OPETUSSUUNNITELMA Ympäristöteknologian koulutus - Ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tekniikan ja liikenteen koulutusala (60 op) Päivitetty kesäkuussa 2015 Marianna Luoma Taru Potinkara 1
Sisältö 1 YLEISTÄ YLEMMISTÄ AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNOISTA... 2 2 EUROOPPALAINEN TUTKINTOJEN VIITEKEHYS EQF... 2 3 TAVOITTEET JA KOULUTUKSEN ANTAMA OSAAMINEN... 3 4 OPINTOJEN RAKENNE JA TOTEUTUS... 3 4.1 Master School... 3 4.2 Ympäristöteknologian koulutus... 4 5 AIKATAULU JA LUKUJÄRJESTYS... 5 6 HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA (HOPS)... 6 7 OPINTOJAKSOJEN KUVAUKSET... 6 7.1 Syventävät ammattiopinnot... 6 7.2 Yhteiset vaihtoehtoiset syventävät ammattiopinnot... 9 7.3 Opinnäytetyö... 11 7.4 Hyväksiluku... 12 8 LISÄTIETOJA... 12 1
1 YLEISTÄ YLEMMISTÄ AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNOISTA Ylempi ammattikorkeakoulututkinto (YAMK) on työelämälähtöinen korkeakoulututkinto, jonka tarkoituksena on antaa riittävä tieto- ja taitoperusta sekä valmiudet erityistä asiantuntemusta vaativissa työelämän tehtävissä toimimista varten. Tutkinto antaa julkisiin virkoihin ja tehtäviin saman kelpoisuuden kuin ylempi korkeakoulututkinto. Tutkinnon laajuus on tekniikan ja liikenteen koulutusalalla 60 opintopistettä ja opiskeluaika 1,5-2 vuotta. Ympäristöteknologian ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen valittavilta edellytetään soveltuvaa korkeakoulututkintoa (laajuus on 240 op) sekä vähintään kolme vuotta alan työkokemusta. Mikäli ammattikorkeakoulututkinto on suoritettu aikuiskoulutuksena opistotutkinnon jälkeen, voidaan ammattikorkeakoulun harkinnan mukaan työkokemukseksi hyväksyä myös aiemmin suoritetun opistoasteen tai ammatillisen korkea-asteen jälkeen hankittua työkokemusta, josta vähintään yksi vuosi ammattikorkeakoulututkinnon jälkeen. 2 EUROOPPALAINEN TUTKINTOJEN VIITEKEHYS EQF Eurooppalainen tutkintojen viitekehys (EQF) muodostuu kahdeksasta tasosta, jotka kattavat kaikki tutkinnot perustasosta edistyneeseen tasoon (Tutkintojen ja muun osaamisen kansallisen osaamisen viitekehys, Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:24). EQF-tasojen määrittely perustuu oppimistulosten kuvailuun. EQF kuvaa oppijan tietoja, taitoja ja pätevyyttä riippumatta siitä, missä järjestelmässä tutkinto on suoritettu tai pätevyys hankittu. EQF sisältää yleissivistävän, ammatillisen ja korkea-asteen koulutuksen. Eurooppalaisessa tutkintojen viitekehyksessä YAMK-tutkinnot ovat tasolla 7. Oppijan tiedot taidot ja pätevyys tasolla 7 kuvataan näin: Hallitsee laaja-alaiset ja pitkälle erikoistuneet oman alansa erityisosaamista vastaavat käsitteet, menetelmät ja tiedot, joita käytetään itsenäisen ajattelun ja/tai tutkimuksen perustana. Ymmärtää alan ja eri alojen rajapintojen tietoihin liittyviä kysymyksiä ja tarkastelee niitä ja uutta tietoa kriittisesti. Kykenee ratkaisemaan vaativia ongelmia tutkimus- ja/tai innovaatiotoiminnassa, jossa kehitetään uusia tietoja ja menettelyjä sekä sovelletaan ja yhdistetään eri alojen tietoja. 2
Kykenee työskentelemään itsenäisesti alan vaativissa asiantuntijatehtävissä tai yrittäjänä. Kykenee johtamaan ja kehittämään monimutkaisia, ennakoimattomia ja uusia strategisia lähestymistapoja. Kykenee johtamaan asioita ja/tai ihmisiä. Kykenee arvioimaan yksittäisten henkilöiden ja ryhmien toimintaa. Kykenee kartuttamaan oman alansa tietoja ja käytäntöjä ja/tai vastaamaan muiden kehityksestä. Valmius jatkuvaan oppimiseen. Osaa viestiä hyvin suullisesti ja kirjallisesti sekä alan että alan ulkopuoliselle yleisölle. Kykenee vaativaan kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen toisella kotimaisella ja vähintään yhdellä vieraalla kielellä 3 TAVOITTEET JA KOULUTUKSEN ANTAMA OSAAMINEN Ympäristöteknologian ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen lähtökohtia ovat energiatehokkuuden ja terveellisen sisäilman huomioiminen suunnittelussa, rakentamisessa ja päätöksenteossa. Kiristyvät energiavaatimukset, yleistyneet sisäilmaongelmat sekä kasvavat korjausrakentamisen paineet ovat koulutuksen keskeisiä sisältöjä. Koulutuksen tavoitteena on, että opit työskentelemään tulevaisuuden muuttuvan toimintaympäristön vaatimusten mukaisesti. Hallitset älykkäät energiaratkaisut ja osaat soveltaa energia- ja materiaalitehokkuusvaatimuksia. Osaat soveltaa energia- ja ympäristöalan uusinta tietoa oman osaamisesi ja työelämän toimintojen kehittämisessä. Perehdyt energiatehokkuuteen ja terveelliseen elinympäristöön vaikuttaviin tekijöihin, kuten energian hankintaan, energiatehokkaaseen rakentamiseen ja rakenteisiin sekä puhtaaseen ja terveelliseen sisäilmaan. Ymmärrät kestävän, energiatehokkaan rakentamisen periaatteet sekä viihtyisän ja terveellisen sisäilman perusteet; tunnistat ongelmat ja tiedät, kuinka niitä voidaan ennakoida, mitata ja ehkäistä. 4 OPINTOJEN RAKENNE JA TOTEUTUS 4.1 Master School Mikkelin ammattikorkeakoulun kymmenen ylempää AMK -tutkintoa toteutetaan Master Schoolissa. Master Schoolissa kouluttaudut oman alasi vahvemmaksi osaajaksi, 3
hankit ammatillisen yhteistyöverkoston ja saat tukea urapolkusi rakentamiseen. Master School on yhteinen Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kanssa, joten voit valita opintoja entistäkin laajemmasta tarjonnasta. Opiskelu Master Schoolissa auttaa sinua rakentamaan urapolkuasi mielenkiintosi ja tavoitteidesi mukaan. Voit valita osan opinnoistasi Mamkin ja Kyamkin yhteisestä laajasta tarjonnasta. Tarjolla on tutkimus- ja kehittämisosaamisen, johtamisen, yrittäjyyden, viestintätaitojen ja Venäjä-osaamisen opintoja ja ajankohtaisia teemoja. Voit valita näistä kaikille yhteisistä opinnoista itseäsi kiinnostavia opintojaksoja 10 opintopisteen verran. 4.2 Ympäristöteknologian koulutus Ympäristöteknologian ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon laajuus on 60 opintopistettä. Yksi opintopiste vastaa opiskelijan 27 tunnin työpanosta. Yhtä opintopistettä kohti on 4-6 tuntia lähiopetusta, joten opiskelijan itsenäisesti tehtävän työn merkitys on suuri. Suuri osa oppimistehtävistä suoritetaan virtuaalisesti Moodle-oppimisympäristössä. Verkko-oppimisympäristö tukee opintojen suorittamista monimuotoisena työn ohessa. Lähiopetusjaksot toteutetaan lukuvuoden 2015 2016 aikana (syksy 2015 kevät 2016). Ympäristöteknologian koulutuksen perusrakenne on esitetty taulukossa 1 ja se koostuu tutkintokohtaisista syventävistä ammattiopinnoista (20 op), yhteisistä vaihtoehtoisista syventävistä ammattiopinnoista (10 op) ja opinnäytetyöstä (30 op). Tutkintokohtaisiin syventäviin ammattiopintoihin kuuluvat opintojaksot ovat kaikilla opiskelijoilla samat (20 op). Yhteisiksi vaihtoehtoisiksi syventäviksi ammattiopinnoiksi opiskelija valitsee opintojaksoja Master School tarjottimelta. Opiskelija voi ottaa esimerkiksi taulukkoon 1 merkityt opintojaksot Kestävä teknologiajohtaminen syksyllä 2015 ja Tutkimuksellinen kehittäminen keväällä 2016. Opiskelija voi anoa hyväksilukua aiempien opintosuoritustensa perusteella 5 opintopisteen edestä koskien vaihtoehtoisia syventäviä ammattiopintoja. 4
TAULUKKO 1. Ympäristöteknologian koulutuksen opintojen rakenne. TUNNUS MODUULIT, OPINTOJAKSOT COURSES OPINTOPISTEET / CREDITS OPINTOJAKSON 1. 2. 3. VASTUUOPETTAJA yht. S K S K S K TUTKINTOKOHTAISET SYVENTÄVÄT AMMATTIOPINNOT; 20 op ADVANCED PROFESSIONAL STUDIES 20 Rakennetun ympäristön haasteet Challenges for built environment 10 10 Martti Veuro T83B001 Kiinteistöjen energiaratkaisut Energy solutions in real estates 5 5 Arto Sormunen T83B002 Teknologisen tutkimuksen työkalut muuttuvassa toimintaympäristössä Tools for technological research in changing business environment 5 5 Energiatehokkaat ja terveelliset kiinteistöt Energy efficient and healthy buildings 10 10 Mika Ruponen T83B003 Energiatehokkuuden teknologiat ja korjausrakentaminen Technologies for energy efficient performance and renovation of buildings 5 5 Mika Ruponen T83B004 Rakennusten sisäilmasto-ongelmien ennaltaehkäisy ja korjaaminen Prevention and remediation of indoor climate problems in buildings 5 5 YHTEISET VAIHTOEHTOISET SYVENTÄVÄT AMMATTIOPINNOT; 10 op. OPTIONAL ADVANCED PROFESSIONAL STUDIES 10 5 5 Taru Potinkara BY2530014 Kestävä teknologiajohtaminen* Sustainable technology management 5 5 Pekka Penttinen BY2530004 Tutkimuksellinen kehittäminen* 5 5 Marianna Luoma T83OPZ OPINNÄYTETYÖ MASTER S THESIS 30 5 10 15 YHTEENSÄ TOTAL 60 * Opiskelijalla on mahdollisuus valita 10 op vaihtoehtoisia syventäviä ammattiopintoja Master School -tarjottimelta. Mahdollisuus myös hyväksilukuun 5 op. Syventävien ammattiopintojen aikana opiskelija syventää osaamistaan teorian soveltamisesta käytäntöön, analyyttisiä, projektin johtamisen sekä tutkimus- ja kehitystyöhön osallistumisen taitoja (Asetus 423/2005). Syventävien opintojen tavoitteena on valmentaa opiskelijaa myös laadukkaaseen opinnäytetyöprosessiin. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyön (30 op) tavoitteena on kehittää ja osoittaa kykyä soveltaa tutkimustietoa ja käyttää valittuja menetelmiä työelämän ongelmien erittelyyn ja ratkaisemiseen sekä valmiutta itsenäiseen vaativaan asiantuntijatyöhön (Asetus 423/2005). Opinnäytetyö on työelämälähtöinen, koulutusohjelman ydinosaamisalueisiin liittyvä tutkimuksellinen kehittämistehtävä valituilla tutkimus- ja kehittämismenetelmillä. Ylempää ammattikorkeakoulututkintoa varten opiskelijan on kirjoitettava opinnäytetyöstään kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kypsyysnäyte voidaan korvata ammattilehdessä julkaistulla opinnäytetyön sisällöstä laaditulla artikkelilla. 5 AIKATAULU JA LUKUJÄRJESTYS Ympäristöteknologian koulutuksen lähiopetusjaksojen ajankohdat syksyllä 2015 ovat: 1. 27.-28.8.2015 2. 10.-11.9.2015 3. 8.-9.10.2015 4. 5.-6.11.2015 5. 10.-11.12.2015 Kevään 2016 lähiopetusjaksojen ajankohdat julkaistaan myöhemmin. Ympäristöteknologian koulutuksen ryhmätunnus on T8315SJ. Ryhmätunnuksen avulla löydät esimerkiksi lähiopetusjaksojen aikataulut ja luokkatilat Studentissa 5
(https://student.xamk.fi) olevasta lukujärjestyksestä. Lähiopetusjaksojen tarkemmat ohjelmat löydät Moodlesta (https://moodle.xamk.fi) 1-2 viikkoa ennen lähiopetusjaksoa. Master School tarjottimen opintojaksojen aikataulut löytyvät lukujärjestyksestä (valitse ryhmä MASTER SCHOOL). 6 HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA (HOPS) Opiskelija laatii opintojen alussa henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS), josta ilmenevät hänen tekemänsä opintojaksovalinnat. HOPS tulee laatia käyttäen valmista taulukkopohjaa ja palauttaa viimeistään 17.8.2015 osoitteeseen marianna.luoma@mamk.fi. Master School tarjottimen opintojaksot löytyvät SoleOP- Sista. Suunnitelman hyväksyy koulutuksen vastuuopettaja. Opintojaksoille ilmoittaudutaan 17.8.-6.9.2015 välisenä aikana Asion kautta. Opiskelijat saavat henkilökohtaiset Asio-tunnukset vasta 27.8., joten ilmoittautuminen on mahdollista vasta sen jälkeen. 7 OPINTOJAKSOJEN KUVAUKSET Seuraavassa esitellään opintojaksojen tavoitteet ja sisältö. Kunkin opintojakson yksityiskohtaisempi kuvaus, tavoitteet ja suoritusvaatimukset löytyvät SoleOPS järjestelmästä (https://soleops.mamk.fi/opsnet/disp/fi/welcome/nop). Lisäksi kunkin opintojakson opettaja tallentaa opintojaksokuvaukset Moodleen. 7.1 Syventävät ammattiopinnot Kiinteistöjen energiaratkaisut, 5 op (T83B001) Vastuuopettaja Martti Veuro Tavoitteet: Tunnet uudisrakennusten energiatehokkuudelle asetetut vaatimukset ja vaatimusten taustat. Tunnet erilaiset tavat tuottaa lämmityksen ja jäähdytyksen tarvitsemaa energiaa kiinteistökohtaisesti ja alueellisilla eri laajuisilla yhteistuotantotavoilla. Tunnet uusiutuvan energian ja fossiilisen energian tuotannon periaatteet ja vaikutukset ympäristöön. Tutustut hajautetun energiantuotannon vaihtoehtoihin ja tuotantomuotoihin. Tutustut yhdyskunnan asettamiin vaatimuksiin ja rajoituksiin energian tuotannolle. 6
Sisältö: Miten energiatehokkuuden määrittely ja arviointi on toteutettu Suomessa ja miten asiaa käsitellään muissa Pohjoismaissa? Minkälaisia ratkaisuja käytetään kiinteistökohtaisesssa lämmitys- ja jäähdytysenergian tuotannossa? Mitä ja miten uusiutuvia energialähteitä hyödynnetään kiinteistöissä ja hajautetussa energiantuotannossa? Mitkä ovat yhdyskunnan vaatimukset keskitetylle ja hajautetulla energiantuotannolle? Miten yhteiskunnassa otetaan huomioon energian tuotanto ja jakelu osana infrastruktuuria? Opintojakso toteutetaan syksyllä 2015. Teknologisen tutkimuksen työkalut muuttuvassa toimintaympäristössä, 5 op (T83B002) Vastuuopettajat Marianna Luoma ja Arto Sormunen Tavoitteet: Millaisia omiin tehtäviini soveltuvia tiedonhankintamenetelmiä on käytössä? Millaisia alakohtaisia tutkimusmenetelmiä on käytössä ja mitkä ovat niiden yleiset periaatteet? Miten teen soveltavan tutkimuksen ja miten sovellan alan uusinta tietoa? Millainen on hyvä projektisuunnitelma ja opinnäytetyö? Sisältö: Hankit valmiudet oman osaamisen ylläpitoon, tiedon hankintaan ja soveltamiseen sekä jatkuvaan ammattitaidon kehittämiseen. Opintojakson päätavoite on antaa opiskelijalle valmiuksia laadukkaan opinnäytetyöprosessin hallintaa. Opintojaksolla käsitellään erilaisia työelämälähtöisen tutkimuksen suunnitteluun, toteutukseen ja raportointiin liittyviä osa-alueita. Opintojaksoon kuuluu myös perusteita erilaisista tutkimusmenetelmistä ja metodeista ryhmän tarpeista riippuen (esim. Webrobol kyselyt, tilastolliset menetelmät jne). Tutustut myös projektinhallinnan käytäntöihin tutkimussuunnitelman laadinnan yhteydessä. Opintojaksoon sisältyvät myös opinnäytetyöprosessiin liittyvät aihe- ja tutkimussuunnitelmaseminaarit. Opintojakso toteutetaan syksyllä 2015. 7
Energiatehokkuuden teknologiat ja korjausrakentaminen, 5 op (T83B003) Vastuuopettaja Mika Ruponen Tavoitteet: Tunnet uudis- ja korjausrakentamiselle asetetut energiatehokkuusvaatimukset sekä niiden perusteet. Osaat arvioida eri energiatehokkuutta parantavien keinojen tekniset ja taloudelliset vaikutukset ja valita lähtökohtien perusteella oikeat ratkaisut. Osaat käyttää energiasimulointia työvälineenä ratkaisujen valinnassa. Tunnet energiatehokkuutta parantavia toimintatapoja ja liiketoimintamalleja. Tunnet energiatehokkuuden hallinnassa käytettäviä digitaalisia palveluja. Sisältö: Miten energiamääräykset koskevat korjausrakentamista ja miten niitä sovelletaan? Miten valitaan vähimmäistoimenpiteet, joilla saavutetaan kustannusoptimaalisesti oikea energiatehokkuustaso korjausrakentamisessa? Miten käytetään energiasimulointiohjelmaa energiatehokkuuden selvittämiseen ja oikeiden parannusratkaisujen valintaan? Mitä energiatehokkuutta parantavia toimintamenetelmiä ja liiketoimintamalleja on käytössä? Mitä digitaalisia kiinteistöhallinnan työkaluja ja palveluja on olemassa ja miten ne auttavat energiatehokkuuden parantamisessa ja ylläpitämisessä? Opintojakso toteutetaan keväällä 2016. Rakennusten sisäilmasto-ongelmien ennaltaehkäisy ja korjaaminen, 5 op (T83B004) Vastuuopettaja Mika Ruponen Tavoitteet: Käytät johdonmukaisesti rakennusten sisäilmastoon ja ilmanvaihtoon liittyviä käsitteitä. Valitset uudisrakennukseen tarkoituksenmukaisen sisäilmaston laatutason ja ilmavirrat ja tarvittaessa perustelet valinnat työn tilaajalle. Ohjaat ja edistät suunnittelussa/toteutuksessa/ylläpidossa sellaista toimintaa joka ennaltaehkäisee sisäilmasto-ongelmien syntymistä. Suunnittelet ratkaisuja kiinteistöissä ilmenneiden sisäilmaongelmien tutkimiseksi. Tunnet tarkoituksenmukaisia sisäilmaongelmien korjausmenetelmiä. Sinulla on valmiuksia sisäilmaongelmista tiedottamiseen. 8
Sisältö: Mistä sisäilmasto koostuu? Mitkä määräykset ja ohjeet käsittelevät rakennusten sisäilmastoa ja ilmanvaihtoa? Miten niitä sovelletaan? Miten sisäilmastosuureita mitataan? Miten mittaustuloksia arvioidaan? Mitkä ovat tyypillisimpiä sisäilmastoon liittyviä valituksia ja ongelmia erityyppisissä rakennuksissa? Minkälaisilla toimintatavoilla ja menetelmillä sisäilmasto-ongelmia tutkitaan? Miten sisäilmasto-ongelmia voidaan ennaltaehkäistä? Miten sisäilmaongelmia voidaan korjata? Miten tiedotetaan sisäilmaongelmista niiden korjaamisesta? Opintojakso toteutetaan keväällä 2016. 7.2 Yhteiset vaihtoehtoiset syventävät ammattiopinnot Ympäristöteknologian koulutuksen aikatauluun soveltuvia vaihtoehtoisia syventäviä ammattiopintoja ovat taulukossa 2 olevat opintojaksot. Opiskelija valitsee kaksi opintojaksoa. Tavoitteena on suorittaa yksi opintojakso syksyllä 2015 ja yksi keväällä 2016. TAULUKKO 2. Ympäristöteknologian koulutusohjelman aikatauluun soveltuvat Master School tarjottimen opintojaksot. Opintojakson nimi Lukukausi Vastuuopettaja Toimiminen digitaalisessa yhteiskunnassa Syksy 2015 Markku Nenonen Tutkimuksellinen kehittäminen Syksy 2015 Pekka Penttinen tai kevät 2016 Kestävä teknologiajohtaminen Syksy 2015 Taru Potinkara Growth and internationalization of SMEs in Syksy 2015 Mikhail Nemilentsev global digital economy Raportoi ja tiedota kehittämisestä Kevät 2016 Helena Horn Opinnoiksi soveltuvat myös Master School tarjottimella olevat verkkokurssit, joissa opiskelu on aikaan ja paikkaan sitomatonta. Verkkokurssit ilmenevät taulukosta 3. Verkkokurssin opettaja ottaa yhteyttä sähköpostitse kurssille hyväksyttyihin opiskelijoihin ja kertoo toteutustavasta koskien myös aikataulutusta. 9
TAULUKKO 3. Ympäristöteknologian koulutukseen soveltuvia Master School tarjottimen verkkokursseja. Opintojakson nimi Lukukausi Opettaja Henkilöstöjohtaminen ja lähiesimiestyö Syksy 2015 tai kevät 2016 Leila Pihlaja Strateginen johtaminen Syksy 2015 tai kevät 2016 Eila Jussila Pk yrittäjyys ja yrittäjyyden mahdollisuudet omalla toimialalla Venäläinen yhteiskunta ja sen muutokset Syksy 2015 tai kevät 2016 Syksy 2015 ja kevät 2016 N.N. Elisa Kotro Ryhmän lukujärjestykseen on laitettu seuraavat kaksi opintojaksoa vaihtoehtoisiksi syventäviksi ammattiopinnoiksi. Kestävä teknologiajohtaminen, 5 op (BY2530014) Vastuuopettaja Taru Potinkara 1. Tavoite: Tunnet teknologiajohtamiseen keskeisesti liittyvät käsitteet ja osaat soveltaa niitä. 2. Osaat kytkeä teknologiajohtamisen yrityksen tai organisaation toimintaan ja johdon tehtäviin. 3. Osaat kehittää tuote-. prosessi- ja palveluinnovaatioita kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti ja hallita niihin liittyvää teknologiaa. Sisältö: Kuinka organisaation ja yrityksen liiketoiminnan taloudellisia toimintaedellytyksiä ja osaamista kehitetään? Miten varmistetaan yrityksen toimintaedellytykset? Mikä on teknologian rooli liiketoiminnassa? Kuinka teknologioiden strateginen johtaminen tapahtuu? Millaista on yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminta? Miten hankitaan ja hallitaan uutta teknologista tietoa liiketoiminnassa? Mistä voidaan hakea rahoitusta tutkimus- ja kehittämishankkeille? Opintojakso toteutetaan syksyllä 2015. 10
Tutkimuksellinen kehittäminen, 5 op (BY2530004) Vastuuopettaja Pekka Penttinen Tavoitteet: Tiedät tutkimuksellisen kehittämisen lähtökohdat ja osaat soveltaa tutkimusmenetelmällisiä ratkaisuja kehittämisprosessin eri vaiheissa Osaat soveltaa kehittämistarpeen arviointiin ja kehittämismenetelmän valintaan liittyviä tutkimusmenetelmällisiä keinoja Osaat arvioida kehittämisprosessin etenemistä ja saatuja tuloksia tutkimusmenetelmällisin keinoin Osaat suunnitella ja toteuttaa tutkimuksellisen kehittämisprosessin Sisältö: Miten tunnistat kehittämistarpeen käytännölliset, teoreettiset tai tutkimukselliset lähtökohdat? Miten sovellat laadullisia ja tilastollisia tutkimusmenetelmiä kehittämisprosessin lähtökohtien selvittämisessä? Miten seuraat ja saat tietoa kehittämisprosessin eri vaiheista ja etenemistä? Millä tavoin arviot keittämisprosessin vaikuttavuutta ja prosessin onnistumista? Opintojakso toteutetaan keväällä 2016. 7.3 Opinnäytetyö Ympäristöteknologian ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon keskeisenä osana on opinnäytetyö, joka toteutetaan työelämälähtöisenä kehittämistehtävänä. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa, että opiskelija osaa itsenäisesti soveltaa tutkimustietoa ja käyttää perustellusti valittuja menetelmiä työelämän ongelmien erittelyyn ja ratkaisemiseen. (Asetus 423/2005.) Opinnäytetyön tavoitteena on ratkaista työelämälähtöinen, ydinosaamisalueisiin liittyvä kehittämistehtävä asetettujen tavoitemäärittelyjen, lähtökohta-analyysien ja teoriatietojen pohjalta. Tavoitteena on, että opiskelija pystyy itsenäisesti soveltamaan alan viimeisintä tutkimustietoutta ja menetelmäosaamista kriittisesti ja analyyttisesti sekä tekemään soveltavaa tutkimus ja kehittämistyötä. Opinnäytetyössä keskeistä on opiskelijan, ohjaavan opettajan ja organisaation välinen yhteistyö. Opinnäytetyö laaditaan ja raportoidaan MAMK:n opinnäytetyön kirjoittamista koskevan ohjeistuksen mukaisesti. 11
Jos opiskelijalla ei ole mahdollisuutta tehdä opinnäytetyötä omalle työnantajalleen, niin opinnäytetyön aihe voi löytyä Master Schoolin INNOPAJAsta, joka järjestetään 21.1.2016 (lisätietoja marjaana.kivela@mamk.fi). 7.4 Hyväksiluku Opiskelija voi ehdottaa omassa HOPSissaan mahdollisia hyväksiluettavia opintoja, joita voi olla enintään 5 opintopistettä. Hyväksiluettavien opintojen pitää olla ylemmässä korkeakoulussa suoritettuja opintoja tai vähintään cum laude-tasoa. 8 LISÄTIETOJA Lisätietoja koulutuksen sisällöstä ja käytännön toteutuksesta antavat: Yliopettaja Marianna Luoma (marianna.luoma@mamk.fi) Koulutuspäällikkö Taru Potinkara (taru.potinkara@mamk.fi) Opintosihteeri Anu Tervaniemi (anu.tervaniemi@xamk.fi) 12