TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Hyväksytty syyskokouksessa 22.11.2012 1
Sisällys 1. SÄÄTIÖN TARKOITUS JA TOIMINTA-AJATUS... 4 2. TOIMINNAN ARVOT... 4 3. SÄÄTIÖN VISIO VUOTEEN 2015... 5 4. TOIMINNAN TAVOITTEET... 5 4.1 Nuorten syrjäytymisen ehkäisy... 5 4.2 Nuorten elämäntaitojen asiantuntija ja sillanrakentaja... 6 Eväät elämään... 6 Sillanrakentaja... 8 5. TOIMINTA KOTIMAASSA... 9 5.1 Säätiön tukemat, nuorten syrjäytymistä ehkäisevät paikalliset taideprojektit... 10 Myrsky -projektien tukeminen... 10 Nuorten oma Myrsky... 11 Lastenkodit taidetta tekemässä... 11 Tutkimus... 12 5.2 Toiminta kouluissa kymppi- ja ammattistarttiluokilla... 13 Taidot elämään luota itseesi ja omiin vahvuuksiisi... 13 Zest -elämäntaitovalmennus... 15 5.3 Nuorten itsenäistymistä ja työllistymistä tukevat kampanjat... 15 Vastuullinen kesäduuni 2013 -kampanja... 15 Nuorten taloustaidot... 16 6. KANSAINVÄLINEN OHJELMA... 16 6.1 Kehitysyhteistyö... 17 6.2 Asiantuntijuuden ja menetelmien vahvistaminen... 18 7. TALOUS: talouden vahvistaminen ja vakiinnuttaminen... 20 8. VIESTINTÄ: tunnettuuden lisääminen... 21 9. ORGANISAATIO... 22 Hallitus 2013... 23 Neuvottelukunta 2013... 23 Asiantuntijaraati 2013... 24 Vapaaehtoiset ja nuoret osana organisaation toimintaa... 24 Henkilökunta ja toimintatapojen kehittäminen... 25 Kuva sivuilla 12: Suomen Kulttuurirahasto / Jukka Salminen. 2
Yhteiskunnassamme on viimeisen vuoden aikana noussut entistä vahvemmin esiin huoli nuorten tulevaisuudesta, hyvinvoinnista ja mahdollisuuksista osallistua täysipainoisina jäseninä yhteiskunnan toimintaan. Nuorisotyöttömyys on yksi keskeisimmistä ratkaistavista kysymyksistä. Haluamme osallistua vahvasti nuorten paremman tulevaisuuden rakentamiseen yhdessä muiden kanssa. Uskomme, että yhtäkään nuorta ei saa jättää oman onnensa nojaan. Jokainen nuori on lahjakas ja yksikin hyvä kokemus voi auttaa palauttamaan nuoren elämänuskon. Hyvät elämäntaidot antavat nuorelle välineitä rakentaa omaa tulevaisuuttaan. Toiminnassamme rakennamme siltoja yhteiskunnan eri toimijoiden välillä, jotta nuorilla on hyvät eväät kasvaa aktiivisiksi, tasapainoisiksi ihmisiksi: nuori on aktiivinen, kun hänellä on toimivia sosiaalisia suhteita ja hän on osallisena yhteisössään, oppii ja rakentaa polkuja kohti työelämää. nuoren tasapainoisuus näkyy terveen itsetunnon ja henkisen hyvinvoinnin kautta sekä siinä, että nuorella on mahdollisuus ja halu vaikuttaa omaan elämäntilanteeseensa. Voimme yhdessä onnistua yhä paremmin vastaamaan tarpeisiin, joita nuorten elämästä ja yhteiskunnan tilanteesta nousee. Elämäntaitojen asiantuntijana ja sillanrakentajana kehitämme toimintamalleja ja levitämme hyviä käytäntöjä yhdessä yhteistyökumppaniemme kanssa. Nuoret itse ovat elämänsä parhaita asiantuntijoita, joten haluamme ottaa nuoret aiempaa vahvemmin mukaan toimintaamme ja tarjota tilaa toimia myös itse oman sukupolvensa hyväksi. Tarjoamme toiminnassamme vapaaehtoistoiminnan paikkoja niin nuorille kuin aikuisillekin. Tervetuloa mukaan työhön nuorten elämäntaitojen vahvistamiseksi. Helsingissä 22. marraskuuta 2012 Suomen lasten ja nuorten säätiön hallitus ja henkilökunta 3
1. SÄÄTIÖN TARKOITUS JA TOIMINTA-AJATUS Suomen lasten ja nuorten säätiö on perustettu vuonna 2001. Säätiön tarkoituksena on edistää ja tukea nuorten kanssa tehtävää työtä Suomessa ja Suomen rajojen ulkopuolella. Sen tehtävänä on turvata ja edistää lasten ja nuorten elämän positiivista kehitystä ja ennaltaehkäistä ongelmien syntymistä. Säätiö haastaa yhteiskunnan toimijoita vastuuseen erityistä tukea tarvitsevista lapsista ja nuorista. Säätiö kehittää, toteuttaa ja tukee harkitusti tehokkaita ja vaikuttavia hankkeita Suomessa ja ulkomailla. Toiminnan tavoitteena on lisäksi tuoda yhteen yhteiskunnallista vastuuta kantavat yritykset ja yhteisöt sekä niiden henkilöstö. Tarkoituksena on parantaa nuorten ja lasten elinoloja. Säätiö kykenee joustavana, nopeasti reagoivana organisaationa tarjoamaan yrityksille monipuolisia yritysvastuuhankkeita, joissa yritysten tarpeet ja osaaminen huomioidaan. Säätiön toimintaa ohjaavaa ajatuksena on nuorten hyvinvoinnin ja elämäntaitojen edistämisestä Suomessa ja kansainvälisesti. Vuosille 2013-2015 asetettujen painopisteiden kautta toimintaa kohdennetaan entistä tarkemmin ja vahvistetaan säätiön sillanrakentajan roolia. Säätiö kerää ja koordinoi resursseja, jotta työtä nuorten hyväksi voidaan vahvistaa. Uutena tavoitteena on vahvistaa vapaaehtoisuuden merkitystä toiminnassa tarjoamalla nuorten asioista kiinnostuneille aikuisille ja nuorille itselleen mahdollisuuksia osallistua, vaikuttaa ja rakentaa siltoja eri toimijoiden välillä. 2. TOIMINNAN ARVOT Säätiön toiminnassa mukana olevia ohjaavat yhteiset arvot: Välittäminen Välitämme nuorten hyvinvoinnista, arvostamme työntekijöitämme ja sidosryhmiämme. Vastuullisuus Kannamme omalta osaltamme vastuuta yhteiskunnasta, toimimme läpinäkyvästi ja tarjoamme yrityksille kanavan toteuttaa yritysvastuutoimintaa. Ennakkoluulottomuus Tartumme ennakkoluulottomasti uusiin haasteisiin ja vastaamme niihin yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Oikeudenmukaisuus Toimimme rohkeasti ja oikeudenmukaisesti erilaisten ihmisten kanssa monimuotoisen ja tasa-arvoisen yhteiskunnan puolesta. 4
3. SÄÄTIÖN VISIO VUOTEEN 2015 Säätiön hallitus hyväksyi säätiölle kehysstrategian eli toimintalinjauksen vuoteen 2015. Samassa yhteydessä pohdittiin säätiön visiota. Visioksi muodostui seuraava: Säätiö on Suomessa tunnettu ja arvostettu nuorten elämäntaitojen asiantuntija, joka seuraa ja analysoi nuorten elämään liittyviä ajankohtaisia ilmiöitä, toteuttaa elämäntaito-ohjelmia, tukee nuorten elämäntaitoja edistävää toimintaa ja herättää yhteiskunnallista keskustelua, erityisesti yritysvastuun näkökulmasta. Vision toteutumisen myötä säätiö voi entistä paremmin toimia nuorten tasapainoisen ja aktiivisen aikuisuuden edistämiseksi. 4. TOIMINNAN TAVOITTEET Suomen lasten ja nuorten säätiö toimii edistääkseen nuorten hyvinvointia ja sosiaalista vahvistumista. Säätiö pyrkii vaikuttamaan siihen, että yhteiskunnan eri toimijat erityisesti yritykset panostavat lapsi- ja nuorisotyöhön yritysvastuutoiminnassaan. Säätiö osallistuu aktiivisesti International Youth Foundation (myöhemmin IYF) -järjestön maailmanlaajuisen kumppaniverkoston toimintaan. Säätiö tekee laadukasta ja pitkäjänteistä, ehkäisevää työtä kotimaassa ja kansainvälisesti. 4.1 Nuorten syrjäytymisen ehkäisy Suomen lasten ja nuorten säätiö pyrkii ehkäisemään nuorten syrjäytymistä kahdella tasolla: yleisellä eli primaariprevention tasolla ja kohdennetulla eli sekundaariprevention tasolla. Molempia toiminnan tasoja toteutetaan sekä kotimaassa että kansanvälisen ohjelman kautta kehitysyhteistyöhankkeissa. Säätiö ei tee ensisijaisesti korjaavaa nuoriso- ja sosiaalityötä. Yleisen toiminnan kohderyhmänä ovat pääasiassa kaikki 12 18-vuotiaat nuoret. Säätiö toimii yhteistyössä koulujen ja oppilaitosten kanssa. Toiminnan tavoitteena on nuorten omien vahvuuksien löytäminen ja kehittäminen sekä elämäntaitojen vahvistaminen. Toiminnassa pyritään vahvistamaan niitä taitoja, joita nuoret tarvitsevat kasvussaan tasapainoiseen aikuisuuteen. Työelämään siirtymisen näkökulmasta tärkeitä ovat myös ammatinvalintakysymykset. 5
Kohdennetun toiminnan kohderyhmänä ovat erityistä tukea tarvitsevat 15 25-vuotiaat nuoret. Kohdennetussa toiminnassa mukana olevien nuorten syrjäytymisriski on normaaliväestöä suurempi, esimerkiksi sosioekonomisista, etnisyyteen liittyvistä tai vaikeista perheoloista johtuvista syistä. Erityisesti toiminnassa huomioidaan maahanmuuttajataustaisten nuorten tarpeet, kymppiluokkalaiset sekä ammatillisen koulutuksen erityisluokat. Kohdennetun toiminnan tavoitteena on parantaa nuorten mahdollisuuksia hyvään elämään. Tavoitteena on myös ehkäistä heidän syrjäytymistään opinnoista, sosiaalisista suhteista ja työelämästä. Toimintamuotoina ovat pääasiassa kohdennetut elämäntaitovalmennukset, joiden avulla parannetaan nuorten elämäntilanteessa kriittisiksi tunnistettuja taitoja ja valmiuksia. Säätiö toteuttaa kohdennettua toimintaa yhteistyössä sopivien sidosryhmien kanssa. Säätiön kansainvälisen toiminnan painopiste on kehitysyhteistyössä. Kehitysyhteistyön pääasiallisena kohderyhmänä ovat vähäosaiset, 12 29-vuotiaat nuoret. Erityishuomion kohteena ovat mm. naisten ja tyttöjen sekä helposti syrjäytyvien ja haavoittuvien ryhmien oikeudet ja mahdollisuuksien parantaminen. Toiminnan painopistealueita ovat työ, oppiminen ja kansalaisuus. Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen on keskeisenä elementtinä kaikessa toiminnassa. Säätiön toimintaa ohjaavat toimintalinjaus ja vuosille 2013 2015 asetetut painopisteet, joiden mukaisesti säätiön toiminta keskittyy nuorten elämäntaitoihin ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen rakentamalla yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Tavoitteena on myös lisätä säätiön ja toiminnan tunnettuutta sekä vahvistaa nuorten hyväksi tehtävän työn resursseja. 4.2 Nuorten elämäntaitojen asiantuntija ja sillanrakentaja Säätiö toteuttaa elämäntaitoihin liittyvää toimintaa ja haluaa toiminnallaan vahvistaa asemaansa elämäntaitojen asiantuntijana. Säätiö keskittyy erityisesti nuorten elämäntaitoihin, jotka liittyvät nuoren itsetunnon ja itseluottamuksen, sosiaalisen älykkyyden ja vastuuntunnon parantamiseen. Jotta toiminnassa osataan tarttua oikeisiin asioihin, tulee tunnistaa ne tilanteet, jotka synnyttävät pahoinvointia, ja tarttua niihin, jotta nuoren elämän suunta kääntyy parempaan. Toiminnan onnistumisessa keskeistä on siltojen rakentaminen eri toimijoiden kesken - vain siten voidaan toteuttaa todella vaikuttavia ohjelmia nuorten tulevaisuuden mahdollisuuksien parantamiseksi. Eväät elämään Säätiö vahvistaa nuorten elämäntaitoja yhteistyössä muiden nuorten parissa toimivien tahojen kanssa. Toiminnan kautta pyritään madaltamaan nuorten työelämäkynnystä erityisesti 6
itsetuntemuksen, sosiaalisten valmiuksien ja työelämätaitojen parantamisen kautta. Suomessa vahvistetaan myös nuorten oman talouden hallinnan taitoja sekä kehitysyhteistyössä yrittäjyysvalmiuksia. Toiminta kohdistetaan nuorten elämän nivelvaiheisiin. Suomessa keskitytään erityisesti siirtymään alakoulusta yläkouluun, yläkouluista edelleen seuraavalle asteelle ja opinnoista työelämään. Elämäntaidot auttavat nuorta etsimään ja löytämään omat vahvuutensa kotona, koulussa, työssä ja muissa yhteisöissä. Säätiön elämäntaitotyö perustuu IYF:n elämäntaitokonseptiin, jonka hyödyt jakautuvat neljään kokonaisuuteen: Nuorilla on parempi koulutus on parempi työpaikka on paremmat elintavat on aktiivisempi rooli yhteiskunnassa Elämäntaidot ymmärretään säätiössä koostuvan sekä omaan itseensä liittyvistä taidoista (minätaidot) että yhteisön jäsenenä toimimiseen liittyvistä taidoista. Minätaidot liittyvät yksilön sisäiseen maailmaan, kuten ajatteluun ja identiteetin rakentamiseen. Ajattelutaitoja ovat muun muassa kriittinen, analyyttinen ja luova ajattelu sekä kyky ratkaista ongelmia. Identiteetin rakentamiseen liittyy kyky muokata identiteettiä, nähdä omat vahvuutensa ja mahdollisuutensa, reflektoida omaa itseään sekä kyky unelmoida ja luottaa itseensä. Yhteisön jäsenyyteen liittyvät taidot korostuvat yksilön ja ympäristön vuorovaikutuksessa. Yhteisön jäsenenä toimimisessa tarvitaan sosiaalisia taitoja, mutta myös muita yhteisöllisiä taitoja, kuten kykyä ottaa ja kantaa vastuuta. Sosiaaliset taidot rakentuvat säätiön elämäntaitokonseptissa vuorovaikutus- ja kommunikointitaidoista, ihmiskiinnostuksesta ja kunnioituksesta sekä tunnetaidoista. Yhteisöllisiä taitoja ovat sopeutumiskyky, tavoitteellisuus sekä vastuunottokyky. 7
Vuonna 2013 vahvistetaan elämäntaitojen roolia kaikissa toiminnoissa. Aiempien ja nykyisten hankkeiden hyviä käytäntöjä kerätään ja niiden pohjalta kootaan työkalupakki säätiön kouluttajien ja ohjaajien käyttöön. Keväällä järjestetään elämäntaitoihin liittyvää koulutusta niin henkilökunnalle kuin ohjelmissa toimiville aikuisille. Vuoden aikana otetaan myös käyttöön toiminnan kehittämisen ja tuloksellisuuden kannalta keskeiset elämäntaitoindikaattorit, joiden rakentaminen käynnistettiin edellisenä vuonna. Yhteistyökumppanien, mm. paikallisten kumppanijärjestöjen ja IYF-Baltimoren osaamista hyödynnetään prosessissa edelleen. Prosessissa kiinnitetään erityishuomiota siihen, kuinka Suomessa toteutettavat hankkeet ja ohjelmat sekä kansainvälinen ohjelma voivat aiempaa paremmin tukea toisiaan ja kuinka hyviä käytäntöjä voidaan hyödyntää ja soveltaa toiminnassa. Kansainvälisen ja kotimaan toiminnan synergiaa vahvistetaan hyvien käytäntöjen jakamisen ja elämäntaitoindikaattoreiden lisäksi nuorten yhteistyöllä. Vuoden 2013 UM:n viestintä- ja kehityskasvatushakuun suunnitellaan hanke, jossa Myrsky-nuoret ja Perun kehitysyhteistyöhankkeiden nuoret kohtaavat ja oppivat toisiltaan. Hankkeen kautta dokumentoidaan toimintaa Perussa ja järjestetään työpajoja, joissa perulaiset toimijat oppivat elokuvamenetelmien käyttöä nuorten elämäntaitojen vahvistamisessa. Nuorten osallisuutta ja yhteistyötä vahvistavaa toimintatapaa pyritään testaamaan jo vuoden 2013 aikana. Sillanrakentaja Säätiön toiminnassa keskeistä on myös sillanrakentajana toimiminen: tuomme yhteen erilaisia toimijoita, jotka työskentelevät nuoriin kohdentuvan kehitysyhteistyön, nuorten kesätöiden, nuorten taideprosessien ja nuorten elämäntaitojen parissa. Kaikissa hankkeissamme on mukana yhteistyö yritysten ja julkisen sektorin kanssa. Sillanrakentajan roolin kautta yhtäältä hankitaan ja koordinoidaan resursseja ja toisaalta vältetään päällekkäisyyksiä, jaetaan hyviä käytäntöjä ja vahvistetaan osaamista nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Yksi keskeinen säätiön toimintaympäristö on yhteistyö yritysten kanssa. Suomen lasten ja nuorten säätiön tavoitteena on aktivoida yrityksiä toimimaan nuorten paremman tulevaisuuden puolesta. Säätiö pyrkii jatkuvasti olemaan yritysvastuualan edelläkävijä. Säätiö on luotettava asiantuntija ja yhteistyö säätiön kanssa on yrityslähtöistä ja joustavaa. Säätiö on kehittänyt ja toteuttanut yritysvastuuhankkeita onnistuneesti muun muassa Alma Median, Deloitten, Fortumin, Manpowerin, Nokian, Telia-Soneran ja Veritaksen kanssa. Vuonna 2013 toiminnassa uusina, yhteisinä toiminnan painopisteinä nostetaan aiempaa vahvemmin esiin nuorten osallistuminen, vapaaehtoisuus ja yhdessä oppiminen, joissa myös korostuu siltojen rakentaminen. Uusien painopisteiden myötä nuorten rooli on aiempaa keskeisempi niin vertaisuuden kuin oman elämänsä asiantuntijuuden kautta. Vuodelle 2013 kootaan nuorisopaneeli, joka toimii aktiivisesti niin ohjelmissa kuin viestinnässäkin sekä erilaisissa tapahtumissa ja tilaisuuksissa. Lisäksi nuoret ovat mukana säätiön luottamushenkilöinä mm. 8
hallituksessa ja kansainvälisessä toimikunnassa. Nuorille tarjotaan tilaa toimia oman sukupolvensa puolesta aktiivisesti ja innovatiivisesti. Säätiön vapaaehtoisina toimivat niin nuoret kuin aikuisetkin. Säätiö luo helppoja toimintamalleja ja tarjoaa tilaa olla mukana nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä. Säätiö toteuttaa perustehtäväänsä ja vahvistaa elämäntaitoasiantuntijuuttaan neljän ohjelma kautta. Säätiön kotimaan toiminta keskittyy kolmeen toimintakokonaisuuteen, jotka kaikki vahvistavat nuorten elämäntaitoa ja rakentavat nuorille polkuja tasapainoiseen aikuisuuteen. Ne ovat: 1) Säätiön tukemat, nuorten syrjäytymistä ehkäisevät paikalliset taideprojektit 2) Toiminta kouluissa kymppi- ja ammattistarttiluokilla 3) Nuorten itsenäistymistä ja työllistymistä tukevat kampanjat Lisäksi säätiö toteuttaa kansainvälisessä ohjelmassa nuorten koulutusta ja työllistymistä edistäviä kehitysyhteistyöprojekteja Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa yhteistyössä paikallisten kumppaniorganisaatioiden kanssa. Vuonna 2013 toimintaa toteutetaan rahoituksen ja tehtyjen priorisointien mukaan. 5. TOIMINTA KOTIMAASSA Säätiö toteuttaa toimintaansa kotimaassa kolmen ohjelman kautta. 9
5.1 Säätiön tukemat, nuorten syrjäytymistä ehkäisevät paikalliset taideprojektit Säätiön kotimaan toiminnan tärkeänä painopisteenä on nuorten elämäntaitojen ja osallisuuden vahvistaminen taiteen tekemisen kautta. Tätä toimintakokonaisuutta toteutetaan valtakunnallisen Myrsky-hankkeen kautta. Vuonna 2011 osana säätiön toimintaa käynnistynyt hanke on selkeästi osoittanut taiteen voiman nuorten kanssa työskenneltäessä. Myrsky on valtakunnallinen 12 29-vuotiaille nuorille suunnattu taidehanke. Myrskyssä nuoret tekevät itse taidetta omista lähtökohdistaan käsin. Myrskyn tavoitteena on tarjota erityisesti vaikeassa elämäntilanteessa oleville nuorille mahdollisuus etsiä taiteen avulla omaa identiteettiään, kasvattaa itseluottamustaan ja saada syviä yhteisöllisyyden kokemuksia. Tärkeää on myös tuoda taiteen kautta esiin nuorten omaa ääntä. Myrsky-toiminta on aina pitkäjänteistä, mikä mahdollistaa nuorelle vahvan voimaantumisen kokemuksen. Myrsky toimii sateenvarjohankkeena, josta jaetaan projektirahoitusta paikallisprojekteille ympäri Suomen. Projektit toimivat laajasti eri taiteenalojen parissa ja ohjaajana toimii aina kunkin taiteenalan ammattilainen. Myrsky on ainoa taiteen kautta nuorten osallisuutta kehittävä valtakunnallinen hanke. Myrsky -hankkeen yksi pitkäjänteinen tavoite on kehittää toimintakenttää laajasti toimien sillanrakentajana nuorten kanssa toimivien tahojen ja taiteen ammattilaisten välillä. Myrsky -projektien tukeminen Myrsky-tukia on vuoden 2012 loppuun mennessä jaettu 710 000 euroa 48:lle eri Myrsky - projektille. Myrsky -projekteja valitaan mukaan hankkeeseen Myrskyn peruskriteerien mukaisesti. Erityisinä painopisteinä on haastavassa elämäntilanteessa olevien nuorten tavoittaminen mukaan projektiin, taiteen innovatiivinen ja nuorilähtöinen käyttö projektissa ja projektin pitkäjänteisyys. Projektitukia haetaan sähköisen hakujärjestelmän kautta. Projektitukipäätökset valmistelee Myrskyn nuoriso- ja kulttuurialan ammattilaisista koostuva arviointiryhmä. Päätökset tekee säätiön hallitus. Vuonna 2013 Myrsky -hankkeesta jaetaan projektitukia 2-3 kertaa. Tuettavia projekteja vuoden aikana alkaa ja päättyy yhteensä noin 50 projektia, joissa toimii noin 2 000 nuorta. Myrsky -hankkeesta tuetaan projekteja rahallisen tuen lisäksi koulutuksen ja työnohjauksen keinoin. Koulutuksia järjestetään kahdesti vuoden aikana, viikonlopun mittaisina koulutuksina keväällä ja syksyllä. Koulutuksissa tarjotaan taiteilijaohjaajille välineitä haastavissa tilan- 10
teissa olevien nuorten tukemiseen. Koulutuksen sisällölliset tarpeet nousevat esiin työnohjauksien aikana ohjaajien esiin nostamista haasteista. Työnohjauksia tarjotaan kaikille yli puolen vuoden mittaisille projekteille. Työnohjaus toteutetaan ryhmämuotoisesti. Samoissa ryhmissä kokoontuu taiteilijaohjaajia eri projekteista. Tarkoituksena on työnohjauksellisen tuen lisäksi alueellinen verkostoituminen eri projektien välillä. Myrsky -hanke kehittää taiteen keinoja vahvistaa nuorten osallisuutta monin eri keinoin. Vuonna 2013 Myrskyssä toimii myös eri kohderyhmille erikseen suunniteltuja osaprojekteja: Nuorten oma Myrsky ja Lastenkodit taidetta tekemässä. Nuorten oma Myrsky Nuorten oma Myrsky -haku lanseerattiin keväällä 2012. Toiminta on tarkoitettu 12 25- vuotiaden nuorten ryhmille omien taide- tai kulttuuriprojektien toteuttamiseen. Hakumuoto on suunnattu erityisesti nuorille, joilla on vähän mahdollisuuksia taiteen harrastamiseen. Syynä mahdollisuuksien vähyyteen voi olla esimerkiksi syrjäseudulla asuminen tai vähävaraisuus. Nuorten oma Myrsky -tuki tarjoaa nuorten ryhmälle 50 400 euroa rahaa mm. materiaali- ja vuokrakustannuksiin sekä ammatti-taitoisen taiteilijavalmentajan. Taiteilijavalmentajan tarkoituksena on mentoroida nuoria, tarjota vinkkejä taiteelliseen toimintaan sekä mahdollisuuksien mukaan yleiseen projektin hallintaan. Nuorten oman tukimuodon tavoitteena on tarjota nuorille mahdollisuuksia voimaantua taiteen avulla. Samalla aktivoidaan nuoria ottamaan vastuuta omasta harrastamisestaan ja laajemmin myös omasta hyvinvoinnistaan. Vuonna 2013 hakumuotoa vahvistetaan muun muassa laajentamalla taiteilijavalmentajaverkostoa sekä panostamalla viestintään ja markkinointiin, jotta Nuorten oman Myrskyn tunnettuus vahvistuu. Vuoden aikana on tavoitteena tukea keskimäärin kolmea Nuorten omaa projektia kuukaudessa. Koko vuoden aikana tuetaan näin ollen 36 projektia. Lastenkodit taidetta tekemässä Lastenkodit taidetta tekemässä -kehittämishankkeen tarkoitus on toteuttaa taideprojekti vähintään kymmenessä eri lastensuojelulaitoksessa ja samalla kehittää taidetyötä lastensuojelukentällä. Projekti pohjautuu Myrsky -hankkeessa usean vuoden aikana saatuun laajaan tietoon ja osaamiseen lastensuojelulaitoksissa tehtävästä taidetyöstä. Projektissa laitoksille tarjotaan tapoja jatkaa taiteellisen toiminnan tekemistä myös projektin jälkeen. Projektin kautta yli sata huostaan otettua nuorta pääsee tekemään taidetta ja käymään läpi voimauttavan prosessin. Taideprosessilla on yhteisöllisyyttä vahvistava vaikutus myös jokaiseen laitokseen kokonaisuutena. 11
Projektin kehittämistyö toteutuu kentällä vuorovaikutuksessa laitosten henkilökunnan, nuorten ja taiteilijoiden kanssa. Lastensuojelulaitoksissa tehtävistä taideprosesseista kerätään hyviä käytäntöjä, joita levitetään niin taiteen kuin lastensuojelunkin kentillä projektin päätteeksi. Lisäksi vuoden 2013 lopussa järjestetään laaja koulutustapahtuma, jonka teemana on taide lastensuojelussa. Tutkimus Myrskystä on tehty laaja kolmivuotinen tutkimus vuosina 2008-2011. Tätä tutkimustyötä on jatkettu Suomen lasten ja nuorten säätiön ja Nuorisotutkimusseuran yhteistyönä vuoden 2012 alkupuolelta alkaen. Osa-aikaisina tutkijoina ovat toimineet Tomi Kiilakoski ja Marika Tervahartiala. Lisäksi mukana on ollut useita opinnäytetyöntekijöitä eri puolilla Suomea. Tutkimuksen pääkysymys on selvittää, kuinka taide tuottaa osallisuutta, ja mitkä ovat tässä suhteessa taiteen erityispiirteet. Vuonna 2013 tutkimusta jatketaan siten, että tavoitetaan mahdollisimman monia erilaisia Myrsky-projekteja. 12
5.2 Toiminta kouluissa kymppi- ja ammattistarttiluokilla Zest -hanke toteutti elämäntaito-ohjelmaa yläkouluissa vuosina 2003-2012. Rahoitustilanteen muututtu säätiö on etsinyt uusia tapoja jatkaa elämäntaitovalmennusta kouluissa. Toimintaa on suunnattu vahvemmin nimenomaan peruskoulun päättymiseen liittyvään nivelvaiheeseen: kymppiluokille ja ammattistarttiluokille, joissa elämäntaitovalmennukselle on erityinen tarve. Toiminta koostuu elämäntaitovalmennuksesta ja nuorten tukemisesta heidän rakentaessaan polkuja työelämään. Toimintaa toteutetaan RAY:n rahoittaman Taidot elämään -hankkeen kautta. Lisäksi rahoituksen salliessa toteutetaan muitakin elämäntaitovalmennuksia sekä kehitetään nuorten tulevaisuuden polkujen rakentamista tukevaa vertaistuen mallia. Taidot elämään luota itseesi ja omiin vahvuuksiisi Myrskyn ja säätiön aiempien hankkeiden hyvien käytäntöjen pohjalta on kehitetty uusi toimintamalli, jossa taideprosessin avulla tuetaan erityisesti peruskoulun jälkeisessä nivelvaiheessa olevia nuoria. Taidot elämään -hankkeelle haettiin RAY:n tukea ja se käynnistyy, mikäli rahoitus saadaan. Globaalin kilpailun paineessa ja väestömme ikääntyessä jokaisen panosta yhteiskunnan rakentamiseen tarvitaan enemmän kuin kenties koskaan. Suomen lasten ja nuorten säätiön Taidot elämään -hanke kokoaa yhteen nuorten asioista kiinnostuneet ja vastuulliset yritykset ja yhteisöt ja tarjoaa ratkaisuja itsestään ja tulevaisuudestaan epävarmojen nuorten rohkaisuun peruskoulun jälkeisessä nivelvaiheessa. Hanke tukee nuorten siirtymistä toisen asteen opintoihin tai työelämään ja ehkäisee heidän jäämistään vaille paikkaa yhteiskunnassa. Hanke tavoittaa kolmen vuoden aikana 600 kymppiluokalla ja ammattistarteissa olevaa nuorta, joiden kanssa työskennellään viikon ajan intensiivisesti omien vahvuuksien, taitojen ja mahdollisuuksien kartoittamiseksi. Toiminnassa käytetään elämäntaitoja vahvistavia ja taidelähtöisiä menetelmiä. Hankkeen tuloksena nuorten itsetuntemus ja luottamus omiin kykyihin vahvistuu. He myös tietävät paremmin, mitä elämältään haluavat ja osaavat kulkea kohti tavoitteitaan. Hankkeessa kehitetään rinnakkain kahta mallia, jotka toimivat nuorelle tarpeen mukaan jatkumona. Kehitettäviä malleja voidaan hyödyntää myös muissa nuorten kanssa tehtävissä interventioissa: 1. Nuorten sosiaalisen vahvistamisen malli tarjoaa välineet tukea nuorta matkalla kohti toisen asteen koulutusta tai työtä. Malli perustuu erityisesti elämäntaitojen ja taideprosessien hyödyntämiseen. 13
2. Nuorten työelämään pääsyä edistävä malli madaltaa vähän koulutettujen nuorten pääsyä työelämään, esim. joustavien oppisopimuskoulutusten ja mentoroinnin kautta. Ensimmäinen malli käyttää taidetta työvälineenä. Toiminta toteutetaan kouluympäristössä ja se käynnistyy nuorten innostamisella, jonka seurauksena ilmapiiri vapautuu ja nuoret motivoituvat tulevaan työskentelyyn. Innostamista seuraavassa taideprojektissa, esim. lyhytelokuvapajassa, nuoret käsittelevät elämästään nousevia teemoja ja pohtivat tulevaisuuttaan. Teokset esitetään lukukausittain järjestettävillä projektinäyttämöillä. Prosessin jälkeen nuoret jatkavat itse oman elämätarinansa työstämistä yhdessä opettajien kanssa. Näin pyritään antamaan nuorelle eväitä polkujen rakentamiseksi kymppi- ja ammattistarttiluokkien jälkeen. Toiminnan kautta kynnystä työelämään pyritään pitkällä aikavälillä madaltamaan. Hankkeessa mukana olleista nuorista niille, jotka eivät vuoden jälkeen saa opiskelu- tai työpaikkaa, tarjotaan erityistä tukea oman paikan löytämiseksi. Vähän koulutettujen nuorten pääsyä työelämään voidaan madaltaa esim. joustavien oppisopimuskoulutusten ja mentoroinnin kautta. Taidot elämään -hanke käynnistetään maaliskuussa 2013 rahoituksen varmistuttua. Kevään aikana perustetaan hankkeen ohjausryhmä, aktivoidaan keskeiset sidosryhmät, päivitetään tarvittaessa hankesuunnitelmaa ja sovitaan yhteistyötahojen kanssa toimintojen käynnistämisestä. Työskentelyvaiheen toimintamallin ensimmäinen versiota testataan teoriassa ja kehitetään asiantuntijoiden ja hankkeen sidosryhmien kanssa. Ensimmäisen vaiheen taideproduktiot ovat draama- ja lyhytelokuvaprosesseja. Syksyllä 2013 toteutetaan ensimmäiset pilotit valituissa oppilaitoksissa pääkaupunkiseudulla ja Porin seu- 14
dulla. Vuoden 2013 aikana perustetaan 10 ryhmää, joissa on yhteensä 120 nuorta. Ensimmäinen projektinäyttämö järjestetään Helsingissä. Zest -elämäntaitovalmennus Vuonna 2013 jatketaan myös muuta elämäntaitovalmennusta kouluissa, erityisesti kymppi- ja ammattistarttiluokille sekä mahdollisuuksien mukaan muille lisäopetusluokille. Näillä luokilla opiskelevat nuoret eivät vielä ole löytäneet polkua eteenpäin elämässään ja tarvitsevat lisäaikaa tulevaisuutensa suunnitteluun. Koska näitä luokkia käyvät nuoret ovat erityisessä vaarassa syrjäytyä, on tärkeää, että heidän elämänkulkuunsa pyritään vaikuttamaan elämäntaitovalmennuksen kautta positiivisella tavalla. Toiminta koostuu Zest -luennosta ja ilmaisutaidon työpajasta, joissa syvennetään Zestin teemoja omien lahjojen löytämisestä ja itsetunnon vahvistamisesta. Vuonna 2012 työpajoja vetivät Pamela Tola ja Jani Toivola, joiden lisäksi rakennetaan musiikkipainotteinen työpaja Tommy Lindgrenille. 5.3 Nuorten itsenäistymistä ja työllistymistä tukevat kampanjat Säätiö toteuttaa yhteistyössä yritysten ja asiantuntijakumppaneiden kanssa kohdennettuja kampanjoita, joiden tavoitteena on tukea nuorten itsenäistymistä ja työllistymistä. Vuonna 2013 toteutetaan kaksi kampanjaa. Vastuullinen kesäduuni 2013 -kampanja Kampanjan tavoitteena on edistää 16 25-vuotiaiden nuorten työelämäosaamista ja pääsyä työelämään. Kampanja haluaa nostaa kansainvälisestikin ainutlaatuinen kesätyöinstituutiomme seuraavalle tasolle ja haastaa työnantajat tarjoamaan nuorille enemmän ja parempia kesätyöpaikkoja. Kampanjaan osallistuvat työnantajat sitoutuvat hyvän kesätyön periaatteisiin: 1. mielekäs työ ja kohtuullinen palkka 2. perehdytys ja ohjaaminen 3. tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus 4. kirjallinen työsopimus ja -todistus 5. reilu rekrytointiprosessi. Osallistujille tarjotaan välineitä nuorten kohtaamiseen ja ohjaamiseen sekä työnantajamaineen rakentamiseen hyvän kesätyön avulla. Vuonna 2013 kampanjassa järjestetään kaksi seminaaria ja kesäduunikoutsi -koulutukset Turussa, Tampereella ja Lappeenrannassa tai Kuopiossa. Työnantajille tehdään Hyvän kesätyön ABC materiaali. Kesän aikana työnantajat saavat osallistua Vastuullisin kesäduuni 2013 kilpailuun, jossa palkitaan vuoden parhaat ke- 15
sätyönantajat kolmessa eri kategoriassa. Kaikille kisaan osallistuneille annetaan palaute heidän omista vahvuuksistaan ja kehittämisen kohteistaan. Tavoitteena on saada runsaasti näkyvyyttä ja mukaan mahdollisimman monta osallistujaa. Mukana on laaja joukko nuorten työllisyydestä kiinnostuneita toimijoita, mm. työmarkkina-, opiskelija- ja ammattijärjestöjä. Kampanjan pääyhteistyökumppanit ovat mm. Alma Media ja Sonera. Nuorten taloustaidot Yksi nuoren tulevaisuuden rakentamista helpottava tekijä on oman talouden hallinta. Vuonna 2013 tavoitteena on toteuttaa nuorten taloustaitoihin liittyvä kampanja, jossa lanseerataan taloustaitopeli netissä. Peli on suunnattu juuri nivelvaiheessa oleville, 15 18 -vuotiaille nuorille. Netin ja sosiaalisen median lisäksi peliä levitetään erityisesti yläkoulunsa päättäville, kymppiluokkalaisille ja ammatillisen koulutuksen kynnyksellä oleville, ammattistarttiluokalla nuorille. Lisäksi tietoa pelistä levitetään opettajakoulutuksen kautta. Kampanja toteutetaan yhteistyössä yritys- ja yhteisökumppanien kanssa. 6. KANSAINVÄLINEN OHJELMA Vuonna 2013 säätiö kehittää edelleen kansainvälistä toimintaansa kansainvälisen ohjelmatoimintalinjauksen mukaisesti. Ohjelma toteuttaa säätiön tehtävää edistää ja tukea nuorten hyvinvointia, sosiaalista vahvistumista ja vaikutusmahdollisuuksia Suomen rajojen ulkopuolella sekä haastaa yhteiskunnan toimijoita globaaliin vastuuseen erityistä tukea tarvitsevista nuorista. Ohjelman pääasiallisena kohderyhmänä ovat vähäosaiset 12 29-vuotiaat nuoret Latinalaisessa Amerikassa ja Afrikassa. Erityishuomion kohteena ovat mm. naisten ja tyttöjen sekä helposti syrjäytyvien ja haavoittuvien ryhmien oikeudet ja mahdollisuuksien parantaminen. Temaattisia painopistealueita ovat työ, kansalaisuus ja oppiminen. Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen on keskeisenä elementtinä kaikessa toiminnassa. 16
Kehitysyhteistyöhankemaat ja paikalliset kumppanit 2013 Säätiö haki lokakuussa 2012 UM:n kumppanuusjärjestöasemaa. Kumppanuusprosessi määrittää pitkälti säätiön kansainvälisen ohjelman ja kehitysyhteistyötoiminnan kehittämistä vuonna 2013, jos säätiö pääsee hakuprosessin toiseen vaiheeseen. 6.1 Kehitysyhteistyö Neljä säätiön kehitysyhteistyöhanketta jatkuu vuonna 2013. Perussa säätiön paikallisen kumppanijärjestön CEDRO:n kanssa (Centro de Información y Educación para la Prevención del Abuso de Drogas) jatkuu nuorten työllistymiseen, pienyrittäjyyteen, elämäntaitoihin ja osallistumiseen keskittyvä hanke (2012-2014) kouluissa ja turvakodeissa Liman metropolialueella. Yritysyhteistyökumppanina on Deloitte, jonka kanssa on kehitetty yritysvastuun vapaaehtoisohjelma. Ohjelman kautta hyödynnetään Deloitten työntekijöiden osaamista ja asiantuntijuutta erityisesti yrittäjyydessä ja organisaatiokehittämisessä. Perussa jatkuu CEDRO:n kanssa yhteistyössä myös nuorten ryhmien pienyrittäjyyttä sekä nuorten elämäntaitoja ja johtajuutta edistävä hanke (2012-2014), jossa yritysyhteistyökumppanina on Nokia. Hankkeessa hyödynnetään mobiiliteknologiaa pienyritysten tarpeisiin, kuten myös Paraguayn nuorten pienyrittäjyys- ja elämäntaitohankkeessa (2012-2014), jota toteutetaan yhteistyössä paikallisen kumppanijärjestö CIRD:in (Fundación Comunitaria Centro de Información y Recursos para el Desarrollo) kanssa. 17
Nuorten työllistymistä tukeva hanke etenee Brasiliassa, jossa paikallinen kumppanijärjestö on Aliança Institute. Hankkeessa nuoret saavat työllistymis-, ICT-, elämäntaito- ja kestävän kehityksen koulutusta, toteuttavat ryhmissä suunnittelemiaan ympäristöprojekteja sekä tekevät työharjoittelun yhteiskuntapalvelun muodossa. Yritysyhteistyökumppanina on Nokia. Säätiöllä on kolme hanketukihakemusta ulkoasiainministeriön vuoden 2012 hakukierroksella. Senegalin kahdessa hankehakemuksessa paikallinen kumppani on Synapse Network Center. Näistä ensimmäinen keskittyy nuorten elämäntaitoopetukseen vahvistamalla opettajien ja paikallisten kansalaisjärjestöjen henkilökunnan kapasiteettia toteuttaa elämäntaitokoulutuksia. Hankkeessa edistetään myös nuorten vapaaehtoisuutta yhteisöissään. Toinen hankehakemus tukee nuorten sosiaalista yrittäjyyttä, elämäntaitoja ja ICT-taitoja. Säätiön kolmas hankehakemus suuntautuu Etelä-Afrikkaan, jossa paikallisena kumppanijärjestönä on Khulisa Social Solutions. Hankkeen kautta edistetään nuorten kehitystä ja osallistumista Westburyn yhteisössä sekä yhteistyötä nuorison parissa toimivien tahojen kesken. Hankkeen yritysvastuukumppanina on Koneen 100-vuotissäätiö. Vuonna 2013 säätiö tulee mahdollisesti jättämään 3 uutta hanketukihakemusta, jos varainhankinta yrityskumppaneiden löytämiseksi onnistuu. Lisäksi säätiö hakee viestintä- ja kehityskasvatushanketta, jossa Myrsky-nuoret ja Perun kehitysyhteistyöhankkeiden nuoret kohtaavat ja oppivat toisiltaan. Hankkeen kautta dokumentoidaan toimintaa Perussa ja järjestetään työpajoja, joissa perulaiset toimijat oppivat elokuvamenetelmien käyttöä nuorten elämäntaitojen vahvistamisessa. 6.2 Asiantuntijuuden ja menetelmien vahvistaminen Vuonna 2013 säätiö vahvistaa systemaattisesti kansainvälisen ohjelman seurantaa ja arviointia. Tarkoituksena on luoda järjestelmällinen tiedonkeruun malli, jonka avulla hankkeiden ja koko ohjelman tuloksellisuutta voidaan seurata ja arvioida paremmin. Jo alkanut ohjelmatason indikaattoreiden kehittäminen viedään loppuun. Ohjelmatason temaattisia indikaattoreita (työ, kansalaisuus, oppiminen) sovelletaan hanketasolle ja otetaan käyttöön yhteistyössä paikallisten kumppanijärjestöjen kanssa. Elämäntaitoindikaattoreiden ja seuranta- ja arviointijärjestelmän kehittäminen jatkuu yhdessä kotimaan toiminnan kanssa. 18
Ohjelman kansainvälinen toimikunta uudistuu vuonna 2013 ensimmäisen kaksivuotiskauden päätyttyä. Toimikunta toimii kansainvälisen ohjelman neuvonantajana ja osallistuu ohjelman kehittämiseen, seurantaan, arviointiin ja varainhankintaan. Myös muuta vapaaehtoisuutta pyritään hyödyntämään ohjelman kehittämisessä. Vuoden 2013 alussa aloittavat uudet asiantuntijaraadin jäsenet tukevat säätiön kehitysyhteistyötä tutkimuksellisesta näkökulmasta. Hankkeiden ja ohjelman arvioinnissa nuoria osallistetaan systemaattisemmin seurannan ja arvioinnin prosesseihin. Mm. Senegalissa oleva ETVO -vapaaehtoinen, vuonna 2013 perustettava säätiön nuorisoraati ja kansainvälisen toimikunnan nuorisojäsen osallistuvat arviointiin. Vuoden 2013 aikana säätiö hakee uutta ETVO -vapaaehtoista kumppanijärjestö CIRD:in kanssa Paraguayhin vuodelle 2014. Lisäksi kehitetään metodeja, joilla hankkeisiin osallistuvien nuorten ääni saadaan yhä paremmin esiin arvioinnissa. Hankkeita toteutetaan yhteistyössä paikallisten kumppanijärjestöjen kanssa, joista suurin osa kuuluu IYF:n maailmanlaajuiseen verkostoon. Yhteistyötä kumppanijärjestöjen kanssa tiivistetään ja yhteistyöverkoston toimintaa kehitetään. Uusia yhteistyötahoja ja -mahdollisuuksia kartoitetaan. Hankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa kiinnitetään erityistä huomiota exitstrategiaan eli hankkeiden tulosten kestävyyteen ja positiivisen kehityksen jatkuvuuteen. Tässä paikallinen omistajuus ja sitoutuminen, paikalliset kumppanuudet sekä yhteistyön kehittäminen eri sektoreiden kesken on ensiarvoista. Yritysyhteistyön syventämistä jatketaan. Jo olemassa olevien yrityskumppaneiden kanssa yhteistyötä kehitetään eteenpäin. Yritysten osaamista ja asiantuntijuutta hyödynnetään yhteistyöhankkeissa. Säätiön koordinoimaa Kehitysyhteistyön Nuorisoverkoston toimintaa jatketaan aktiivisesti säännöllisten teematapaamisten kautta. Nuorisoverkoston kautta jaetaan kokemuksia, luodaan yhteistyötä eri toimijoiden välille ja tehdään vaikuttamistyötä. Mahdollisuuksia tutki- 19
musyhteistyöhön mm. Nuorisotutkimusverkoston kanssa kartoitetaan. Säätiön henkilökunta osallistuu aktiivisesti myös Kepan toimintaan. 7. TALOUS: talouden vahvistaminen ja vakiinnuttaminen Säätiöllä tulee olla riittävät resurssit toteuttaa toimintaa nuorten hyväksi. Jotta osaava henkilökunta ja sitoutuneet sidosryhmät voivat keskittyä olennaiseen eli nuorten hyvinvoinnin edistämiseen, tulee säätiöllä olla vahva taloudellinen pohja sekä kotimaan toimintaan että kansainväliseen toimintaan. Tavoitteena on, että kansainvälinen ja kotimaan toiminta ovat taloudellisesti tasapainossa. Pitkäjänteisen toiminnan edellytyksenä on vakaa rahoituksen jatkuvuus. Säätiö jatkaa yrityksiltä, yhteisöiltä sekä yksityisiltä henkilöiltä koottujen varojen keräämistä lasten ja nuorten ennaltaehkäisevän työn tukemiseen Suomessa ja kansainvälisesti. Eri hankkeiden varainhankintasuunnitelmat päivitetään jälleen vuonna 2013 ja varainhankinnan käytäntöjä tehostetaan. Varainhankinta tapahtuu sekä yksittäisten lahjoitusten, yhteistyösopimusten että mahdollisten varainkeruutilaisuuksien kautta. Säätiö hakee myös julkista rahoitusta hankkeille. Tavoitteena on rahoituspohjan laajentaminen ja uusien yritysyhteistyösopimusten solmiminen. Säätiön yritysyhteistyötä vahvistetaan siten, että yhteistyömalleissa on aiempaa vahvempi synergia yrityksen ydintoiminnan ja strategian kanssa. Lähestymistavassa korostuu yritysten osaamisen ja asiantuntijuuden hyödyntäminen sekä joustavuus. Ohjelmille luodaan myös yritysverkostot, joiden kautta yritykset yhtäältä osallistuvat rahoitukseen ja toisaalta voivat osallistua toimintaan myös pro bono -panoksella. Yritysyhteistyön ohella muiden varainhankintakanavien, kuten yksityishenkilöiden lahjoitusten ja muiden säätiöiden, kartoittaminen jatkuu. Tavoitteena on vuoden 2013 aikana varmistaa Myrsky -hankkeen rahoituksen jatkuminen useammaksi vuodeksi eteenpäin siten, että Myrsky voi jatkaa alan pitkäjänteistä kehittämistä. Rahoitus kootaan julkiselta sektorilta, yhteisöiltä (rahastot ja säätiöt) ja Myrskyn taakse kootun yritysverkoston kautta. Yritysyhteistyön kautta on myös mahdollista käynnistää varainhankintakampanja, jota varten haetaan rahankeräyslupa. Myrskyn osalta on hedelmällistä löytää aiempaa paremmin paikallisille projekteille myös alueellista rahoitusta ja sitä varten pyritään luomaan yhteistyömalli jonkun valtakunnallisen järjestön kanssa. Zest -ohjelman päättyessä säätiö on rakentanut Taidot elämään -hankkeen, johon on haettu Raha-automaattiyhdistykseltä kolmivuotinen rahoitus. Muihin elämäntaitovalmennuksiin ja nuorten itsenäistymistä ja työllistymistä tukeviin kampanjoihin voimavarat rakentuvat pääasiassa yrityskumppanuuksien kautta. 20
Kansainvälisen ohjelman varainhankinta keskittyy ulkoasiainministeriön rahoituksen lisäksi yritysyhteistyöhön. Kaikkiin uusiin kehitysyhteistyöhankkeisiin haetaan yrityskumppani sekä rahoittamaan hanketta että panostamaan hankkeeseen asiantuntijuuden kautta. Vapaaehtoistyön hyödyntämistä omarahoitusosuutena pyritään hyödyntämään uusissa hankehakemuksissa. Varainhankintaa toteuttavat säätiön henkilökunta ja hallitus sekä muut siihen sitoutuneet luottamushenkilöt. Jokaisella ohjelmalla on nimetyt hallituksen jäsenet ja vähintään yksi toinen luottamushenkilö, jotka toimivat erityisesti yritysyhteistyön rakentamiseksi ja varainhankinnan varmistamiseksi. Varainhankinnassa apuna on myös monet muut sitoutuneet vapaaehtoiset. Lisäksi kansainvälinen toimikunta tukee kansainvälisen ohjelman varainhankintaa. 8. VIESTINTÄ: tunnettuuden lisääminen Säätiön viestinnässä tulee näkyä toiminnan painopisteet, jotta asiantuntijuus tulee näkyväksi ja varainhankinta helpottuu. Viestinnän keskeisiä sidosryhmiä ovat nuorten kanssa työskentelevät tahot, nuoriin kohdistuvaa kehitysyhteistyötä tekevät tahot, yritykset, muut rahoittajat ja media. Vuonna 2013 viestinnällä pyritään aiempaa paremmin tavoittamaan myös nuoria. Jokaisen toiminnan kannalta tarkennetaan keskeiset sidosryhmät ja viestintäkanavat, jotta viestintä sekä tukee toimintaa että vahvistaa säätiön tunnettuutta. Säätiön tunnettuutta vahvistetaan verkostojen ja yhteistyön kautta sekä tiedottamalla ja hyödyntämällä ja kehittämällä perusviestintämateriaaleja ja -välineitä. Erityisesti kehitetään verkkoviestintää vuorovaikutteisempaan suuntaan, mm. blogien ja nuorten tarinoiden kautta. Myös yhteistyökumppaneita sitoutetaan viestimään yhteistyöstä osana omaa viestintäänsä. Mediasuhteisiin ja markkinoinnilliseen viestintään panostetaan aiempaa enemmän. Medialle järjestetään säännöllisiä tapaamisia, joissa kerrotaan säätiön toiminnasta kohdennetusti. Lisäksi hyödynnetään vuonna 2012 käyttöön otettua tiedotepalvelua. Yritysyhteistyön tueksi kehitetään viestintään liittyviä toimintamalleja ja materiaaleja. Säätiön tunnettuutta on viime vuosina lisännyt kampanjamainen toiminta. Vuodesta 2010 on toteutettu Vastuullinen kesäduuni -kampanjaa. Vuonna 2013 kampanjan vaikuttavuutta lisätään uusien kumppanuuksien ja mediayhteistyön kautta. Kampanjan toteuttamisessa panostetaan myös alueelliseen näkyvyyteen. Kampanjan pääasiallinen kohderyhmä ovat työnantajat, mutta myös suuri yleisö halutaan tavoittaa. Tavoitteena onkin lisätä medianäkyvyyttä. Vuonna 2013 tavoitteena on toteuttaa myös toinen, nuorten taloustaitoihin liittyvä kampanja, joka on suunnattu erityisesti nuorille. 21
Myrsky -hanke on kerännyt hyvin näkyvyyttä erityisesti ammatti- ja paikallismediassa sekä netissä. Jatkossakin hankkeen näkyvyyttä edistetään aktiivisella tiedottamisella niin Myrskyhankkeeseen liittyvistä teemoista kuin paikallisprojektien ajankohtaisista asioista. Lehdistölle ja muulle medialle tarjotaan valmiita tarinoita kerrottavaksi. Näkyvyyttä lisätään myös yritysyhteistyön osana, esimerkiksi Nelonen Median kanssa toteutettavan yhteistyöprojektin kautta. Nuorten oman Myrskyn tunnettuutta pyritään lisäämään sekä nuorten että nuorten parissa toimivien aikuisten parissa. Olemassa olevien viestintä- ja markkinointikanavien lisäksi tehdään mahdollisesti yhteistyötä A-lehtien Demi -lehden kanssa, joka tavoittaa vaikuttavan määrän (yli 50 %) Suomessa asuvista 12 19-vuotiaista tytöistä. Keskustelut Demi -lehden kanssa on aloitettu syksyllä 2012 ja alustavasti on sovittu yhteistyöstä, joka tarkoittaa molemmin puolista viestinnällistä näkyvyyttä (logonäkyvyys) ja esimerkiksi jutun tekemistä Nuorten omasta Myrskystä Demi -lehteen. Viestinnässä panostetaan myös nuorten omien tarinoiden julkituomiseen esimerkiksi Nuorten oman Myrsky -blogin avulla. Taidot elämään -hankkeen myötä toiminnan tunnettuutta vahvistetaan erityisesti lanseerauksen yhteydessä. Taidot elämään -hankkeessa nostetaan viestinnällisesti esiin elämäntaitojen merkitys nuoren työelämäpolkujen näkökulmasta. Säätiön kansainvälisen ohjelman viestintäsuunnitelmaa selkeytetään ja tarkennetaan; viestintää toteutetaan aktiivisesti sen mukaisesti. Kansainvälistä toimintaa tehdään näkyväksi nettisivujen kautta ja mm. esittelemällä kehitysyhteistyötä Helsingin Maailma kylässä -festivaaleilla ja muissa tapahtumissa sekä tarjoamalla juttuja julkaistavaksi alan lehdissä. Säätiön koordinoima Kehitysyhteistyön nuorisoverkosto on laajalti tunnettu kehitysyhteistyötoimijoiden parissa ja verkoston toiminta lisää yhä säätiön tunnettuutta. Syksyllä 2013 järjestetään asiantuntijaseminaari liittyen nuorten elämäntaitoihin. Seminaarin tavoitteena on yhtäältä nostaa esiin elämäntaitojen merkitys nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä ja työllistymisessä ja toisaalta vahvistaa säätiön tunnettuutta elämäntaitojen asiantuntijana. Seminaari on tarkoitettu nuorten kanssa toimiville tahoille, kuten opettajat, nuorisotyöntekijät ja virkamiehet. 9. ORGANISAATIO Säätiön toiminnasta päättää hallitus. Hallituksen lisäksi säätiöllä on virallisina toimieliminä neuvottelukunta ja asiantuntijaraati. Toiminnan operatiivisesta toteuttamisesta huolehtii osaava henkilökunta sekä monet asiantuntevat, sitoutuneet vapaaehtoiset. 22
Hallitus 2013 Säätiön asioita hoitaa ja sitä edustaa vuodeksi kerrallaan valittu hallitus, joka päättää säätiön toiminnasta, taloudesta ja avustusten jaosta. Puheenjohtajan toimii Teppo Rantanen. Vuonna 2013 säätiön hallitus koostuu seuraavista henkilöistä: Teppo Rantanen, pj Toimitusjohtaja, Deloitte & Touche Finland Sari Baldauf KTM Anne Berner Toimitusjohtaja, Vallila Interior Tuomo Holopainen Apulaisjohtaja Ulla Laurio Osastopäällikkö, Helsingin kaupungin Nuorisoasiainkeskus Peter Nyman Toimittaja, uutisankkuri, MTV3 Kristina Pentti-vonWalzel KTM Jerome Saarinen Opiskelija, Aalto-yliopisto Leena Suurpää Tutkimusjohtaja, Nuorisotutkimusverkosto Neuvottelukunta 2013 Neuvottelukunta toimii säätiön neuvoa-antavana luottamuselimenä ja sen jäsenet edustavat eri yhteiskunnallisia tahoja. Se saa vuosittain raportin säätiön toiminnasta ja taloudellisesta tilanteesta. Säätiön neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii ministeri Pär Stenbäck. Säätiön neuvottelukunta vuonna 2013: Pär Stenbäck, pj, Ministeri Pentti Arajärvi, sosiaalioikeuden professori Maria Kaisa Aula, lapsiasiavaltuutettu Jouni Heinonen, Senior Advisor, Pohjoisranta Rauno Heinonen, viestintäjohtaja, Alma Media Helena Helve, fil. tri, dosentti Tiina Herlin, Koneen 100-vuotissäätiö Tommi Hoikkala, tutkimusprofessori, Nuorisotutkimusverkosto Johanna Ikäheimo, hallituksen puheenjohtaja, Lappset Group Jussi Järventaus, toimitusjohtaja, Suomen Yrittäjät Fredrik Karlsson, toimitusjohtaja Kristiina Kumpula, pääsihteeri, Suomen Punainen Risti Ari Lahti, toimitusjohtaja, Icecapital Oy Susanna Miekk oja, johtaja, Danske Bank Hannu Penttinen, lääketieteen ja kirurgian tohtori Anu Raijas, tutkimuspäällikkö, Kuluttajatutkimuslaitos Ilari Rantakari, Ulkoministeriö Pekka Rantala, toimitusjohtaja, Fazer Jouko Ruissalo, Lions-Liitto Olli Saarela, nuorisoneuvos Tuire Santamäki-Vuori, valtiosihteeri, Valtivarainministeriö Pirjo Ståhle, professori, Turun kauppakorkeakoulu Veli Sundbäck Vappu Taipale, lääketieteen ja kirurgian tohtori Carola Teir-Lehtinen, filosofian maisteri Jani Toivola, kansanedustaja Ari Tolppanen, senior partner, CapMan Sirpa Widomski, toimitusjohtaja, Oy Nova Business Consulting 23
Asiantuntijaraati 2013 Asiantuntijaraati toimii asiantuntijapoolina, joka ajankohtaisen, monimuotoisen tiedon ja osaamisen avulla vahvistaa ja tuo esiin säätiön asiantuntijuutta sekä osallistuu toiminnan kehittämiseen. Raadin toiminta tukee säätiön painopisteiden toteutumista. Raadin puheenjohtajana toimii Leena Suurpää. Suomen lasten ja nuorten säätiön syyskokouksen päätöksellä asiantuntijaraadin jäseniksi kutsuttiin vuodeksi 2013: Leena Suurpää, pj, Nuorisotutkimusverkoston tutkimusjohtaja Marjatta Bardy, THL Matti Cantell, Setlementtiliitto Kati Inkinen, CIMO, EU:n nuorisotoimintaohjelma Sonja Kangas Markus Keränen, 15/30 Research Tomi Kiilakoski, Nuorisotutkimusverkosto, Myrsky tutkimuksesta vastaava tutkija Antti Kivijärvi, Itäsuomen Yliopisto / Joensuu Sari Kuvaja, Nuorten Akatemia Sofia Laine, Nuorisotutkimusverkosto Sami Myllyniemi, Nuorisotutkimusverkosto Elina Oinas, Helsingin yliopisto, kehitysmaatutkimus Petri Paju, Lastensuojelun keskusliitto Päivi Palojoki, Helsingin yliopiston opettajainkoulutuslaitos Päivi Salminen-Kultanen, TAT Kati Rantala, Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Sanna Ryynänen, Itä-Suomen yliopisto / Kuopio Markus Talvio, Helsingin yliopisto Vapaaehtoiset ja nuoret osana organisaation toimintaa Säätiön tavoitteena on vahvistaa entisestään vapaaehtoisuuden merkitystä toiminnassa tarjoamalla nuorten asioista kiinnostuneille aikuisille ja nuorille mahdollisuuksia osallistua, vaikuttaa ja rakentaa siltoja eri toimijoiden välillä. Vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksia lisätään ja toimintapaikkoja on sekä lyhytkestoisissa tehtävissä ja kehittämisprojekteissa että pidempikestoisissa projekteissa. Säätiön eri hankkeilla on erikseen nimettyjä, vapaaehtoistyön pohjalta toimivia asiantuntijaryhmiä, jotka kehittävät ja ohjaavat toimintaa. Ryhmiä kootaan tarpeen mukaan. Säätiössä toimii myös hallituksen nimeämiä, virallisia ryhmiä. Myrsky -hankkeessa toimii aiemmin nimitetty arviointiryhmä, joka valitsee hallitukselle esitettävät tuettavat projektit. Alkuvuodesta 2013 hallitus nimittää uuden kansainvälisen toimikunnan, jonka tehtävänä on kehittää ja seurata kansainvälisen ohjelmaa sekä tukea varainhankintaa. Säätiön toiminnassa halutaan vahvistaa erityisesti nuorten osallisuutta ja tämä vahvistaminen käynnistetään kokoamalla vuoden 2013 alkupuolella nuorisopaneeli. Paneelin nuoret voivat 24
osallistua toiminnan kehittämiseen, toteuttaa pienprojekteja, osallistua tilaisuuksiin ja tapahtumiin sekä kirjoittaa blogeja ja ottaa kantaa. Säätiön kannalta nuorisopaneelilla on tärkeä rooli nuorten elämän asiantuntijana ja sen toiminta suunnitellaan yhdessä nuorten kanssa. Henkilökunta ja toimintatapojen kehittäminen Säätiön osaava henkilöstö koostuu ohjelma- ja hankekohtaisista työntekijöistä, toiminnanjohtajasta, suunnittelupäälliköstä ja assistentista sekä talouden ja viestinnän osaajista. Henkilökunnan määrä vaihtelee vuoden aikana hankkeiden tilanteen mukaan. Säätiön toimisto sijaitsee Helsingin keskustassa. Organisaation ja henkilöstön kehittämisessä huomioidaan säätiön uudet painopisteet, joissa nousevat vahvasti nuorten elämäntaidot, yhteistyön rakentaminen ja yritysyhteistyö. Keskeistä on myös tunnettuuden lisääminen ja varainhankinta. Tavoitteena on vahvistaa henkilökunnan kokoonpanoa huomioiden työsuhteiden jatkuvuus ja tarvittava osaaminen. Työntekijöiden osaamista vahvistetaan säätiön strategian perusteella määritetyillä alueilla. Vuonna 2013 panostetaan erityisesti elämäntaito- ja varainhankinnan osaamisen vahvistamiseen. Myös yritysten toimintatapojen, -ympäristön ja -tavoitteiden ymmärrystä syvennetään mm. hyödyntämällä kontakteja ja järjestämällä teematapaamisia. Hyvän hallinnon edistäminen ja taloudellinen seuranta ja valvonta ovat tärkeitä työvälineitä toiminnan kehittämisessä. Taloushallinnon prosesseja kehitetään jatkuvasti. Kehittämisessä huomioidaan erityisesti kansainvälisen ohjelman tarpeet. Myös mahdollinen UM:n kumppanuusjärjestöprosessi aikatauluttaa talouden ja hallintokäytäntöjen kehittämistä. Säätiön toimintaa ja organisaatiota kehitetään edelleen vuoden 2013 aikana. Työprosesseja selkeytetään ja viestintään panostetaan. Eri toimintojen välistä synergiaa vahvistetaan ja henkilöstövoimavaroja kohdennetaan painopisteiden ja toiminnan priorisoinnin mukaisesti. 25
Yrjönkatu 29 A 3, 00100 Helsinki www.nuori.fi 26