välillä.; Kasvavasti: Syntyvyys ja tulomuutto. Vähenevästi: kuolevuus ja lähtömuutto. Nopeaa kasvua tapahtuu, jos ympäristö on suotuisa.
|
|
- Petri Lahti
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Mitä ekologia tutkii? Eliöiden levinneisyyteen ja runsauteen vaikuttavia tekijöitä yksilö-, populaatio-, eliöyhteisö- ja ekosysteemitasolla.; Ekologia on biologian osa-alue, joka tutkii eliöiden levinnäisyyteen ja runsauteen vaikuttavia tekijöitä.; Eliöiden levinnäisyyteen ja runsauteen vaikuttavia tekijöitä eli niiden ympäristön välisiä suhteita; Eliöiden levinneisyyteen ja runsauteen vaikuttavia tekijöitä yksilö-, populaatio-, eliöyhteisö- ja ekosysteemitasolla.; se tutkii eliöiden ja eliölajien vuorovaikutusta toistensa ja niitä ympäröivän elottoman ympäristön kanssa; Ekologia on biologian monitieteinen haara, joka tutkii eliöiden ja eliölajien vuorovaikutusta toistensa sekä niitä ympäröivän elottoman ympäristön kanssa.; Eliöiden levinneisyyteen ja runsauteen vaikuttavia tekijöitä yksilö-, populaatio-, eliöyhteisö- ja ekosysteemitasolla. Ekologia lisäksi tarkastelee eliöiden ja ympäristön suhdetta.; tutkii eliöiden ja ympäristön suhteita; Ekologia tutkii tekijöitä, jotka vaikuttavat eliöiden levinneisyyteen ja runsauteen.; eliöiden levinneisyyteen ja runsauteen vaikuttavia tekijöit, sekä eliöiden ja niidenympäristön välisiä suhteita; Biologian osa-alue, jossa tutkitaan eliöiden levinneisyyteen ja runsauteen vaikuttavia tekijöitä esim. yksilö- ja populaatiotasolla.; eliöiden levinneisyyteen ja runsauteen vaikuttavia tekijöitä; Eliöiden ja ympäristön suhdetta. Eliöiden levinneisyyteen ja runsauteen vaikuttavia asioita.;; Ekologia tutkii eliöiden levinneisyyteen ja runsauteen vaikuttavia tekijöitä yksilö-, populaatio-, eliöyhteisö- ja ekosysteemitasolla.; Biologian osa-alue, jossa tutkitaan eliöiden levinnäisyyteen ja runsauteen vaikuttavia tekijöitä yksilö-, populaatio-, eliöyhteisö- ja ekosysteemitasolla. 2. Mitä tarkoitetaan termillä ekolokero? Ekolokero on elottomien ja elollisten ympäristötekijöiden yhdessä "rajaama" tila. Se kertoo yksilön, populaation tai lajin sopeutumisesta elottomaan elinympäristöön ja suhteesta muihin eliöihin.; Ekolokero kuvaa eliön paikkaa ja sopeutumista sen elinympäristössä.; Eläinpopulaation tai lajin paikka, asema ja tehtävä ekosysteemissä; Eliön, populaation tai lajin, paikka, asema ja tehtävä ekosysteemissä.; eliölajin tai - popuaation paikka eliöyhteisössä; kuvaa eliölajin tai -populaation paikkaa eliöyhteisössä.; Ekolokero kuvaa eliön asemaa elinympäristössään, eli kertoo mitä elollisen ja elottoman luonnon tekijöitä eliö tarvitsee ja hyödyntää.; Sillä kuvataan eliön asemaa elinympäristössään.; ekolokero on paikka kullekkin eliölle ravintoketjussa. ruoka, elintila eri lajeilla.; Ekolokero kuvaa eliön asemaa elinympäristössä.; eläinpopulaation tai lajin paikka,asema ja tehtävä ekosysteemissä; Kuvaa eliölajin ja populaation paikkaa yhteisössä.; sitä voidaan verrata eliön osoitteesseen ja työhön ekosysteemissä; Ekolokero on erilaisten elollisten ja elottomien ympäristötekijöiden rajaama 'tila' jossa laji elää.; Ekolokerolla tarkoitetaan eliön asemaa ympäristössään.; Eliöiden asemaa ympäristössä. Verrattavissa eliön "osoitteeseen" ja "ammattiin" elinympäristössä.
2 3. Miten ekolokero ilmenee? Se ilmenee rakenteessa, elintoiminnoissa ja käyttäytymisessä, jotka ovat kehittyneet kullekkin lajille tyypillisiksi evoluution kuluessa.; rakenteessa, elintavoissa ja käyttäytymisessä; Ilmaisee tapaa jokla se on sopeutunut ympäristöön ja hyväksikäyttää sitä; Ekolokeron voi havaita yksilö-, populaatio- ja lajitasolla elinympäristön valinnassa ja tavassa hyödyntää sen resursseja. Se ilmenee rakenteessa, elintoiminnoissa ja käyttäytymisessä.; rakenteessa, elintoiminnossa ja käyttäytymisessä; Ekologinen lokero kertoo sen, miten populaatio suhtautuu esimerkiksi ravinnon, tilan ja petojen määrän muutokseen.; Ilmenee eliön rakenteessa, elintoiminnoissa ja käyttäytymisessä.; Abioottisten ja bioottisten ympäristötekijöiden rajaamana tilana, joka kertoo yksilön, populaation tai lajin sopeutumisesta omaan elinympäristöönsä.; ekolokero ilmenee elöiden välisissä suhteissa, jossa on tuottajat, kuluttajat ja loiset; Yksilö-, populaatio- ja lajitasolla elinympäristön valinnassa ja tavassa hyödyntää sen resursseja.; ilmaisee tapaa jolla se on sopeutunut ympäristtöön ja hyväksikäyttää sitä; Ilmenee rakenteessa, elintoiminnoissa ja käyttäytymisessä.; se on bioottisten tekijöiden rajaama tila; Ekolokerot ilmenevät erilaisiin ympäristöoloihin sopeutumista niin ravinnon, pesäpaikojen kuin muidenkin vastaavien ominaisuuksien osalta. Tällöin se näkyy esimerkiksi rakenteessa, käyttäytymisessä ja elintoiminnoissa. Näin kilpailua rajallisista resursseista saadaan vähennettyä.; Ekolokero ilmenee yksilön, populaation tai lajin sopeutumisena elottomaan ympäristöön ja suhteeseen muihin eliöihin.; Elottomista (abioottisista) ympäristötekijöistä ja elollisista (bioottisista) ympäristötekijöistä. 4. Minkälainen laji on indikaattorilaji? Ilmentäjälaji, joka on sietoisuudeltaan kapea-alainen ja, jonka esiintymisen tai runsauden perusteella voidaan tehdä päätelmiä ympäristön tilasta.; Indikaattorilaji on usein kapeaalainen laji, joka reagoi herkästi ympäristön muutoksiin. Esim. naava on indikaattori- eli ilmentäjälaji.; Ilmentäjälaji sietoisuudeltaan kapea-alainen laji jonka esiintymisen tai runsauden perusteella voidaan tehdä päätelmiä ympäristön tilasta; Ilmentäjälaji, joka on sietoisuudeltaan kapea-alainen laji. Sen esiintymisen tai runsauden perusteella voidaan tehdä päätelmiä ympäristön tilasta.; eliölaji, johon vaikuttaa todella helposti esim, ympäristön muutokset, toimii apuna ympäristön voinnin määrittämisessä; ilmentäjälaji on eliölaji, jonka sietoisuus on kapea-alainen, joten sen levinneisyydessä tapahtuvien muutosten avulla voidaan tehdä luotettavia päätelmiä ympäristön voinnista ilman kalliita tutkimuslaitteita.; Indikaattorilajin ekolokero on pieni, eli laji on kapea-alainen, eli ei sopeudu hyvin ympäristön muutoksiin.; Ekolokeroltaan kapea-alaisia eliölajeja, joiden runsaus tai puuttuminen voi ilmentää ympäristön muutoksia.; on ilmentäjälaji joka on herkkä ilmaston muutoksille ja siinä näkyy nopeasti vaikutukset. on ilmentäjälaji on eliölaji joka on herkkä ympäristön muutoksille ja siinä näkyvät nopeasti ympäristön
3 muutokset esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutuksesta.; Indikaattori on eliölaji, jonka sietoisuus on kapea-alainen. (esim. Valkoselkätikka); ilmentäjälaji sietoisuudeltaan kapeaalainen laji jonka esiintymisen tai runsauden perusteella voidaan tehdä päätelmiä ympäristön tilasta; Reagoi helposti mm. ympäristön aiheuttamiin muutoksiin. Esim naava.; Jonka levinneisyys vaatimus on tarkka. lajin esiintymistä voidaan pitää merkkinä jostain ilmiöstä. esim ravut sammal jne; Indikaattorilajit ovat sietoisuudeltaan jonkin tekijän suhteen kapea-alaisia. Tällöin kyseisen lajin esiintymisrunsauden perusteella voidaan tehdä päätelmiä ympäristön tilasta kyseisen tekijän suhteen. Esim. naava; Indikaattorilaji on ilmentäjälaji, joka on sietoisuudeltaan kapea-alainen. Sen avulla voidaan tehdä päätelmiä ympäristön tilasta, sillä se reagoi herkästi muutoksiin.; Ilmentäjälajeja, kapea-alainen laji. 5. Mitä tarkoitetaan minimitekijällä? Se ympäristötekijä, joka vaikuttaa jonkin eliölajin menestymiseen eniten.; Ympäristötekijää, joka vaikuttaa eniten jonkin eliölajin menestymiseen. Vesiekosysteemeissä se on usein fosfaatti.; Ympäristötekijä joka ensinmäisenä rajoittaa eliön esiintymistä; Niukkuustekijä, ympäristötekijä, joka ensimmäisenä rajoittaa eliön esiintymistä.; ympäristötekijä, joka rajoittaa eliön menestymiseen silloin, kun muut toiminnot ovat eliön sietoalueella; Minimitekijä eli niukkuustekijä on ympäristötekijä, joka rajoittaa jonkin eliön esiintymistä tai menestymistä silloin, kun muut eliöön vaikuttavat asiat ovat sen sietoalueella.; Minimitekijä on se ympäristötekijä, jota on vähiten saatavilla ja siten sen määrä vaikuttaa sillä hetkellä eniten jonkin eliön menestymiseen.; Minimitekijä on ympäristöön vaikuttava tekijä, jolla on suurin rajoittava vaikutus jonkin eliölajin menestykseen.; on ympäristötekijä joka rajoittaa jonkin eliön esiintymistä.; Ympäristötekijä, jolla on suurin vaikutus tietyn lajin menestymiselle.; ympäristötekijä joka ensimmäisenä rajoittaa eliön esiintymistä; Se ympäristötekijä, joka vaikuttaa jonkin eliölajin menestymisen eniten. Suomessa se on usein lämpötila tai kasvukauden lyhyys.; ympäristön aiheuttama ilmiö mikä rajoittaa lajin lisääntymistä, kuivuus valo ravinteiden niukkuus.; Eliön esiintymistä ensimmäisenä rajoittava ympäristötekijä; Minimitekijällä tarkoitetaan ympäristötekijää, joka rajoittaa ensimmäisenä eliön esiintymistä.; Rajoittava tekijä. Kasvien kasvu ja tuotantoteho riippuu siitä aineesta, mitä on vähiten saatavilla. 6. Määrittele mikä on populatio? Samlla alueella elävät saman lajin yksilöt, jotka voivat lisääntyä keskenään.; Populaation on samalla alueella, samanaikaisesti elävä saman lajin yksilöiden joukko, eli yksinkertaisesti saman lajin yksilöt, jotka kykenevät lisääntymään keskenään.; Samanaikaisesti tietyllä alueella elävät saman lahin edustajat; Samalla alueella elävät saman lajin yksilöt, jotka voivat lisääntyä keskenään.; samalla alueella elävät saman lajin yksilöt, jotka voivat lisääntyä keskenään; Populaatiolla eli kannalla tarkoitetaan
4 biologiassa tavallisesti niiden yksilöiden joukkoa, jotka kuuluvat samaan lajiin ja elävät samanaikaisesti samalla alueella.; Populaatio on sellainen joukko eliöitä, jotka kuuluvat samaan lajiin ja kykenevät lisääntymään keskenään.; on joukko saman lajin yksilöitä jotka pystyvat lisääntymään keskenään.; Populaatio on samalla alueella elävät saman lajin yksilöt, jotka pystyvät lisääntymään keskenään.; samanaikaisesti tietyllä alueella elävät saman lajin edustajat; Samalla alueella elävän saman lajin yksilöt = lisääntymisyhteisö; jonkun alueen eläinten/ lajin lukumäärä; Tietyllä alueella samanaikaisesti elävät saman lajin yksilöt, jotka voivat lisääntyä keskenään; Populaatio on lisääntymisyhteisö. Samalla alueella elävät saman lajin edustajat muodostavat populaation.; Populaatio on joukko saman lajin yksilöitä, jotka asuvat samalla alueella. 7. Mitä talvehtimistapoja on eläimillä? Talviuni, talvihorros ja kylmänhorros.; Talvihorros, talviuni, kylmänhorros.; Talvihorros, kylmähorros, karvapeite, muutto muualle; talviuni, talvihorros, kylmähorros; Talvihorros, kylmähorros; talviuni, talvihorros, kylmänhorros; talvihorros,talviuni ja kylmänhorros; Talviuni, talvihorros ja kylmänhorros; talvihorros,kylmähorros,karvapeite,muutto muualle; Horros, talviuni, talvimodi; Talviuni, talvihorros, kylmähorros; Eläinten talvehtimistapoja ovat talviuni, jolloin joidenkin tasalämpöisten eliöiden kudosten aineenvaihdunta hidastuu, mutta elimistön lämpötila laskee vain muutaman asteen, ja talvihorros, jolloin joidenkin tasalämpöisen eliön elimistön lämpötila laskee lähelle 0 astetta. 8. Mitkä tekijät vaikuttavat populaation kokoon? Syntyvyys, kuolevuus, tulomuutto ja lähtömuutto; Populaation kokoon vaikuttavat lajien välinen ja yksilöjen välinen kilpailu, ravinnon ja petojen määrä, sekä mahdolliset loiset.; Ruuan saatavuus, elinympäristöt, loiset; Tulo- ja lähtömuutto, syntyvyys ja kuolevuus,; syntyvyys, tulomuutto, lähtömuutto, kuolleisuus; vaihtelee suuresti mm. populaation ekologisista vaatimuksista ja maaston pilkkoutumisesta johtuen. Joskus kokoa on vaikea määrittää, joskus taas helppo. Tiheyteen vaikuttavat syntyvyys, immigraatio (saavunta, tulomuutto), kuolevuus ja emigraatio; Syntyvyys, tulomuutto, kuolevuus ja lähtömuutto, ikä- ja sukupuolijakauma; Syntyvyys, tulomuutto (eli immigraatio), kuolevuus ja lähtömuutto (eli emigraatio) sekä populaation yksilöiden ikä.; ravinnon saanti,kuolleisuus,syntyvyys,lähtömuutto ja tulomuutto.; Ravinto, syntyvyys, tulo- ja lähtömuutto, sairaudet, pedot, stressi, elintila ja loiset; ruuan saatavuus, elinymäristö, loiset; Populaation kokoon vaikuttavat: syntyvyys, kuolevaisuus, tulo- ja lähtömuutto, ravinto, pesintä ja asumisalueet; saallistajien määrä, ympäristö, ravinto; Ravinnon määrä, elintila, sairaudet, loiset ja pedot, sekä ympäristön kantokyky vaikuttavat populaation kokoon. Siihen vaikuttavat myös syntyvyys, kuolevuus ja tulo- tai lähtömuutto; Populaation kokoon vaikuttavia tekijöitä ovat elinympäristön koko, ravinnon määrä, kilpailu yksilöiden
5 välillä.; Kasvavasti: Syntyvyys ja tulomuutto. Vähenevästi: kuolevuus ja lähtömuutto. Nopeaa kasvua tapahtuu, jos ympäristö on suotuisa. 9. Selitä mitä tarkoitetaan ympäristön kantokyvyllä ja ympäristön vastuksella? Ympäristön kantokyvyllä tarkoitetaan suurinta populaatiotiheyttä, minkä ympäristö voi elättää. Ympäristön vastus tarkoittaa niitä tekijöitä, jotka estävät populaation kasvun liian tiheäksi.; Ympäristön kantokyvyllä tarkoitetaan suurinta mahdollista populaatiotiheyttä, jonka ympäristö kykenee elättää. Ympäristön vastuksella tarkoitetaan tekijöitä, jotka estävät populaation tiheyden kasvamisen liian suureksi.; Ympäristön vastus on yhteisnimitys populaation kasvua hillitseville tekijöille. Kantokyky on ympäris tö resurssien säätelemä suurin populaatio koon taso tietyllä alueella tai ympäristössä. Populaation kasvu voi ylittää kontokyvyn vain tiläpäisesti; Ympäristön kantokyky tarkoittaa suurinta populaatiotiheyttä, minkä ympäristö voi elättää. Ympäristön vastus tarkoittaa tekijöitä, jotka estävät populaation kasvun liian tiheäksi.; suurinta populaatiotiheyttä, minkä ympäristö voi elättää; Populaatio voi myös kasvaa ensin nopeasti, sitten kasvu hidastuu kantokyvyn rajoilla. Näin ollen kantokykyä ei koskaan saavuteta. Kaikkia populaation kasvua vastustavia tekijöitä kutsutaan yhteisnimellä ympäristön vastus.; Ympäristön kantokyky on suurin populaatiotiheys, jonka ympäristö voi elättää. Ympärsitön vastukseksi kutsutaan tekijöitä, jotka hidastavat populaation kasvua (ravinto, sairaudet, pedot, stressi, elintila ja loiset); Se tarkoittaa suurinta populaatiotiheyttä ja määrää, jonka ympäristö voi kestää ja elättää. Ympäristön vastus taas tarkoittaa niitä tekijöitä, jotka estävät populaation liikakasvun, jolloin määrä pysyy ympäristön kantokyvyn asettamissa rajoissa.; kantokyky on määrä paljonko yksilöitä ympäristö kykenee elättämään; Ympäristön kantokyvyllä tarkoitetaan, ettei populaation rajaton kasvu ole mahdollista, koska monista resursseista (esim. ravinto ja elintila) alkaa olla pulaa. Eli ympäristön kantokyky kuvaa suurinta populaatiotiheyttä, minkä ympäristö pystyy elättämään. Ympäristön vaikutukset ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat ympäristön kantokykyyn.; ympäristön vastus on yhteisnimitys populaation kasvua kasvua hillitseville tekijöille. kanto kyy on ympäristö resurssien säätelemä suurin populaatio koon taso tietyllä alueella tai ympäristössä. populaation kasvu voi ylittää kantokyvyn vain tilapäisesti; Ympäristön kantokyky: sellainen määrä tietyn eliälajin yksilöitä, joita jokin ympäristö pystyy elättämään. Ympäristön vastus: kaikki populaation vastustavat tekijät.; Ympäristön kantokyky on alueen kyky elättää tietty määrä eliöitä.; Ympäristön kantokyvyllä tarkoitetaanympäristöresurssien säätelemä suurin mahdollinen populaatiokoko tietyllä alueella tai ympäristössä. Populaatio voi ylittää kantokyvyn määräämän rajan vain tilapäisesti.; Ympärisön kantokyvyllä tarkoitetaan ympäristöresurssien säätelemää suurinta populaatiokoon tasoa tietyllä alueella tai tietyssä ympäristössä. Populaation määrä voi ylittää ympäristön kantokyvyn vain hetkellisesti. Ympäristön vastus on yleisnimistys populaation kasvua hillitseville tekijöille.;
6 Kantokyky: Suurin populaatiotiheys, jonka ympäristö pystyy elättämään. Ympäristön vastus: Populaation kasvua rajoittavia tekijöitä.
Avainsanat. populaatio yksilöiden levintätyypit ikärakenne sukupuolijakauma populaation kasvumallit ympäristön vastus elinkiertostrategiat
Avainsanat populaatio yksilöiden levintätyypit ikärakenne sukupuolijakauma populaation kasvumallit ympäristön vastus elinkiertostrategiat Populaatio Populaatiolla tarkoitetaan tietyllä alueella tiettynä
Lisätiedot4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön
4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön Sisällys 1. Avainsanat 2. Sopeutuminen 3. Ympäristön resurssit 4. Abioottiset tekijät 1/2 5. Abioottiset tekijät 2/2 6. Optimi- ja sietoalue 7. Yhteyttäminen 8. Kasvien
LisätiedotMaatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsien ekologia ja käyttö
Helsingin yliopisto, 0.5.01 Tehtävä 1: Pisteet /5 pistettä B-OSA, 0 p. Vastaa johdonmukaisesti kokonaisilla lauseilla. Älä ylitä annettua vastaustilaa! 1. Kuvaa sienten tehtävät metsäekosysteemissä (5
LisätiedotMAR-C Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, luontotekijät (syksy 2016, 6 op)
MAR-C1002 - Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, luontotekijät (syksy 2016, 6 op) Sirkku Manninen Yliopistonlehtori, dosentti Ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto sirkku.manninen@helsinki.fi Ekologia
LisätiedotEkologia - mikä? Ekologia tutkii eliöiden ja niiden ympäristön välisiä vuorovaikutussuhteita.
Ekologia - mikä? Ekologia tutkii eliöiden ja niiden ympäristön välisiä vuorovaikutussuhteita. Peruskäsitteitä - Populaatio muodostuu samaan aikaan samalla alueella elävistä saman lajin yksilöistä. - Eliöyhteisön
LisätiedotBiodiversiteetti. Biodiversiteetin tasot
Biodiversiteetti Johdatus biologian opetukseen-opetusmateriaali Ronja Hyppölä, Petteri Saarela, Matias Järvinen Biodiversiteetin tasot Biodiversiteetti eli luonnon monimuotoisuus tarkoittaa elollisen luonnon
LisätiedotMAR-C Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, luontotekijät (EKOLOGIA) (syksy 2017, 6 op)
MAR-C1002 - Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, luontotekijät (EKOLOGIA) (syksy 2017, 6 op) Sirkku Manninen Yliopistonlehtori, dosentti Ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto sirkku.manninen@helsinki.fi
LisätiedotEkologia - mikä? Ekologia tutkii:
Ekologia - mikä? Ekologia tutkii: 1. Eliöiden ja niiden elottoman ympäristön vuorovaikutusta 2. Eliöiden keskinäisiä vuorovaikutussuhteita 3. Ekosysteemien rakennetta ja toimintaa 4. Evolutiivinen ekologia
LisätiedotÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa
ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen Biologinen tieto ja ymmärrys 7 ohjata oppilasta ymmärtämään ekosysteemin perusrakennetta ja tunnistamaan
LisätiedotEkosysteemiekologia tutkii aineen ja energian liikettä ekosysteemeissä. Häiriö näissä liikkeissä (jotakin on jossakin liikaa tai liian vähän)
Ekosysteemiekologia tutkii aineen ja energian liikettä ekosysteemeissä. Häiriö näissä liikkeissä (jotakin on jossakin liikaa tai liian vähän) ekologinen ympäristöongelma. Esim. Kiinteää hiiltä (C) siirtyy
LisätiedotLuku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?
Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat
LisätiedotEvoluutio. BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma
Evoluutio BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma 1 Evoluutio lajinkehitystä, jossa eliölajit muuttuvat ja niistä voi kehittyä uusia lajeja on jatkunut elämän synnystä saakka, sillä ei ole päämäärää
LisätiedotTalvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: 5.-6. lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi
Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Talvinen luonto -tehtävärastit Avainsanat: biologia, talvehtiminen Luokkataso: 5.-6. lk Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Suvi Saarnio ja Merja
LisätiedotRIISTAELÄINEKOLOGIAN PERUSTEITA
RIISTAELÄINEKOLOGIAN PERUSTEITA Ekologian peruskäsitteitä Ihmisen vaikutuksia luontoon ja riistalajien elinympäristöihin Eläinten sopeutuminen ja erilaisia keinoja selviytyä lajina Ihminen saalistajana
LisätiedotSymbioosi 1. a. Mitkä elottomat ympäristötekijät on huomioitava akvaariota perustettaessa?
Tehtävät Lukuun 9. Tehtävä 1. Akvaarion perustaminen vaatii ekologisen tiedon lisäksi tietoa veden kemiasta, eläimistä, kasveista ja taudeista. Akvaario on oma pienoisekosysteemi, jossa elolliset ja elottomat
LisätiedotLuvun 15 tehtävät: 1. Mitä tarkoittaa biodiversiteetti? Mitä eri tasoja siinä tavataan?
Luvun 15 tehtävät: 1. Mitä tarkoittaa biodiversiteetti? Mitä eri tasoja siinä tavataan? Tarkoittaa maapallon tai jonkun sen osan monimuotoisuutta. Lajin sisäinen monimuotoisuus; Biodiversiteetti on elävän
LisätiedotHiiltä varastoituu ekosysteemeihin
Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin BIOS 3 jakso 3 Hiili esiintyy ilmakehässä epäorgaanisena hiilidioksidina ja eliöissä orgaanisena hiiliyhdisteinä. Hiili siirtyy ilmakehästä eliöihin ja eliöistä ilmakehään:
LisätiedotEsipuhe. Morjesta! Elikkä ei muuta kuin opiskelun iloa! Valaiskoot bioluminesenssit kiiltomadot tietäsi biologian kivikkoisella polulla.
1 Esipuhe Morjesta! Käsissäsi tai tietokoneen ruudulla on lukion biologian kurssi 2 tärkeimmät asiat kiteyttävä kertauskirja. Olen jakanut muistiinpanot viiteen osaan kurssin aihealueiden mukaan helpottaakseni
LisätiedotEliömaailma. BI1 Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma
Eliömaailma BI1 Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma Aitotumalliset l. eukaryootit Esitumalliset l. prokaryootit kasvit arkit alkueliöt sienet bakteerit eläimet Eliökunnan sukupuu Tumattomat eliöt
LisätiedotBIODIVERSITEETTI. Lue oheinen sanomalehtiartikkeli ja vastaa sitä seuraaviin kysymyksiin. BIODIVERSITEETTI ON RATKAISU YMPÄRISTÖNHOITOON
BIODIVERSITEETTI Lue oheinen sanomalehtiartikkeli ja vastaa sitä seuraaviin kysymyksiin. BIODIVERSITEETTI ON RATKAISU YMPÄRISTÖNHOITOON 5 10 15 Ekosysteemi, jossa on suuri biodiversiteetti (eli elollinen
LisätiedotLataa Suomen lintuopas - Pertti Koskimies. Lataa
Lataa Suomen lintuopas - Pertti Koskimies Lataa Kirjailija: Pertti Koskimies ISBN: 9789510403259 Sivumäärä: 368 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 30.98 Mb Havainnollinen opas lintujen tunnistamiseen!uusimpien
LisätiedotVäestö. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma
Väestö GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma Väkiluku maailmassa elää tällä hetkellä yli 7 mrd ihmistä Population clock väestön määrään ja muutoksiin vaikuttavat luonnolliset väestönmuutostekijät
LisätiedotH e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta
H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti
LisätiedotTEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE
TEHTÄVÄMONISTE 5. 6. -LUOKKALAISILLE 1. OMA ELÄINSUHDE A) Mikä eläin? Kirjoita viivalle. B) Mitä tunteita eläin sinussa herättää? Piirrä ympyrään hymiö: C) Mitkä eläimet eivät elä Suomessa? Ympyröi. D)
LisätiedotKaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja
Ravintoketjut Elämän ehdot Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 1. Liikkuminen Pystyy liikuttelemaan kehoaan 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan
Lisätiedot3Eksponentiaalinen malli
3Eksponentiaalinen malli Bakteerien määrä lihassa lisääntyy 250 % jokaisen vuorokauden aikana. Epilepsialääkkeen määrän puoliintuminen elimistössä vie aina yhtä pitkän ajan, 12 tuntia. Tällaisia suhteellisia
LisätiedotLataa Ekologinen parasitologia - Juha Laakkonen. Lataa
Lataa Ekologinen parasitologia - Juha Laakkonen Lataa Kirjailija: Juha Laakkonen ISBN: 9789524950565 Sivumäärä: 188 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 16.83 Mb Suurin osa maapallon eliöistä on loisia, ja niitä
LisätiedotKloroplastit eli viherhiukkaset ovat kasvien soluelimiä, jotka sijaitsevat kasvien vihreissä osissa, eniten lehdissä, jopa kpl/solu.
Valintakoe 08/MALLIVASTAUKSET Itä-Suomen yliopisto/metsätieteiden osasto Biologia. Mitä ovat kloroplastit ja miten ne toimivat? Ydinasiat: Kloroplastit eli viherhiukkaset ovat kasvien soluelimiä, jotka
Lisätiedot750124P Ekologian perusteet (5 op)
750124P Ekologian perusteet (5 op) Kurssi on jakautunut kolmeen osaan, jotka noudattavat kurssikirjaa: Krebs, C.J. (2009) Ecology (6. Painos). Osa I. Luentoja pohjautuen pääasiassa kurssikirjan osiin 1-2
LisätiedotBi3 Ympäristöekologia Mika Sipura
Bi3 Ympäristöekologia Mika Sipura Kurssin sisältö 1. Luonnon monimuotoisuus ja sen säilyttäminen (kirjan sivut 6-40) 2. Ekologiset ympäristöongelmat (s. 41-67) Bi3-kurssilla tehdään mahdollisuuksien mukaan
LisätiedotMAR-C Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, luontotekijät (syksy 2015, 6 op) EKOLOGIA
MAR-C1002 - Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, luontotekijät (syksy 2015, 6 op) EKOLOGIA Sirkku Manninen Yliopistonlehtori, dosentti Ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto sirkku.manninen@helsinki.fi
LisätiedotLataa Linnut - Pertti Koskimies. Lataa
Lataa Linnut - Pertti Koskimies Lataa Kirjailija: Pertti Koskimies ISBN: 9789523213845 Sivumäärä: 329 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 26.11 Mb LINNUT Lajiopas on järjestelmällinen ja tarkka maastokäsikirja
LisätiedotKalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa
Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa Anne-Mari Ventelä, FT Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti, Turun yliopisto 1 1. Pyhäjärven
LisätiedotLuku 21. Evoluution perusteet
1. Evoluutio käsitteenä a. Mitä käsite evoluutio tarkoittaa? b. Miten evoluutiota tapahtuu? c. Mitkä ovat evoluution päämääriä? 2. Evoluution todisteita Mitä seuraavat evoluution todisteet osoittavat evoluutiosta?
LisätiedotBI4 Ihmisen Biologia KAUSTISEN MUSIIKKILUKIO
BI4 Ihmisen Biologia KAUSTISEN MUSIIKKILUKIO 2016-2017 Tervetuloa BI4-kurssille! Kurssin tavoitteena on, että opiskelija osaa: ihmissolun erilaistumisen pääperiaatteet sekä kudosten ja elinten rakenteet
LisätiedotMiksei pelto kasva? Elävän maan toiminnot kasvukunnon perustana
Miksei pelto kasva? Elävän maan toiminnot kasvukunnon perustana Tuomas J. Mattila Yliopistotutkija Helsingin yliopisto, Ruralia Instituutti Seinäjoki 1.2.2018 Rikalan Säätiö Esityksen rakenne Maan kasvukunnon
LisätiedotELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA. Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta Matti Osara, Ympäristöministeriö
ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta 11.10.2012 Matti Osara, Ympäristöministeriö Ympäristöministeriön näkökulma suurpetoihin Suurpetoja koskevat eräät luonnonsuojelulain
LisätiedotBIOLOGIA. Aihekokonaisuudet. Biologian opetuksessa huomioidaan erityisesti seuraavat aihekokonaisuudet: kestävä kehitys teknologia ja yhteiskunta
BIOLOGIA Biologia on luonnontiede, joka tutkii elollisen luonnon rakennetta, toimintaa ja vuorovaikutussuhteita molekyyli- ja solutasolta biosfääriin. Biologialle tieteenä on ominaista havainnointiin ja
LisätiedotMiksi luonnonsuojelu on tärkeää?
BIOS 3 jakso 3 Luonnonsuojelu Miksi luonnonsuojelu on tärkeää? BIOS 3 jakso 3 Luonnonsuojelussa suojellaan alkuperäistä luontoa Luonnonsuojelun tarkoituksena on varjella alkuperäistä luontoa ja sen monimuotoisuutta.
LisätiedotJohdat us eläinplankt onin maail maan
Johdat us eläinplankt onin maail maan Anne-Mari Ventelä Pyhäjärvi-instituutti 1 Eläinplankt onryhmät Alkueläimet (Protozoa) Rataseläimet (Rotatoria) Äyriäiseläinplankton Vesikirput (Cladocera) Hankajalkaisäyriäiset
LisätiedotPROBIOOTIT KODINHOIDOSSA SYVENTÄVÄÄ TIETOA
PROBIOOTIT KODINHOIDOSSA SYVENTÄVÄÄ TIETOA MITÄ OVAT MIKRO-ORGANISMIT? Mikro-organismi tai mikrobi on organismi, joka on niin pieni, ettei sitä näe paljaalla silmällä. Vain siinä tapauksessa, kun niitä
LisätiedotPakolliset kurssit (OL PDDLOPD%,,
Pakolliset kurssit (OL PDDLOPD%,, tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla tarkoittaa
LisätiedotLuontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä
Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä 26.4.2017 27.4.2017 Sisältö Miksi ekologinen näkökulma on tärkeä? Mitä kuuluu Suomen metsäluonnolle? Suojelutaso
LisätiedotJenni Kankaanniemi. Lento. Annele Heikkilä & Mirja Uusi- Illikainen. Karppinen Minttu Koskela & Aino Lainesalo. Julia Koskimies & Roosa Vanhanen
Biologian kurssi 3: Ympäristöekologia Globaalit eli maailmanlaajuiset biodiversiteettiä kaventavat ympäristöongelmat (ekologiset häiriöt) Tutustu huolella omaan aiheeseesi ja laadi selkeä esitys siitä
LisätiedotHelsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta
Helsingin luonnon monimuotoisuus Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti kääpiä. MARKKU HEINONEN
LisätiedotKaupunkiekologia: teoriasta käytäntöön työkaluja ympäristökasvattajalle
Kaupunkiekologia: teoriasta käytäntöön työkaluja ympäristökasvattajalle Ympäristökasvatuspäivät 2010 Jari Niemelä Kaupunkiekologian professori Helsingin yliopisto www.helsinki.fi/yliopisto 11.10.2010 1
LisätiedotLajien levinneisyysmuutokset ja ilmastonmuutos - Linnut ympäristömuutosten ilmentäjinä
Lajien levinneisyysmuutokset ja ilmastonmuutos - Linnut ympäristömuutosten ilmentäjinä Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellinen keskusmuseo, HY aleksi.lehikoinen@helsinki.fi Oma esittely Gradu 2003 HY: Merimetson
LisätiedotTehtävät Lukuun 15. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Eliökunnan kehitys - vedestä maalle siirtyminen
Tehtävät Lukuun 15. Tehtävä 1. Eliökunnan kehitys - vedestä maalle siirtyminen Eliöiden kehittyminen vesielämään sopeutuneista eliöistä maalla eläviin kasveihin ja eläimiin vaati monia muutoksia niiden
LisätiedotLataa Valkoselkätikka - Kimmo Martiskainen. Lataa
Lataa Valkoselkätikka - Kimmo Martiskainen Lataa Kirjailija: Kimmo Martiskainen ISBN: 9789522540720 Sivumäärä: 202 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 18.65 Mb Valkoselkätikka on aina kuulunut Suomessa pesivään
LisätiedotLisääntyminen. BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma
Lisääntyminen BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma säilyä hengissä ja lisääntyä kaksi tapaa lisääntyä suvuton suvullinen suvuttomassa lisääntymisessä uusi yksilö syntyy ilman sukusoluja suvullisessa
LisätiedotTalvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: 1.-4. lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi
Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Talvinen luonto -tehtävärastit Avainsanat: biologia, talvehtiminen Luokkataso: 1.-4. lk Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Suvi Saarnio ja Merja
LisätiedotSolun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle
Solun toiminta II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle 1. Avainsanat 2. Fotosynteesi eli yhteyttäminen 3. Viherhiukkanen eli kloroplasti 4. Fotosynteesin reaktiot 5. Mitä kasvit
LisätiedotUhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015
Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015 Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Riistapäivät 20.1.2015, Oulu Uhanalaisuusarvioinnit Suomessa Suomessa on tehty neljä lajien uhanalaisuusarviointia: 1985, 1991,
LisätiedotLUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ
LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,
LisätiedotLataa. 5. painos Painovuosi: 2004 Kovakantinen Kirjastoluokka: 568 ISBN:
Lataa Suomen luonto-opas - Lasse J. Laine Lataa Kirjailija: Lasse J. Laine ISBN: 9789510239421 Sivumäärä: 421 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 38.84 Mb Jokaisen luonnossa liikkuvan perusteos, joka soveltuu
LisätiedotKultasakaali riistalajiksi - perustelut. Neuvotteleva virkamies Sami Niemi MmVk
Kultasakaali riistalajiksi - perustelut Neuvotteleva virkamies Sami Niemi MmVk 29.2.2019 Kultasakaali on jo nyt vieraslaji Kultasakaali on vieraslajiasetuksella säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi
LisätiedotLataa Eläinten oikeudet - Catharine Grant. Lataa
Lataa Eläinten oikeudet - Catharine Grant Lataa Kirjailija: Catharine Grant ISBN: 9789522641731 Sivumäärä: 225 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 18.39 Mb Tänä päivänä eläimet tarvitsevat enemmän suojelua
LisätiedotBiologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)
Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla
LisätiedotRIISTAELÄIN- EKOLOGIAN PERUSTEITA
RIISTAELÄIN- EKOLOGIAN PERUSTEITA Tämä kalvosarja esittelee EKOLOGIAN PERUSKÄSITTEITÄ IHMISEN VAIKUTUKSIA LUONTOON JA RIISTALAJIEN ELINYMPÄRISTÖIHIN ELÄINTEN SOPEUTUMISTA JA ERILAISIA KEINOJA SELVIYTYÄ
LisätiedotMerimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku 31.10.- 1.11.2012. Kuva: Esa Lehtonen
Merimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku 31.10.- 1.11.2012 Kuva: Esa Lehtonen Esityksen sisältö Merimetso kiistan kohteena, tutkimuksen rooli Miksi merimetsoa on
LisätiedotBIOLOGIA VUOSILUOKAT 7-9
BIOLOGIA VUOSILUOKAT 7-9 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 7-9 Biologian opetuksen tehtävänä on auttaa oppilaita elämää ja sen kehittymistä, kartuttaa oppilaan luonnontuntemusta sekä ohjata oppilaita ekosysteemien
LisätiedotBIOLOGIA 1. kurssi 7. luokka
1. kurssi 7. luokka Kurssin tavoitteena on ohjata oppilasta ymmärtämään elämän perusilmiöitä ja vesiekosysteemien rakennetta ja toimintaa. Tavoitteena on, että oppilas oppii tunnistamaan ja luokittelemaan
LisätiedotTekemistä varhaiskasvatukseen
Tekemistä varhaiskasvatukseen Ympäristöviikko on vihreitä tekoja ja hauskaa yhdessäoloa! Osallistumalla voit osoittaa ympäristöasioiden tärkeyden ja arvostuksesi luontoa kohtaan. Seuraavilla sivuilla on
LisätiedotLataa Tutkimusmatkoja saarille - Ilkka Hanski. Lataa
Lataa Tutkimusmatkoja saarille - Ilkka Hanski Lataa Kirjailija: Ilkka Hanski ISBN: 9789524953993 Sivumäärä: 351 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 36.78 Mb Elämän valtava kirjo on planeettamme hämmästyttävimpiä
LisätiedotLajien ominaisuudet ja niiden herkkyys ilmastonmuutokselle
Lajien ominaisuudet ja niiden herkkyys ilmastonmuutokselle Juha Pöyry Suomen ympäristökeskus (SYKE) Ennallistaminen ja luonnonhoito Muuttuvassa ilmastossa -seminaari Ympäristöministeriö, Helsinki 14.11.2018
LisätiedotEläinten hyvinvointi - mistä oikein puhutaan?
Eläinten hyvinvointi - mistä oikein puhutaan? Anna Valros Eläinten hyvinvointitieteen professori Eläinlääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto Hyvinvointi on eläimen kokemus sen omasta psyykkisestä
LisätiedotRiekon (Lagopus lagopus) talviravinnon käyttö ja valinta Suomen eteläisissä populaatioissa
Riekon (Lagopus lagopus) talviravinnon käyttö ja valinta Suomen eteläisissä populaatioissa Jenni Miettunen Pro gradu 2009 Ohjaaja: Prof. Heikki Roininen Biotieteiden tiedekunta Joensuun yliopisto Riekon
LisätiedotLinnuston esiintyminen murroksessa: Ilmasto- ja elinympäristömuutokset
Linnuston esiintyminen murroksessa: Ilmasto- ja elinympäristömuutokset Aleksi Lehikoinen Luomus, Helsingin yliopisto aleksi.lehikoinen@helsinki.fi Twitter: @AksuLehikoinen Linnustonseuranta http://www.luomus.fi/seurannat/
LisätiedotUhanalaisuusarvioinnin keskeiset käsitteet. Annika Uddström, Suomen ympäristökeskus,
Uhanalaisuusarvioinnin keskeiset käsitteet Annika Uddström, Suomen ympäristökeskus, 2.2.2017 Populaatio ja populaatiokoko (kriteerit A, C ja D) Populaatiolla tarkoitetaan lajin tarkastelualueella elävää
LisätiedotMuikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto
Muikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto 100 vuotta suomalaista muikkututkimustaseminaari Jyväskylä 2.12.2008 LÄMPÖTILA SADANTA Erotus (%) vuosien 1961-1990 keskiarvosta Erotus
LisätiedotEläinten hyvinvointi osana lihateollisuuden toimintaa. 3.12.2010 Olli Paakkala LSO Foods Oy
Eläinten hyvinvointi osana lihateollisuuden toimintaa 3.12.2010 Olli Paakkala LSO Foods Oy Eläimen viisi vapautta 1. Vapaus janosta ja nälästä Eläimen saatavilla pitää olla raikasta vettä ja ravitsemuksellisesti
LisätiedotLataa Tutkimusmatkoja saarille: Luonnon monimuotoisuutta kartoittamassa - Ilkka Hanski. Lataa
Lataa Tutkimusmatkoja saarille: Luonnon monimuotoisuutta kartoittamassa - Ilkka Hanski Lataa Kirjailija: Ilkka Hanski ISBN: 9789524959247 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 20.87 Mb Elämän valtava kirjo on
LisätiedotKestävän kehityksen välttämättömyys
Tähän uskon uskotko sinä? hissipuhe muutoksesta ja tulevaisuudesta: Kestävän kehityksen välttämättömyys Mauri Åhlberg Professori, Helsingin yliopisto http://www.helsinki.fi/people/mauri.a hlberg Ohjelman
LisätiedotRauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Biologia vuosiluokat 7-9
2016 Biologia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Biologia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun biologian opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden biologian
LisätiedotMaatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsien ekologia ja käyttö
Tehtävä 1: Pisteet /5 pistettä 1. Mitä ovat abioottiset ympäristötekijät? Kuvaa vähintään neljä abioottista ympäristötekijää ja kerro, minkälainen yhteys tai vaikutus niillä on metsämäntyyn? (5 p.) Abioottisilla
Lisätiedot5.7 Biologia Perusopetus Opetuksen tavoitteet Valinnaiset kurssit 1. Elämä ja evoluutio (bi1) 2. Ekosysteemit ja ympäristönsuojelu (bi2)
5.7 Biologia Biologia tutkii elämää ja sen edellytyksiä. Opetus syventää aikuisopiskelijan luonnontuntemusta ja auttaa ymmärtämään luonnon perusilmiöitä. Biologian opiskelu kehittää opiskelijan luonnontieteellistä
LisätiedotTulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen. Tutkija Maiju Lehtiniemi
Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen Tutkija Maiju Lehtiniemi HELCOM seurannan yhteydessä kerätty aikasarja vuodesta 1979 Eri merialueilta: -Varsinainen Itämeri -Suomenlahti -Pohjanlahti
LisätiedotIII Perinnöllisyystieteen perusteita
Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 15. Populaatiogenetiikka ja evoluutio 1. Avainsanat 2. Evoluutio muuttaa geenipoolia 3. Mihin valinta kohdistuu? 4. Yksilön muuntelua
LisätiedotPörinää ilmassa, möyrimistä maassa - madot ja hyönteiset luonnossa
Pörinää ilmassa, möyrimistä maassa - madot ja hyönteiset luonnossa Jarkko Niemi, Luonnonvarakeskus Lasten Yliopisto, Seinäjoki, 16.4.2016 Luennon sisältö Mitä ovat hyönteiset ja madot Mikä on niiden rooli
LisätiedotSosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä kehitys suhteessa ekologisesti ja taloudellisesti kestävään kehitykseen
Sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä kehitys suhteessa ekologisesti ja taloudellisesti kestävään kehitykseen Prof. Mauri Åhlbergin kommenttipuheenvuoro Kestävä kehitys, hyvä ympäristö ja hyvä elämä
LisätiedotLuonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti eli elonkirjo
Kolme tasoa: Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti eli elonkirjo 1. Lajinsisäinen monimuotoisuus tarkoittaa erilaisten fenotyyppisten ja genotyyppisten muotojen runsautta 2. Lajistomonimuotoisuus
LisätiedotKasvioppi 1. Kasvupaikka- ja kasvillisuustyypit Kasvillisuusvyöhykkeet Kasvien yleiset vaatimukset
Kasvioppi 1 Kasvupaikka- ja kasvillisuustyypit Kasvillisuusvyöhykkeet Kasvien yleiset vaatimukset MAR-C1002 Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, Luontotekijät FM Ahti Launis 9.11.2016 Kasviyhteisöjen luokittelu
LisätiedotIlmasto muuttuu mitä vaikutuksia sillä on silakka ja kilohailikantoihin sekä kalastukseen
Ilmasto muuttuu mitä vaikutuksia sillä on silakka ja kilohailikantoihin sekä kalastukseen Jari Raitaniemi, Luonnonvarakeskus Kalapäivät, Caribia, Turku 29.3.2019 Ilmastonmuutoksen odotetaan aiheuttavan
LisätiedotFiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK
Näkökulmia sosiaalisten yritysten kilpailuedusta alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Lähtökohdat Miten
LisätiedotBiologia ylioppilaskoe
Biologia ylioppilaskoe 12 tehtävää, joista kahdeksaan (8) vastataan Tehtävät vaikeutuvat loppua kohden, jokeritehtävät merkitty +:lla Molempiin jokereihin saa vastata ja ne lasketaan mukaan kahdeksaan
LisätiedotEkologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto
Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto 1 Ekologinen päätösanalyysi 1 Ekologinen päätösanalyysi Ekologisen tiedon systemaattista käyttöä päätöksenteon apuna
LisätiedotBIOS 1 ja OPS 2016 OPS Biologian opetussuunnitelma Opetuksen tavoitteet
BIOS 1 ja OPS 2016 Biologian opetussuunnitelma 2016 Biologian opetuksen tehtävänä on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun kehittymistä. Opetus lisää ymmärrystä biologian merkityksestä osana
LisätiedotMuuttuva ilmasto vaikutukset metsiin ja metsäalan elinkeinoihin. Seppo Kellomäki Joensuun yliopisto
Muuttuva ilmasto vaikutukset metsiin ja metsäalan elinkeinoihin Seppo Kellomäki Joensuun yliopisto Metsäalan tulevaisuus foorumi: lähtökohtia ympäristöryhmän työlle Ympäristöryhmän työn tärkeitä lähtökohtia
LisätiedotKeskeiset termit kalakantaarvioiden. Ari Leskelä, RKTL
Keskeiset termit kalakantaarvioiden laadinnassa Ari Leskelä, RKTL 21.3.2014 Mitkä? SSB, kutukannan biomassa R, rekrytointi F, kalastuskuolevuus M, luonnollinen kuolevuus MSY, kestävä enimmäistuotto Kalakanta
LisätiedotBiologian kokeellisuuteen liittyvä pienimuotoinen tutkimus tai projekti. Kurssia ei suositella itsenäisesti suoritettavaksi.
Pakolliset kurssit 1. Elämä ja evoluutio (BI01) Kurssilla perehdytään elämän edellytyksiin ja kaikille eliöille tunnusomaisiin piirteisiin. Kurssilla tutustutaan myös biologian tapaan hankkia ja kuvata
LisätiedotTEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE
TEHTÄVÄMONISTE 5. 6. -LUOKKALAISILLE 1. OMA ELÄINSUHDE A) Mikä eläin? Kirjoita viivalle. B) Mitä tunteita eläin sinussa herättää? Piirrä ympyrään hymiö: C) Mitkä eläimet eivät elä Suomessa? Ympyröi. D)
LisätiedotTunnista lajit ja logot
Tunnista lajit ja logot Tehtävässä testataan kuinka monta lähiympäristön eläin- tai kasviasukasta oppilaat tuntevat. Tarkoituksena on sen jälkeen miettiä, miksi näistä (ja muista) lajeista on syytä välittää.
LisätiedotHiidenveden ekologisen tilan kehitys Mitä eri biologiset indikaattorit kertovat Hiidenveden tilan kehityksestä?
Hiidenveden ekologisen tilan kehitys Mitä eri biologiset indikaattorit kertovat Hiidenveden tilan kehityksestä? Tutkimuspäällikkö Anne Liljendahl, LUVY ry Hiidenvedellä tehdyt ekologiset tutkimukset 2016-2017
LisätiedotEKOLOGISET KÄYTÄVÄT. Immalanjärvi - Hiitolanjoki. Jari Kiljunen
EKOLOGISET KÄYTÄVÄT Immalanjärvi - Hiitolanjoki 2017 Jari Kiljunen S i v u 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. MENETELMÄT... 4 3. ALUEEN LUONNON YLEISPIIRTEET... 5 4. EKOLOGINEN VERKOSTO... 6 5. EKOLOGISET
LisätiedotJoen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.
Joet ja kunnostus Joen määritelmä Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Valuma-alueella tarkoitetaan aluetta, jolta vedet kerääntyvät samaan vesistöön. Jokiekosysteemin
LisätiedotVuosiluokilla 5-6 biologian ja maantiedon opetukseen integroidaan myös terveystiedon opetusta.
BIOLOGIA JA MAANTIETO Biologian opetuksessa tutkitaan elämää ja sen ilmiöitä. oppii tunnistamaan eliölajeja, ymmärtämään eliöiden ja niiden elinympäristöjen välistä vuorovaikutusta sekä arvostamaan ja
LisätiedotMaatalousympäristöjen ekosysteemipalvelut: kysyntä, tarjonta ja politiikkaohjaus, MAAESP (Luke, PTT)
Maatalousympäristöjen ekosysteemipalvelut: kysyntä, tarjonta ja politiikkaohjaus, MAAESP (Luke, PTT) Value based result oriented agri food policies: legitimacy, efficiency and feasibility VABARO (Luke)
LisätiedotVIERASLAJIEN SEURANTA JA TIEDON VÄLITYS
VIERASLAJIEN SEURANTA JA TIEDON VÄLITYS Harry Helmisaari Suomen ympäristökeskus Vieraslajistrategian aloitusseminaari Säätytalo 15.10.2008 Harry.Helmisaari@ymparisto.fi Harry.Helmisaari@ymparisto.fi http://www.ymparisto.fi/vieraatlajit
Lisätiedot5.7. Biologia. Opetuksen tavoitteet
5.7. Biologia Biologia on luonnontiede, joka tutkii elollisen luonnon rakennetta, toimintaa ja vuorovaikutussuhteita molekyyli- ja solutasolta biosfääriin. Biologialle tieteenä on ominaista havainnointiin
LisätiedotSuomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen
Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen ZIG KOCH / WWF BENNY ANG / FLICKR WWF:n tavoitteet vuoteen 2020 Luonnon monimuotoisuus ei heikkene 2020 jälkeen Ekologinen jalanjälki ei kasva 2020 jälkeen
Lisätiedot