HYVIEN VÄESTÖSUHTEIDEN EDISTÄMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ. Panu Artemjeff Erityisasiantuntija

Samankaltaiset tiedostot
Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna

YHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö

Osaavaa työvoimaa maahanmuuttajista

YHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö

Turvallisuus ja turvattomuus hyvien väestösuhteiden näkökulmasta

Paneelikeskustelun pohjaksi ESAVIn kehittämispäivä Anna Kemppinen

Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuussuunnittelun ohjeistus

Hilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr.

Miten meillä menee? Kartoitus väestösuhteiden tilasta Suomessa - painopisteenä vastaanottokeskuspaikkakunnat. Etno-foorumi 1.6.

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta

Etnisten suhteiden neuvottelukunta. Peter Kariuki Ylitarkastaja/Pääsihteeri

Johdatus luottamukseen. Kulttuurit kohtaavat vastaanottokeskuksissa

Yhteiskunta- ja työelämäosaaminen (sisältöehdotuksia)

AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINTI

SUURET POHJALAISET KOTOUTUMISPÄIVÄT

Tosiasiallinen yhdenvertaisuus ja sen edistäminen sosiaalialalla. Panu Artemjeff Erityisasiantuntija

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINTI 12. kesäkuuta 2009

Maahanmuuttaja oman elämänsä toimijana Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO Peter Kariuki

Kuntoutussäätiö. Kuntoutuspalvelukeskus. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Koulutus, arviointi ja konsultointi. auttaa kuntoutumaan

Keuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja

Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen

HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ. Tuomo Lukkari

Opo kahden tulen välissä kansainvälisyys ja monikulttuurisuus ohjaajan työssä. Tarja

Kotouttaminen terveydenhuollossa

Alueellisen ja paikallisen turvallisuussuunnittelun kansalliset linjaukset

Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja

KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET

Sokra tukee kehittämistyötä ja osallisuutta! Veera Laurila, Sokra-koordinaatiohanke

HYVÄT VÄESTÖSUHTEET. Liite 2. Pilottikuntiin suunnatun kyselyn laajemmat tulokset

Julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyö terveyden edistämisessä edellytyksiä ja esteitä

Pohjanmaan palveluohjaus kuntoon pohdintoja ikäihmisten palvelukokonaisuudesta

Pelastuslaitosten ulkoinen viestintä 2017 Ulkoisen viestinnän tila sekä koettuja haasteita ja kehittämisideoita laitoksilta

, Helsinki OHRY 02/17

Sisäisen turvallisuuden strategia. Ari Evwaraye Sisäministeriö

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja

Yhdenvertaisuussuunnittelun tarkoituksena on tunnistaa ja poistaa käytäntöjä, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta.

OSALLISUUS LUO HYVINVOINTIA. Maarita Mannelin

Lausunto. Voitte halutessanne kirjoittaa tähän saatteen lausunnolle tai kertoa yleisiä havaintoja ohjelmasta.

Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja

Tukea turvapaikanhakijoiden kotouttamiseen liikunnan, nuorisotyön ja kulttuurin avulla - mitä tehdään tällä hetkellä?

Palveluohjaus ja vastuutyöntekijämalli

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA

SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen

Ajankohtaista järjestöjen roolista maakunta- ja soteuudistuksessa

Monialainen hyvinvoinnin edistäminen tulevaisuuden kunnan menestystekijänä

Osallisuus ja vuorovaikutus onnistuneen kotoutumisen edellytys Ääriliikkeet saavat elintilaa osattomuudesta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka

Hankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja

Veli-Matti Ahtiainen järjestökoordinaattori Punainen Risti Lapin piiri. Lapissa

kehitä johtamista Iso-Syöte Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

Arjen turvaa kunnissa

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op

Pääkaupunkiseudun laajennettu neuvottelukunta

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

Turvallisempi huominen

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli

Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö, Oikeusministeriö. TRUST hanke Ohjausryhmän kokous 03/2016

TRUST hankeen OHRY II

Suunnitelmat yhdenvertaisuuden edistämiseksi uuden yhdenvertaisuuslain valossa. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö

LAPSISTA JA NUORISTA ELINVOIMAA KUNTIIN HYVINVOINTIARJEN EDISTÄMINEN KUNNAN PERUSPALVELUISSA

Osallisuus matkalla Lapin maakuntaan & uudessa maakunnassa. Lapin maakuntauudistuksen esivalmistelun ajatelmia Huhtikuu 2017

Kaakon kaksikko foorumi

Opetus ja kulttuuri tulevaisuuden kunnassa. Keskustelutilaisuus Rovaniemi

JÄRJESTÖPUHEENVUORO RAMPE ja KYTKE Kainuun osahankkeiden päätöstilaisuus Tor Jungman Pääsihteeri Suomen Sydänliitto ry

Mikä on kuntien ja kaupunkien rooli kasvussa ja alueiden kehittämisessä

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Kuntoutussäätiö. Tutkimus ja kehittäminen. Arviointi ja koulutus. Viestintä ja tietopalvelut. Kuntoutussäätiö

Kulttuuri kantaa sivistyskuntaa!

Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA

Kotoutuminen eilen, tänään, huomenna

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

KeKo-kehittämisen koordinaatiohanke Elinvoimaa järjestöille yhdessä vaikuttaen Syyskuu 2017 Mari Toivonen Hankepäällikkö

Valtion I kotouttamisohjelma

Mitä sote- ja maakuntauudistus tarkoittaa hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta?

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt

Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa

Paula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta?

Milloin kotoutuminen on onnistunut?

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus

HYVINVOINNIN TOIMIALAN ORGANISAATIORAKENNE

Kohti sivistyskuntaa kunta edistää taiteen perusopetuksen saatavuutta

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

MIKKELIN STRATEGIA Yhdessä teemme Saimaan kauniin Mikkelin

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja

Varhaiskasvatussuunnitelma Pyhäjärven kaupunki Sivistyspalvelut Varhaiskasvatus

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

Ympäristön muutos. Uusi hyvinvointi. Kunta hyvinvoinnin edistäjänä - verkostoprojekti. Tulevaisuuden kunta. Muuttuva johtaminen.

Mikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä?

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Transkriptio:

HYVIEN VÄESTÖSUHTEIDEN EDISTÄMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ Panu Artemjeff Erityisasiantuntija

https://www.youtube.com/watch?v=t_aqusmq Eyw

Hannah Arendt Poliitisen filosofian historiassa vain kaksi merkittävää kysymystä: Keitä me olemme ja kuka minä olen?

SOSIAALISEN INTEGRAATION ULOTTUVUUDET Yksilöiden suhde ympäristöön (yksilö, ryhmä vai palvelujärjestelmä?) Ihmisen elämänkaaren näkökulmasta merkittäviä suhteita ovat esimerkiksi perhesuhteet, kaverisuhteet, parisuhteet, etnisiin ja uskonnollisiin ryhmiin, työyhteisöön, ammattiryhmään tai harrastusryhmiin kuuluminen jne. Sosiaaliset suhteet ovat tutkimusten mukaan itsekunnioituksen ja hyvinvoinnin kannalta keskeisiä ihmisten elämässä.

KOTOUTUMISEN MÄÄRITELMÄ kotoutumisella tarkoitetaan maahanmuuttajan ja yhteiskunnan vuorovaikutteista kehitystä, jonka tavoitteena on antaa maahanmuuttajalle yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja samalla kun tuetaan hänen mahdollisuuksiaan oman kielen ja kulttuurin ylläpitämiseen;

Yhteiskuntarakenne Laisäädäntö 3. sektori Palvelut Asenteet Perhe & yhteisöt Turvallisuus Osallisuus Perhe Suku Harrastus Vuorovai Väestöryhmät Poliittiset ryhmät -kutus Med i a Ympäristö Työpaikka Koulutus Taidot Motivaatio Yksilö

Palvelut Yksilön toimintavalmiudet ja motivaatio Yhteisöt, identiteetit ja kuuluminen Ryhmien rajat, vuorovaikutus ja yhteenkuuluvuus 9

HYVÄT VÄESTÖSUHTEET Eri väestöryhmiin kuuluvat ihmiset elävät yhdessä moniarvoisessa yhteiskunnassa ja luottavat toisiinsa lähtökohdista ja taustasta riippumatta.

VÄESTÖSUHDEPOLITIIKKA PYRKIMYS KEHITTÄÄ YHTEISÖÄ JA SEN TOIMINTAMALLEJA NIIN, ETTÄ NE TUKISIVAT KAIKKIEN YKSILÖIDEN TOIMINTAVALMIUKSIA JA OSALLISUUTTA LÄHESTYY VÄESTÖSUHTEISTA NELJÄN OSA- ALUEEN KAUTTA: ASENTEET, TURVALLISUUS, VUOROVAIKUTUS JA OSALLISUUS TAVOITTEENA LUOTTAMUKSEN YLLÄPITÄMINEN MONIMUOTOISESSA YHTEISKUNNASSA

12

VÄESTÖSUHDEPOLITIIKKA Väestösuhdepolitiikkaa voidaan tehdä kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla ja sen keskeisiä muotoja ovat esimerkiksi asenteisiin vaikuttaminen, väestöryhmien turvallisuuden edistäminen, väestöryhmien vuorovaikutusta lisäävät ja parantavat toimenpiteet eri politiikanaloilla, konfliktinratkaisu- ja sovittelumenetelmien käyttäminen, asumisen segregaation ehkäisy sekä eri väestöryhmien osallisuutta tukevat toimenpiteet. 13

3.10.2017 14

1. ESIMERKKEJÄ KÄYTÄNNÖISTÄ ENNALTAEHKÄISY Toimintakykyä edistävät toimet (kielikoulutus, mentorointi, tukipalvelut) Vuorovaikutusta lisäävä kotouttamispolitiikka (työelämäharjoittelut, järjestöyhteistyö, perhepolitiikka, rahoitusmekanismit jne.) Vuorovaikutusta lisäävät toimet eri sektoreilla (liikunta ja urheilu, kulttuuri, kirjasto jne. paikallisväestö ja uudet asukkaat) Asenteisiin vaikuttaminen (yhdenvertaisuus ja rasismin vastainen työ, oikean tiedon jakamaminen, kouluttaminen) Turvallisuutta edistävät toimenpiteet (viharikoksien torjunta, naapuruston turvallisuuskävelyt, turvallisuusviranomaisten ja eri yhteisöjen yhteistyö, varhainen puuttuminen) Vuorovaikutusta lisäävä kaavoittaminen ja asuntopolitiikka (segregaation ennaltaehkäisy) Demokratiapolitiikka (osallistumiskanavien kehittäminen)

2. ESIMERKKEJÄ KÄYTÄNNÖISTÄ KONFLIKTIN RATKAISU Naapuruussovittelu Dialogimenetelmät (yhteisösovittelu ja dialogitilaisuudet) Viestintästrategiat (puolueeton faktapohjainen viestintä) Exit-toiminta (ääriliikkeistä poistumisen tuki) Etsivän nuorisotyön mallit Turvallisuusviranomaisten konfliktityö (luottamus)

3. ESIMERKKEJÄ KÄYTÄNNÖISTÄ MITTAAMINEN Väestösuhdetiedon kartoittaminen eri menetelmien (kyselyt, tutkimuskatsaukset) Paikallisviranomaisten tietoaineistojen ja seurantajärjestelmien kehittäminen (esim. viharikosseuranta) Media-analyysi Riskienarviointityökalujen käyttäminen Järjestöjen tietotaidon hyödyntäminen paikallistasolla

CASE ESIMERKKI MEDIA-ANALYYSI /TORNIO