ÄÄNEKOSKI 2030 OSAYLEISKAAVA EHDOTUS

Kaupunginhallitus 19.12.2016 liite nro 2 (1/32) ÄÄNEKOSKI 2030 OSAYLEISKAAVA EHDOTUS KAAVASELOSTUS 16.12.2016 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT _._.201_ _

Kaupunginhallitus 19.12.2016 liite nro 2 (2/32) OSAYLEISKAAVAN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 16. PÄIVÄNÄ JOULUKUUTA 2016 PÄI-VÄTTYÄ OSAYLEISKAAVAKARTTAA. 1. TUNNISTETIEDOT Äänekoski 2030 osayleiskaava on osa Rakenneyleiskaava Äänekoski 2016 projektia. Samanaikaisesti Äänekoski 2030 osayleiskaavan kanssa aloitettiin Sumiainen 2020 osayleiskaavan sekä Suolahti 2020 osayleiskaavan laatiminen. Äänekoski 2030 osayleiskaavatyö keskeytettiin kaavaluonnoksen nähtävilläoloajan jälkeen vuoden 2007 lopulla vireillä olevan valtatien 4 linjauksen täsmentymisen vuoksi. Tarkoituksena on laatia oikeusvaikutteinen osayleiskaava Äänekosken keskustan alueelle. Äänekosken osayleiskaava-alue käsittää valtatien 4 suunnassa likimain Hujakon ja Järvenpääntien liittymän välisen alueen rajautuen lännessä Nalkinsalmeen ja idässä Suolahti 2020 osayleiskaava- alueeseen. Kaava-alueen pinta-ala on noin 33,88 km 2. Kaavan nimi Äänekosken osayleiskaava 2030 Kaavan päiväys _._.201_ Kaavoitusviranomainen Kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen etunimi.sukunimi@aanekoski.fi 020 632 2035 Kaavasuunnittelija Nina Marjoniemi etunimi.sukunimi@aanekoski.fi 020 632 2036 Äänekosken kaupunki Kaavoituspalvelut PL 24, 44101 Äänekoski Kaavan laatija Vireilletulo Suunnittelija Maria Kirveslahti etunimi.sukunimi@sweco.fi 050 316 0064 Sweco Ympäristö Oy, PL 453, 33101 TRE Kaavahanke on tullut vireille vuoden 2005 kaavoituskatsauksen yhteydessä. Nähtävilläolot Valmisteluvaiheen kuuleminen (MRA 30 ): 11.10 12.11.2007 Valmisteluvaiheen kuuleminen (MRA 30 ) 21.8 21.9.2015 Kaavaehdotus nähtävillä (MRA 27 ): _._.201_ _._.201_ Hyväksyminen Kaupunginvaltuusto _._.201_ x

Kaupunginhallitus 19.12.2016 liite nro 2 (3/32) SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 2 2. LÄHTÖKOHDAT... 5 2.2 Kaava-alue... 5 2.3 Laaditut selvitykset... 6 2.4 Kaavoitustilanne... 7 2.4.1 Maakuntakaava... 7 2.4.2 Vaihemaakuntakaavat... 8 2.4.3 Maakuntakaavan tarkistus... 9 2.4.4 Yleiskaavoitus... 11 Myllyrinteen osayleiskaava... 11 2.4.5 Rakenneyleiskaava... 12 2.4.6 Asemakaavoitus... 12 2.4.7 Rakennusjärjestys... 12 2.4.8 Rakennuskielto... 12 2.5 Maanomistus... 12 2.6 Väestö, elinkeinot ja palvelut... 13 Luonnonympäristö... 14 2.7 Maisema... 14 2.8 Kulttuuriympäristö... 15 2.9 Liikenne, yhdyskuntatekniikka... 15 2.10 Ympäristön häiriötekijät... 17 3. SUUNNITTELUN TAVOITTEET... 18 3.1 Valtakunnalliset ja maakunnalliset tavoitteet... 18 3.1.1 Maakuntakaava:... 18 3.2 Kaavan tavoitteet... 18 3.3 Vaihtoehdot... 19 4. OSAYLEISKAAVA JA SEN PERUSTELUT... 19 4.1 Yleinen perustelu... 19 4.2 Kokonaisrakenne... 19 4.3 Maankäyttö... 19 4.3.1 Asuminen... 19 4.3.2 Palvelut ja keskustatoiminnot... 20 4.3.3 Elinkeinoelämän alueet... 21 4.3.4 Virkistys... 22 4.3.5 Loma-asuminen... 22 4.3.6 Liikenne... 22 4.3.7 Erityisalueet... 23 4.3.8 Kulttuuriympäristö ja luonnonympäristö... 23 4.3.9 Maa- ja metsätalous... 26 4.3.10 Vesialueet... 27 4.3.11 Muut kaavamerkinnät ja määräykset... 27 4.3.12 Osayleiskaavamääräyksiä:... 28 5. KAAVAN VAIKUTUKSET... 28 5.1 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomiointi... 28 Toimiva aluerakenne... 28 Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu... 28 Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistys ja luonnonvarat... 28 Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto... 29 5.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön/ Kulttuuriympäristöön... 29 5.3 Vaikutukset luonnonympäristöön... 29 5.4 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset... 29 5.5 Vaikutukset liikenteeseen... 29 5.6 Sosiaaliset ja kulttuurivaikutukset... 30

Kaupunginhallitus 19.12.2016 liite nro 2 (4/32) 5.7 Oikeusvaikutukset... 30 Ohjausvaikutus muuhun suunnitteluun... 30 Viranomaisvaikutus... 30 Rakentamisrajoitukset... 30 Suojelumääräykset... 30 Lunastus 30 Suhde muuhun lainsäädäntöön... 30 6. SUUNNITTELUN VAIHEET... 31 6.1 Aloitusvaihe... 31 6.2 Luonnosvaihe... 31 6.3 Ehdotusvaihe... 31 6.4 Hyväksyminen... 31 7. KAAVAN TOTEUTUS... 32 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maisema ja luonto Yhdyskuntarakenne Asemakaavoitetut alueet Muutettavat rantayleiskaava-alueet Mitoitusperusteet ja mitoitus Kaavoittajan vastine

2. LÄHTÖKOHDAT Kaupunginhallitus 19.12.2016 liite nro 2 (5/32) 2.2 Kaava-alue Äänekosken osayleiskaava-alue käsittää valtatien 4 suunnassa likimain Hujakon ja Järvenpääntien liittymän välisen alueen rajautuen lännessä Nalkinsalmeen ja idässä Suolahti 2020 osayleiskaava- alueeseen. Äänekosken keskusta sijoittuu Äänejärven rannoille, Kuhnamon ja Keiteleen väliselle kannakselle. Valtatie 4 kulkee kaava-alueen länsiosassa. Rautatie halkoo osayleiskaava- alueen luode- kaakkosuunnassa. Kaava-alueen pinta-ala on 33,88 km 2. Ehdotusvaiheessa kaava-alueen rajausta tarkistettiin liittymään viereisiin osayleiskaava-alueisiin (Mämmen, Honkolan, Suolahden osayleiskaavoihin ja rantayleiskaavaan). Osayleiskaavan rajaus

Kaupunginhallitus 19.12.2016 liite nro 2 (6/32) 2.3 Laaditut selvitykset Kaavoitushankkeeseen liittyvät selvitykset: Äänekosken rakenneyleiskaavan 2016 luontoselvitys, Suunnittelukeskus Oy, 2006 Rakenneyleiskaava Äänekoski 2016 maisemaselvitys (kartta-aineisto), Äänekosken kaupunki, Anna-Kaisa Aalto, 2006 Rakennusinventointi, Juuso Väisänen, Keski-Suomen museo, 2006 Taajamien laajennusalueiden maisemaselvitys, Äänekosken kaupunki, Anna-Kaisa Aalto, 2006. Äänekosken ja Suolahden taajamien laajennusalueiden luontoselvitys, Suunnittelukeskus Oy, 2006. Keski-Suomen modernin rakennusperinnön inventointihanke 2012 2014, Äänekosken seutukunta, Äänekosken keskusta-alue, Suolahti, Sumiainen ja Konginkangas, Keski-Suomen museo 2014 Äänekosken yleiskaava-alueiden liito-oravaselvitys, Agriborealis osk/ Timo Kypärä, 30.5.2016 Muut: Valtatie 4 Äänekosken kohdalla, välillä Huutomäki-Mämme Ympäristövaikutusten arviointimenettely, Liito-oravaselvitys, FCG Finnish Consulting Group, 28.5.2012 Valtatien 4 parantaminen Äänekosken kohdalla ympäristövaikutusten arviointiselostus, Keski-Suomen ELY- keskus, 2013 Äänekosken liikenneselvitys, WSP Finland Oy, 19.1.2015 Valtatien 4 parantaminen Äänekosken kohdalla, yleissuunnitelma 13.5.2015, WSP Finland Valtatien 4 parantaminen Äänekosken kohdalla, yleissuunnitelma, Keski-Suomen ELY-Keskus, Raportteja 130 2015 Vt 4 ja Vt 13 parantaminen Huutomäen kohdalla, tiesuunnitelma, Finnmap infra, 13.1.2016 Kotakennään kehittämissuunnitelma, Ramboll, 8.11.2016 Kotakennään kaupallisten vaikutusten arviointi, Ramboll, 9.11.2016 Äänekoski - pyöräreittien sujuvuuden ja turvallisuuden kehittäminen, Jyväskylän Pyöräilyseura JYPS ry, 2.9.2015

2.4 Kaavoitustilanne 2.4.1 Maakuntakaava Äänekoskella on voimassa Keski-Suomen maakuntakaava, joka on Ympäristöministeriön 14.4.2009 vahvistama ja Maakuntavaltuuston 16.5.2007 hyväksymä. Tässä maakuntakaavassa Äänekoskelle on osoitettu: Kaupunginhallitus 19.12.2016 liite nro 2 (7/32) Äänekosken taajamaan on osoitettu uusi moottoritieyhteys Jyväskylän suunnasta. Valtatie 4 pohjoiseen on osoitettu merkittävästi parannettavana tienä. Moottoritien itäpuolelle on sijoitettu ohjeellinen yhdystie, samoin Äänekoskentie on merkitty yhdystieksi. Rautatie on osoitettu valtakunnallisesti merkittävänä pääratana / runkoratana. Radan merkittävä parantaminen koskee Äänekoskelta itäpuoleista rataosuutta. Äänekosken satamaan sekä keskustan laiturille on osoitettu laivaväylä. Kuhnamon puolella on veneväylä johdettu Kuhnamon satamaan sekä teollisuusalueelle. Nykyinen asemakaava-alue on osoitettu taajamatoimintojen alueena (A). Ydinalue on keskustatoimintojen aluetta (C). Keskeinen teollisuusalue lähialueineen on merkinnällä T/kem, teollisuus ja varastoalue, jolle saa sijoittaa merkittävän vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen. Nykyinen puhdistamo sijoittuu tälle alueelle. Alue on rajattu laajemmalla suojavyöhykkeellä sv. Työpaikka-alueena (TP) on osoitettu nykyinen Koukkuniemen alue. Yhtenäisenä virkistysalueena on liikuntapuiston alue ja Niinimäen ympäristö. Ulkoilureitti sijoittuu taajama-alueelta Tärttävuoren suuntaan. Valtakunnallisesti arvokkaana alueena on osoitettu Markkamäen asuinalue. Muinaismuistokohteita on kaksi. Maakunnallisesti arvokkaita rakennettuja kulttuuriympäristökohteita on maakuntakaavan alueluettelossa esitetty viisi (Klubinmäki ja M-realin tehdasalue, Pukkimäki, Ruokolahti, Kovala sekä Äänekosken entinen sairaala). Pohjavesialueena on osoitettu Kovalanniemi sekä Valionranta Suojelualueena (s) Niiniveden pohjoislahti Äänekosken ja Suolahden taajamat kuuluvat kaupunkikehittämisen kohdealueisiin, kk-2. Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta.

2.4.2 Vaihemaakuntakaavat Kaupunginhallitus 19.12.2016 liite nro 2 (8/32) Keski-Suomen ensimmäisessä vaihemaakuntakaavassa varataan maa-aluetta Jyväskylän seudun uudelle jätteenkäsittelylaitokselle. Maakuntavaltuusto hyväksyi 1. vaihemaakuntakaavan 11.6.2008 ja Ympäristöministeriö vahvisti kaavan 16.12.2009. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi kaavasta tehdyt valitukset 4.2.2011. Ensimmäisellä vaihemaakuntakaavalla ei ole vaikutuksia Äänekosken osayleiskaava-alueeseen. Toinen vaihemaakuntakaava käsittelee maa- aineshuoltoa ja luontoarvoja. Toinen maakuntakaava täydentää merkittävällä tavalla Keski-Suomen maakuntakaavaa. Ympäristöministeriö vahvisti 2. vaihemaakuntakaavan maakuntavaltuuston hyväksymässä muodossa 11.5.2011. Kaava sai lainvoiman 20.11.2012 KHO:n hylättyä kaavasta tehdyn valituksen. Toinen vaihemaakuntakaava osoittaa alueella sijaitsevan valtakunnallisesti arvokkaan kallioalueen (ge/1 99), Tärttävuori. Ote Keski-Suomen 2. vaihemaakuntakaavasta (Maa-aineshuolto ja luontoarvot). Kolmas vaihemaakuntakaava osoittaa alueita turvetuotannolle ja suojelee samalla arvokkaita suoluonnon kohteita. Kaavassa osoitetaan myös maakunnallisesti merkittävät tuulivoimapuistojen alueet. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan 5.12.2014. Vahvistamatta jäi 4 tuulivoimapuiston aluetta ja 42 turvetuotantoon soveltuvaa suota. Keski-Suomen liitto valitti korkeimpaan hallinto-oikeuteen vahvistamatta jätettyjen tuulivoimapuistojen ja 39 turvetuotantoon soveltuvan suon osalta. Kolmannella vaihemaakuntakaavalla ei osoiteta muutoksia Äänekosken osayleiskaavan alueelle.

Kaupunginhallitus 19.12.2016 liite nro 2 (9/32) Neljäs vaihemaakuntakaava päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallisen palveluverkon ja taajamatoiminnot sekä tarpeellisilta osin siihen liittyvää alue- ja yhdyskuntarakennetta. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan 24.9.2014 ja se sai lainvoiman 25.10.2014 Neljännellä vaihemaakuntakaavalla annetaan koko maakuntaa koskeva suunnittelumääräys: Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajaksi määritellään, ellei selvitysten perusteella taajamakohtaisesti muuta osoiteta: päivittäistavarakaupan seudullisesti merkittävän suuryksikön koon alaraja on 3 000 k-m ² erikoistavarakaupan seudullisesti merkittävän suuryksikön koon alaraja Jämsän, Karstulan, Keuruun, Laukaan, Muuramen, Saarijärven, Viitasaaren ja Äänekosken kuntakeskustaajamien yhtenäisellä asemakaava-alueella on 5 000 k-m ² Jyväskylän yhtenäisellä keskustaajama- alueella erikoistavarakaupan seudullisesti merkittävän suuryksikön koon alaraja on 10 000 k-m ² muualla erikoistavarakaupan seudullisesti merkittävän suuryksikön koon alaraja on 3 000 k-m ² Edellä mainitut rajat ylittävät kaupan suuryksiköt osoitetaan maakuntakaavassa erikseen kerrosalamitoituksineen. Edellä mainittu ja pienempiä, paikallisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä on mahdollista toteuttaa kunnan omaan suunnitteluun ja vaikutusten arviointiin perustuen. Ote Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavasta Äänekosken osayleiskaava-alueen pohjoisosaan on osoitettu työpaikka-alue (TP). Taajamatoimintojen aluetta (A) on tarkistettu. Keskustatoimintojen (C) alue on vaihemaakuntakaavan myötä tarkentunut ja sille on annettu vähittäiskaupan suuryksiköiden yhteenlaskettu enimmäiskerrosala 50 000k-m 2. Lisäksi yleiskaava-alueelle osoitetaan kaksi vähittäiskaupan suuryksikköä (km) (Äänekoskentie ja Kotakennäs), joihin kumpaankin saa sijoittaa yhteensä enintään 20 000k-m 2. Kotakennäältä on osoitettu ulkoilureittiyhteys Saarijärvelle. 2.4.3 Maakuntakaavan tarkistus Keski-Suomen maakuntahallitus käynnisti 13.3.2015 Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistuksen. Tarkistus koskee Keski-Suomen maakuntakaavaa, 1., 2., 3. ja 4. vaihemaakuntakaavaa sekä Pirkanmaan 1. maakuntakaavaa Jämsän Länkipohjan osalta. Kaavoituspro-

Kaupunginhallitus 19.12.2016 liite nro 2 (10/32) sessin yhteydessä arvioidaan voimassa olevia kaavoja. Tarkistus koskee kaikkia maakuntakaavan teemoja: asutusrakennetta, liikennettä, teknistä huoltoa, luonnonvaroja, erityistoimintoja, kulttuuriympäristöä, luonnonsuojelua ja virkistystä. Lopputuloksena saadaan kaikki voimassa olevat maakuntakaavat korvaava Keski-Suomen tarkistettu maakuntakaava. Kaavaprosessin aikana ratkaistaan miltä osin voimassa olevien kaavojen merkintöjä jätetään voimaan ja mitä uusia asioita otetaan mukaan. Samalla kun tarkistettu maakuntakaava hyväksytään, kumotaan kaikki aiemmat maakuntakaavat. Ote Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistuksen luonnoksesta (16.6.2016) Maakuntakaavan tarkistuksen luonnoksessa kaava-alueelle on osoitettu: Keskustatoimintojen alueena (C ) Äänekosken keskusta, jonka vähittäiskaupan yhteenlaskettu enimmäiskerrosala on 50 000k-m 2. Suunnittelumääräyksenä: Keskustojen kehittämisessä tulee kiinnittää erityistä huomiota ydinkeskustan ja muun taajaman selkeään rajaukseen sekä keskusta-alueen viihtyisyyteen ja esteettömyyteen. Alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava joukkoliikenteen toimintaedellytyksistä ja turvallisista kevytliikenteen yhteyksistä sekä turvattava maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Keskustan viereiset alueet on osoitettu seudullisesti merkittäväksi tiivistettäväksi taajamaksi (ruskea ruudukko). Suunnittelumääräyksenä: Aluetta tulee kehittää seudullisena palvelukeskuksena, taajamakuvallisesti ja toiminnallisesti selkeäksi tiivistettäväksi keskukseksi. Alueen suunnittelussa on otettava huomioon kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen tarpeet sekä turvattava maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt ja luonnonsuojelun kohteet. Kaava-alue on kokonaisuudessaan osoitettu kulttuuriympäristön vetovoima-alueena. Merkinnällä on osoitettu maakunnan kulttuuriympäristön monimuotoiset aluekeskittymät, joiden kehittämisessä tulee hyödyntää kulttuuriympäristön monimuotoisuutta. Alueidenkäytön suunnittelulla edistetään kulttuuriympäristöjen kestävää käyttöä ja hoitoa. Valtatie 4 on osoitettu kaava-alueen pohjoisinta osaa lukuun ottamatta uudeksi moottoritieksi ja pohjoisosa merkittävästi parannettavaksi seututieksi. Keskustan läpi on osoitettu rautatie ja seututie (st).

Kaupunginhallitus 19.12.2016 liite nro 2 (11/32) Valtatie 4: varteen on osoitettu kaksi vähittäiskaupan suuryksikköä (km), Kotakennään ja Äänekoskentien (pohjoinen) alueet. Kummallekin kohteelle on osoitettu vähittäiskaupan yhteenlaskettuna enimmäiskerrosalana 20 000k-m 2 ja suunnittelumääräyksenä: Vähittäiskaupan suuryksikkö tulee sijoittaa taajamaan tai sen välittömään läheisyyteen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa alueelle voidaan osoittaa sellaista merkitykseltään seudullista vähittäiskauppaa, joka kaupan laatu huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittua myös keskusta-alueiden ulkopuolelle kuten auto-, rauta-, huonekalu-, puutarha- ja maatalouskauppaa. Alueiden käytön suunnittelussa on turvattava maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Valtatie 4 varteen on osoitettu myös monipuolinen työpaikka-alue Koukkuniemeen (vaaleanpuna-harmaaympyrä). Toinen monipuolinen työpaikka-alue on osoitettu rautatien ja seututien (642 Kuusa -Äänekoski) varteen metsäteollisuutta varten. Metsäteollisuusalueen työpaikka-alueelle on TUKES:n määrittelemä konsultointivyöhyke 1,5 km. Alueen yhteyteen on osoitettu myös Äänekosken keskuspuhdistamo yhdyskuntateknisen huollon alueena (et). Kaava-alueen pohjoisosaan on osoitettu Niinimäen seudullinen ulkoilualue virkistysalueena. Valtakunnallisesti arvokkaana rakennettuna kulttuuriympäristönä on osoitettu Markkamäen omakotitaloalue. Suojelualueena on osoitettu Niiniveden pohjoislahti sekä arvokkaana geologisena muodostumana Tärttävuori. 2.4.4 Yleiskaavoitus Kaava-alueella on voimassa oikeusvaikutukseton Rakenneyleiskaava Äänekoski 2016, joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 3.11.20108. Pohjoisessa Äänekosken osayleiskaava-alue rajautuu Mämmen osayleiskaavaan. Etelässä alue rajautuu Suolahden osayleiskaava-alueeseen sekä osittain Äänekosken rantayleiskaavaan ja Honkolan osayleiskaavoihin. Äänekosken rantayleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 10.12.2012, Mämmen osayleiskaava 21.6.2010, Suolahden osayleiskaava 14.12.2009, ja Honkolan osayleiskaava 26.6.2006. Myllyrinteen osayleiskaava Osayleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 6.3.2000 11. Osayleiskaavan mukaiset rakennuspaikat ovat toteutuneet ja ne osoitetaan nyt laadittavassa Äänekosken yleiskaava 2030 kaavakartalla rakentuneina kohteina YK aluerajauksen sisäpuolelle. Ote osayleiskaavasta.

2.4.5 Rakenneyleiskaava Kaupunginhallitus 19.12.2016 liite nro 2 (12/32) Alueelle on laadittu koko kunnan rakenneyleiskaava Äänekoski 2016, jonka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 3.11.2008. Rakenneyleiskaava on oikeusvaikutukseton. Äänekosken OYK:n alueelle rakenneyleiskaavassa on osoitettu keskusta-alue kaupunkikeskustaksi. Vt4:n ja junaradan risteys kehitettävänä liikennepalvelujen alueeksi, koko Äänekosken taajama-alue ja sen ympäristö kehitettäväksi kaupunkimaiseksi alueeksi, Äänekosken ja Suolahden välinen alue kaupunkikeskustojen väliseksi toiminnalliseksi yhteydeksi, Koukkuniemen alue, Äänekoskentien teollisuusalue sekä tien pohjoispuoli ja Kierälahden alue on osoitettu kehittyväksi yritystoiminnan ja työpaikkojen alueeksi. Kehittyviksi keskustaajaman läheiseksi alueeksi on osoitettu Aittolahden alue, Ääneniemen alue, Kovan alue sekä Tärttämäen eteläpuoleinen alue valtatien länsipuolella. Ote Äänekosken rakenneyleiskaavasta 2.4.6 Asemakaavoitus Suurin osa osayleiskaava-alueesta on asemakaavoitettu. Asemakaavoittamattomia alueita on suunnittelualueen reuna-alueilla, varsinkin idässä Kovalan ympäristössä, lounaassa Myllyperän alueella, lännessä Tärttävuoren ympäristössä sekä Akaniemen pohjoispuolella. 2.4.7 Rakennusjärjestys Äänekosken kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 11.12.2006. 2.4.8 Rakennuskielto Kaava- alueella ovat voimassa MRL 33 mukaiset ehdolliset rakentamisrajoitukset maakuntakaavassa osoitetuilla voimalinjalla, moottoritiellä, valtatien/runkotien merkittävällä parantamisosuudella sekä yhdyskuntateknisen huollon (et) alueella. 2.5 Maanomistus Suurimmat maaomistajat ovat Äänekosken kaupunki sekä metsäyhtiöt. Kaupungin omistamia maa-alueita on valtatien läheisyydessä.

Kaupunginhallitus 19.12.2016 liite nro 2 (13/32) 2.6 Väestö, elinkeinot ja palvelut Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan asukasluvun kehitys ei tule Äänekosken kaupungin alueella muuttumaan juurikaan nykyisestä. Äänekosken väkiluku oli vuoden 2015 lopussa 19646. Äänekoskella väestön ennustetaan vähenevän noin 800 asukkaalla vuosina 2015 2030. Uudet investoinnit ja niiden tuomat työpaikat voivat kuitenkin kääntää Äänekosken väestökehityksen positiiviseksi pitkällä aikajänteellä. Tavoitteellinen väestönkasvuarvio vuosina 2015 2020 on väestön määrän pysyminen ennallaan ja vuosina 2020 2030 asukasmäärä kasvaa sadalla asukkaalla vuosittain. Äänekosken keskustaajamassa asui vuonna 2014 noin 8900 asukasta (45 % kaikista Äänekosken asukkaista) ja Suolahdessa 4400 asukasta. Väestön sijoittuminen Äänekosken taajamassa. Ote Kotakennään kaupallisten vaikutusten arvioinnista (Ramboll, 9.11.2016) Äänekoskella oli vuonna 2013 yhteensä noin 7070 työpaikkaa, joista merkittävin osa (33 %) oli teollisuudessa. Äänekosken keskustaajaman tuntumassa työpaikoista sijaitsi noin 3450 kpl (46 % Äänekosken työpaikoista). Uuden biotuotetehtaan sekä siihen liittyvän yritystoiminnan myötä Äänekosken työpaikkakehitys näyttää valoisalta, millä on keskeinen merkitys kaupungin väestötavoitteiden toteutumisen kannalta. Teollisuuden työpaikkoja tarjoaa myös Suolahdessa sijaitseva Valtran tehdas, joka on ainoa Valtran tehdas Suomessa. Tehdasalueella toimii kokoonpanotehdas, voimansiirtotehdas, tuotekehitysyksikkö, varaosa- ja huoltokeskus sekä asiakaspalvelukeskus Atrium. Myös Valtran hallinto sijaitsee Suolahden tehtaan alueella. Suolahdessa sijaitsee Suolahden vaneritehdas, joka kuuluu kansainvälisesti toimivaan suomalaiseen metsäteollisuuskonserniin. Äänekosken keskusta Suolahden suuntaan n. 4 km päässä sijaitsee Valio Oy:n tehdasalue, jolla sijaitsee mm. Aura-juustoa valmistava tuotantolaitos. Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin mukaan Äänekoskella toimi vuonna 2014 yhteensä 82 vähittäiskaupan liikettä, joista 31 oli päivittäistavara- ja tavaratalokauppaa (ml. päivittäistavaroiden erikoisliikkeet), 11 tilaa vievää erikoistavarakauppaa ja 40 keskustahakuista erikoistavarakauppaa. Keskusta-alueella sijaitsee pienempiä päivittäistavarakauppoja, keskustaerikoistavarakaupan kivijalkamyymälöitä, kaupallisia palveluita sekä ravintoloita ja kahviloita. Kotakennääntien alueella sijaitsee mm. autokauppoja ja huoltoa sekä Rautia. (Kotakennään kaupallisten vaikutusten arviointi, Ramboll 9.11.2016)

Kaupunginhallitus 19.12.2016 liite nro 2 (14/32) Luonnonympäristö Luontoselvityksen (Suunnittelukeskus Oy 21.12.2006) mukaan alueen kallioperä on pääosin graniittia ja pyrofyyristä granodioriittia. Vallitseva maalaji on moreeni. Kalliomaita on paikoin. Osayleiskaava-aluetta rajaa pohjoispuolella yksi alueen suurimmista järvistä, kirkasvetinen Keitele. Pinnanmuodoiltaan alue on vaihtelevaa, mäkistä maastoa. Metsät ovat pääosin havupuuvaltaisia puolukkatyypin männiköitä ja mustikkatyypin kuusikoita sekä lehtomaisia kuusikoita. Kallioisilla paikoilla esiintyy karumpiakin kangastyyppejä. Pieniä lehtolaikkuja esiintyy rannoilla, peltoalueiden reunamilla sekä juotteina kangasmetsissä. Ne vaihtelevat käenkaalioravanmarjatyypin lehdoista käenkaali- mesiangervotyypin suurruoholehtoihin ja kosteisiin saniaistyypin lehtoihin. Soita on niukasti. Ranta-alueet ovat selvärajaisia ja paikoin louhikkoisia tai kivikkoisia, paikoin hiekkaisia. Alueella on myös viljeltyjen peltoaukeiden, tilakeskuskusten ja vanhojen pihapiirien muodostamaa kulttuurimaisemaa. Osayleiskaava-alueella esiintyvät luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeista liito-orava (Pteromys volans) useilla alueilla sekä viitasammakko (Rana arvalis). Lintudirektiivin lajeista alueella esiintyvät liro (Tringa glareola), luhtahuitti (Porzana porzana), pyy (Bonasa bonasa), metso (Tetrao urogallus), teeri (Tetrao tetrix), joista metso ja teeri ovat myös valtakunnallisesti silmällä pidettäviä lajeja. Valtakunnallisesti uhanalaisista lajeista alueella esiintyy naurulokki (Larus ridibundus). Kaava-alueen länsiosassa sijaitseva Pohjoislahti on maakunnallisesti merkittävä linnustonsuojelukohde ja siellä on tavattu heinätavi, punasotka, nokikana, laulujoutsen, härkälintu, silkkiuikku, ruskosuohaukka, harmaahaikara, naurulokki, telkkä, tavi, taivaanvuohi, tukkasotka, sinisorsa, kalalokki, haapana, kalatiira, jouhisorsa, ruokokerttunen ja pajusirkku. (Keski-Suomen maakuntakaavan luontoarvoiltaan maakunnallisesti merkittävät kohteet, 2016). Myös Kuhnamo on maakunnallisesti tärkeä lintualue. Pohjoislahden pohjoispuolella sijaitsee maakunnallisesti arvokas Tärttävuoren kallioalue. 2.7 Maisema Kaava-alue kuuluu Keski-Suomen järviseutuun, joka on osa Itäisen Järvi-Suomen maisemamaakuntaan. Maisemalinjat ovat suuntautuneet mannerjään muokkaamana pohjois- etelä tai luode-kaakko suuntaisiksi. Osayleiskaava-alue on maisemallisesti monipuolinen. Maasto on maisemamaakunnan tapaan vaihtelevaa, moreenimäkien, drumliinikumpareiden ja kallioisten mäkien lomassa sijaitsee erikokoisia vesistöjä ja avointa kulttuurimaisemaa. Lakiosien metsät ovat ilmavia, paikoin kivikkoisia ja kallioisia männikkökankaita. Alavammilla alueilla sijaitsevat hämyisät kuusikot. Painanteissa on pieniä soistumia tai lehtipuustoa. Korkeimmat alueet ovat noin 200 mmpy matalimpien ollessa noin 100 mmpy tasolla. Avoimia maisematiloja on laaksoalueilla, missä on avoimia peltoaukeita. Kaava- alueella on lukuisia ranta-alueita, joilta avautuu merkittäviä järvinäkymiä. Laajimmat näkymät avautuvat Keiteleelle. Rannat ovat pääosin selvärajaisia, louhikkoisia tai hiekkaisia, mutta myös vesikasvillisuuden vallitsemia rantoja. Alueella on taajama-asutusta, maaseutuasutusta ja myös kesämökkialueita. Alueella on luonnonmaisemaltaan arvokkaita kohteita, kuten kallioisia alueita sekä maisemakuvan kannalta tärkeitä laki- ja ranta-alueita. Kosteikot rikastuttavat alueen karua luonnonmaisemaa. Alueella on arvokkaita kyläalueita, perinnemaisemaa ja myös rakennushistoriallisesti merkittäviä kohteita. Kesällä 2006 on Äänekosken kaupungille laadittu maisemaselvitys kahdestatoista Äänekosken ja Suolahden taajamien mahdollisiksi laajentumisalueiksi soveltuvasta kohteesta. Selvitys kattaa hyvin Äänekosken 2030 yleiskaava-alueeseen kuuluvat ydinkeskustan ja tehdasalueen ulkopuoliset alueet, yhteensä 8 kohdetta. Tarkastelu tehtiin seuraaviin kohteisiin: 1. Ääneniemi-Kovala-Rotkola 2. Paloasemanmäki 3. Mämmensalmi IV

4. Aittolahti 5. Koukkuniemi 6. Kotakennäs 7. Tärttämäki 8. Myllyrinne-Viinamäki. Kaupunginhallitus 19.12.2016 liite nro 2 (15/32) Maisemaselvityksen tarkastelualueiden sijoittuminen (Rakenneyleiskaava 2016; Taajamien laajennusalueiden maisemaselvitys, Anna-Kaisa Aalto 2006) 2.8 Kulttuuriympäristö Äänekosken rakennusperintöä leimaavat perinteiset maatalouteen liittyvät rakennukset sekä erityisesti taajaman alueella teollistumisen ajan rakennuskanta. Eri vaiheissa rakennetut teollisuusrakennukset, asuinalueet sekä palvelutoimintaan liittyvät rakennukset muodostavat kerroksellisen kokonaisuuden. Jälleenrakennuskauden ajan rakennuskanta muodostaa tärkeän osan taajamaympäristöä. Tältä ajalta edustavimpana on Markkamäen alue, joka on säilyttänyt yhtenäisen ja alkuperäisen asunsa. Markkamäki on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi alueeksi. Äänekosken rakennusinventointi on alkuaan laadittu 1981. Rakenneyleiskaavahankkeen yhteydessä on laadittu Äänekosken rakennusinventoinnin täydennys (2006 2007). Inventoinnin laatimisesta on vastannut Keski-Suomen museo. Täydennysinventoinnissa on kohteita tai alueita inventoitu yhteensä 388 ja näistä on keskusta-alueelta 50 kohdetta. Tehdasalueelta on inventoitu 11 rakennusta. Valtaosa inventoiduista kohteista on luokiteltu paikallisesti arvokkaiksi kohteiksi. Kaavatyössä erikseen huomioidut kohteet on lueteltu selostuksen kohdassa 4.3.8 2.9 Liikenne, yhdyskuntatekniikka Yleiset tiet kaava-alueella ovat: Valtatie 4 (Jyväskyläntie) ja yhdystie 6422 (Äänekoskentie). Pohjoisessa kaava-alue rajautuu yhdystiehen 16799 (Järvenpääntie). Merkittävä muutos tulee olemaan valtatien 4 uusi moottoritielinjaus liittymineen. Keskimääräinen arkivuorokausiliikenne valtatie 4:llä oli vuonna 2015 noin 10600 ajoneuvoa vuorokaudessa Jyväskylän suuntaan ja 7000 Oulun suuntaan. Äänekosken keskustan läpi

Kaupunginhallitus 19.12.2016 liite nro 2 (16/32) kulkevalla seututie 642:lla (Äänekoskentie) liikkui lähes 4000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikennemäärien odotetaan kasvavan erityisesti raskaan liikenteen osalta biotuotetehtaan valmistuttua. Keskeisimmiksi pääkaduiksi on katsottu Honkolankatu, Mämmensalmentie, Hämeentie, Kauppakatu, Torikatu ja Kotakennääntie. Kaava- alueella on kattava liikenneverkosto mukaan lukien kevyen liikenteen verkosto. Rataliikenne Rataliikenne on pääosin teollisuutta palvelevaa rahtiliikennettä, kuten puutavarakuljetuksia. Junarataa on vahvistettu ja sähköistetty Laukaasta Suolahteen ja Äänekosken tehtaalle saakka. Sähköistystä ei voida ulottaa Äänekosken ydinkeskustan läpi, koska siltarakenteiden vapaa korkeus ei mahdollista olevan radan sähköistämistä. Joukkoliikenne Kaupunkimaista paikallisliikennettä ajetaan maakunnassa Jyväskylän, Jämsän ja Äänekosken seuduilla. Eniten työmatkoja tehdään Äänekosken ja Jyväskylän välillä. Äänekosken kaupungin sisäinen joukkoliikenne kulkee pääosin Äänekosken ja Suolahden taajamien välillä. Liikennöintiä on keskimäärin puolen tunnin välein. Viidesti päivässä reitti kulkee Äänekosken terveyskeskuksen kautta. Kaukoliikenteen liikennöinti tapahtuu Äänekosken keskustassa sijaitsevan matkahuollon kautta. Osa kaukoliikenteestä, kuten Onnibus ei poikkea Äänekosken keskustaan. Tarkemmassa maankäytön suunnittelussa huomioidaan liitäntäpysäköintipaikat, joita on vt 4:n tiesuunnitelman yhteydessä suunniteltu Kotakennään alueelle. Melu Valtatien 4 parantamishankkeen yhteydessä on valtatien ympäristöön laadittu meluselvitys yleissuunnitelman laadinnan yhteydessä (WSP Finland OY, 2015). Liikennemeluselvityksessä on huomioitu nykyisen liikenteen aiheuttama melu sekä ennustetilanteen, vuoden 2035 mukainen liikennemelu. Yhdyskuntatekniikka Äänekosken Energia Oy:n toiminta-alue käsittää Äänekosken, Suolahden, Sumiaisten ja Konginkankaan taajamat. Laitoksella on kolme jätevedenpuhdistamoa, joista kaava-alueella on Teräväniemen puhdistamo. Vedenhankinta perustuu pohjaveden käyttöön. Kaava-alueella on Kovalanniemen (luokka 1) ja Valionrannan (luokka 1) pohjavesialueet. Vesihuoltolaitoksen vedenottamo sijaitsee Kovalaniemessä. Teräväniemessä on jätevedenpuhdistamo. Vesihuoltolaitoksen lisäksi kaava-alueella toimivat Kovalan - ja Pakokankaan sekä Parantalan-Honkolan vesiosuuskunnat. Vesiosuuskunnat huolehtivat oman toiminta-alueensa vesihuollosta. Kaukolämpöverkosto kattaa pääasiassa Äänekosken keskusta-alueen. Äänekoskentien vartta pitkin kaukolämpöverkosto kulkee biotuotetehtaan editse Rotkolan kaupunginosaan saakka, jossa toimii mm. Valion juustotehdas. Uusia asemakaavoja on tullut voimaan vuoden 2016 aikana. Uusia asuinalueita on kaavoitettu mm. Hirvaskankaan Hirvimäen alueelle (yleiskaava-alueen ulkopuolella) sekä Ääneniemen koillisrantaan kaupungin itäpuolelle. Näiden alueiden kunnallistekniikan suunnittelu tulee ajankohtaiseksi lähivuosina. Uutena asemakaavoitettavana alueena on vireillä Kotakennään alue, jonka maankäyttö mahdollistuu valtatien 4 perusparannuksen jälkeen. Kotakennään alueella ei tällä hetkellä sijaitse vesihuollon linjoja eikä kaukolämpöputkistoa. Asemakaavatyön laatimisen yhteydessä tehdään tiivistä yhteistyötä yhdyskuntatekniikan toimijoiden kanssa.

Kaupunginhallitus 19.12.2016 liite nro 2 (17/32) 2.10 Ympäristön häiriötekijät Pääteiden liikenne sekä teollisuus ovat suurimmat melun aiheuttajat. Osa osayleiskaava-alueesta kuuluu suuronnettomuusriskin piiriin kuuluvaan konsultointivyöhykkeeseen. Suunniteltaessa riskille alttiiden toimintojen sijoittamista konsultointivyöhykkeelle on pyydettävä pelastusviranomaisen sekä tarvittaessa turvatekniikan keskuksen (TU- KES) lausunto. Pilaantuneet maa-alueet Maaperän tilan tietojärjestelmän kohteet Äänekoskella (Ympäristökarttapalvelu Karpalo 2.1) Maaperän tilan tietojärjestelmän kohteet on esitetty Ympäristökarttapalvelu Karpalossa. Kohteisiin sisältyy muun muassa autokorjaamoita, huoltoasemia sekä käytöstä poistuneet Mustaniemen telakka, Likolahden kaatopaikka ja Koukkuniemen maankaatopaikka. Kohteet huomioidaan tarkemmin asemakaavoituksen yhteydessä.

3. SUUNNITTELUN TAVOITTEET Kaupunginhallitus 19.12.2016 liite nro 2 (18/32) 3.1 Valtakunnalliset ja maakunnalliset tavoitteet Kaava-aluetta koskevat valtioneuvoston 1.1.2002 voimaan tulleen periaatepäätöksen mukaiset valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Tarkistetut tavoitteet ovat tulleet voimaan 1.3.2009. Yleiskaavaa koskevat seuraavat kohdat: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Valtioneuvoston päätöksessä tavoitteet on jaettu yleis- ja erityistavoitteisiin niiden alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua ohjaavien vaikutusten perusteella. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Maakuntakaavan aluevaraukset, tavoitteet ja ohjausvaikutus ovat kaavatyön lähtökohtana. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja maakuntakaavan velvoitteiden käytäntöön soveltaminen kunnassa tapahtuu yleiskaavoituksen keinoin. Yleiskaavalla ohjataan yleispiirteisesti maankäyttöä ja sovitetaan yhteen kunnan alueen toimintoja. Yleiskaava on keskeinen kunnan alueidenkäytön kehittämisväline, ja se liittyy läheisesti kunnan strategiseen suunnitteluun ja kehityksen hallintaan. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan on myös varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Rakennetun kulttuuriympäristön osalta säilyttämisvelvoite käsittää Museoviraston inventointiin (RKY 2009) perustuvat arvokkaat ympäristöt. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan osayleiskaavalla on edistettävä näiden säilymisen toteuttamista ja siten kaavassa osoitetaan Markkamäen asuinalue sk-1- merkinnällä (Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö). Kaavassa osoitetaan myös luonnonsuojelualueena maakuntakaavassa osoitettu Niiniveden Pohjoislahti sekä alueen kiinteät muinaisjäännökset, Kovalanniemi ja Niiranhiekka. 3.1.1 Maakuntakaava: Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa. Maakuntakaavassa on osoitettu keskeiset aluevaraukset taajamarakenteelle, virkistysalueet, suojelukohteet ja erityispiirteet ja liikenteelliset ratkaisut sekä kehittämisen tavoitteet. Alueelta laaditut selvitykset ja suunnitelmat mahdollistavat tavoitteiden yksityiskohtaisemman huomioimisen. 3.2 Kaavan tavoitteet Osayleiskaavan keskeiset tavoitteet liittyvät uuden valtatielinjauksen (VT 4) täsmentämiseen, Äänekosken sisääntuloväylien suunnitteluun, taajaman kasvualueiden määrittämiseen (uudet työpaikka- ja asuntoalueet), tärkeiden suojeluarvojen osoittamiseen sekä keskeisten virkistysalueiden ja -reittien turvaamiseen. Kaavatyössä painottuvat erityisesti seuraavat suunnittelukysymykset ja tavoitteet: alueen toimivuus ja maankäytön yhtenäisyys alueen vetovoimaisuus sekä asuin, virkistys että elinkeinoharjoittamisympäristönä toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto turvallinen liikenneympäristö edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja maakuntakaavan toteutumista edistää alueelle soveltuvien elinkeinojen harjoittamista esittää alueen maisema-, luonto- ja kulttuuriarvojen säilymistä korostamalla niiden ominaispiirteitä tukevia elementtejä ja sopeuttamalla maankäyttö niiden luontevaksi osaksi

Kaupunginhallitus 19.12.2016 liite nro 2 (19/32) 3.3 Vaihtoehdot Vaihtoehtoja on tarkasteltu osayleiskaavan liitteessä 6. 4. OSAYLEISKAAVA JA SEN PERUSTELUT 4.1 Yleinen perustelu Osayleiskaavalla tarkennetaan rakenneyleiskaavatyössä määriteltyjä tavoitteita (strategiaa). Kaavan aluevarauksissa on huomioitu valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja maakuntakaava. Pääpaino kohdistuu laajenemisen kohdealueisiin sekä uuteen moottoritieratkaisuun. 4.2 Kokonaisrakenne Osayleiskaava- alueen maankäyttöä jakaantuu seuraavasti: Asuminen (A, A-3, AK, AK-1, AP, AP-1) 652,69 ha Loma-asuminen (RA) 3,95 ha Keskustatoiminnat ( C ) 35,76 ha Palvelut (P, Pkm, PY) 98,35 ha Elinkeinoelämä (T, TY, TT) 435,18 ha Erityisalueet ja liikenne (EH, EMT, EN, EV, ET, ET/EJ, LS, LT) 178,37 ha Virkistys (VL, VU, VR) 705,20 ha Maa- ja metsätalous (M, MT, MT-2, MY) 490,67 ha Suojelualueet (SL) 15,32 ha Vesialueet (W) 772,54 ha YHTEENSÄ 3388,03 ha Uusia aluevarauksia on osoitettu liikenteelle, asumiselle, palveluille ja elinkeinoelämälle. 4.3 Maankäyttö 4.3.1 Asuminen Nykyiset asemakaavassa osoitetut asuinalueet huomioidaan pääpiirteissään kaavan mukaisina. Uudet alueet sijoittuvat etukäteen määrättyihin ja yksityiskohtaisemmin selvitettyihin laajennusosiin. Omakotitaloja rakentuu keskimäärin 10 vuosittain. Näistä keskeisiä uusia pientalorakentamisen (AP) pääsuuntia ovat: Aittolahti Myllyntaus Kylämäistä, tavanomaista väljempää asutusta (AP-1) on sijoitettu Kovalaan. Asumisen reservialueet sijoittuvat Mämmensalmeen, Niittuniemeen ja Laajalahteen. Merkinnät ja määräykset: A Asuntoalue Alue on tarkoitettu ympärivuotiseen asumiseen. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden kaksiasuntoisen asuinrakennuksen, erillisen saunarakennuksen sekä talousrakennuksia siten,

Kaupunginhallitus 19.12.2016 liite nro 2 (20/32) että rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 350 m². Talousrakennuksen yhteyteen saa rakentaa kerrosalaltaan enintään 40 m²:n asunnon. Maatilan talouskeskuksen yhteyteen sallitaan lisäksi maaseutuyrittämistä palvelevien rakennusten rakentaminen. Numero ja kolmioiden määrä osoittaa alueen rakennuspaikkojen enimmäismäärän. Merkinnällä on osoitettu alueet, joilla yleiskaavaa käytetään rakennusluvan myöntämisen perusteella. Alueet sijaitsevat Myllyperässä, Niittuniemessä, Tärttälahdessa sekä Laajaniemessä. A-3 Asuntoalue Alue on tarkoitettu ympärivuotiseen asumiseen. Tontin rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 350 m². Alueen tonttijärjestelyistä tulee laatia yksityiskohtaisempi suunnitelma, joka tulee saattaa kaupungin hyväksyttäväksi. Kolmioiden määrä osoittaa alueen rakennuspaikkojen enimmäismäärän. Merkinnällä on osoitettu asuntoalue Myllyrinteessä. AP res Pientalovaltaisen asumisen reservialue Alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Merkinnällä on osoitettu asumisen reservialueet Mämmensalmeen, Niittuniemeen ja Laajalahteen. AK Kerrostalovaltainen asuinalue Merkinnällä on osoitettu kerrostalovaltaiset asuinalueet keskustan tuntumassa sekä Kierälahdessa ja Ääneniemessä. AP Pientalovaltainen asuinalue Alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Merkinnällä on osoitettu pientalovaltaiset asuinalueet, jotka on asemakaavoitettu tai tarkoi-tus asemakaavoittaa. AP-1 Pientalovaltainen asuinalue Merkinnällä on osoitettu kylämäisen asutuksen alueet. Rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 3 000m 2. Mikäli alue liitetään kunnalliseen viemäriverkostoon, pinta-ala voi olla pienempi. Merkinnällä on osoitettu pientalovaltaiset asuinalueet Kovalassa ja Pakokankaalla. 4.3.2 Palvelut ja keskustatoiminnot Palveluja voi sijoittua tiiviinä osoitetun keskustatoimintojen alueen (C) lisäksi mm. nykyisen Kotakennääntien länsipäähän (P, Pkm) ja museon itäpuolelle kaavoitetulle julkisten palvelujen alueelle (PY). Palveluille on varattu alueita myös paloaseman yhteydestä sekä Aittolahdesta.

Kaupunginhallitus 19.12.2016 liite nro 2 (21/32) C Keskustatoimintojen alue Alue varataan palveluille, hallinnolle, kaupalle, ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomille työpaikoille ja keskusta-asumiselle. Katuympäristön ja julkisen tilan suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan erityisesti huomioon kävely, pyöräily ja esteettömyys. Rakennetun ympäristön kaupunkikuvalliseen laatuun kiinnitetään erityistä huomiota. Merkinnällä on osoitettu tiivis keskustarakentaminen. P Kaupallisten palvelujen alue Alue varataan alueellisesti merkittäville kaupan palveluille. Ympäristön tulee olla viihtyisä, turvallinen ja esteettisesti laadukas autoilijan, pyöräilijän ja jalankulkijan näkökulmasta. Merkinnällä on osoitettu alueet Kotakennäällä, Aittolahdessa sekä Rautatienkadulla. Pkm Kaupallisten palvelujen alue Alue varataan seudullisesti merkittäville kaupan palveluille (vähittäiskaupan suuryksikkö) sekä muille kaupan palveluille. Ympäristön tulee olla viihtyisä, turvallinen ja esteettisesti laadukas autoilijan, pyöräilijän ja jalankulkijan näkökulmasta. Merkinnällä on osoitettu alueet Kotakennäällä ja Römmissä. PY Palvelujen ja hallinnon alue Alue varataan julkisille ja yksityisille palveluille ja hallinnolle. Ympäristön tulee olla viihtyisä, turvallinen ja esteettisesti laadukas autoilijan, pyöräilijän ja jalankulkijan näkökulmasta. Merkinnällä on osoitettu julkisten ja yksityisten palveluiden sekä hallinnon alueet. 4.3.3 Elinkeinoelämän alueet Elinkeinoelämän alueet (T, TY, TT) sijoittuvat liikenteellisesti edullisesti. Uusia aluevarauksia on osoitettu erityisesti valtatie 4 varteen. T Elinkeinoelämän alue Alue varataan yrityksille ja työpaikoille. Merkinnällä on osoitettu elinkeinoelämän alueita eri puolilla kaava-aluetta, erityisesti valtatie 4 ja Äänekoskentien varsilta. TY Elinkeinoelämän alue Alue varataan yrityksille ja työpaikoille. Toiminnan laatuun ja rakennetun ympäristön kaupunkikuvalliseen ilmeeseen kiinnitetään läheisen asutuksen ja/tai valtatien varren sijainnista johtuen erityistä huomiota. Merkinnällä on osoitettu elinkeinoelämän alueet, joiden toiminnan laatuun ja rakennetun ympäristön kaupunkikuvalliseen ilmeeseen tulee kiinnittää huomiota. TT Elinkeinoelämän alue Alue varataan suurteollisuudelle ja siihen liittyville toiminnoille. Merkinnällä on osoitettu biotuotetehdas ja sen ympäristö. Merkintään sisältyy seuraavat kohdemerkintä ja osa-aluemerkintä:

T/kem Kaupunginhallitus 19.12.2016 liite nro 2 (22/32) Suuronnettomuusvaarallinen laitos Teollisuus- ja varastoalue, jolla on merkittävä, vaarallisia kemikaaleja valmistava tai varastoiva laitos (Seveso direktiivi III). Suuronnettomuusvaarallisen laitoksen konsultointivyöhyke Suunniteltaessa riskille alttiiden toimintojen sijoittamista konsultointivyöhykkeelle tulee paloja pelastusviranomaiselle sekä tarvittaessa Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle (TUKES) varata mahdollisuus lausunnon antamiseen. 4.3.4 Virkistys Kaavassa on osoitettu mm. keskeiset virkistysalueet (VR, VL), kevyen liikenteen yhteydet ja ulkoilureitit. Käytössä olevat urheilu- ja virkistyspalvelualueet huomioidaan. Leikki- ja uimaranta-alueet on osoitettu erikseen. Yleiskaavan mittakaavasta johtuen ei kaikkia asemakaavassa osoitettuja lähivirkistysalueita ole tarkoituksenmukaista osoittaa. Merkinnät ja määräykset: VL Lähivirkistysalueet Merkinnällä on osoitettu tärkeimmät lähivirkistysalueet. VU Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue Merkinnällä on osoitettu Liikuntapuiston alue. VR Retkeily- ja ulkoilualue Merkinnällä on osoitettu Liikuntapuiston ja Tärttämäen ulkoilualueet 4.3.5 Loma-asuminen Kaavalla ei osoiteta uusia lomarakennuspaikkoja. Kaavalla osoitetaan vain olemassa olevat lomarakennuspaikat merkinnällä. Merkinnät ja määräykset: RA Loma-asuntoalue Alue on tarkoitettu loma-asuntojen rakentamiseen. Tontin rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 250m². Luku merkinnän alapuolella osoittaa rakennuspaikkojen enimmäismäärän alueella. Merkinnällä on osoitettu loma-asuntoalueet Syvälahdessa. 4.3.6 Liikenne Valtatie 4 parannetaan kaksiajorataiseksi, nelikaistaiseksi moottoritieksi. Valtatien 4 uusi linjaus noudattelee nykyisen linjauksen tasausta suunnittelualueen alkupäässä ennen kuin uusi linjaus erkanee uuteen maastokäytävään Tärttävuoren kohdalla. Moottoritieosuus päätetään Akanniemen eritasoliittymään. Valtatien 4 kaikki nykyiset tasoliittymät suunnittelualueella poistetaan ja korvataan Äänekosken ja Akanniemen eritasoliittymillä. Yleissuunnitelman mukaisesti nykyinen Kierälahden eritasoliittymä ja Äänekosken (Äänekoskentien / Televankadun) eritasoliittymä lakkaavat.

Kaupunginhallitus 19.12.2016 liite nro 2 (23/32) Valtatien 4 rinnakkaistiestö jatkuu suunnittelualueella siten, että yhtenäinen rinnakkaisväylä jatkuu koko kaksiajorataisen osuuden pituudelta. Suunnittelualueen eteläpäässä rinnakkaistie (M1) on alkuosaltaan nykyistä Niinivedentietä valtatien 4 itäpuolella. Rinnakkaistieyhteys jatkuu etelään päin Huutomäen eritasoliittymään. Pohjoisen suuntaan rinnakkaistie erkanee Niinivedentien linjauksesta ja siirtyy valtatien 4 rinnalle. Tärttämäentie ylitetään uudella risteyssillalla. Tärttävuoren eteläpuolella, missä valtatie 4 siirtyy uuteen maastokäytävään, rinnakkaistie liittyy nykyiseen valtatien 4 linjaukseen. (Valtatie 4 parantaminen Äänekosken kohdalla Yleissuunnitelma, WSP/ Keski-Suomen ELY- keskus, raportteja 130/2015). Satama-alueina on osoitettu käytössä olevat Äänekosken satama sekä Kuhnamon satama. Venevalkamia osoitetaan kahdeksan. Nykyiset laiva- ja venereitit huomioidaan. Kaavassa osoitetaan pyöräilyn pääväylä sekä kehitettävät kevyen liikenteen väylät. Merkinnät ja määräykset: LS Satama-alue 4.3.7 Erityisalueet Käytössä olevat erityisalueet, kuten jätevedenpuhdistamo sekä muuntamo-, masto- sekä hautausmaa-alueet osoitetaan. Melualueelle sijoittuvat viheralueet osoitetaan suojaviheralueiksi. Merkinnät ja määräykset: ET Yhdyskuntateknisen huollon alue EN Energiahuollon alue EJ Jätteenkäsittelyalue Merkinnällä on osoitettu Teräväniemen jätteenkäsittelyalue. EV Suojaviheralue Merkinnällä on osoitettu valtatie 4, rautatien sekä Äänekoskentien varteen sijoittuvia suojaviheralueita. EMT Mastoalue Merkinnällä on osoitettu Tärttävuoressa sijaitseva masto. EH Hautausmaa-alue Merkinnällä on osoitettu Äänekosken kirkon hautausmaa. 4.3.8 Kulttuuriympäristö ja luonnonympäristö Merkinnät ja määräykset: SL Luonnonsuojelualue Merkinnällä on osoitettu Pohjoislahden luonnonsuojelualue.

Kaupunginhallitus 19.12.2016 liite nro 2 (24/32) ma Maisemallisesti arvokas alue Merkinnällä on osoitettu: 1. Kovalanniemi 2. Kusikallio 3. Tärttämäki 4. Myllyperä sk-1 Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Merkinnällä on osoitettu valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, Markkamäen omakotialue (RKY 2009) SR Suojeltava rakennus tai rakennettu ympäristö Merkinnällä on osoitettu: 153. Hiskinmökki 154. Kovala 158. Ruokolahti 163. Äänekosken rautatieasema 165. Sahan konehuone 193. Ala-Keiteleen musiikkiopiston talo 196. Ekocenter ja viereinen rakennus 199. Hotelli Hirvi 202. Kauppakatu 1 205. Kaupunginmuseo 208. Koulumäen keskuskoulu ja yläaste 211. Kuhnamon sauna 217. Kaupungintalo ja kirjasto 220. Piilolan vierasklubi 221. Piilolankadun päiväkoti 224. Ritasten talot 225. Sairaalan viereinen rakennus 226. Satamarakennus 228. Taidemuseo ja piharakennus Klubinmäellä 231. Vanha Sairaala 232. Äänekosken kirkko ja hautausmaa 236. Hallintokonttori 240. Tehtaan paloasema 241. Tehdasmuseo

Kaupunginhallitus 19.12.2016 liite nro 2 (25/32) Kaupunki- tai kyläkuvallisesti arvokas alue. Rakennuksissa tai rakennelmissa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että kohteen kulttuurihistoriallinen arvo säilyy. Uudisrakentaminen tulee sopeuttaa alueen arvoihin. Merkinnällä on osoitettu: 151 Ahola 156. Pakokangas 158. Ruokolahti 161. Rauhanranta, entinen pappila 164. Äänenmäen toimihenkilöasunnot 212. Laajalahden alue 213. Laajaniemi 214. Lönnrotinkadun kerrostalot 218,219, 222 Piilolanniemen alue (inventoinnin kohteet 218,219 ja 222) 223. Pukkimäen asuntoalue. SM Muinaismuistolain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty muinaismuistolain nojalla. Kohdetta koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista on kuultava Museovirastoa. Numero merkinnän alapuolella viittaa kaavaselostuksen kohdeluetteloon. Kohteet (numerointi viittaa maakuntakaavaan): 666. Niiranhiekka 667. Kovalanniemi luo luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. 1. Tallahden rantaluhta ja korpea 2. Tallahden kuusilehto 3. Hernevalkaman lehto 4. Harjuntauksen suot ja lehto 5. Niiranhiekka 6. Kovalanniemi 7. Mämmensalmen lehdot 9. Mustaniemi 10. Kuusikallion kalliometsä ja lehto 11. Pankkisalmen lehto 12. Pohjoislahden lehdot 13. Tärtänlahti 14. Laajalahden rantalehto 15. Mämmensalmi-Mustaniemi

16. Mäkikadun risteyksen itäpuoli 17. Kierälahti-Pohjoislahti 18. Miilunperän lähde- ja purolehto 19. Koillisrannan lehto 20. Koillisrannan rantamännyt Kaupunginhallitus 19.12.2016 liite nro 2 (26/32) luo-1 luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Alue, jonka puusto tulee säilyttää tai hoitaa niin, että liito-oravan pesimäpuut ja niitä suojaavat puut sekä ravinnonhankinnan kannalta riittävä puusto säilytetään. Merkinnällä on osoitettu liito-oravan elinpiirit Kohteita on osoitettu kymmenkunta eripuolilta kaava-aluetta. ge Arvokas harjualue tai muu geologinen muodostuma Merkinnällä on osoitettu Tärttävuoren arvokas kallioalue (1). pv Tärkeä tai vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue Merkinnällä on osoitettu Kovalanniemen - ja Valionrannan vedenhankinnan kannalta tärkeät pohjavesialueet. 4.3.9 Maa- ja metsätalous M Maa- ja metsätalousvaltainen alue Alueella sallitaan maa- ja metsätalouteen liittyvä sekä haja- asutusluontoinen rakentaminen. Maa ja metsätalousalueina on osoitettu metsäalueet sekä pienemmät peltoalueet. MT Maatalousalue Maatalousalueina on osoitettu avoimet peltoalueet kaava-alueen eteläosassa sekä Kovalanniemessä. MT-1 MT-2 Maatalousalue Maatalousalue Alue on tarkoitettu maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. Asutusta ei saa sijoittaa 150 200 metriä lähemmäksi rantaviivaa. Rakentamisen on sijainniltaan ja rakentamistavaltaan liityttävä olemassa oleviin tilakeskuksiin siten, että pellot säilyvät vapaana rakentamiselta. Maankäyttö ja rakennuslain 72 :n 1 ja 2 momentissa tarkoitetun ranta-alueen rakennusoikeus on maanomistajakohtaisesti siirretty RA- tai A-alueille tai s- merkinnällä osoitettuihin kohtiin. Merkinnällä on osoitettu Myllyntauksessa sijaitsevia maatalousalueita. MY Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja Merkinnällä on osoitettu Pohjoislahden ja valtatie 4 välinen alue sekä valtatien viereiset alueet Myllyrinteessä ja Syvälahdessa.

Kaupunginhallitus 19.12.2016 liite nro 2 (27/32) 4.3.10 Vesialueet W Vesialue Vesialueina on osoitettu osia järvistä Kuhnamo, Keitele, Niinivesi sekä Äänejärvi. 4.3.11 Muut kaavamerkinnät ja määräykset ke Kehittämisalue Kaavakarttaan on osoitettu 5 kehittämisaluetta. 1. Ydinkeskusta Aluetta kehitetään monipuolisena työpaikkojen ja palvelujen sekä asumisen vyöhykkeenä. Turvataan päivittäistavarakaupan toimintaedellytykset ja kehitetään keskustahakuisen erikoistavarakaupan sekä kaupallisten palveluiden sijoittumisedellytykset. Katuympäristön ja julkisen tilan suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan erityisesti huomioon kävely, pyöräily ja esteettömyys. Alueelle suunnitellaan ja toteutetaan tehokas kaupunkirakenne, laadukas kaupunkiympäristö sekä turvalliset ja sujuvat kävely- ja pyöräily-yhteydet. Keskustan vetovoimaisuutta lisätään kiinnostavilla uudisrakennuksilla sekä julkisia katu- ja aukiotiloja kehittämällä. Yksityiskohtaisemmissa suunnitelmissa rakentamisen laatuun kiinnitetään erityistä huomiota. 2. Äänejärvi Aluetta kehitetään monipuolisena ja ympärivuotisena virkistyspalveluiden, kulttuurin, matkailun ja vapaa-ajan alueena. Alueelle suunnitellaan ja toteutetaan eri väestöryhmille soveltuva kaupunkipuisto, jossa erityistä huomiota kiinnitetään monipuolisten liikunta- ja kulttuuripalvelujen sekä laadukkaan rakennetun puiston toteuttamiseen. Alue kytketään tiiviiksi, toiminnalliseksi osaksi kaupungin ydinkeskustaa. Alueen suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan erityisesti huomioon kävely, pyöräily ja esteettömyys. 3. Liikuntapuisto Aluetta kehitetään monipuolisena ja ympärivuotisena urheilu- ja virkistyspalveluiden sekä vapaa-ajan alueena. Alueelle suunnitellaan ja toteutetaan eri väestöryhmille soveltuva liikuntapuisto, jossa erityistä huomiota kiinnitetään monipuolisten urheilu- ja virkistyspalveluiden sekä ulkoilupuiston toteuttamiseen. Alue kytketään tiiviiksi osaksi kaupunkirakennetta ja viheralueiden verkostoa sekä muita kehittämisalueita. Alueen suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon erilaiset liikuntaja urheilumuodot. 4. Kotakennäs Aluetta kehitetään seudullisesti merkittävänä, liikenteellisenä solmukohtana, helposti saavutettavana kaupan ja palveluiden alueena. Alue suunnitellaan ja toteutetaan pääosin tilaavievän kaupan toiminnoille, liikenneasemapalveluille sekä raskaanliikenteen ja logistiikan palveluille soveltuviksi. Matkailu- ja vapaa-ajan palveluiden kehittämisessä hyödynnetään alueen monipuolinen luonto- ja rantaympäristö. Alueen länsiosaan suunnitellaan rantaan tukeutuvaa laadukasta asumista. Alueelle suunnitellaan ja toteutetaan tehokas kaupunkirakenne, laadukas kaupunkiympäristö sekä turvalliset ja sujuvat kävely- ja pyöräily-yhteydet. Kaupunkiin johtavan sisääntuloväylän (Kotakennääntie) katuympäristö suunnitellaan ja toteutetaan turvalliseksi, viihtyisäksi ja vetovoimaiseksi. Koko alueen ja katuympäristön suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan erityisesti huomioon kävely- ja pyöräily-yhteydet sekä laadukas viherympäristö. 5. Tärttämäki Aluetta kehitetään paikallisesti merkittävänä retkeily- ja ulkoilualueena. Alueelle suunnitellaan ja toteutetaan luontoretkeilyä palveleva ulkoilupuisto, jonne rakennetaan monipuolinen opastettu ulkoilureitistö sekä siihen liittyviä rakennelmia, kuten laavuja ja taukopaikkoja.

Kaupunginhallitus 19.12.2016 liite nro 2 (28/32) Suunnittelun ja toteutuksen lähtökohtana pidetään alueen geologisten, maisemallisten ja luonnontieteellisten arvojen säilymistä. Alue kytketään tiiviiksi osaksi kaupunkirakennetta ja viheralueiden verkostoa sekä muita kehittämisalueita. Alueen suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan erityisesti huomioon kävely, patikointi ja pyöräily. YK Alueen osa, jolla yleiskaavaa käytetään rakennusluvan myöntämisen perusteena (MRL 72 1 ja 2 momentti). MT-2- alueilla on rakennusoikeus maanomistajakohtaisesti siirretty RA- tai A-alueille. 4.3.12 Osayleiskaavamääräyksiä: Osayleiskaava on laadittu oikeusvaikutteisena (MRL 42 ). Yleiskaavaa käytetään rakennusluvan perusteena maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n ja 1 ja 2 momentissa tarkoitetulla ranta-alueella. 5. KAAVAN VAIKUTUKSET Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää kaavan perustuvan riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin ja toteutumisen ympäristövaikutusten selvittämistä. Yleiskaavassa arvioidaan tavoitteena olevan kehityksen vaikutuksia ja niiden merkittävyyttä ihmisten elinoloihin ja -ympäristöön, maaperään, veteen ja ilmaan, luonnon monimuotoisuuteen, alue- ja yhdyskuntarakentamiseen ja liikenteeseen ja kaupunkikuvaan, maisemaan ja kulttuuriperintöön. Asemakaavoitettavilla alueilla vaikutusten arviointi edelleen täsmentyy. 5.1 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomiointi Toimiva aluerakenne Osayleiskaavalla osoitetaan uusia aluevarauksia elinkeinoelämälle sekä asutukselle ja liikenteelle. Kaavalla ohjataan yhdyskuntarakenteen eheytymistä. Kaava tukee nykyisen palvelutarjonnan säilymistä ja kehittymistä. Uudet asuinalueet on osoitettu olemassa olevaan rakenteeseen tukeutuen ja elinkeinoelämän alueiden sijoittamisessa on hyödynnetty hyviä liikenneyhteyksiä sekä luotu mahdollisuuksia nykyisten alueiden laajenemiselle. Valtatien uusi linjaus länteen keskustan kohdalla on vaikutukseltaan merkittävä sekä liikenteen että keskustan ja Kotakennään alueen kehittämisen kannalta. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kaavalla osoitettavat laajennusalueet sijoittuvat pääosin olemassa olevien alueiden yhteyteen tai niiden jatkeiksi. Kaavalla osoitetaan 5 kehittämisaluetta, joita on tarkoitus uudistaa omien lähtökohtiensa mukaan. Näiden voidaan katsoa parantavan elinympäristön laatua. Äänejärven, Liikuntapuiston ja Tärttävuoren alueet luovat mahdollisuuksia virkistyksen, vapaa- ajan ja matkailun tarpeiden vastaamiselle. Kotakennään ja ydinkeskustan mahdollisuutena on elinkeinoelämän ja kaupunkikuvan kehittäminen. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistys ja luonnonvarat Kaavalla osoitetaan ja säilytetään keskeiset kulttuuriympäristöt ja -kohteet sekä luontokohteet laadittujen selvitysten ja inventointien perusteella. Alueen luontoon liittyvät hyvät lähivirkistysmahdollisuudet säilyvät jatkossakin. Asemakaavoitettavaksi tarkoitetuilla alueilla lähivirkistyk-

Kaupunginhallitus 19.12.2016 liite nro 2 (29/32) seen osoitettavat alueet tarkentuvat asemakaavan laadinnan yhteydessä. Äänejärven, Liikuntapuiston ja Tärttävuoren ympäristöä osoitetaan kehitettävinä alueina, joiden pääpaino tulee olemaan virkistys, ulkoilu, vapaa- aika sekä kulttuuri. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Kaavalla osoitetaan VT4:n uusi linjaus sekä siihen liittyvien teiden/katujen uusi sijoittuminen. Uusi linjaus tuo merkittäviä muutoksia kaava-alueelle. Kaavalla osoitetaan pyöräilyn pääväylät sekä kehitettävät kevyen liikenteen väylät. 5.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön/ Kulttuuriympäristöön Kulttuuriympäristön säilymisen kannalta arvokkaimmat alueet ja kohteet on huomioitu kaavamerkinnöillä ja määräyksillä. Kohteet perustuvat laadittuihin inventointeihin. Valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö (Markkamäen omakotialue) on osoitettu osa-aluemerkinnällä. 5.3 Vaikutukset luonnonympäristöön Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät alueet on osoitettu kaavassa luo- merkinnöillä. Arvokkaat kohteet sijaitsevat pääosin metsä- ja virkistysalueilla. Rakentamaton ympäristö pienenee laajentumisalueiden toteutumisen myötä. Uudet alueet pääsääntöisesti täydentävät nykyisiä rakennettuja alueita tai sijoittuvat Valtatie 4 varteen hyvien logistisien yhteyksien varteen. Vaikka luonnontilaisen ympäristön määrä jonkin verran vähenee, säilyy lähialueella kuitenkin laajoja ja yhtenäisiä rakentamattomia alueita. Myös asemakaavojen ulkopuolisilla alueilla (A, A-3, RA) rakentaminen on keskitetty kylämäisesti rakentuneisiin ryppäisiin. 5.4 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Kaavalla osoitetaan uusia alueita asumiselle sekä elinkeinoelämälle. Kaava luo edellytyksiä työpaikkojen määrän kasvulle ja elinkeinorakenteen monipuolistamiselle. Laajenemisalueet sijoittuvat pääosin rakennetun infrastruktuurin läheisyyteen, jolloin nämä alueet ovat liitettävissä olemassa oleviin verkostoihin. Uudet asuinalueet sijoittuvat täydentämään olemassa olevia asuinalueita. Uudet elinkeinoelämän alueet sijoittuvat hyvien kulkuyhteyksien viereen, valtatie 4 tai Äänekoskentien varteen. Toteuttaminen edellyttää kullakin alueella (alueiden sisällä) mm. teiden ja verkostojen rakentamista. Näiden sisäisten kustannusten lisäksi tulee mm. kytkentäkustannuksia olemassa oleviin verkostoihin sekä käyttökustannuksia. Tukeutuminen olemassa oleviin yhdyskuntateknisiin verkostoihin edistää yhdyskunnan eheytymistä, hillitsee ilmaston muutosta sekä on taloudellisesti järkevää. Valtatie 4 siirtyminen etäämmäs keskustasta avaa mahdollisuudet kehittää sekä ydinkeskustaa että Kotakennään aluetta. 5.5 Vaikutukset liikenteeseen Valtatie 4 uusi linjaus muuttaa liikennejärjestelyitä. Valtatie 4 parannetaan kaksiajorataiseksi, nelikaistaiseksi moottoritieksi. Valtatien 4 uusi linjaus noudattelee nykyistä linjausta suunnittelualueen alkupäässä ennen kuin uusi linjaus erkanee uuteen maastokäytävään Tärttävuoren kohdalla. Moottoritieosuus päätetään Akanniemen eritasoliittymään. Valtatien 4 kaikki nykyiset tasoliittymät suunnittelualueella poistetaan ja korvataan Äänekosken ja Akanniemen eritasoliittymillä.

Kaupunginhallitus 19.12.2016 liite nro 2 (30/32) Pääteiden varsille on osoitettu pyöräilyn pääväylät sekä kehittämisalueiden välille kehitettävät kevyen liikenteen väylät. Ko. väylät liittyvät viheralueiden verkostoihin, jolloin muodostuu luontevia, vaihtoehtoisia reittejä alueiden ja alueenosien välille sekä puisto- ja viheralueiden kautta vapaaseen luontoon. 5.6 Sosiaaliset ja kulttuurivaikutukset Osayleiskaavalla osoitetaan uusia alueita sekä asumiselle että elinkeinoelämälle, mikä mahdollistaa sekä työpaikkojen että asukkaiden määrän kasvun alueella. Sekä työpaikkojen että asumisen alueiden lisääntyminen mahdollistaa työmatkaliikenteen vähenemisen, jos uusi koti löytyy työpaikan läheisyydestä tai toisin päin. Uudet asuinalueet liittyvät nykyisiin, mikä parantaa ja tukee olevan yhdyskunnan sosiaalista rakennetta ja toimivuutta. 5.7 Oikeusvaikutukset Ohjausvaikutus muuhun suunnitteluun Yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi (MRL 42 1 mom.). Yleiskaava korvaa samaa aluetta koskevan aikaisemmin hyväksytyn yleiskaavan, jollei kaavassa toisin määrätä. Yleiskaava ei ole asemakaava-alueella voimassa muutoin kuin 1 momentissa tarkoitetun asemakaavan muuttamista koskevan vaikutuksen osalta (MRL 42 3 mom.). Yleiskaavan keskeiset periaatteet tulee ottaa huomioon asemakaavaa laadittaessa. Viranomaisvaikutus Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta yleiskaavan toteutumista (MRL 42 2 mom.). Velvoite koskee kaikkia kunnan ja valtion viranomaisia, joilla on alueiden käyttöön liittyviä suunnittelu- tai toteuttamistehtäviä. Rakentamisrajoitukset Lupaa rakennuksen rakentamiseen ei saa myöntää siten, että vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista. Lupa on kuitenkin myönnettävä, jos yleiskaavasta johtuvasta luvan epäämisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa haittaa eikä kunta tai valtio lunasta aluetta tai suorita haitasta kohtuullista korvausta (MRL 43 1 mom.). Suojelumääräykset Jos jotakin aluetta tai rakennusta on maiseman, luonnonarvojen, rakennetun ympäristön, kulttuurihistoriallisten arvojen tai muiden erityisarvojen vuoksi suojeltava, yleiskaavassa voidaan antaa siitä koskevia tarpeellisia määräyksiä (MRL 41 2 mom.). Lunastus Ympäristöministeriö voi myöntää kunnalle luvan lunastaa alue, joka on yleiskaavassa osoitettuliikenneväyläksi, asuntorakentamiseen tai siihen liittyvään yhdyskuntarakentamiseen ja jota tarvitaan kunnan suunnitelmanmukaiseen yhdyskuntakehitykseen (MRL 99 3 mom.). Suhde muuhun lainsäädäntöön Edellä on esitetty maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaisia yleiskaavan oikeusvaikutuksia. Myös muissa laeissa on säännöksiä, jotka edellyttävät yleiskaavan huomioon ottamista niiden lakien mukaisissa menettelyissä. Näistä keskeisimpiä ovat tielait, maa-aineslaki, vesilaki, metsälaki, jätelaki, rakennussuojelulaki ja ympäristönsuojelulaki. Luonnonsuojelulain ja muinaismuistolain huomioon ottamisesta säädetään vielä tarkemmin MRL 197 :ssä.

6. SUUNNITTELUN VAIHEET Kaupunginhallitus 19.12.2016 liite nro 2 (31/32) 6.1 Aloitusvaihe Osayleiskaavan vireilletulosta on päätetty rakenneyleiskaavan vireilletulosta päättämisen yhteydessä Äänekosken kaupungin teknisessä lautakunnassa 2.11.2005 hyväksyttäessä vuoden 2005 kaavoituskatsausta. Äänekosken kaupunginhallituksessa hankkeen käynnistämisestä on päätetty 7.11.2005. Vireilletulosta on tiedotettu kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu 4.9.2006 6.2 Luonnosvaihe 6.3 Luonnosvaiheen jälkeen aineistoon tehdyt tarkistukset Kaava-aineistoon tehtiin tarkistuksia luonnosvaiheen nähtävilläolon aikana saatujen lausuntojen perusteella. Luonnosvaiheessa saadut lausunnot ja mielipiteet, kaavan laatijan vastineet ja tehdyt toimenpiteet on esitetty liitteessä 7. Kaavaluonnos nähtävänä 11.10. - 12.11.2007 Kaavan eteneminen odotti luonnosvaiheen nähtävillä olon jälkeen VT 4 linjauksen täsmentymistä Osayleiskaavaluonnoksen laatimisen ja nähtävilläolon jälkeen on ilmennyt yhteensovittamistarvetta kaavarajojen suhteen Äänekoski 2020- osayleiskaava-alueen länsiosassa (Pohjoislahti ja Kaakkolampi) ja koilliskulmassa (Kovalanniemi). Kaavan valmisteluvaiheen kuuleminen uusittiin syksyllä 2015 näiden alueiden osalta. Kaavaluonnos oli näiden alueiden osalta nähtävänä 21.8 21.9.2015 Liite 7 Kaavoittajan vastine 6.3 Ehdotusvaihe Valtatie 4 linjauksen tarkentuminen kaavatyön aikana on jäsentänyt kaavaehdotusta kaavaluonnoksesta. Kaava-alueen rajausta on myös tarkistettu ehdotusvaiheessa. Ehdotusvaiheessa saadut lausunnot, kaavan laatijan vastineet lausuntoihin ja tehdyt toimenpiteet esitetään hyväksymisaineistossa. Kaavaehdotus nähtävillä _._.201_-_._.201_ Liite 7 Kaavoittajan vastine. ehdotusvaiheen palaute esitetään hyväksymisvaiheessa 6.4 Hyväksyminen Kunnanvaltuusto hyväksyi osayleiskaavan _._.201_ _

7. KAAVAN TOTEUTUS Kaupunginhallitus 19.12.2016 liite nro 2 (32/32) Maankäyttö- ja rakennuslain nojalla yleiskaava laaditaan yksityiskohtaisemman ja muun suunnittelun ja rakentamisen perustaksi. Sweco Ympäristö Oy Maria Kirveslahti Suunnittelija Ins. (AMK) Äänekosken kaupunki Olli Kinnunen Kaavoituspäällikkö Nina Marjoniemi Kaavasuunnittelija