välillä.; Kasvavasti: Syntyvyys ja tulomuutto. Vähenevästi: kuolevuus ja lähtömuutto. Nopeaa kasvua tapahtuu, jos ympäristö on suotuisa.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "välillä.; Kasvavasti: Syntyvyys ja tulomuutto. Vähenevästi: kuolevuus ja lähtömuutto. Nopeaa kasvua tapahtuu, jos ympäristö on suotuisa."

Transkriptio

1 Mitä ekologia tutkii? Eliöiden levinneisyyteen ja runsauteen vaikuttavia tekijöitä yksilö-, populaatio-, eliöyhteisö- ja ekosysteemitasolla.; Ekologia on biologian osa-alue, joka tutkii eliöiden levinnäisyyteen ja runsauteen vaikuttavia tekijöitä.; Eliöiden levinnäisyyteen ja runsauteen vaikuttavia tekijöitä eli niiden ympäristön välisiä suhteita; Eliöiden levinneisyyteen ja runsauteen vaikuttavia tekijöitä yksilö-, populaatio-, eliöyhteisö- ja ekosysteemitasolla.; se tutkii eliöiden ja eliölajien vuorovaikutusta toistensa ja niitä ympäröivän elottoman ympäristön kanssa; Ekologia on biologian monitieteinen haara, joka tutkii eliöiden ja eliölajien vuorovaikutusta toistensa sekä niitä ympäröivän elottoman ympäristön kanssa.; Eliöiden levinneisyyteen ja runsauteen vaikuttavia tekijöitä yksilö-, populaatio-, eliöyhteisö- ja ekosysteemitasolla. Ekologia lisäksi tarkastelee eliöiden ja ympäristön suhdetta.; tutkii eliöiden ja ympäristön suhteita; Ekologia tutkii tekijöitä, jotka vaikuttavat eliöiden levinneisyyteen ja runsauteen.; eliöiden levinneisyyteen ja runsauteen vaikuttavia tekijöit, sekä eliöiden ja niidenympäristön välisiä suhteita; Biologian osa-alue, jossa tutkitaan eliöiden levinneisyyteen ja runsauteen vaikuttavia tekijöitä esim. yksilö- ja populaatiotasolla.; eliöiden levinneisyyteen ja runsauteen vaikuttavia tekijöitä; Eliöiden ja ympäristön suhdetta. Eliöiden levinneisyyteen ja runsauteen vaikuttavia asioita.;; Ekologia tutkii eliöiden levinneisyyteen ja runsauteen vaikuttavia tekijöitä yksilö-, populaatio-, eliöyhteisö- ja ekosysteemitasolla.; Biologian osa-alue, jossa tutkitaan eliöiden levinnäisyyteen ja runsauteen vaikuttavia tekijöitä yksilö-, populaatio-, eliöyhteisö- ja ekosysteemitasolla. 2. Mitä tarkoitetaan termillä ekolokero? Ekolokero on elottomien ja elollisten ympäristötekijöiden yhdessä "rajaama" tila. Se kertoo yksilön, populaation tai lajin sopeutumisesta elottomaan elinympäristöön ja suhteesta muihin eliöihin.; Ekolokero kuvaa eliön paikkaa ja sopeutumista sen elinympäristössä.; Eläinpopulaation tai lajin paikka, asema ja tehtävä ekosysteemissä; Eliön, populaation tai lajin, paikka, asema ja tehtävä ekosysteemissä.; eliölajin tai - popuaation paikka eliöyhteisössä; kuvaa eliölajin tai -populaation paikkaa eliöyhteisössä.; Ekolokero kuvaa eliön asemaa elinympäristössään, eli kertoo mitä elollisen ja elottoman luonnon tekijöitä eliö tarvitsee ja hyödyntää.; Sillä kuvataan eliön asemaa elinympäristössään.; ekolokero on paikka kullekkin eliölle ravintoketjussa. ruoka, elintila eri lajeilla.; Ekolokero kuvaa eliön asemaa elinympäristössä.; eläinpopulaation tai lajin paikka,asema ja tehtävä ekosysteemissä; Kuvaa eliölajin ja populaation paikkaa yhteisössä.; sitä voidaan verrata eliön osoitteesseen ja työhön ekosysteemissä; Ekolokero on erilaisten elollisten ja elottomien ympäristötekijöiden rajaama 'tila' jossa laji elää.; Ekolokerolla tarkoitetaan eliön asemaa ympäristössään.; Eliöiden asemaa ympäristössä. Verrattavissa eliön "osoitteeseen" ja "ammattiin" elinympäristössä.

2 3. Miten ekolokero ilmenee? Se ilmenee rakenteessa, elintoiminnoissa ja käyttäytymisessä, jotka ovat kehittyneet kullekkin lajille tyypillisiksi evoluution kuluessa.; rakenteessa, elintavoissa ja käyttäytymisessä; Ilmaisee tapaa jokla se on sopeutunut ympäristöön ja hyväksikäyttää sitä; Ekolokeron voi havaita yksilö-, populaatio- ja lajitasolla elinympäristön valinnassa ja tavassa hyödyntää sen resursseja. Se ilmenee rakenteessa, elintoiminnoissa ja käyttäytymisessä.; rakenteessa, elintoiminnossa ja käyttäytymisessä; Ekologinen lokero kertoo sen, miten populaatio suhtautuu esimerkiksi ravinnon, tilan ja petojen määrän muutokseen.; Ilmenee eliön rakenteessa, elintoiminnoissa ja käyttäytymisessä.; Abioottisten ja bioottisten ympäristötekijöiden rajaamana tilana, joka kertoo yksilön, populaation tai lajin sopeutumisesta omaan elinympäristöönsä.; ekolokero ilmenee elöiden välisissä suhteissa, jossa on tuottajat, kuluttajat ja loiset; Yksilö-, populaatio- ja lajitasolla elinympäristön valinnassa ja tavassa hyödyntää sen resursseja.; ilmaisee tapaa jolla se on sopeutunut ympäristtöön ja hyväksikäyttää sitä; Ilmenee rakenteessa, elintoiminnoissa ja käyttäytymisessä.; se on bioottisten tekijöiden rajaama tila; Ekolokerot ilmenevät erilaisiin ympäristöoloihin sopeutumista niin ravinnon, pesäpaikojen kuin muidenkin vastaavien ominaisuuksien osalta. Tällöin se näkyy esimerkiksi rakenteessa, käyttäytymisessä ja elintoiminnoissa. Näin kilpailua rajallisista resursseista saadaan vähennettyä.; Ekolokero ilmenee yksilön, populaation tai lajin sopeutumisena elottomaan ympäristöön ja suhteeseen muihin eliöihin.; Elottomista (abioottisista) ympäristötekijöistä ja elollisista (bioottisista) ympäristötekijöistä. 4. Minkälainen laji on indikaattorilaji? Ilmentäjälaji, joka on sietoisuudeltaan kapea-alainen ja, jonka esiintymisen tai runsauden perusteella voidaan tehdä päätelmiä ympäristön tilasta.; Indikaattorilaji on usein kapeaalainen laji, joka reagoi herkästi ympäristön muutoksiin. Esim. naava on indikaattori- eli ilmentäjälaji.; Ilmentäjälaji sietoisuudeltaan kapea-alainen laji jonka esiintymisen tai runsauden perusteella voidaan tehdä päätelmiä ympäristön tilasta; Ilmentäjälaji, joka on sietoisuudeltaan kapea-alainen laji. Sen esiintymisen tai runsauden perusteella voidaan tehdä päätelmiä ympäristön tilasta.; eliölaji, johon vaikuttaa todella helposti esim, ympäristön muutokset, toimii apuna ympäristön voinnin määrittämisessä; ilmentäjälaji on eliölaji, jonka sietoisuus on kapea-alainen, joten sen levinneisyydessä tapahtuvien muutosten avulla voidaan tehdä luotettavia päätelmiä ympäristön voinnista ilman kalliita tutkimuslaitteita.; Indikaattorilajin ekolokero on pieni, eli laji on kapea-alainen, eli ei sopeudu hyvin ympäristön muutoksiin.; Ekolokeroltaan kapea-alaisia eliölajeja, joiden runsaus tai puuttuminen voi ilmentää ympäristön muutoksia.; on ilmentäjälaji joka on herkkä ilmaston muutoksille ja siinä näkyy nopeasti vaikutukset. on ilmentäjälaji on eliölaji joka on herkkä ympäristön muutoksille ja siinä näkyvät nopeasti ympäristön

3 muutokset esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutuksesta.; Indikaattori on eliölaji, jonka sietoisuus on kapea-alainen. (esim. Valkoselkätikka); ilmentäjälaji sietoisuudeltaan kapeaalainen laji jonka esiintymisen tai runsauden perusteella voidaan tehdä päätelmiä ympäristön tilasta; Reagoi helposti mm. ympäristön aiheuttamiin muutoksiin. Esim naava.; Jonka levinneisyys vaatimus on tarkka. lajin esiintymistä voidaan pitää merkkinä jostain ilmiöstä. esim ravut sammal jne; Indikaattorilajit ovat sietoisuudeltaan jonkin tekijän suhteen kapea-alaisia. Tällöin kyseisen lajin esiintymisrunsauden perusteella voidaan tehdä päätelmiä ympäristön tilasta kyseisen tekijän suhteen. Esim. naava; Indikaattorilaji on ilmentäjälaji, joka on sietoisuudeltaan kapea-alainen. Sen avulla voidaan tehdä päätelmiä ympäristön tilasta, sillä se reagoi herkästi muutoksiin.; Ilmentäjälajeja, kapea-alainen laji. 5. Mitä tarkoitetaan minimitekijällä? Se ympäristötekijä, joka vaikuttaa jonkin eliölajin menestymiseen eniten.; Ympäristötekijää, joka vaikuttaa eniten jonkin eliölajin menestymiseen. Vesiekosysteemeissä se on usein fosfaatti.; Ympäristötekijä joka ensinmäisenä rajoittaa eliön esiintymistä; Niukkuustekijä, ympäristötekijä, joka ensimmäisenä rajoittaa eliön esiintymistä.; ympäristötekijä, joka rajoittaa eliön menestymiseen silloin, kun muut toiminnot ovat eliön sietoalueella; Minimitekijä eli niukkuustekijä on ympäristötekijä, joka rajoittaa jonkin eliön esiintymistä tai menestymistä silloin, kun muut eliöön vaikuttavat asiat ovat sen sietoalueella.; Minimitekijä on se ympäristötekijä, jota on vähiten saatavilla ja siten sen määrä vaikuttaa sillä hetkellä eniten jonkin eliön menestymiseen.; Minimitekijä on ympäristöön vaikuttava tekijä, jolla on suurin rajoittava vaikutus jonkin eliölajin menestykseen.; on ympäristötekijä joka rajoittaa jonkin eliön esiintymistä.; Ympäristötekijä, jolla on suurin vaikutus tietyn lajin menestymiselle.; ympäristötekijä joka ensimmäisenä rajoittaa eliön esiintymistä; Se ympäristötekijä, joka vaikuttaa jonkin eliölajin menestymisen eniten. Suomessa se on usein lämpötila tai kasvukauden lyhyys.; ympäristön aiheuttama ilmiö mikä rajoittaa lajin lisääntymistä, kuivuus valo ravinteiden niukkuus.; Eliön esiintymistä ensimmäisenä rajoittava ympäristötekijä; Minimitekijällä tarkoitetaan ympäristötekijää, joka rajoittaa ensimmäisenä eliön esiintymistä.; Rajoittava tekijä. Kasvien kasvu ja tuotantoteho riippuu siitä aineesta, mitä on vähiten saatavilla. 6. Määrittele mikä on populatio? Samlla alueella elävät saman lajin yksilöt, jotka voivat lisääntyä keskenään.; Populaation on samalla alueella, samanaikaisesti elävä saman lajin yksilöiden joukko, eli yksinkertaisesti saman lajin yksilöt, jotka kykenevät lisääntymään keskenään.; Samanaikaisesti tietyllä alueella elävät saman lahin edustajat; Samalla alueella elävät saman lajin yksilöt, jotka voivat lisääntyä keskenään.; samalla alueella elävät saman lajin yksilöt, jotka voivat lisääntyä keskenään; Populaatiolla eli kannalla tarkoitetaan

4 biologiassa tavallisesti niiden yksilöiden joukkoa, jotka kuuluvat samaan lajiin ja elävät samanaikaisesti samalla alueella.; Populaatio on sellainen joukko eliöitä, jotka kuuluvat samaan lajiin ja kykenevät lisääntymään keskenään.; on joukko saman lajin yksilöitä jotka pystyvat lisääntymään keskenään.; Populaatio on samalla alueella elävät saman lajin yksilöt, jotka pystyvät lisääntymään keskenään.; samanaikaisesti tietyllä alueella elävät saman lajin edustajat; Samalla alueella elävän saman lajin yksilöt = lisääntymisyhteisö; jonkun alueen eläinten/ lajin lukumäärä; Tietyllä alueella samanaikaisesti elävät saman lajin yksilöt, jotka voivat lisääntyä keskenään; Populaatio on lisääntymisyhteisö. Samalla alueella elävät saman lajin edustajat muodostavat populaation.; Populaatio on joukko saman lajin yksilöitä, jotka asuvat samalla alueella. 7. Mitä talvehtimistapoja on eläimillä? Talviuni, talvihorros ja kylmänhorros.; Talvihorros, talviuni, kylmänhorros.; Talvihorros, kylmähorros, karvapeite, muutto muualle; talviuni, talvihorros, kylmähorros; Talvihorros, kylmähorros; talviuni, talvihorros, kylmänhorros; talvihorros,talviuni ja kylmänhorros; Talviuni, talvihorros ja kylmänhorros; talvihorros,kylmähorros,karvapeite,muutto muualle; Horros, talviuni, talvimodi; Talviuni, talvihorros, kylmähorros; Eläinten talvehtimistapoja ovat talviuni, jolloin joidenkin tasalämpöisten eliöiden kudosten aineenvaihdunta hidastuu, mutta elimistön lämpötila laskee vain muutaman asteen, ja talvihorros, jolloin joidenkin tasalämpöisen eliön elimistön lämpötila laskee lähelle 0 astetta. 8. Mitkä tekijät vaikuttavat populaation kokoon? Syntyvyys, kuolevuus, tulomuutto ja lähtömuutto; Populaation kokoon vaikuttavat lajien välinen ja yksilöjen välinen kilpailu, ravinnon ja petojen määrä, sekä mahdolliset loiset.; Ruuan saatavuus, elinympäristöt, loiset; Tulo- ja lähtömuutto, syntyvyys ja kuolevuus,; syntyvyys, tulomuutto, lähtömuutto, kuolleisuus; vaihtelee suuresti mm. populaation ekologisista vaatimuksista ja maaston pilkkoutumisesta johtuen. Joskus kokoa on vaikea määrittää, joskus taas helppo. Tiheyteen vaikuttavat syntyvyys, immigraatio (saavunta, tulomuutto), kuolevuus ja emigraatio; Syntyvyys, tulomuutto, kuolevuus ja lähtömuutto, ikä- ja sukupuolijakauma; Syntyvyys, tulomuutto (eli immigraatio), kuolevuus ja lähtömuutto (eli emigraatio) sekä populaation yksilöiden ikä.; ravinnon saanti,kuolleisuus,syntyvyys,lähtömuutto ja tulomuutto.; Ravinto, syntyvyys, tulo- ja lähtömuutto, sairaudet, pedot, stressi, elintila ja loiset; ruuan saatavuus, elinymäristö, loiset; Populaation kokoon vaikuttavat: syntyvyys, kuolevaisuus, tulo- ja lähtömuutto, ravinto, pesintä ja asumisalueet; saallistajien määrä, ympäristö, ravinto; Ravinnon määrä, elintila, sairaudet, loiset ja pedot, sekä ympäristön kantokyky vaikuttavat populaation kokoon. Siihen vaikuttavat myös syntyvyys, kuolevuus ja tulo- tai lähtömuutto; Populaation kokoon vaikuttavia tekijöitä ovat elinympäristön koko, ravinnon määrä, kilpailu yksilöiden

5 välillä.; Kasvavasti: Syntyvyys ja tulomuutto. Vähenevästi: kuolevuus ja lähtömuutto. Nopeaa kasvua tapahtuu, jos ympäristö on suotuisa. 9. Selitä mitä tarkoitetaan ympäristön kantokyvyllä ja ympäristön vastuksella? Ympäristön kantokyvyllä tarkoitetaan suurinta populaatiotiheyttä, minkä ympäristö voi elättää. Ympäristön vastus tarkoittaa niitä tekijöitä, jotka estävät populaation kasvun liian tiheäksi.; Ympäristön kantokyvyllä tarkoitetaan suurinta mahdollista populaatiotiheyttä, jonka ympäristö kykenee elättää. Ympäristön vastuksella tarkoitetaan tekijöitä, jotka estävät populaation tiheyden kasvamisen liian suureksi.; Ympäristön vastus on yhteisnimitys populaation kasvua hillitseville tekijöille. Kantokyky on ympäris tö resurssien säätelemä suurin populaatio koon taso tietyllä alueella tai ympäristössä. Populaation kasvu voi ylittää kontokyvyn vain tiläpäisesti; Ympäristön kantokyky tarkoittaa suurinta populaatiotiheyttä, minkä ympäristö voi elättää. Ympäristön vastus tarkoittaa tekijöitä, jotka estävät populaation kasvun liian tiheäksi.; suurinta populaatiotiheyttä, minkä ympäristö voi elättää; Populaatio voi myös kasvaa ensin nopeasti, sitten kasvu hidastuu kantokyvyn rajoilla. Näin ollen kantokykyä ei koskaan saavuteta. Kaikkia populaation kasvua vastustavia tekijöitä kutsutaan yhteisnimellä ympäristön vastus.; Ympäristön kantokyky on suurin populaatiotiheys, jonka ympäristö voi elättää. Ympärsitön vastukseksi kutsutaan tekijöitä, jotka hidastavat populaation kasvua (ravinto, sairaudet, pedot, stressi, elintila ja loiset); Se tarkoittaa suurinta populaatiotiheyttä ja määrää, jonka ympäristö voi kestää ja elättää. Ympäristön vastus taas tarkoittaa niitä tekijöitä, jotka estävät populaation liikakasvun, jolloin määrä pysyy ympäristön kantokyvyn asettamissa rajoissa.; kantokyky on määrä paljonko yksilöitä ympäristö kykenee elättämään; Ympäristön kantokyvyllä tarkoitetaan, ettei populaation rajaton kasvu ole mahdollista, koska monista resursseista (esim. ravinto ja elintila) alkaa olla pulaa. Eli ympäristön kantokyky kuvaa suurinta populaatiotiheyttä, minkä ympäristö pystyy elättämään. Ympäristön vaikutukset ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat ympäristön kantokykyyn.; ympäristön vastus on yhteisnimitys populaation kasvua kasvua hillitseville tekijöille. kanto kyy on ympäristö resurssien säätelemä suurin populaatio koon taso tietyllä alueella tai ympäristössä. populaation kasvu voi ylittää kantokyvyn vain tilapäisesti; Ympäristön kantokyky: sellainen määrä tietyn eliälajin yksilöitä, joita jokin ympäristö pystyy elättämään. Ympäristön vastus: kaikki populaation vastustavat tekijät.; Ympäristön kantokyky on alueen kyky elättää tietty määrä eliöitä.; Ympäristön kantokyvyllä tarkoitetaanympäristöresurssien säätelemä suurin mahdollinen populaatiokoko tietyllä alueella tai ympäristössä. Populaatio voi ylittää kantokyvyn määräämän rajan vain tilapäisesti.; Ympärisön kantokyvyllä tarkoitetaan ympäristöresurssien säätelemää suurinta populaatiokoon tasoa tietyllä alueella tai tietyssä ympäristössä. Populaation määrä voi ylittää ympäristön kantokyvyn vain hetkellisesti. Ympäristön vastus on yleisnimistys populaation kasvua hillitseville tekijöille.;

6 Kantokyky: Suurin populaatiotiheys, jonka ympäristö pystyy elättämään. Ympäristön vastus: Populaation kasvua rajoittavia tekijöitä.

Avainsanat. populaatio yksilöiden levintätyypit ikärakenne sukupuolijakauma populaation kasvumallit ympäristön vastus elinkiertostrategiat

Avainsanat. populaatio yksilöiden levintätyypit ikärakenne sukupuolijakauma populaation kasvumallit ympäristön vastus elinkiertostrategiat Avainsanat populaatio yksilöiden levintätyypit ikärakenne sukupuolijakauma populaation kasvumallit ympäristön vastus elinkiertostrategiat Populaatio Populaatiolla tarkoitetaan tietyllä alueella tiettynä

Lisätiedot

4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön

4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön 4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön Sisällys 1. Avainsanat 2. Sopeutuminen 3. Ympäristön resurssit 4. Abioottiset tekijät 1/2 5. Abioottiset tekijät 2/2 6. Optimi- ja sietoalue 7. Yhteyttäminen 8. Kasvien

Lisätiedot

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsien ekologia ja käyttö

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsien ekologia ja käyttö Helsingin yliopisto, 0.5.01 Tehtävä 1: Pisteet /5 pistettä B-OSA, 0 p. Vastaa johdonmukaisesti kokonaisilla lauseilla. Älä ylitä annettua vastaustilaa! 1. Kuvaa sienten tehtävät metsäekosysteemissä (5

Lisätiedot

MAR-C Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, luontotekijät (syksy 2016, 6 op)

MAR-C Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, luontotekijät (syksy 2016, 6 op) MAR-C1002 - Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, luontotekijät (syksy 2016, 6 op) Sirkku Manninen Yliopistonlehtori, dosentti Ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto sirkku.manninen@helsinki.fi Ekologia

Lisätiedot

Ekologia - mikä? Ekologia tutkii eliöiden ja niiden ympäristön välisiä vuorovaikutussuhteita.

Ekologia - mikä? Ekologia tutkii eliöiden ja niiden ympäristön välisiä vuorovaikutussuhteita. Ekologia - mikä? Ekologia tutkii eliöiden ja niiden ympäristön välisiä vuorovaikutussuhteita. Peruskäsitteitä - Populaatio muodostuu samaan aikaan samalla alueella elävistä saman lajin yksilöistä. - Eliöyhteisön

Lisätiedot

Biodiversiteetti. Biodiversiteetin tasot

Biodiversiteetti. Biodiversiteetin tasot Biodiversiteetti Johdatus biologian opetukseen-opetusmateriaali Ronja Hyppölä, Petteri Saarela, Matias Järvinen Biodiversiteetin tasot Biodiversiteetti eli luonnon monimuotoisuus tarkoittaa elollisen luonnon

Lisätiedot

MAR-C Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, luontotekijät (EKOLOGIA) (syksy 2017, 6 op)

MAR-C Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, luontotekijät (EKOLOGIA) (syksy 2017, 6 op) MAR-C1002 - Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, luontotekijät (EKOLOGIA) (syksy 2017, 6 op) Sirkku Manninen Yliopistonlehtori, dosentti Ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto sirkku.manninen@helsinki.fi

Lisätiedot

Ekologia - mikä? Ekologia tutkii:

Ekologia - mikä? Ekologia tutkii: Ekologia - mikä? Ekologia tutkii: 1. Eliöiden ja niiden elottoman ympäristön vuorovaikutusta 2. Eliöiden keskinäisiä vuorovaikutussuhteita 3. Ekosysteemien rakennetta ja toimintaa 4. Evolutiivinen ekologia

Lisätiedot

ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa

ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen Biologinen tieto ja ymmärrys 7 ohjata oppilasta ymmärtämään ekosysteemin perusrakennetta ja tunnistamaan

Lisätiedot

Ekosysteemiekologia tutkii aineen ja energian liikettä ekosysteemeissä. Häiriö näissä liikkeissä (jotakin on jossakin liikaa tai liian vähän)

Ekosysteemiekologia tutkii aineen ja energian liikettä ekosysteemeissä. Häiriö näissä liikkeissä (jotakin on jossakin liikaa tai liian vähän) Ekosysteemiekologia tutkii aineen ja energian liikettä ekosysteemeissä. Häiriö näissä liikkeissä (jotakin on jossakin liikaa tai liian vähän) ekologinen ympäristöongelma. Esim. Kiinteää hiiltä (C) siirtyy

Lisätiedot

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat

Lisätiedot

Evoluutio. BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma

Evoluutio. BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma Evoluutio BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma 1 Evoluutio lajinkehitystä, jossa eliölajit muuttuvat ja niistä voi kehittyä uusia lajeja on jatkunut elämän synnystä saakka, sillä ei ole päämäärää

Lisätiedot

Talvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: 5.-6. lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi

Talvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: 5.-6. lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Talvinen luonto -tehtävärastit Avainsanat: biologia, talvehtiminen Luokkataso: 5.-6. lk Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Suvi Saarnio ja Merja

Lisätiedot

RIISTAELÄINEKOLOGIAN PERUSTEITA

RIISTAELÄINEKOLOGIAN PERUSTEITA RIISTAELÄINEKOLOGIAN PERUSTEITA Ekologian peruskäsitteitä Ihmisen vaikutuksia luontoon ja riistalajien elinympäristöihin Eläinten sopeutuminen ja erilaisia keinoja selviytyä lajina Ihminen saalistajana

Lisätiedot

Symbioosi 1. a. Mitkä elottomat ympäristötekijät on huomioitava akvaariota perustettaessa?

Symbioosi 1. a. Mitkä elottomat ympäristötekijät on huomioitava akvaariota perustettaessa? Tehtävät Lukuun 9. Tehtävä 1. Akvaarion perustaminen vaatii ekologisen tiedon lisäksi tietoa veden kemiasta, eläimistä, kasveista ja taudeista. Akvaario on oma pienoisekosysteemi, jossa elolliset ja elottomat

Lisätiedot

Luvun 15 tehtävät: 1. Mitä tarkoittaa biodiversiteetti? Mitä eri tasoja siinä tavataan?

Luvun 15 tehtävät: 1. Mitä tarkoittaa biodiversiteetti? Mitä eri tasoja siinä tavataan? Luvun 15 tehtävät: 1. Mitä tarkoittaa biodiversiteetti? Mitä eri tasoja siinä tavataan? Tarkoittaa maapallon tai jonkun sen osan monimuotoisuutta. Lajin sisäinen monimuotoisuus; Biodiversiteetti on elävän

Lisätiedot

Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin

Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin BIOS 3 jakso 3 Hiili esiintyy ilmakehässä epäorgaanisena hiilidioksidina ja eliöissä orgaanisena hiiliyhdisteinä. Hiili siirtyy ilmakehästä eliöihin ja eliöistä ilmakehään:

Lisätiedot

Esipuhe. Morjesta! Elikkä ei muuta kuin opiskelun iloa! Valaiskoot bioluminesenssit kiiltomadot tietäsi biologian kivikkoisella polulla.

Esipuhe. Morjesta! Elikkä ei muuta kuin opiskelun iloa! Valaiskoot bioluminesenssit kiiltomadot tietäsi biologian kivikkoisella polulla. 1 Esipuhe Morjesta! Käsissäsi tai tietokoneen ruudulla on lukion biologian kurssi 2 tärkeimmät asiat kiteyttävä kertauskirja. Olen jakanut muistiinpanot viiteen osaan kurssin aihealueiden mukaan helpottaakseni

Lisätiedot

Eliömaailma. BI1 Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma

Eliömaailma. BI1 Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma Eliömaailma BI1 Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma Aitotumalliset l. eukaryootit Esitumalliset l. prokaryootit kasvit arkit alkueliöt sienet bakteerit eläimet Eliökunnan sukupuu Tumattomat eliöt

Lisätiedot

BIODIVERSITEETTI. Lue oheinen sanomalehtiartikkeli ja vastaa sitä seuraaviin kysymyksiin. BIODIVERSITEETTI ON RATKAISU YMPÄRISTÖNHOITOON

BIODIVERSITEETTI. Lue oheinen sanomalehtiartikkeli ja vastaa sitä seuraaviin kysymyksiin. BIODIVERSITEETTI ON RATKAISU YMPÄRISTÖNHOITOON BIODIVERSITEETTI Lue oheinen sanomalehtiartikkeli ja vastaa sitä seuraaviin kysymyksiin. BIODIVERSITEETTI ON RATKAISU YMPÄRISTÖNHOITOON 5 10 15 Ekosysteemi, jossa on suuri biodiversiteetti (eli elollinen

Lisätiedot

Lataa Suomen lintuopas - Pertti Koskimies. Lataa

Lataa Suomen lintuopas - Pertti Koskimies. Lataa Lataa Suomen lintuopas - Pertti Koskimies Lataa Kirjailija: Pertti Koskimies ISBN: 9789510403259 Sivumäärä: 368 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 30.98 Mb Havainnollinen opas lintujen tunnistamiseen!uusimpien

Lisätiedot

Väestö. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma

Väestö. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma Väestö GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma Väkiluku maailmassa elää tällä hetkellä yli 7 mrd ihmistä Population clock väestön määrään ja muutoksiin vaikuttavat luonnolliset väestönmuutostekijät

Lisätiedot

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti

Lisätiedot

TEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE

TEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE TEHTÄVÄMONISTE 5. 6. -LUOKKALAISILLE 1. OMA ELÄINSUHDE A) Mikä eläin? Kirjoita viivalle. B) Mitä tunteita eläin sinussa herättää? Piirrä ympyrään hymiö: C) Mitkä eläimet eivät elä Suomessa? Ympyröi. D)

Lisätiedot

Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja

Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja Ravintoketjut Elämän ehdot Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 1. Liikkuminen Pystyy liikuttelemaan kehoaan 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan

Lisätiedot

3Eksponentiaalinen malli

3Eksponentiaalinen malli 3Eksponentiaalinen malli Bakteerien määrä lihassa lisääntyy 250 % jokaisen vuorokauden aikana. Epilepsialääkkeen määrän puoliintuminen elimistössä vie aina yhtä pitkän ajan, 12 tuntia. Tällaisia suhteellisia

Lisätiedot

Lataa Ekologinen parasitologia - Juha Laakkonen. Lataa

Lataa Ekologinen parasitologia - Juha Laakkonen. Lataa Lataa Ekologinen parasitologia - Juha Laakkonen Lataa Kirjailija: Juha Laakkonen ISBN: 9789524950565 Sivumäärä: 188 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 16.83 Mb Suurin osa maapallon eliöistä on loisia, ja niitä

Lisätiedot

Kloroplastit eli viherhiukkaset ovat kasvien soluelimiä, jotka sijaitsevat kasvien vihreissä osissa, eniten lehdissä, jopa kpl/solu.

Kloroplastit eli viherhiukkaset ovat kasvien soluelimiä, jotka sijaitsevat kasvien vihreissä osissa, eniten lehdissä, jopa kpl/solu. Valintakoe 08/MALLIVASTAUKSET Itä-Suomen yliopisto/metsätieteiden osasto Biologia. Mitä ovat kloroplastit ja miten ne toimivat? Ydinasiat: Kloroplastit eli viherhiukkaset ovat kasvien soluelimiä, jotka

Lisätiedot

750124P Ekologian perusteet (5 op)

750124P Ekologian perusteet (5 op) 750124P Ekologian perusteet (5 op) Kurssi on jakautunut kolmeen osaan, jotka noudattavat kurssikirjaa: Krebs, C.J. (2009) Ecology (6. Painos). Osa I. Luentoja pohjautuen pääasiassa kurssikirjan osiin 1-2

Lisätiedot

Bi3 Ympäristöekologia Mika Sipura

Bi3 Ympäristöekologia Mika Sipura Bi3 Ympäristöekologia Mika Sipura Kurssin sisältö 1. Luonnon monimuotoisuus ja sen säilyttäminen (kirjan sivut 6-40) 2. Ekologiset ympäristöongelmat (s. 41-67) Bi3-kurssilla tehdään mahdollisuuksien mukaan

Lisätiedot

MAR-C Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, luontotekijät (syksy 2015, 6 op) EKOLOGIA

MAR-C Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, luontotekijät (syksy 2015, 6 op) EKOLOGIA MAR-C1002 - Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, luontotekijät (syksy 2015, 6 op) EKOLOGIA Sirkku Manninen Yliopistonlehtori, dosentti Ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto sirkku.manninen@helsinki.fi

Lisätiedot

Lataa Linnut - Pertti Koskimies. Lataa

Lataa Linnut - Pertti Koskimies. Lataa Lataa Linnut - Pertti Koskimies Lataa Kirjailija: Pertti Koskimies ISBN: 9789523213845 Sivumäärä: 329 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 26.11 Mb LINNUT Lajiopas on järjestelmällinen ja tarkka maastokäsikirja

Lisätiedot

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa Anne-Mari Ventelä, FT Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti, Turun yliopisto 1 1. Pyhäjärven

Lisätiedot

Luku 21. Evoluution perusteet

Luku 21. Evoluution perusteet 1. Evoluutio käsitteenä a. Mitä käsite evoluutio tarkoittaa? b. Miten evoluutiota tapahtuu? c. Mitkä ovat evoluution päämääriä? 2. Evoluution todisteita Mitä seuraavat evoluution todisteet osoittavat evoluutiosta?

Lisätiedot

BI4 Ihmisen Biologia KAUSTISEN MUSIIKKILUKIO

BI4 Ihmisen Biologia KAUSTISEN MUSIIKKILUKIO BI4 Ihmisen Biologia KAUSTISEN MUSIIKKILUKIO 2016-2017 Tervetuloa BI4-kurssille! Kurssin tavoitteena on, että opiskelija osaa: ihmissolun erilaistumisen pääperiaatteet sekä kudosten ja elinten rakenteet

Lisätiedot

Miksei pelto kasva? Elävän maan toiminnot kasvukunnon perustana

Miksei pelto kasva? Elävän maan toiminnot kasvukunnon perustana Miksei pelto kasva? Elävän maan toiminnot kasvukunnon perustana Tuomas J. Mattila Yliopistotutkija Helsingin yliopisto, Ruralia Instituutti Seinäjoki 1.2.2018 Rikalan Säätiö Esityksen rakenne Maan kasvukunnon

Lisätiedot

ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA. Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta Matti Osara, Ympäristöministeriö

ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA. Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta Matti Osara, Ympäristöministeriö ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta 11.10.2012 Matti Osara, Ympäristöministeriö Ympäristöministeriön näkökulma suurpetoihin Suurpetoja koskevat eräät luonnonsuojelulain

Lisätiedot

BIOLOGIA. Aihekokonaisuudet. Biologian opetuksessa huomioidaan erityisesti seuraavat aihekokonaisuudet: kestävä kehitys teknologia ja yhteiskunta

BIOLOGIA. Aihekokonaisuudet. Biologian opetuksessa huomioidaan erityisesti seuraavat aihekokonaisuudet: kestävä kehitys teknologia ja yhteiskunta BIOLOGIA Biologia on luonnontiede, joka tutkii elollisen luonnon rakennetta, toimintaa ja vuorovaikutussuhteita molekyyli- ja solutasolta biosfääriin. Biologialle tieteenä on ominaista havainnointiin ja

Lisätiedot

Miksi luonnonsuojelu on tärkeää?

Miksi luonnonsuojelu on tärkeää? BIOS 3 jakso 3 Luonnonsuojelu Miksi luonnonsuojelu on tärkeää? BIOS 3 jakso 3 Luonnonsuojelussa suojellaan alkuperäistä luontoa Luonnonsuojelun tarkoituksena on varjella alkuperäistä luontoa ja sen monimuotoisuutta.

Lisätiedot

Johdat us eläinplankt onin maail maan

Johdat us eläinplankt onin maail maan Johdat us eläinplankt onin maail maan Anne-Mari Ventelä Pyhäjärvi-instituutti 1 Eläinplankt onryhmät Alkueläimet (Protozoa) Rataseläimet (Rotatoria) Äyriäiseläinplankton Vesikirput (Cladocera) Hankajalkaisäyriäiset

Lisätiedot

PROBIOOTIT KODINHOIDOSSA SYVENTÄVÄÄ TIETOA

PROBIOOTIT KODINHOIDOSSA SYVENTÄVÄÄ TIETOA PROBIOOTIT KODINHOIDOSSA SYVENTÄVÄÄ TIETOA MITÄ OVAT MIKRO-ORGANISMIT? Mikro-organismi tai mikrobi on organismi, joka on niin pieni, ettei sitä näe paljaalla silmällä. Vain siinä tapauksessa, kun niitä

Lisätiedot

Pakolliset kurssit (OL PDDLOPD%,,

Pakolliset kurssit (OL PDDLOPD%,, Pakolliset kurssit (OL PDDLOPD%,, tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla tarkoittaa

Lisätiedot

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä 26.4.2017 27.4.2017 Sisältö Miksi ekologinen näkökulma on tärkeä? Mitä kuuluu Suomen metsäluonnolle? Suojelutaso

Lisätiedot

Jenni Kankaanniemi. Lento. Annele Heikkilä & Mirja Uusi- Illikainen. Karppinen Minttu Koskela & Aino Lainesalo. Julia Koskimies & Roosa Vanhanen

Jenni Kankaanniemi. Lento. Annele Heikkilä & Mirja Uusi- Illikainen. Karppinen Minttu Koskela & Aino Lainesalo. Julia Koskimies & Roosa Vanhanen Biologian kurssi 3: Ympäristöekologia Globaalit eli maailmanlaajuiset biodiversiteettiä kaventavat ympäristöongelmat (ekologiset häiriöt) Tutustu huolella omaan aiheeseesi ja laadi selkeä esitys siitä

Lisätiedot

Helsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

Helsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Helsingin luonnon monimuotoisuus Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti kääpiä. MARKKU HEINONEN

Lisätiedot

Kaupunkiekologia: teoriasta käytäntöön työkaluja ympäristökasvattajalle

Kaupunkiekologia: teoriasta käytäntöön työkaluja ympäristökasvattajalle Kaupunkiekologia: teoriasta käytäntöön työkaluja ympäristökasvattajalle Ympäristökasvatuspäivät 2010 Jari Niemelä Kaupunkiekologian professori Helsingin yliopisto www.helsinki.fi/yliopisto 11.10.2010 1

Lisätiedot

Lajien levinneisyysmuutokset ja ilmastonmuutos - Linnut ympäristömuutosten ilmentäjinä

Lajien levinneisyysmuutokset ja ilmastonmuutos - Linnut ympäristömuutosten ilmentäjinä Lajien levinneisyysmuutokset ja ilmastonmuutos - Linnut ympäristömuutosten ilmentäjinä Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellinen keskusmuseo, HY aleksi.lehikoinen@helsinki.fi Oma esittely Gradu 2003 HY: Merimetson

Lisätiedot

Tehtävät Lukuun 15. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Eliökunnan kehitys - vedestä maalle siirtyminen

Tehtävät Lukuun 15. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Eliökunnan kehitys - vedestä maalle siirtyminen Tehtävät Lukuun 15. Tehtävä 1. Eliökunnan kehitys - vedestä maalle siirtyminen Eliöiden kehittyminen vesielämään sopeutuneista eliöistä maalla eläviin kasveihin ja eläimiin vaati monia muutoksia niiden

Lisätiedot

Lataa Valkoselkätikka - Kimmo Martiskainen. Lataa

Lataa Valkoselkätikka - Kimmo Martiskainen. Lataa Lataa Valkoselkätikka - Kimmo Martiskainen Lataa Kirjailija: Kimmo Martiskainen ISBN: 9789522540720 Sivumäärä: 202 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 18.65 Mb Valkoselkätikka on aina kuulunut Suomessa pesivään

Lisätiedot

Lisääntyminen. BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma

Lisääntyminen. BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma Lisääntyminen BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma säilyä hengissä ja lisääntyä kaksi tapaa lisääntyä suvuton suvullinen suvuttomassa lisääntymisessä uusi yksilö syntyy ilman sukusoluja suvullisessa

Lisätiedot

Talvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: 1.-4. lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi

Talvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: 1.-4. lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Talvinen luonto -tehtävärastit Avainsanat: biologia, talvehtiminen Luokkataso: 1.-4. lk Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Suvi Saarnio ja Merja

Lisätiedot

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle Solun toiminta II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle 1. Avainsanat 2. Fotosynteesi eli yhteyttäminen 3. Viherhiukkanen eli kloroplasti 4. Fotosynteesin reaktiot 5. Mitä kasvit

Lisätiedot

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015 Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015 Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Riistapäivät 20.1.2015, Oulu Uhanalaisuusarvioinnit Suomessa Suomessa on tehty neljä lajien uhanalaisuusarviointia: 1985, 1991,

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

Lataa. 5. painos Painovuosi: 2004 Kovakantinen Kirjastoluokka: 568 ISBN:

Lataa. 5. painos Painovuosi: 2004 Kovakantinen Kirjastoluokka: 568 ISBN: Lataa Suomen luonto-opas - Lasse J. Laine Lataa Kirjailija: Lasse J. Laine ISBN: 9789510239421 Sivumäärä: 421 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 38.84 Mb Jokaisen luonnossa liikkuvan perusteos, joka soveltuu

Lisätiedot

Kultasakaali riistalajiksi - perustelut. Neuvotteleva virkamies Sami Niemi MmVk

Kultasakaali riistalajiksi - perustelut. Neuvotteleva virkamies Sami Niemi MmVk Kultasakaali riistalajiksi - perustelut Neuvotteleva virkamies Sami Niemi MmVk 29.2.2019 Kultasakaali on jo nyt vieraslaji Kultasakaali on vieraslajiasetuksella säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi

Lisätiedot

Lataa Eläinten oikeudet - Catharine Grant. Lataa

Lataa Eläinten oikeudet - Catharine Grant. Lataa Lataa Eläinten oikeudet - Catharine Grant Lataa Kirjailija: Catharine Grant ISBN: 9789522641731 Sivumäärä: 225 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 18.39 Mb Tänä päivänä eläimet tarvitsevat enemmän suojelua

Lisätiedot

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1) Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla

Lisätiedot

RIISTAELÄIN- EKOLOGIAN PERUSTEITA

RIISTAELÄIN- EKOLOGIAN PERUSTEITA RIISTAELÄIN- EKOLOGIAN PERUSTEITA Tämä kalvosarja esittelee EKOLOGIAN PERUSKÄSITTEITÄ IHMISEN VAIKUTUKSIA LUONTOON JA RIISTALAJIEN ELINYMPÄRISTÖIHIN ELÄINTEN SOPEUTUMISTA JA ERILAISIA KEINOJA SELVIYTYÄ

Lisätiedot

Merimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku 31.10.- 1.11.2012. Kuva: Esa Lehtonen

Merimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku 31.10.- 1.11.2012. Kuva: Esa Lehtonen Merimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku 31.10.- 1.11.2012 Kuva: Esa Lehtonen Esityksen sisältö Merimetso kiistan kohteena, tutkimuksen rooli Miksi merimetsoa on

Lisätiedot

BIOLOGIA VUOSILUOKAT 7-9

BIOLOGIA VUOSILUOKAT 7-9 BIOLOGIA VUOSILUOKAT 7-9 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 7-9 Biologian opetuksen tehtävänä on auttaa oppilaita elämää ja sen kehittymistä, kartuttaa oppilaan luonnontuntemusta sekä ohjata oppilaita ekosysteemien

Lisätiedot

BIOLOGIA 1. kurssi 7. luokka

BIOLOGIA 1. kurssi 7. luokka 1. kurssi 7. luokka Kurssin tavoitteena on ohjata oppilasta ymmärtämään elämän perusilmiöitä ja vesiekosysteemien rakennetta ja toimintaa. Tavoitteena on, että oppilas oppii tunnistamaan ja luokittelemaan

Lisätiedot

Tekemistä varhaiskasvatukseen

Tekemistä varhaiskasvatukseen Tekemistä varhaiskasvatukseen Ympäristöviikko on vihreitä tekoja ja hauskaa yhdessäoloa! Osallistumalla voit osoittaa ympäristöasioiden tärkeyden ja arvostuksesi luontoa kohtaan. Seuraavilla sivuilla on

Lisätiedot

Lataa Tutkimusmatkoja saarille - Ilkka Hanski. Lataa

Lataa Tutkimusmatkoja saarille - Ilkka Hanski. Lataa Lataa Tutkimusmatkoja saarille - Ilkka Hanski Lataa Kirjailija: Ilkka Hanski ISBN: 9789524953993 Sivumäärä: 351 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 36.78 Mb Elämän valtava kirjo on planeettamme hämmästyttävimpiä

Lisätiedot

Lajien ominaisuudet ja niiden herkkyys ilmastonmuutokselle

Lajien ominaisuudet ja niiden herkkyys ilmastonmuutokselle Lajien ominaisuudet ja niiden herkkyys ilmastonmuutokselle Juha Pöyry Suomen ympäristökeskus (SYKE) Ennallistaminen ja luonnonhoito Muuttuvassa ilmastossa -seminaari Ympäristöministeriö, Helsinki 14.11.2018

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointi - mistä oikein puhutaan?

Eläinten hyvinvointi - mistä oikein puhutaan? Eläinten hyvinvointi - mistä oikein puhutaan? Anna Valros Eläinten hyvinvointitieteen professori Eläinlääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto Hyvinvointi on eläimen kokemus sen omasta psyykkisestä

Lisätiedot

Riekon (Lagopus lagopus) talviravinnon käyttö ja valinta Suomen eteläisissä populaatioissa

Riekon (Lagopus lagopus) talviravinnon käyttö ja valinta Suomen eteläisissä populaatioissa Riekon (Lagopus lagopus) talviravinnon käyttö ja valinta Suomen eteläisissä populaatioissa Jenni Miettunen Pro gradu 2009 Ohjaaja: Prof. Heikki Roininen Biotieteiden tiedekunta Joensuun yliopisto Riekon

Lisätiedot

Linnuston esiintyminen murroksessa: Ilmasto- ja elinympäristömuutokset

Linnuston esiintyminen murroksessa: Ilmasto- ja elinympäristömuutokset Linnuston esiintyminen murroksessa: Ilmasto- ja elinympäristömuutokset Aleksi Lehikoinen Luomus, Helsingin yliopisto aleksi.lehikoinen@helsinki.fi Twitter: @AksuLehikoinen Linnustonseuranta http://www.luomus.fi/seurannat/

Lisätiedot

Uhanalaisuusarvioinnin keskeiset käsitteet. Annika Uddström, Suomen ympäristökeskus,

Uhanalaisuusarvioinnin keskeiset käsitteet. Annika Uddström, Suomen ympäristökeskus, Uhanalaisuusarvioinnin keskeiset käsitteet Annika Uddström, Suomen ympäristökeskus, 2.2.2017 Populaatio ja populaatiokoko (kriteerit A, C ja D) Populaatiolla tarkoitetaan lajin tarkastelualueella elävää

Lisätiedot

Muikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto

Muikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto Muikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto 100 vuotta suomalaista muikkututkimustaseminaari Jyväskylä 2.12.2008 LÄMPÖTILA SADANTA Erotus (%) vuosien 1961-1990 keskiarvosta Erotus

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointi osana lihateollisuuden toimintaa. 3.12.2010 Olli Paakkala LSO Foods Oy

Eläinten hyvinvointi osana lihateollisuuden toimintaa. 3.12.2010 Olli Paakkala LSO Foods Oy Eläinten hyvinvointi osana lihateollisuuden toimintaa 3.12.2010 Olli Paakkala LSO Foods Oy Eläimen viisi vapautta 1. Vapaus janosta ja nälästä Eläimen saatavilla pitää olla raikasta vettä ja ravitsemuksellisesti

Lisätiedot

Lataa Tutkimusmatkoja saarille: Luonnon monimuotoisuutta kartoittamassa - Ilkka Hanski. Lataa

Lataa Tutkimusmatkoja saarille: Luonnon monimuotoisuutta kartoittamassa - Ilkka Hanski. Lataa Lataa Tutkimusmatkoja saarille: Luonnon monimuotoisuutta kartoittamassa - Ilkka Hanski Lataa Kirjailija: Ilkka Hanski ISBN: 9789524959247 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 20.87 Mb Elämän valtava kirjo on

Lisätiedot

Kestävän kehityksen välttämättömyys

Kestävän kehityksen välttämättömyys Tähän uskon uskotko sinä? hissipuhe muutoksesta ja tulevaisuudesta: Kestävän kehityksen välttämättömyys Mauri Åhlberg Professori, Helsingin yliopisto http://www.helsinki.fi/people/mauri.a hlberg Ohjelman

Lisätiedot

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Biologia vuosiluokat 7-9

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Biologia vuosiluokat 7-9 2016 Biologia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Biologia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun biologian opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden biologian

Lisätiedot

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsien ekologia ja käyttö

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsien ekologia ja käyttö Tehtävä 1: Pisteet /5 pistettä 1. Mitä ovat abioottiset ympäristötekijät? Kuvaa vähintään neljä abioottista ympäristötekijää ja kerro, minkälainen yhteys tai vaikutus niillä on metsämäntyyn? (5 p.) Abioottisilla

Lisätiedot

5.7 Biologia Perusopetus Opetuksen tavoitteet Valinnaiset kurssit 1. Elämä ja evoluutio (bi1) 2. Ekosysteemit ja ympäristönsuojelu (bi2)

5.7 Biologia Perusopetus Opetuksen tavoitteet Valinnaiset kurssit 1. Elämä ja evoluutio (bi1) 2. Ekosysteemit ja ympäristönsuojelu (bi2) 5.7 Biologia Biologia tutkii elämää ja sen edellytyksiä. Opetus syventää aikuisopiskelijan luonnontuntemusta ja auttaa ymmärtämään luonnon perusilmiöitä. Biologian opiskelu kehittää opiskelijan luonnontieteellistä

Lisätiedot

Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen. Tutkija Maiju Lehtiniemi

Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen. Tutkija Maiju Lehtiniemi Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen Tutkija Maiju Lehtiniemi HELCOM seurannan yhteydessä kerätty aikasarja vuodesta 1979 Eri merialueilta: -Varsinainen Itämeri -Suomenlahti -Pohjanlahti

Lisätiedot

III Perinnöllisyystieteen perusteita

III Perinnöllisyystieteen perusteita Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 15. Populaatiogenetiikka ja evoluutio 1. Avainsanat 2. Evoluutio muuttaa geenipoolia 3. Mihin valinta kohdistuu? 4. Yksilön muuntelua

Lisätiedot

Pörinää ilmassa, möyrimistä maassa - madot ja hyönteiset luonnossa

Pörinää ilmassa, möyrimistä maassa - madot ja hyönteiset luonnossa Pörinää ilmassa, möyrimistä maassa - madot ja hyönteiset luonnossa Jarkko Niemi, Luonnonvarakeskus Lasten Yliopisto, Seinäjoki, 16.4.2016 Luennon sisältö Mitä ovat hyönteiset ja madot Mikä on niiden rooli

Lisätiedot

Sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä kehitys suhteessa ekologisesti ja taloudellisesti kestävään kehitykseen

Sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä kehitys suhteessa ekologisesti ja taloudellisesti kestävään kehitykseen Sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä kehitys suhteessa ekologisesti ja taloudellisesti kestävään kehitykseen Prof. Mauri Åhlbergin kommenttipuheenvuoro Kestävä kehitys, hyvä ympäristö ja hyvä elämä

Lisätiedot

Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti eli elonkirjo

Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti eli elonkirjo Kolme tasoa: Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti eli elonkirjo 1. Lajinsisäinen monimuotoisuus tarkoittaa erilaisten fenotyyppisten ja genotyyppisten muotojen runsautta 2. Lajistomonimuotoisuus

Lisätiedot

Kasvioppi 1. Kasvupaikka- ja kasvillisuustyypit Kasvillisuusvyöhykkeet Kasvien yleiset vaatimukset

Kasvioppi 1. Kasvupaikka- ja kasvillisuustyypit Kasvillisuusvyöhykkeet Kasvien yleiset vaatimukset Kasvioppi 1 Kasvupaikka- ja kasvillisuustyypit Kasvillisuusvyöhykkeet Kasvien yleiset vaatimukset MAR-C1002 Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, Luontotekijät FM Ahti Launis 9.11.2016 Kasviyhteisöjen luokittelu

Lisätiedot

Ilmasto muuttuu mitä vaikutuksia sillä on silakka ja kilohailikantoihin sekä kalastukseen

Ilmasto muuttuu mitä vaikutuksia sillä on silakka ja kilohailikantoihin sekä kalastukseen Ilmasto muuttuu mitä vaikutuksia sillä on silakka ja kilohailikantoihin sekä kalastukseen Jari Raitaniemi, Luonnonvarakeskus Kalapäivät, Caribia, Turku 29.3.2019 Ilmastonmuutoksen odotetaan aiheuttavan

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Näkökulmia sosiaalisten yritysten kilpailuedusta alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Lähtökohdat Miten

Lisätiedot

Biologia ylioppilaskoe

Biologia ylioppilaskoe Biologia ylioppilaskoe 12 tehtävää, joista kahdeksaan (8) vastataan Tehtävät vaikeutuvat loppua kohden, jokeritehtävät merkitty +:lla Molempiin jokereihin saa vastata ja ne lasketaan mukaan kahdeksaan

Lisätiedot

Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto

Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto 1 Ekologinen päätösanalyysi 1 Ekologinen päätösanalyysi Ekologisen tiedon systemaattista käyttöä päätöksenteon apuna

Lisätiedot

BIOS 1 ja OPS 2016 OPS Biologian opetussuunnitelma Opetuksen tavoitteet

BIOS 1 ja OPS 2016 OPS Biologian opetussuunnitelma Opetuksen tavoitteet BIOS 1 ja OPS 2016 Biologian opetussuunnitelma 2016 Biologian opetuksen tehtävänä on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun kehittymistä. Opetus lisää ymmärrystä biologian merkityksestä osana

Lisätiedot

Muuttuva ilmasto vaikutukset metsiin ja metsäalan elinkeinoihin. Seppo Kellomäki Joensuun yliopisto

Muuttuva ilmasto vaikutukset metsiin ja metsäalan elinkeinoihin. Seppo Kellomäki Joensuun yliopisto Muuttuva ilmasto vaikutukset metsiin ja metsäalan elinkeinoihin Seppo Kellomäki Joensuun yliopisto Metsäalan tulevaisuus foorumi: lähtökohtia ympäristöryhmän työlle Ympäristöryhmän työn tärkeitä lähtökohtia

Lisätiedot

Keskeiset termit kalakantaarvioiden. Ari Leskelä, RKTL

Keskeiset termit kalakantaarvioiden. Ari Leskelä, RKTL Keskeiset termit kalakantaarvioiden laadinnassa Ari Leskelä, RKTL 21.3.2014 Mitkä? SSB, kutukannan biomassa R, rekrytointi F, kalastuskuolevuus M, luonnollinen kuolevuus MSY, kestävä enimmäistuotto Kalakanta

Lisätiedot

Biologian kokeellisuuteen liittyvä pienimuotoinen tutkimus tai projekti. Kurssia ei suositella itsenäisesti suoritettavaksi.

Biologian kokeellisuuteen liittyvä pienimuotoinen tutkimus tai projekti. Kurssia ei suositella itsenäisesti suoritettavaksi. Pakolliset kurssit 1. Elämä ja evoluutio (BI01) Kurssilla perehdytään elämän edellytyksiin ja kaikille eliöille tunnusomaisiin piirteisiin. Kurssilla tutustutaan myös biologian tapaan hankkia ja kuvata

Lisätiedot

TEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE

TEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE TEHTÄVÄMONISTE 5. 6. -LUOKKALAISILLE 1. OMA ELÄINSUHDE A) Mikä eläin? Kirjoita viivalle. B) Mitä tunteita eläin sinussa herättää? Piirrä ympyrään hymiö: C) Mitkä eläimet eivät elä Suomessa? Ympyröi. D)

Lisätiedot

Tunnista lajit ja logot

Tunnista lajit ja logot Tunnista lajit ja logot Tehtävässä testataan kuinka monta lähiympäristön eläin- tai kasviasukasta oppilaat tuntevat. Tarkoituksena on sen jälkeen miettiä, miksi näistä (ja muista) lajeista on syytä välittää.

Lisätiedot

Hiidenveden ekologisen tilan kehitys Mitä eri biologiset indikaattorit kertovat Hiidenveden tilan kehityksestä?

Hiidenveden ekologisen tilan kehitys Mitä eri biologiset indikaattorit kertovat Hiidenveden tilan kehityksestä? Hiidenveden ekologisen tilan kehitys Mitä eri biologiset indikaattorit kertovat Hiidenveden tilan kehityksestä? Tutkimuspäällikkö Anne Liljendahl, LUVY ry Hiidenvedellä tehdyt ekologiset tutkimukset 2016-2017

Lisätiedot

EKOLOGISET KÄYTÄVÄT. Immalanjärvi - Hiitolanjoki. Jari Kiljunen

EKOLOGISET KÄYTÄVÄT. Immalanjärvi - Hiitolanjoki. Jari Kiljunen EKOLOGISET KÄYTÄVÄT Immalanjärvi - Hiitolanjoki 2017 Jari Kiljunen S i v u 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. MENETELMÄT... 4 3. ALUEEN LUONNON YLEISPIIRTEET... 5 4. EKOLOGINEN VERKOSTO... 6 5. EKOLOGISET

Lisätiedot

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Joet ja kunnostus Joen määritelmä Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Valuma-alueella tarkoitetaan aluetta, jolta vedet kerääntyvät samaan vesistöön. Jokiekosysteemin

Lisätiedot

Vuosiluokilla 5-6 biologian ja maantiedon opetukseen integroidaan myös terveystiedon opetusta.

Vuosiluokilla 5-6 biologian ja maantiedon opetukseen integroidaan myös terveystiedon opetusta. BIOLOGIA JA MAANTIETO Biologian opetuksessa tutkitaan elämää ja sen ilmiöitä. oppii tunnistamaan eliölajeja, ymmärtämään eliöiden ja niiden elinympäristöjen välistä vuorovaikutusta sekä arvostamaan ja

Lisätiedot

Maatalousympäristöjen ekosysteemipalvelut: kysyntä, tarjonta ja politiikkaohjaus, MAAESP (Luke, PTT)

Maatalousympäristöjen ekosysteemipalvelut: kysyntä, tarjonta ja politiikkaohjaus, MAAESP (Luke, PTT) Maatalousympäristöjen ekosysteemipalvelut: kysyntä, tarjonta ja politiikkaohjaus, MAAESP (Luke, PTT) Value based result oriented agri food policies: legitimacy, efficiency and feasibility VABARO (Luke)

Lisätiedot

VIERASLAJIEN SEURANTA JA TIEDON VÄLITYS

VIERASLAJIEN SEURANTA JA TIEDON VÄLITYS VIERASLAJIEN SEURANTA JA TIEDON VÄLITYS Harry Helmisaari Suomen ympäristökeskus Vieraslajistrategian aloitusseminaari Säätytalo 15.10.2008 Harry.Helmisaari@ymparisto.fi Harry.Helmisaari@ymparisto.fi http://www.ymparisto.fi/vieraatlajit

Lisätiedot

5.7. Biologia. Opetuksen tavoitteet

5.7. Biologia. Opetuksen tavoitteet 5.7. Biologia Biologia on luonnontiede, joka tutkii elollisen luonnon rakennetta, toimintaa ja vuorovaikutussuhteita molekyyli- ja solutasolta biosfääriin. Biologialle tieteenä on ominaista havainnointiin

Lisätiedot

Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen

Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen ZIG KOCH / WWF BENNY ANG / FLICKR WWF:n tavoitteet vuoteen 2020 Luonnon monimuotoisuus ei heikkene 2020 jälkeen Ekologinen jalanjälki ei kasva 2020 jälkeen

Lisätiedot