; kahden niittyn välissä olevan alueen läpi kulkevan tienpientareet / sähkölinja tms. - askelkivistä: pienet lehtolaikut, jotka yhdistävät kallionaluslehdot rehevään rantametsään (tervaleppä) MUTTA MYÖS: pääkaupunkiseudun Viherkehä viherrakenteen mittakaavat: esim. vaihemaakuntakaava

(lopullinen versio: http://www.uudenmaanliitto.fi/files/15473/viherrakenteen_kehityskuva_4._vaihemaakuntakaava._e_139_-_2015.pdf)

Katso myös h,ps://www.hel.fi/sta5c/hkr/ ohjeita_suunni,elijoille/ tyoohje_niityt_ja_maisemapellot_web.pdf h,ps://www.hel.fi/sta5c/hkr/ luonnonhoitosuunnitelmat/ luonnonhoidon_tyoohje_18032016.pdf http://www.hel.fi/www/helsinki/fi/asuminen-jaymparisto/ymparistonsuojelu/ohjelmat/luonto/ Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaaminen Toimintaohjelma 2008 2017

Tuntitehtävä Ekologia T1 Luonnostele puisto tai puistojen sarja, jossa ovat näkyvässä roolissa sekä (eri lajien) kasviyksilöt että populaatiot. Huom. puutarha voi olla myös lahopuutarha, katso esim. http://artcoordination.aalto.fi/fi/projects/ garden_for_decaying_trees/ http://www.pori.fi/tpk/puistotjametsat/puistot/viheralueet/ kirjurinluoto/hanhipuisto/lahopuutarha.html