EUROOPAN UNIONI Alueiden komitea Kuulemismenettely Eurooppa 2020 Teidän näkemyksenne Keskeiset tulokset, niiden arviointi ja poliittiset vaikutukset Toukokuu 2010
KESKEISET TULOKSET, NIIDEN ARVIOINTI JA POLIITTISET VAIKUTUKSET AK:n tutkimus aiheesta "Eurooppa 2020 Teidän näkemyksenne" EU:N KUNTIEN JA ALUEIDEN MIELESTÄ EUROOPPA 2020 -STRATEGIALLA ON MERKITYSTÄ Alueiden komitean tutkimukseen osallistui 90 Euroopan aluetta ja kuntaa 21:stä EU:n jäsenvaltioista. Niiden toimittamat laadukkaat asiakirjat ovat osoitus niiden sitoutumisesta järkevää, kestävää ja osallistavaa kasvua tukevaan uuteen Eurooppa 2020 -strategiaan. Ne esittivät myös lukuisia kommentteja ja ehdotuksia sekä antoivat käytännön esimerkkejä siitä, miten ne voisivat osallistua strategian täytäntöönpanoon. Vastaajat arvostivat alustavan Eurooppa 2020 -strategian painopisteissä heijastuvaa tasapainoista lähestymistapaa sekä kunnianhimoista sitoutumista EU:n laajuisten tavoitteiden toteuttamiseen. Lisäksi ne pitivät lippulaivahankkeita konkreettisina välineinä, jotka tuovat Eurooppa 2020 -strategian lähemmäksi kansalaisia. Vastaajat asettavat kuitenkin kyseenalaisiksi strategialuonnoksen sisällön useat keskeiset näkökohdat. Ne huomauttivat, että strategiassa ei selvästi kiinnitetä huomiota eikä pyritä löytämään ratkaisua alueellisiin eroihin, ei käytetä bkt:n ohessa myös muita täydentäviä indikaattoreita poliittista toimintaa ohjaavina välineinä, ei poisteta poliittisten ohjelmien ja niihin liittyvien rahoituskanavien nykyistä hajanaisuutta, ei aseteta hallinnon yksinkertaistamista ensisijaiseksi tavoitteeksi, ei edistetä kumppanuusperiaatteen toteuttamista valtio-, alue-, ja paikallistason viranomaisten suhteissa eikä tartuta haasteeseen, joka liittyy strategian tuomiseen lähemmäksi tavallisten kansalaisten elämää viestinnän keinoin. Näistä syistä uuden strategian erittäin tiukka hyväksymissuunnitelma herättää useimmissa vastaajissa huolta siitä, että eräät Lissabonin strategian ratkaisevat virheet ja puutteet saattavat toistua. Sen vuoksi vastaajat tekivät useita erilaisia käytännön ehdotuksia siitä, miten nykyistä luonnosta Eurooppa 2020 -strategiaksi voitaisiin parantaa ja varmistaa sen onnistunut täytäntöönpano. UUDEN STRATEGIAN SUUNNITTELU JA TÄYTÄNTÖÖNPANO: HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET 1) Eurooppa 2020 -strategiassa ei oteta huomioon nykyisiä yhteiskunnallisia ja taloudellisia eroja eikä mahdollisuuksien epätasaista jakautumista alueiden ja kuntien välillä. Nämä viime vuosikymmenen aikana lisääntyneet erot heijastavat "perinteistä" kuilua keittyneiden ja jälkeen jääneiden alueiden välillä. Niitä on kuitenkin havaittavissa myös eräiden kaikkein kehittyneimpien alueiden sisällä. Esimerkkinä mainittakoon useiden EU:n kaupunkien epäedullisessa asemassa olevat kaupunginosat. Asettamalla EUja jäsenvaltiotason tavoitteet ylhäältä alaspäin suuntautuvalla menettelyllä Eurooppa 2020 -strategia ei mahdollista räätälöityjen päämäärien, indikaattorien ja tavoitteiden käyttämistä kyseisten paikallisten ja alueellisten erojen huomioimiseksi. Sopeuttamalla uuden strategian päämäärät, indikaattorit ja tavoitteet erilaisiin paikallisiin ja alueellisiin olosuhteisiin strategiasta tehtäisiin realistisempi ja siten merkityksellisempi EU:n tavallisten kansalaisten elämän näkökulmasta. 1 FI
2) Eurooppa 2020 -strategia ei edistä kestävän kehityksen indikaattorien käytön lisäämistä bkt:ta täydentävinä indikaattoreina. Tällaisten indikaattorien käyttöönotto uuden strategian joustavan täytäntöönpanon yhteydessä asianomaisilla eri hallintotasoilla ja muiden sidosryhmien keskuudessa on tarpeellista paikallisten ja alueellisten tavoitteiden asettamiseksi. Se auttaa myös määrittämään sopivimmat tavat panna strategia täytäntöön paikallistasolla. Mahdollisista indikaattoreista annettiin useita esimerkkejä. 3) Eurooppa 2020 -strategian poliittiset välineet ja niihin liittyvät rahoituskanavat ovat Lissabonin strategian tavoin edelleen erittäin hajanaiset, mikä saattaa viedä niiden tehon. Eurooppa 2020 -strategiassa ei myöskään ole asetettu hallinnon yksinkertaistamista ensisijaiseksi tavoitteeksi. Poliittisia välineitä olisi koordinoitava ja niiden käyttöä yksinkertaistettava kohdentamalla ne johdonmukaisella ja tehokkaalla tavalla rajalliseen määrään tavoitteita. Tämä varmistaisi myös EU:n eri politiikkojen tarvittavan integroinnin koheesiopolitiikka ja muut asianomaiset alakohtaiset politiikat mukaan luettuina. 4) Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden tehokas saavuttaminen ei viime kädessä riipu ainoastaan siitä, mitä kaikki asianomaiset valtiot tekevät, vaan ennen kaikkea siitä, toimivatko ne koordinoidusti ja synkronoidusti. Paikallis- ja alueviranomaisilla on ensisijainen rooli ehdotettujen seitsemän lippulaivaaloitteen useiden osien täytäntöönpanossa. Hyvää tarkoittavista julistuksista huolimatta mihinkään käytännön toimenpiteisiin ei kuitenkaan ole ryhdytty kaikkien asianomaisten hallintotasojen kumppanuuden edistämiseksi uuden strategian täytäntöönpanon yhteydessä. Päinvastoin, eräät keskeiset päätökset (EU- ja jäsenvaltiotason tavoitteiden asettaminen) on toistaiseksi tehty hätäisesti ja ylhäältä alaspäin suuntautuvaa lähestymistapaa noudattaen. Jos strategian lupaukset aiotaan lunastaa, kaikkien asianomaisten hallintotasojen toimintaa olisi jatkuvasti koordinoitava alusta alkaen. Paikallis- ja alueviranomaisten, jäsenvaltioiden ja EU:n olisi erityisesti vuonna 2010 työskenneltävä kumppaneina ensinnäkin tavoitteiden asettamiseksi myös aluetasolla ja toiseksi lippulaivaaloitteiden ja kansallisten uudistusohjelmien suunnittelemiseksi ja käynnistämiseksi. Tässä prosessissa olisi otettava tarkoin huomioon toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaate. 5) Vaikka strategialuonnoksessa aivan oikein todetaan koheesiopolitiikan välineiden edistävän Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamista, siinä ei kuitenkaan näytetä ymmärtävän alueellisten erojen mittavuutta EU:ssa eikä tehdä selväksi Eurooppa 2020 -strategian tarjoamia mahdollisuuksia vahvistaa koheesiota kaikkialla EU:ssa. Strategian joustamattomuuden ja ylhäältä alaspäin suuntautuvan lähestymistavan seurauksena saatetaan itse asiassa menettää mahdollisuus hyödyntää paikallisia henkilö- ja muita resursseja järkevän, kestävän ja osallistavan kasvun edistämiseksi. Sen vuoksi vaarana on, että uutta strategiaa pidetään Lissabonin strategian tavoin useiden EU:n kansalaisten elämän kannalta merkityksettömänä. Vastaajat painottavat yksimielisesti, että Eurooppa 2020 -strategiaa ja koheesiopolitiikkaa on pidettävä toisiaan vahvistavina poliittisina välineinä, joilla pyritään edistämään kestävää kasvua samalla kun vahvistetaan sosiaalista, taloudellista ja alueellista yhteenkuuluvuutta. Koska alueellisesta yhteenkuuluvuudesta ollaan yhä huolestuneempia jopa EU:n rikkailla alueilla, koheesiopolitiikan olisi vastaisuudessakin katettava kaikki alueet samalla kun se täyttää resurssien jakamista koskevat tavoitteensa. 2
Eurooppa 2020 -strategian ja koheesiopolitiikan rahoitusta ei olisi vähennettävä vaan mahdollisuuksien mukaan lisättävä. Vielä sitäkin tärkeämpää on kuitenkin järkeistää, yksinkertaistaa ja tehostaa varojen käyttöä parantamalla seuranta- ja arviointimenettelyjä. Kannattaisi myös tutkia eri mahdollisuuksia palkita tehokkaaseen varainkäyttöön kykenevät alueet, tukea niitä alueita ja kuntia, jotka ovat valmiit parantamaan käytäntöjään, sekä rangaista alisuoriutujia. Kaupunkialueiden hallinnoilla tulisi olla keskeinen rooli Eurooppa 2020 -strategian onnistumisessa, koska ne voivat toimia kasvun liikkeelle panevina voimina. Ne kärsivät kuitenkin merkittävistä taloudelliseen ja sosiaaliseen koheesioon liittyvistä ongelmista. Maaseutualueita olisi tuettava niiden pyrkimyksissä edistää uutta vahvapohjaista kasvua. Eurooppa 2020 -strategiaan olisi sisällytettävä lisätoimenpiteitä perusinfrastruktuurien parantamiseksi tarvittaessa, sillä se edistäisi kasvua EU:ssa ja varmistaisi yhteenkuuluvuuden. Useat vastaajat korostivat lisäksi, että myös päätäntävaltaa käyttävien alueiden yhteenliittymiä, muun muassa rajatylittäviä yhtymiä (kuten EAYY ja makroalueet), olisi pidettävä kumppaneina. 6) Euroopan unionista tiedottaminen kansalaisille on aina ollut lannistava tehtävä Eurooppa 2020 -strategian esittely ei tule olemaan yhtään sen helpompaa. Jotta Eurooppa 2020 -strategiasta tiedottaminen onnistuisi, asiaa koskevissa viesteissä olisi keskityttävä strategian todellisiin vaikutuksiin paikallis- ja aluetasolla koko väestön ja eri alaryhmien näkökulmasta. Lisäksi olisi käytettävä ajanmukaisia viestintävälineitä, ja paikallis- ja alueviranomaisten olisi aktiivisesti osallistuttava viestintätoimiin. ARVIOINTI JA POLIITTISET VAIKUTUKSET Vastaajien suuri kiinnostus Eurooppa 2020 -strategiaa kohtaan ei ole yllättävää, kun otetaan huomioon, että uusi strategia käynnistetään samaan aikaan kun pahin taantuma vuosikymmeniin koettelee jäsenvaltioita ja niiden alueita ja kuntia toisistaan poikkeavilla tavoilla, mikä lisää nykyisiä sosiaalisia ja taloudellisia eroja ja vaikuttaa haitallisesti koko EU:n kasvunäkymiin. nykyinen huoli euroalueen rahapolitiikan vakaudesta lisää entisestään tarvetta yhdistää entistä kurinalaisempaan julkisen talouden hoitoon koko EU:n pitkän aikavälin kasvunäkymien parantaminen. Tavoitteena on varmistaa jäsenvaltioiden budjettipolitiikan kestävyys samalla kun vältetään taantuman pidentyminen. Näiden huolestuttavien talousnäkymien vuoksi on erittäin tärkeää korvata Lissabonin strategia uudella, entistä tehokkaammalla strategialla, jotta voidaan parantaa Euroopan unionin kilpailukykyä ja luoda edellytykset kasvulle. Saadut vastaukset osoittavat, että EU:n paikallis- ja alueviranomaiset ovat selvillä haasteiden vakavuudesta. Ne ovat sitoutuneet asiaa koskeviin tavoitteisiin ja ovat valmiit täyttämään velvollisuutensa sen varmistamiseksi, että tavoitteet onnistutaan saavuttamaan (esim. kaupunginjohtajien ilmastosopimus). Kyselyyn vastanneet viranomaiset epäilevät kuitenkin, onnistutaanko nykyisenlaisella Eurooppa 2020 - strategialla lunastamaan lupaukset. 3
Jotta kyettäisiin mahdollisimman tehokkaasti hyödyntämään tämä erittäin tarpeellinen tilaisuus selvitä talouskriisistä, vauhdittaa kestävää kehitystä pitkällä aikavälillä sekä kaventaa eroja ja parantaa EU:n kansalaisten elämänlaatua, kaikille hallintotasoille, myös paikallis- ja alueviranomaisille, olisi annettava mahdollisuus osallistua Eurooppa 2020 -strategian suunnitteluun ja täytäntöönpanoon pysyvinä kumppaneina. Vuonna 2010 niiden tulisi voida osallistua tavoitteiden asettamiseen sekä lippulaiva-aloitteiden ja kansallisten uudistusohjelmien laatimiseen. Sen vuoksi olisi suositeltavaa, että Euroopan komissio ja neuvosto laatisivat uudelleen kuluvan vuoden Eurooppa 2020 -strategian toteuttamissuunnitelman, jotta kaikille asianomaisille kumppaneille jäisi riittävästi aikaa keskustella tulevista päätöksistä. Sillä välin jäsenvaltioiden tulisi tehdä yhteistyötä alueiden ja kuntien kanssa hyödyntämällä olemassa olevia institutionaalisia välineitä. Alueiden komitea seuraa jatkossakin Eurooppa 2020 -seurantafooruminsa välityksellä uuden Eurooppa 2020 -strategian etenemistä ruohonjuuritasolla ja raportoi asiasta säännöllisesti neuvostolle, Euroopan komissiolle ja Euroopan parlamentille. 4