Lausunto. Voitte halutessanne kirjoittaa tähän saatteen lausunnolle tai kertoa yleisiä havaintoja ohjelmasta.

Transkriptio

1 Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO Lausunto OM 18/021/2015 Asia: OM 1/62/2015 Turvallisesti yhdessä. Kansallinen rikoksentorjuntaohjelma. Lausunnonantajan saate Voitte halutessanne kirjoittaa tähän saatteen lausunnolle tai kertoa yleisiä havaintoja ohjelmasta. Vastaanottaja Oikeusministeriö, Rikoksentorjuntaneuvosto lausuntopalvelu.fi ASIA: Etnisten suhteiden neuvottelukunnan lausunto kansalliseen rikoksentorjuntaohjelmaan Viite: Rikoksentorjuntaneuvoston lausuntopyyntö OM 1/62/2015 Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO kiittää mahdollisuudesta lausua paikallista osallisuutta edistävään kansalliseen rikoksentorjuntaohjelmaan Turvallisesti yhdessä. Etnisten suhteiden neuvottelukunnan kannalta keskeistä ovat hyvien etnisten suhteiden edistämistoimet. Hyvät etniset suhteet tarkoittavat eri väestöryhmien pyrkimystä yhteistyöhön ja myönteiseen vuorovaikutukseen, ilmenevät ryhmien välisissä myönteisissä asenteissa, ihmisten kokemuksissa yhdenvertaisista osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksissa sekä turvallisuuden kokemuksissa. Keskeistä ovat toimet, joilla parannetaan asukkaiden yhteenkuuluvuuden tunnetta, lisätään eri taustoista tulevien asukkaiden yhdessä tekemistä sekä vähemmistöjen osallistumista päätöksentekoon ja vaikutusmahdollisuuksiin asuinalueen turvallisuuden lisäämiseksi ja rikosten ja häiriökäyttäytymisen vähentämiseksi. Tarvitaan myös keinoja, joilla ennaltaehkäistään ja puututaan rasismiin, vihapuheeseen ja viharikoksiin ja rakennetaan kaikille asukkaille turvallista elinympäristöä. Lausuntopalvelu.fi 1/6

2 Kysymykset lausunnonantajille: Ovatko ohjelman toimenpiteet riittävän konkreettisia ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi? Kyllä Haluaako edustamasi taho/sinä olla mukana ohjelman toimenpiteiden toteutuksessa? Kyllä, miten ja minkä toimenpiteiden? [Omassa lausunnossa mainutut kohdat] Onko edustamallasi taholla/sinulla lisäehdotuksia ohjelman toimeenpanoa varten? Ei Millaisia hyviä käytäntöjä edustamallasi taholla on rikosten ehkäisemiseksi? Rikosten ehkäisyn kytkeytyminen kunnan muihin suunnitelmiin ja hyvien suhteiden indikaattorit Toimenpiteessä 4. on ehdotettu kehitettäväksi sähköisen hyvinvointikertomuksen indikaattoreita siten, että saadaan alueellista tietoa rikollisuudesta ja hyvinvoinnista. Etnisten suhteiden neuvottelukunta toivoo, että mukaan otettaisiin hyvien väestösuhteiden edistämisen näkökulma. Hyvät sosiaaliset suhteet parantavat turvallisuuden tunnetta. Turvattomuus on tällä hetkellä yleinen ongelma sekä valtaväestön sisällä, mutta kärjistyy, kun kyseessä on monikulttuurinen naapurusto, jossa samalla alueella asuu eri väestöryhmiä. Eri väestöryhmien välinen vuoropuhelu ei helposti synny itsestään. Vuoropuhelulla on mahdollisuus parantaa suhteita ja sen kautta edistetään myönteisiä asenteita, turvallisuuden tunnetta, osallistumista ja vaikuttamishalua. Hyvien väestösuhteiden politiikka lähestyy väestösuhteita neljän osa-alueen kautta: asenteet, turvallisuus, vuorovaikutus ja osallisuus. Alueellinen ja paikallinen seurantatieto eri taustoista tulevien asukkaiden välisistä myönteisistä ja kielteisistä asenteista mahdollistavat kohdennetumpia ja vaikuttavampia toimenpiteitä alueilla, joilla epätietoisuudesta johtuvat pelot ja huolet taikka rasismi, muukalaisviha, romanivastaisuus, uskontoja kohtaan tunnettu ennakkoluulo tai muu vastaava suvaitsemattomuus lisäävät jännitteitä, häiriökäyttäytymistä ja turvattomuutta asuinympäristössä. Olisi tärkeätä, että ehdotetuissa indikaattoreissa kiinnitetään huomiota myös sukupuoleen perustuvasta syrjinnästä ja väkivallasta. Tämä on tiedossa oleva ongelma kantaväestössä mutta harvoin tutkittu tai seurattu etnisten ja uskonnollisten ryhmien piireissä. Myönteisten asenteiden ja suhteiden kehittymistä kuvaavat indikaattorit tukevat toiminnansuunnittelua, jolla yhteisöllisyyttä, eri väestöryhmien välistä toimivaa yhteistyötä, myönteistä vuorovaikutusta sekä kaikkien asukkaiden yhtäläisiä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia tuetaan vaikuttavasti. ETNO oli kumppanina sisäministeriön hallinnoimassa Good Relations hankkeessa , jossa määriteltiin indikaattorit eri väestöryhmien välisten hyvien ja huonojen suhteiden mittaamiseksi: Lausuntopalvelu.fi 2/6

3 Työ jatkuu osaltaan oikeusministeriön TRUST hankkeessa, jossa seitsemällä pilottialueella suoritetaan hyvien suhteiden kartoitukset syksyn 2016 aikana. Tarkoituksena on tarkastella paikallisia väestösuhteita, tunnistaa varhaisessa vaiheessa väestöryhmien välisiä jännitteitä ja ennalta ehkäistä väestöryhmien välisiä konflikteja. Rikosten ehkäisyyn kytkeytyvän yhteistyön ja verkostoitumisen parantaminen viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten kanssa Toimenpiteessä 7. on ehdotettu selvitettäväksi maakuntauudistuksen yhteydessä eri tahojen rooli rikosten ehkäisyssä, yhteistyön ja verkostoitumisen luomisessa. On hyvä, että olemassa olevia verkostoja hyödynnetään myös maahanmuuttajien, etnisten ja uskonnollisten vähemmistöjen tavoittamiseksi, esimerkkeinä paikalliset maahanmuuttaja- ja/tai kotouttamisasian neuvottelukunnat sekä alueelliset etnisten suhteiden neuvottelukunnat. Seitsemän alueellista ETNO neuvottelukuntaa vastaavat etnisten suhteiden edistämisestä alueellisesti ja niiden yhtenä tärkeänä tehtävänä on alueen viranomaisten ja maahanmuuttajajärjestöjen välisen yhteistyön ja verkostoitumisen edistäminen ja edelleen maahanmuuttajien, etnisten ja uskonnollisten vähemmistöjen saaminen mukaan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Alueelliset neuvottelukunnat voivat toimia tiedon välittäjinä ja edesauttaa alueellista ja paikallista verkostoitumista turvallisuuteen ja rikosten ennaltaehkäisyyn liittyvissä kysymyksissä. Asukkaiden ja kansalaisjärjestöjen kuuleminen rikosten ehkäisyn suunnittelussa On tärkeä, että myös maahanmuuttaneet, vieraskieliset, eri kulttuuri- ja uskontotaustoja edustavat asukkaat saavat tietoa paikallisesta turvallisuustilanteesta, tuntevat alueensa osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia ja heitä rohkaistaan ottamaan kantaa myös rikostentorjuntaan liittyvissä kysymyksissä. Toimenpiteessä 18 on ehdotettu selvitettäväksi kohdennetun viestinnän tarvetta eri ryhmille ja ETNO voi jäsenjärjestöjensä avulla tukea vähemmistökieliryhmien näkemysten esilletuomisessa. Toimenpiteessä 21 kuntia kannustetaan asukkaiden kuulemiseksi hyödyntämään olemassa olevia osallisuuden rakenteita. Paikallista osallistamista suunniteltaessa on hyvä huomioida, että Lausuntopalvelu.fi 3/6

4 kaupunginosa- ja asukasyhdistyksissä sekä asukastalojen ja taloyhtiöiden toiminnassa maahanmuuttajat ovat vaihtelevasti mukana. Etnisten suhteiden neuvottelukunnan jäsentaho, Helsingin Herttoniemessä toimiva Asukastalo Ankkuri on hyvä esimerkki eri kieli- kulttuuri- ja uskontotaustoista tulevien asukkaiden onnistuneesta tavoittamisesta ja osallistamisesta lähiympäristönsä kehittämiseen (myös toimenpide 24). Kun edellä mainitut olemassa olevat osallisuuden rakenteet eivät vielä tavoita maahanmuuttajia, alueella toimivat monikulttuuriset kahvilat ja liikkeet sekä uskonnolliset yhdyskunnat ovat tiloja, joissa eri kieli-, kulttuuri- ja uskontotaustaisia asukkaita tavoittaa paikan päällä. Myös valtakunnallinen ja alueelliset etnisten suhteiden neuvottelukunnat voivat tarjota viranomaisille yhteyksiä paikallisiin maahanmuuttajajärjestöihin ja uskonnollisiin yhdyskuntiin. Alueellisissa neuvottelukunnissa toimivat maahanmuuttaja- ja monikulttuurijärjestöt ja uskonnolliset yhdyskunnat toimivat pitkälti vapaaehtoisvoimin, mikä tulee ottaa huomioon toimintaa suunniteltaessa. Kansalaisten osallistuminen ja vaikuttamiskeinot rikosten ehkäisyssä ja koetun turvallisuuden edistämisessä Toimenpiteessä 23 eri yhteistyökumppaneita kannustetaan keräämään ja levittämään tietoa hyvistä käytännöistä, joilla ehkäistään turvattomuutta, syrjintää ja vihapuhetta. Ohjelmassa huomioidaan myös tarve ratkaisumalleille, jotka tukevat asukkaiden yhteisöllisyyttä ja vuoropuhelua. Toimenpiteessä 25 eri yhteistyökumppaneita kannustetaan levittämään tietoa erilaisista dialogia edistävistä menetelmistä ja osallistavista ongelmanratkaisun menetelmistä. Neuvottelukunta voi levittää tietoa hyvistä käytännöistä. Hyvien etnisten suhteiden edistämisen näkökulmasta onnistuneen dialogin ja vuorovaikutuksen edellytyksenä on, että keskusteluun osallistujat tuntevat olevansa turvassa ja tervetulleita, ja että keskustelu tapahtuu keskinäisen kunnioituksen ja luottamuksen hengessä. Tämän takia on tärkeää, että akuutit kriisit ratkaistaan ensin ja hyödynnetään konfliktinratkaisun ja sovittelun menetelmiä. Neuvottelukunta on saanut hyvää palautetta Pakolaisavun Naapuruussovittelun restoratiivisen sovittelun menetelmästä, jota on hyödynnetty mm. pelkojen ja huolten täyttämissä keskustelutilaisuuksissa uusilla vastaanottopaikkakunnilla. Naapuruussovittelun keskus ennaltaehkäisee ja sovittelee asumiseen ja naapuruuteen liittyviä konflikteja. Hankalilta tuntuvia tilanteita asuinyhteisössä aiheuttaa turvattomuus, joka heikentää yhteisön yhteenkuuluvuuden tunnetta, kielteinen asenneilmapiiri, joka leimaa suhtautumista stigmatisoituihin ihmisryhmiin ja joka aiheuttaa kykenemättömyyttä kommunikoida eri väestöryhmien kesken. Nuorisotyössä käytettävällä aktiivisen sekoittamisen toimintaotteella varmistetaan, että esimerkiksi keskustelutilaisuuksiin väkivallasta ja rasismista kutsutaan eri taustaisia nuoria. Ryhmärajat Lausuntopalvelu.fi 4/6

5 ylittävällä toiminnalla vältetään tarpeetonta leimaamista ja ehkäistään me-he vastakkainasettelujen syntymistä eri ryhmien välillä. Nuorten väkivallattomuutta tukevalla Non Fightin Generation ry:n EVVR-projektilla on hyviä käytäntöjä etnisten vähemmistöryhmien välisen rasismin ja nuorten väkivallattomuuteen liittyvissä kysymyksissä. Etnisten suhteiden neuvottelukunnan päätehtävänä on edistää dialogia eri etnisten ryhmien, järjestöjen ja viranomaisten välillä. Neuvottelukunta lämpimästi suosittaa fasilitoituihin kokouksiin ja toiminnansuunnitteluun siirtymistä kaikille viranomaisille, joiden tavoitteena on osallistujien tasavertaisen osallistumisen tukeminen. Neuvottelukunnalla on hyviä kokemuksia fasilitoitujen, osallistavien menetelmien käytöstä toiminnan suunnittelun sekä kuulemisen välineenä eri kieliryhmiin kuuluvien osallistujien välillä. Parhaimmillaan hyvin suunniteltu ja toteutettu fasilitoitu tilaisuus mahdollistaa erityisesti eri kielivähemmistöihin kuuluville paremmat edellytykset saada tietoa ja tuoda näkemyksiään ja ratkaisuehdotuksia esille. Kokemukset aidoista vaikuttamismahdollisuuksista lisäävät luottamusta viranomaisten ja maahanmuuttajayhteisöjen välillä ja motivoivat osallistua jatkossakin yhteisten asioiden käsittelyyn. Neuvottelukunnan sihteeristö sekä alueelliset koordinaattorit ovat saaneet koulutusta erilaisiin fasilitointimenetelmiin, joista ohjelmassa mainittu World Cafe on vain yksi. Fasilitointikoulutuksia ja -palveluita tarjoavat niin järjestöt kuin yritykset. Oikeusministeriön hallinnoiman Trust hankkeen taustalla oli syksyn 2015 turvapaikanhakijoiden kasvanut määrä, vastaanottokeskuspaikkakunnilla syntynyt vastustus ja asukkaiden kokemus turvallisuuden heikentymisestä. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa keväällä 2016 on tarjottu turvapaikanhakijoille tietoa yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta Suomessa. Vastaanottokeskusten työntekijöitä ja vapaaehtoisia on koulutettu siitä, miten voidaan parantaa asenteita, vuorovaikutusta, turvallisuutta ja osallisuutta vastaanottokeskusten sisällä ja paikallistasolla. Koska kaikki eri väestöryhmien välillä tapahtuva vuorovaikutus ja siihen tähtäävä toiminta ei automaattisesti johda kunnioituksen, luottamuksen ja hyvien suhteiden syntymiseen, on kiinnitettävä huomiota vuorovaikutusaloitteiden vaikuttavuuteen: erilaisten menetelmien toimivuuteen suhteessa paikalliseen lähtötilanteeseen väestösuhteissa ja valittuihin kohderyhmiin. TRUST hankkeessa syksyllä 2016 toteutettavien hyvien suhteiden kartoitusten pohjalta toteutetaan vuorovaikutushankkeita, joissa edelleen kehitetään ja testataan paikallistasolla erilaisia myönteisen vuorovaikutuksen malleja, aktivoidaan alueen järjestöjä yhteistyöhön ja vaikutetaan siihen, että kunta aktiivisesti tarjoaa osallisuuden mahdollisuuksia. Muuta Ohjelmassa on s.30 mainittu mahdollisuus naapurivalvonnan käyttöön rikosten tilannetorjunnassa ja naapuriapuun turvallisuudentunteen lisääjänä. On hyvä, että naapurivalvonnan ja viranomaisten vastuiden rajat ovat selkeät ja niistä viestitään selkeästi. Turvallisuuden tunnetta lisäävän naapurivalvonnan piiriin eivät kuulu etniseen profilointiin ja muukalaisvihamielisesti motivoituneet turvallisuus- ja katupartiot. Lausuntopalvelu.fi 5/6

6 Toimenpiteessä 28. tavoitteena on edistää järjestöjen yhdenvertaisia mahdollisuuksia hakea hankerahoitusta rikollisuuden ehkäisyn ja turvallisuuden tunteen lisäämiseksi. ETNO voi välittää tietoa tai osallistua kumppanina rahoitusinfon järjestämiseen kohdennetusti maahanmuuttajajärjestöille ja uskonnollisille yhdyskunnille. Miten edustamasi taho kuulee asukkaita rikosten ehkäisemiseksi ja turvallisuuden lisäämiseksi? Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) on valtioneuvoston asettama laajapohjainen asiantuntijaelin, jonka tarkoituksena on mm. kehittää vuorovaikutusta viranomaisten, kansalaisjärjestöjen, työmarkkinaosapuolten ja eduskunnassa edustettuna olevien puolueiden sekä maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen välillä niin valtakunnallisella, alueellisella kuin paikallisellakin tasolla. ETNO ei tee asiakastyötä mutta käsittelee eri väestöryhmien turvallisuuskysymykset omissa kokouksissa ja toiminnoissa. Kariuki Peter Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO Lausuntopalvelu.fi 6/6