Oulun raati Hyvinvoinnin palvelumalli 2020 Hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto
Miksi uusi palvelumalli?
Nykyisen palveluverkon analyysi Valmistelussa paljon isoja investointeja, joista tulee taloudellisesti iso haaste sekä investointikuluina että etenkin käyttötalousmenojen kasvuna Palvelujen tuottamisen kokonaiskustannusten parempi hallinta saavutettavissa palveluverkon kokonaistarkastelulla Eri alueiden välillä on eroja palvelujen saavutettavuudessa, palvelutasossa ja palveluvalikoimassa Hyvin saavutettavissa, mutta taloudellisesta näkökulmasta raskas
Nykyisen palveluverkon analyysi Palvelujen kysyntä ja tarjonta eivät kaikilta osin kohtaa Resurssien käytön ja kohdentamisen suhteen tehottomuutta Palveluverkko on liian hajanainen ja palvelujen tuotantoyksiköt ovat liian pieniä Sekä sähköisten kanavien kuin käyntiasioinnin kautta saavutettavissa olevat palvelut on suurelta osin järjestetty organisaatiolähtöisesti Painopiste on nykyisin fyysisessä käyntiasioinnissa ja toimipisteissä
Hyvinvointipalveluiden talouden kokonaishaasteet Skenaariossa 1 menojen kasvuvauhti jatkuu vuoden 2012 mukaisena kantaoulun tasolla koko uudessa Oulussa. Skenaariossa 2 vuoden 2012 tasosta on huomioitu päätetyt toiminnan ja talouden toimenpiteet. Skenaariossa 3 asukaskohtaiseksi kasvuksi on arvioitu 3,5 %. Skenaario 4 on talousarvion 2013 mukainen. Kasvu tuleville vuosille on 1,7 %/asukas.
Henkilöstön määrän muutos 2013-2022, skenaariot Henkilöstön saatavuus Osaamisen johtaminen ja kehittäminen Henkilöstön hyvinvointi Eläköitymisen hyödyntäminen
Palveluverkko-ohjauksen periaatteet Palveluverkko muuntuu palvelutarpeiden mukaan Uudet palvelukonseptit uudistavat palveluverkkoa Palveluverkko monikanavaistuu (fyysinen, sähköinen, puhelin, liikkuva) Lähipalveluja koko palveluverkon alueella Palvelun laatua ja kykyä vahvistetaan monipalvelukeskuksilla Elinympäristö tukee terveyttä ja turvallisuutta Nykyinen palveluverkosto ja infrastruktuuri hyödynnetään toiminnallisesti järkevällä tavalla ja tehokkaasti Palvelujen järjestämisohjelma, Yhdistymishallitus 16.5.2012
Hyvinvointipalvelujen palvelumalliehdotus koostuu seuraavista kokonaisuuksista: Uudet palvelumuodot ja mallit Omahoito, liikkuvat palvelut Palvelurakenteen muutos Ennaltaehkäiseviä ja avopalveluja lisätään - laitosvaltaisuutta vähennetään Monituottajuus Valinnanvapaus Palveluverkon uudistaminen Hyvinvointikeskukset
Uudet palvelumallit ja -tavat hyvinvointia! liikkuvat palvelut Yhteydensaanti verkkoasiointi
Palvelumalli 2020 Hyvinvointipisteitä 1-2 hypermarkettiin Suun terveydenhuollon liikkuvia yksiköitä 1-2 Omahoidon palvelujen laajentaminen kiireettömään ajanvaraukseen Etäyhteydet ensi vaiheessa Yli-Ii ja Ylikiiminki Asiakasvastaavat/Hyvä vastaanotto Palveluohjaus Aukioloaikojen pidentäminen Yhteyden saannin parantaminen Monialaisuus
Monituottajuuden näkökulmia Valinnan vapaus - palvelutarjotin Palvelusetelit, sähköinen henkilökohtainen budjetti Kasvava palvelutarve Oman toiminnan sparraaja Verkostot ja kumppanuus Kotihoidon vaihtoehtoiset skenaariot Terveyskeskusten vastaanottotoiminnan vaihtoehtoiset skenaariot
Oulun terveysasemat ja asukasmäärät: Haukipudas 19 000 Höyhtyä 15 000 Keskusta 13 800 Kaakkuri 12 100 Kaijonharju 14 900 Kiiminki 13 300 Kontinkangas 17 100 Myllyoja 12 000 Oulunsalo 9 800 Rajakylä 12 700 Seppä 17 700 Tuira 21 400 Yli-Ii 2 200 Ylikiiminki (lokakuu 2011) Rajakylä Tuira Keskusta Seppä Höyhtyä Kaijonharju Myllyoja Kontinkangas Kaakkuri Ylikiiminki
Palveluverkon vaihtoehdot 1. Vaihtoehto Päätetyt ja kiireelliset verkon muutostarpeet 2. Vaihtoehto 8 hyvinvointikeskuksen -malli myös uudet palvelumallit ja -tavat 3. Vaihtoehto 4 hyvinvointikeskuksen -malli myös uudet palvelumallit ja -tavat
1. Vaihtoehto Päätetyt ja kiireelliset palveluverkon muutokset Kellon neuvolan siirto Haukiputaan terveyskeskukseen (toteutettu 2012) Jäälin neuvolan ja suun terveydenhuollon yksikön siirto Kiimingin hyvinvointikeskukseen Pitkäkankaan (Oulunsalo) suun terveydenhuollon yksikön siirto kirkonkylän toimipaikkaan (Kapteenin kiinteistö) Keskustan terveysaseman siirto peruskorjauksessa olevaan ns. vanhan sairaalan kiinteistöön. (Hankesuunnitelman tarkistaminen kv 14.6.2010 61). Sairaalahoidon kehittäminen (OKS, OSKS, Haukiputaan vuodeosasto profilointi) Muut toiminnan kannalta välttämättömät ja kiireelliset tilamuutokset (ei merkittäviä vaikutuksia palveluverkkoon ja/tai nykyiset vuokrasopimukset päättymässä).
1. Vaihtoehto Hyvinvointikeskukset ja asukasmäärät: Haukipudas Höyhtyä Kaakkuri Kaijonharju Kiiminki Kontinkangas Myllyoja Oulunsalo Rajakylä Tuira Yli-Ii Ylikiiminki Lisäksi yksityinen toimija 8000-12000 asukkaalle Rajakylä Tuira Höyhtyä Kaijonharju Myllyoja Kontinkangas Kaakkuri Ylikiiminki
Palveluverkon vaihtoehdot 8 hyvinvointikeskuksen malli Pohjoinen keskus/uusi (Linnanmaa, Ritakumpu) Haukipudas Tuira Keskustan alue/ Kontinkangas Kiiminki Itäinen keskus/uusi (Hiukkavaara) Oulunsalo Kaakkuri 4 hyvinvointikeskuksen malli Pohjoinen keskus /Linnanmaa Ritakumpu (uusi) Keskustan alue/kontinkangas Itäinen keskus/hiukkavaara (uusi) Eteläinen keskus/kaakkuri-oulunsalo Kaikkiin keskuksiin sisältyvät palvelut (esim.): Perustason lääkärien ja hoitajien vastaanotot Äitiys- ja lastenneuvola Perustason mielenterveys- ja päihdepalvelut Sosiaalipalvelujen ohjaus ja neuvonta Osaan keskuksista sisältyvät palvelut (esim.): Suun terveydenhuolto Palveluohjaus Lastensuojelu jalkautuva työtapa Uudet toimintamallit ja -tavat Kaikkiin keskuksiin sisältyvät palvelut (esim.): Perustason lääkärien ja hoitajien vastaanotot Äitiys- ja lastenneuvola (VE 2:n mukaan) Suun terveydenhuolto Perustason mielenterveys- ja päihdepalvelut Palveluohjaus Sosiaalipalvelujen ohjaus ja neuvonta Osaan keskuksista sisältyvät palvelut (esim.): Lastensuojelu jalkautuva työtapa Uudet toimintamallit ja -tavat
Hyvinvointiasemat/- pisteet Oulun palveluverkossa hyvinvointiasemia/-pisteitä on eri tyyppisiä eri palveluvalikoimalla toteutettuja Hyvinvointiasemalla/pisteessä asiakkaille voi olla tarjolla hyvinvointipalveluitten lisäksi myös valtion, kaupungin (Oulu10 palvelupiste) yleisiä ja muita kaupungin palveluita. Pisteestä saa henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaan ja siellä on kattavat mahdollisuudet käyttää sähköisiä palveluita ajasta ja paikasta riippumatta. Hyvinvointipalvelujen näkökulmasta pysyvästi tai ajoittain henkilöstöä (esim. hoitajat, ohjaajat), joka tarjoaa opastusta ja perustason sosiaali- ja terveyspalveluita. Palvelujen toteutuksessa voidaan käyttää esim. etäkonsultaatioita (esim. videoyhteys lääkäriin tai sosiaalityöntekijään). Hyvinvointipisteisiin jalkautuvat erityistyöntekijät ja palveluohjauksen asiakasvastaavat Hyvinvointiasemien/-pisteiden palveluvalikoima ja henkilöstön ammattikirjo on kuitenkin suppeampi kuin monipalvelukeskuksissa. Hyvinvointipisteitä/-asemia sijoitetaan mm. alueille, joista tulee pitkä etäisyys monipalvelukeskuksiin
Otakantaa.fi 21.2.2013 8:56 Hiukkavaaran keskukseen monipuoliset terveys- ym palvelut. Myllyojan keskus vahvasti vanhanaikainen. Kaipaa huomattavaa uudistamista, lisää pientaloja ja modernit palvelut lähelle Hiukkavaaran keskukseen. Huonokuntoiset rakennukset purettava ja alueen siistiminen on välttämätöntä, jos niitä käyttävät esim. Kiulukankaan asukkaat! 1.2.2013 22:00 Pohjoinen keskus (uusi investointi) hyvinvointimalli 3 aiheuttaisi suuria ongelmia päästä hyvinvointikeskukseen. Julkinen poikittaisliikenne ei Oulussa toimi. Toki se voidaan laittaa toimimaan mallin mukana. Voidaan toki pohtia kuinka paljon etäisyys ja liikennöinti aiheuttaisi ongelmia palvelujen käyttäjille. Mitenkä hammashoidossa koululaiset pääsevät koulupäivän aikana hammaslääkäriin? Vai jäisikö hammashuolto Haukiputaan hyvinvointipisteeseen mallissa 3. Voidaan kysyä loisiko malli 3 hyvinvointia laisinkaan ja lisäisi siten pahoinvointia? 15.2.2013 10:59 Hyvinvointikeskusten sijoittamisvaihtoehtoihin en osaa ottaa kantaa, mutta kaikiin vaihtoehtoihin tulee säilyttää terveyskeskus (terveysasema) keskustassa. Tätä vaihtoehtoa ei malleissa ole. Perustelut; Oulun ydinkeskustan asukkaista merkittävä osa on yli 75 vuotiaita. Heillä on eniten tarvetta lääkäri- ja laboratoriopalveluihin. Lisäksi he ovat senverran huonokuntoisis, ettei asiointi Kontinkankalle onnistu ilman taksikyytiä, koska Hollihaan ja osassa Limingantullin alueella ei kulje busseja. Nykyinen keskustan terveyskeskus on rakennuksena suojeltu, joten ei tavitse rakentaa uusia tiloja. Toinen vaihtoehto on kilpailuttaa yksityinen t-asema, kuten nyt on Sepänterveyskeskus Terveystalon tiloissa.
2013-2016 Hyvinvointipalveluiden uusi palvelumalli 2020 Aikataulutus ja vaiheistus 2013-2016 Palvelurakenne Uudet palvelumuodot Valinnanvapaus ja monituottajuus Palveluverkko hyvinvointia! 2013-2016 2013-2020-
Hyvinvoiva ja terve kuntalainen http://www.youtube.com/watch?v=abdt2r2_gag