MYLLYRINTEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) ( , , , )

Transkriptio

1 MYLLYRINTEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) ( , , , )

2 2 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualueena on asemakaavoittamaton alue Myllyrinteen alueella noin 4 km etäisyydellä Äänekosken keskustasta etelään. Suunnittelualue sijoittuu valtatien 4 välittömään läheisyyteen valtatien itäpuolelle. Suunnittelualueelle laadittiin luonnos nähtäville asetettavaksi, jonka jälkeen kaavahanke on odottanut valtatien 4 parannushankkeen suunnitelmien tarkentumista. Valtatien 4 suunnitelmat ovat lainvoimaiset ja rakentamistyöt on aloitettu, joten Myllyrinteen asemakaavaa voidaan viedä eteenpäin. Suunnittelualuetta muutetaan rajautumaan länsiosastaan siten, että uusi valtatien 4 tiealue otetaan mukaan kaava-alueeseen. Kaavaaluetta pienennetään kaakkoisosastaan, jonne ei ole tarpeen laajentaa uutta teollisuusaluetta. Vuoden 2010 luonnoksessa suunnittelualueen pinta-ala oli n. 15 ha. Suunnittelun täsmennyttyä on alueen kooksi tarkentunut 15,7 hehtaaria. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti. Suunnittelualueen tarkempi rajaus näkyy kansilehdellä. Taustakartta: Paikkatietoikkuna, 2017.

3 3 2. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Suunnittelualue on asemakaavoittamatonta ja rakentamatonta raakamaata. Alue sijaitsee Äänekosken taajaman eteläpuolella valtatien 4 varrella. Kaava on ollut vireillä vuodesta 2002 lähtien ja ensimmäinen kaavaluonnos on ollut nähtävillä v Kaavaprosessi on ollut keskeytettynä valtatien 4 suunnitelmien ollessa kesken. Valtatien 4 suunnitelmien edettyä kaavoitusta jatkettiin keväällä 2018, jolloin kaavassa voidaan huomioida uudet tie- ja katujärjestelyt. Valtatiehen 4 liittyviä ratkaisuja on suunniteltu samanaikaisesti tämän kaavatyön kanssa yhteistyössä Keski-Suomen ELY-keskuksen kanssa. Asemakaavan tavoitteena on tutkia alueen käyttöä teollisuus- ja työpaikkarakentamiseen. Alue sijaitsee liikenteen kannalta erinomaisella ja näkyvällä paikalla, jolloin suunnittelussa tulee huomioida esim. tarvittava näkösuoja sekä ympäristöön sopiva rakentaminen ja maisemointi. Tavoitteena on kaavoittaa alue laajaa tonttialuetta tarvitsevalle toiminnalle, ensisijaisesti yhtä toimijaa varten. Suunnittelualueen lähiympäristössä on havaittu liito-oravia ja alue rajautuu eteläosassaan merkittävään liito-oravaesiintymään. 3. KAAVATILANNE, LAADITUT SUUNNITELMAT JA SELVITYKSET 3.1. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Tavoitteilla varmistetaan, että valtakunnallisesti merkittävät asiat huomioidaan kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Alueidenkäyttötavoitteiden avulla taitetaan yhdyskuntien ja liikenteen päästöjä, turvataan luonnon monimuotoisuutta ja kulttuuriympäristön arvoja sekä parannetaan elinkeinojen uudistumismahdollisuuksia. Niillä myös sopeudutaan ilmastonmuutoksen seurauksiin ja sään ääri-ilmiöihin. Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista Päätöksellä valtioneuvosto korvaa valtioneuvoston vuonna 2000 tekemän ja 2008 tarkistaman päätöksen valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Päätös tuli voimaan Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet jakautuvat viiteen kokonaisuuteen: 1. Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen 2. Tehokas liikennejärjestelmä 3. Terveellinen ja turvallinen elinympäristö 4. Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat 5. Uusiutumiskykyinen energiahuolto 3.2. Maakuntakaava Keski-Suomen tarkistettu maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja se on määrätty tulemaan voimaan alkaen (Keski-Suomen maakuntahallitus ). Koko Keski-Suomi on maakuntakaavassa osoitettu biotalouteen tukeutuvaksi alueeksi. Suunnittelualue sijoittuu uuden moottori- tai moottoriliikennetien (mo) varrelle. Alueen pohjoisreunassa alueen läpi kulkee voimalinja (z).. Äänekosken ja Suolahden taajamat muodostavat alueen seutukeskuksen/kuntakeskuksen, jonka sisälle myös suunnittelualue sijoittuu. Alue on lisäksi kulttuuriympäristön vetovoima-alueen sisällä (ruskea vaakavinoviivoitus).

4 4 Kuva 2. Ote tarkistetusta Keski-Suomen maakuntakaavasta. Suunnittelualueen sijainti on osoitettu sinisellä katkoviivalla Yleiskaava Äänekoski 2030 osayleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa ja se on saanut lainvoiman heinäkuussa Osayleiskaavassa suunnittelualueelle on osoitettu elinkeinoelämän aluetta (TY), jossa alue varataan yrityksille ja työpaikoille. Toiminnan laatuun ja rakennetun ympäristön kaupunkikuvalliseen ilmeeseen kiinnitetään läheisen asutuksen ja/tai valtatien sijainnista johtuen erityistä huomiota. Lisäksi suunnittelualueelle on osoitettu lähivirkistysaluetta (VL), pyöräilyn pääväylä (sininen palloviiva), venesatama/venevalkama sekä seututie/pääkatu (pk). Kuva 3. Ote Äänekoski 2030 osayleiskaavasta (kv ). Suunnittelualueen sijainti on osoitettu sinisellä katkoviivalla.

5 Äänekosken rakenneyleiskaava 2016 (oikeusvaikutukseton) on hyväksytty kaupunginvaltuustossa marraskuussa Suunnittelualueelle on osoitettu kehittyvä yritystoiminnan ja työpaikkojen alue ruuturasteri. Lisäksi alue sisältyy kehitettävä kaupunkimainen alue rajauksen sisäpuolelle Asemakaava Suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Suunnittelualue rajautuu pohjoisosastaan Kierälahden omakotitaloalueen asemakaavaan ja länsiosastaan samanaikaisesti vireillä ja laadittavana olevaan Kannelsuon asemakaavaan Suunnitelmat valtatien 4 parantamiseksi Äänekosken kohdalla Valtatien 4 parantamisen suunnitelmat Äänekosken kohdalla osuvat asemakaavoitettavan alueen kohdalle. Valtatie 4 parannetaan moottoriliikennetasoiseksi tieksi. Yleissuunnitelma Valtatien 4 parantaminen Äänekosken kohdalla (välillä Myllyntaus Kivisalmi) yleissuunnitelma on hyväksytty Liikennevirastossa toukokuussa 2016 (LIVI/1493/ /2016). Yleissuunnitelmassa valtatie 4 parannetaan kaksiajorataiseksi, nelikaistaiseksi tieksi, jonka nopeusrajoitus on 100 km/h. Kaksiajoratainen osuus alkaa Myllyntauksen asuinalueen eteläpuolelta, missä se liittyy Valtatien 4 ja 13 parantaminen Huutomäen kohdalla tiesuunnitelman ratkaisuihin. Yleissuunnitelman mukaan valtatien 4 kaikki nykyiset tasoliittymät poistetaan ja korvataan Äänekosken ja Akanniemen eritasoliittymillä. Nykyinen Kierälahden eritasoliittymä lakkaa olemasta.

6 Valtatien 4 rinnakkaistiestöä kehitetään suunnittelualueella siten, että yhtenäinen rinnakkaisväylä jatkuu koko kaksiajorataisen osuuden pituudelta. Rinnakkaistie sijoittuu eteläosaltaan valtatien 4 itäpuolelle (suunnittelualueella Niinivedentie). Valtatien 4 kaksiajorataisen nelikaistaisen tien ja Niinivedentien uuden rinnakkaistien linjauksen alittavalle Tärttämäentielle rakennetaan kaksi uutta siltaa. Lisäksi uusia meluesteitä sijoitetaan yleissuunnitelman mukaisesti Myllyntaukseen ja Kierälahteen. Tiesuunnitelma Myllyrinteen asemakaavan laatimisen ja valtatien 4 rakentamistoimien kannalta keskeisin on alueella hyväksytty tiesuunnitelma. Asemakaavoitettavaa aluetta koskee tiesuunnitelman ensimmäinen osa (väli Myllyntaus - Mämmen ylikulkusilta), joka on hyväksytty toukokuussa 2017 (LIVI/2006/ /2017). Tiesuunnitelma on lainvoimainen ja hankkeen rakentaminen on aloitettu kesällä Tiesuunnitelma keskittyy Honkolaan Huutomäen kohdalle valtateiden 4 ja 13 risteysalueelle tulevan uuden eritasoliittymän suunnitteluun. Tiesuunnitelman suunnittelualue päättyy juuri ennen Myllyrinteen asemakaava-aluetta. Asemakaava-alueelle tiesuunnitelmassa ulottuu vain Niinivedentien rinnakkaistien tiealueen raja sekä laskuoja. Tiesuunnitelmaa on tarkistettu toteutusvaiheessa. Tarkistetussa tiesuunnitelmassa mm. rinnakkaistiejärjestelyjä on vähäisesti muutettu. Aikataulun mukaan kyseisellä kohdalla tiejärjestelyt avataan liikenteelle kesäkuussa Kuva 4. Ote VT 4 Äänekosken kohdalla, STKU (Plaana, Graniittirakennus Kallio Oy, luonnos karttaversio ) 3.6. Muut kaavan liittyvät selvitykset ja suunnitelmat - Äänekoski 2030 osayleiskaavan aineisto - Valtatien 4 parantaminen Äänekosken kohdalla, välillä Huutomäki Mämme, Ympäristövaikutusten arviointimenettely, ympäristövaikutusten arviointiselostus arviointimenettely (WSP Finland Oy, 2013) - Valtatie 4 Äänekosken kohdalla, välillä Huutomäki Mämme, Ympäristövaikutusten arviointimenettely, Liito-oravaselvitys (FCG 2012)

7 - Valtatien 4 parantaminen Äänekosken kohdalla, Yleissuunnitelma (Keski-Suomen ELYkeskus, WSP Finland Oy, 2015) - Tiesuunnitelmat (vt 4 suunnittelu, Finnmap Infra, 2016) - Äänekosken yleiskaavan liito-oravaselvitys (Agriborealis osk, Kypärä T. 2016) - Kannelsuon ja Myllyrinteen asemakaavan luontoselvitys (Agriborealis osk, Vartija N. 2017) - Asemakaavan luontoselvitys, Myllyrinteen asemakaava (Tmi Pohjanmaan luontotieto, Ala- Risku T. 2014) - Myllyrinteen ja Kannelsuon asemakaava-alueen luonto- ja maisemaselvitys, Suunnittelukeskus Oy Ääneniemen Mörtin, ja Myllyrinteen-Kannelsuon asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi, Mikroliitti Myllyrinteen ja Kapeenniemen liito-oravaselvitys (Suunnittelukeskus Oy, Kärkkäinen J. 2003) 4. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Valtion ja kuntien viranomaisten tulee toiminnassaan ottaa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja edistää niiden toteutumista. Viranomaisten on myös arvioitava toimenpiteidensä vaikutuksia valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kannalta. Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista ja alueen erityispiirteistä arvioidaan tätä kaavahanketta koskevat tavoitteet. Kaavan vaikutukset kohdistuvat naapurikiinteistöihin, sosiaalisiin ja yhdyskuntataloudellisiin vaikutuksiin sekä ympäristöllisiin ja liikenteellisiin vaikutuksiin. Vaikutusten esiintyminen ja arviointi tapahtuu asiantuntijoiden, viranomaisten, maanomistajien, asukkaiden ja suunnittelijoiden kanssa yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa. Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Lähtökohtana ovat aiemmat suunnitelmat ja inventoinnit sekä kartat. Vaikutusten arvioinnissa verrataan kaavan mukaista tilannetta ja sen asetettuja tavoitteita nykytilanteeseen Vaikutusten arviointia tehdään läpi kaavaprosessin. Kaavan vaikutuksia arvioidaan seuraavien ominaisuuksien osalta: 1) Ympäristölliset vaikutukset (pintavedet, luonto ja eläimistö) 2) Sosiaaliset ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset (asukkaiden arkielämän laatu, turvallisuus, viihtyisyys, yhdyskuntatekniset kustannukset) 3) Liikenteelliset vaikutukset (yhdyskuntarakenne, liikkumismuodot, raskas liikenne, kevyt liikenne ym.) 4) Vaikutukset rakennettuun ympäristöön (rakennuskulttuuri, maisema- ja taajamakuva) 5) Ilmastonmuutos (yhdyskuntarakenne, liikenne, energia) Vaikutusten arviointi suoritetaan kaavaselostuksessa kaavoittajan toimesta. 5. OSALLISET Osallisia ovat alueen maanomistajat, asukkaat ja yrittäjät sekä muut, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia ovat myös viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa kaavoitus käsittelee. Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 ). Kaavahankkeessa osallisia ovat: - Suunnittelualueen ja lähiympäristön maanomistajat, vuokramiehet ja asukkaat sekä muut asianosaiset - Äänekosken kaupungin tekninen lautakunta ja ympäristölautakunta 7

8 8 - Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus - Liikennevirasto - Äänekosken Energia Oy - Elenia Oyj - Fingrid Oy 6. OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Tiedottaminen Kaavasta tiedottaminen tehdään kaupungin kotisivuilla, kaupungin virallisella ilmoitustaululla ja kaupungin ilmoituslehdessä (Pikkukaupunkilainen) ja erillistiedoksiannolla mahdollisille ulkopaikkakuntalaisille osallisille. Kaavahankkeen vireilletulosta on päätetty ja vireilletulosta on tiedotettu vuoden 2002 kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. Varsinainen kaavan laatiminen on ollut keskeytyksissä valtatien 4 suunnittelun ollessa kesken. Kaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty Kaavaluonnos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavan luonnosaineisto asetetaan kuulutuksella nähtäville MRA 30 :n mukaisesti Äänekosken kaupungin kaavoituspalveluihin (kaupungintalon 3. krs.) ja kaupungin kotisivuille ( Luonnosvaiheen aikana osallisille varataan mahdollisuus esittää mielipiteensä kaavahankkeesta kirjallisesti kuulutuksessa ilmoitettuun määräaikaan mennessä. Kaavasta pyydetään tarvittavat lausunnot viranomaisilta. Kaavaehdotus Kaavaehdotus pidetään virallisesti nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti 30 päivää Äänekosken kaupungin kaavoituspalveluissa. Osallisille varataan mahdollisuus muistutusten ja lausuntojen antamiseen. Kaavaehdotuksesta annetut muistutukset tulee toimittaa kirjallisena kuulutuksessa ilmoitettuun määräaikaan mennessä. Muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteena, ilmoitetaan kaupungin perusteltu kannanotto (vastine) esitettyyn muistutukseen. Kaavasta pyydetään tarvittavat lausunnot viranomaisilta. Kaavasta pyydetään lausunnot tarvittaessa: - Keski-Suomen ELY-keskukselta - Liikennevirastolta - tekniseltä lautakunnalta - ympäristölautakunnalta - Äänekosken Energia Oy:ltä - Elenia Oy:ltä. - Fingrid Oy:ltä Hyväksyminen Kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavaehdotuksen. Kaupunginvaltuuston päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen.

9 9 7. AIKATAULU Kaavaluonnos oli ensimmäisen kerran nähtävillä välisen ajan. Muuttuneiden tavoitteiden ja kaavarajauksen johdosta kaava tulee uudestaan luonnoksena nähtäville kevään 2018 aikana. Kaava on tavoitteena saada ehdotuksena nähtäville ja hyväksyttäväksi vuoden 2018 loppuun mennessä. 8. YHTEYSTIEDOT Äänekosken kaupunki Kaavoituspalvelut Hallintokatu ÄÄNEKOSKI Kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen, p Kaavasuunnittelija Tuuli Tolonen, p Suunnitteluavustaja Paula Junikka, p Sähköpostiosoitteemme ovat muotoa. etunimi.sukunimi@aanekoski.fi