Tavoitteena lapsiystävällisempi yhteiskunta

Tavoitteena lapsiystävällisempi yhteiskunta

Yhdessä lasten puolesta Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin kansalaisjärjestö. MLL:n tavoitteena on lapsiystävällinen yhteiskunta, jossa lapsen etu asetetaan etusijalle. Yhteiskunta, jossa lapset ja nuoret voivat hyvin, on hyvä kaikenikäisille. 2

Yhteiskunta Yhteiskunta muodostuu ihmisistä ja heidän yhteisöistään, jotka asuvat ja ovat vuorovaikutuksessa tietyllä maantieteellisellä alueella. Julkinen sektori = valtio, maakunnat ja kunnat Yksityinen sektori = yritykset Kolmas sektori = Kansalaisyhteiskunta, kansalaisjärjestöt Neljäs sektori = Perhe, suku, ystäväpiiri, lähiyhteisö 3

MLL:n arvot Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Inhimillisyys Yhdenvertaisuus 4

Kansalaisten järjestö MLL:n muodostavat 556 paikallisyhdistystä 10 piiriä Keskusjärjestö MLL:n paikallisyhdistyksiin kuuluu 87 000 jäsentä 5

MLL:n perustaminen 1920 Perustamisvuonna 1920 Suomessa asui noin miljoona lasta, joista suuri osa eli puutteellisissa oloissa Sophie Mannerheim, Erik Mandelin, Arvo Ylppö ja Carl Gustaf Emil Mannerheim perustivat MLL:n, koska uskoivat ihmisten yhteistyön ja tiedon jakamisen voimaan 6

Tämän työn päämääränä olkoon, että jok ainoa Suomen lapsi äidinkohdusta lähtien ja kautta koko kasvinaikansa saa oikeutetun osan siitä hellyydestä ja huolenpidosta, joka yksinään voi laskea lujan pohjan heidän kehitykselleen hyviksi ja hyödyllisiksi kansalaisiksi. Mannerheimin Lastensuojeluliiton perustamisjulistus 4.10.1920 7

MLL:n saavutuksia Äitiys- ja lastenneuvoloiden perustaminen Äitiyspakkaus Lastenlinnan lastensairaala Päivähoito, perhepäivähoito Koululaisten iltapäivätoiminta Tukioppilastoiminta Mediakasvatuksen mallit 8

MLL:n toiminta-alueet Vapaaehtoistoiminta lasten, nuorten ja lapsiperheiden kanssa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistäminen Vaikuttaminen lapsi-, nuoriso-, ja perhepolitiikkaan 9

MLL:n talous Keskusjärjestön toiminnan volyymi oli 10 me vuonna 2016 Merkittävin rahoittaja oli RAY (2017- STEA) (32 %). Muita rahoituslähteitä olivat Jäsenmaksut Lasten Päivän Säätiö (Linnanmäki) Ministeriöiden ja EU:n avustukset Muut säätiöt ja rahastot Varainhankinta, yritysyhteistyö ja lahjoitukset 10

Vapaaehtoisten voimin Lähes jokaisessa Suomen kunnassa toimii MLL:n paikallisyhdistys, jossa kaikenikäiset voivat toimia yhdessä lasten ja perheiden kanssa MLL:lla on 27 000 vapaaehtoista, jotka tekevät yhteensä yli 800 000 vapaaehtoistuntia vuodessa 11

Tervetuloa vapaaehtoiseksi Vapaaehtoiset ylläpitävät perhekahviloita, vertaisryhmiä, järjestävät tapahtumia, ohjaavat kerhoja ja muskareita sekä toimivat kylämummeina ja -vaareina tai leikkilähetteinä. Vapaaehtoisia tarvitaan myös auttavien puhelinten päivystäjiksi, perhekummeiksi ja tukihenkilöiksi kuten maahanmuuttajaäitien ystäviksi. MLL:n vapaaehtoiseksi on helppo tulla, sillä kuhunkin tehtävään saa koulutusta ja ohjausta. 12

Pienen puolella Vuonna 2016 vapaaehtoiset ylläpitivät muun muassa 500 perhekahvilaa 160 vertaisryhmää 1 500 kerhoa ja järjestivät 1 200 avointa tapahtumaa Kerhossa on kavereita ja saa juosta ja nauraa Perhekahvila on vertaistukipaikkana aivan mahtava! Voit mennä omana itsenä, ei haittaa, vaikka lapsi olisi valvonut koko yön. 13

Kiireetöntä aikaa lapsille ja nuorille Lasten ja nuorten puhelimen päivystäjät ottavat vastaan 30 000 puhelua vuosittain. Puhelut ovat soittajille maksuttomia. Yhteyttä voi ottaa myös nettikirjeellä tai chattaamalla. Aihe voi olla mikä tahansa asia, jonka haluaa jakaa luottamuksellisesti aikuisen kanssa. Palvelu saa lapsilta nuorilta kiitosta siitä, että päivystäjillä on aikaa kuunnella. 14

Tukea nuorilta nuorille 8.-9.-luokkalaiset tukioppilaat rakentavat hyvää kouluhenkeä, tutustuttavat uudet seiskat yläkouluun ja toisiinsa ja toimivat kiusaamista vastaan 5.-6.-luokkalaiset kummioppilaat auttavat pienempiä oppilaita ja järjestävät koulussa yhteistä tekemistä 15

Verkkoauttamista ja koulurauhaa Verkkotukioppilaat eli Verkk@rit tuottavat sisältöä Nuortennettiin ja auttavat muita nuoria verkossa Koulurauha on koko kouluvuoden kestävä ohjelma, jonka tavoitteena on kouluyhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen 16

Apua ja tukea vanhemmille maksutta Vanhempainnettiin on koottu kattavasti tietoa lasten kasvusta ja kehityksestä sekä tukivinkkejä eri tilanteisiin Vanhempainnetin chatiin ja kirjepalveluun tai Vanhempainpuhelimeen voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella vanhemmuudesta luottamuksellisesti toisen vanhemman kanssa. Palvelu on maksuton. 17

Perhekahviloissa ovet avoinna kaikille MLL:n perhekahviloissa eri puolilla Suomea lapsiperheet tapaavat, tutustuvat ja saavat tukea toisiltaan Sinne voi tulla hengähtämään hetkeksi ja juttelemaan muiden vanhempien kanssa. Samalla lapset saavat seuraa toisistaan. Ovet ovat kaikille avoinna ja ohjelmaa suunnitellaan yhdessä kävijöiden kanssa 18

Ilon jakamista ja huolien ratkomista Vertaisryhmissä vanhemmat voivat keskustella esimerkiksi tiettyyn elämänvaiheeseen liittyvistä asioista Perhekummin tai tukihenkilön voi saada avuksi, kun oma tukiverkosto tuntuu ohuelta ja arki raskaalta Tilapäisiin lastenhoitopulmiin MLL välittää kouluttamiaan lasten hoitajia 19

Vinkkejä koululaisten vanhemmille Hyvä alku koulutielle ja Hyvä alku yläkouluun -kampanjat muistuttavat koulujen alkaessa vanhempia tärkeimmistä koululaisen hyvinvointiin vaikuttavista asioista Vanhempainnetissä on paljon tietoa ja tukea kouluikäisten vanhemmille 20

Yhteistyötä koulujen ja kasvattajien kanssa MLL tuottaa koulujen ja päiväkotien käyttöön aineistoja mm. mediakasvatuksesta, päihde- ja terveyskasvatuksesta sekä kiusaamisen ehkäisemisestä MLL kehittää kummi-, tukioppilas- ja tutortoimintaa eri kouluasteille sekä kouluttaa muun muassa tukioppilasohjaajia 21

MLL puolustaa lapsen oikeuksia Tavoitteena, että päätösten vaikutukset lapsiin arvioidaan ja lapsen etu otetaan huomioon poliittisessa päätöksenteossa ja Vaikuttamistyön perustana YK:n lapsen oikeuksien sopimus 22

MLL puolustaa lapsen oikeuksia MLL pitää säännöllisesti yhteyttä eduskuntaan, ministeriöihin, lapsiasiavaltuutettuun ja mediaan ja ottaa aktiivisesti kantaa lasten puolesta myös yhdessä muiden lapsi- ja perhejärjestöjen kanssa MLL:n piirit ja yhdistykset osallistuvat alueellisiin ja paikallisiin yhteistyöryhmiin ja ottavat kantaa perheiden puolesta Vaikuttamistyön tueksi kerätään myös arjen kokemus- ja tutkimustietoa 23

Lapsen oikeuksien sopimus Vaikuttamistyön työväline YK:n lapsen oikeuksien sopimus on väline lasten hyvinvoinnin ja kehityksen turvaamiseksi. Sopimus muodostaa lasten oikeuksien perustan. Sopimuksen aktiivinen täytäntöönpano Lasten oikeudet eivät toteudu itsestään, vaan niitä pitää toteuttaa joka päivä lasten arjessa ja lapsiin vaikuttavassa päätöksenteossa. https://www.lapsenoikeudet.fi/ 24

Suojelu, voimavarat ja osallisuus Lapsen oikeuksien sopimuksen yhteydessä puhutaan usein kolmesta P:stä. Niiltä tarkoitetaan lapsen oikeutta suojeluun (protection), osuuteen yhteiskunnan voimavaroista (provision) ja osallistua (participation). Tällä hetkellä erityinen huoli lapsiin kohdistettavien voimavarojen leikkauksista, mm. varhaiskasvatus- ja koulutusleikkaukset 25

Lapsen oikeuksien sopimuksen yleisperiaatteet Syrjimättömyys (2 artikla) Lapsen edun ensisijaisuus (3 artikla) Lapsen oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen (6 artikla) Lapsen näkemysten kunnioittaminen (lapsen kuuleminen ja osallisuus, 12 artikla) 26

Lapsen edun ensisijaisuus Lapsia koskevissa toimissa on otettava huomioon ensisijaisesti lapsen etu. Lapsen etu tulee arvioida ja ottaa ensisijaisesti huomioon päätöksenteossa, kun tehdään yhtä lasta, lapsiryhmää tai yleisesti lapsia koskevia päätöksiä. Lapsen edun käsitteellä on tarkoitus varmistaa lapsen oikeuksien sopimuksessa tunnustettujen oikeuksien toteutuminen ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys. 27

Lapsivaikutusten arviointi on väline lasten edun selvittämiseen Lapsivaikutusten arvioinnilla selvitetään, miten päätös/toiminta voitaisiin toteuttaa lasten kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Lapsen etu tulee määrittää tapauskohtaisesti kyseessä olevien lasten tilanteen, olosuhteiden ja tarpeiden mukaisesti. Lapsen oikeuksien sopimuksessa turvatut oikeudet muodostavat perustan lapsivaikutusten arvioinnille. 28

Miten päätös vaikuttaa lasten oikeuksiin? Kuten lapsen oikeuteen kehitykseen syrjimättömyyteen (yhdenvertaisuusperiaate) esittää näkemyksensä ja saada näkemyksensä huomioon otetuksi terveyteen ja terveyspalveluihin koulutukseen riittävään elintasoon vapaa-aikaan, leikkiin ja harrastustoimintaan turvalliseen kasvuympäristöön ja suojeluun saada etunsa ensisijaisesti huomioon otetuksi ratkaisussa 29

Lapsiystävällisessä yhteiskunnassa (1) Arvostetaan lapsia ja lapsuutta arvostuksen tulee näkyä päätöksissä ja teoissa, ei vain puheissa Ymmärretään lapsuuden ainutkertainen merkitys ja lasten hyvinvoinnin ja kehityksen tarpeet Otetaan lasten oikeudet vakavasti YK:n lapsen oikeuksien sopimus lasten oikeuksien perustana Arvioidaan lapsivaikutukset ja asetetaan lapsen etu etusijalle lapsia koskevissa toimissa ja päätöksissä 30

Lapsiystävällisessä yhteiskunnassa (2) Tuetaan lasten ja nuorten osallisuutta lasten ja nuorten näkemyksiä kuullaan ja arvostetaan Investoidaan lapsiin ja nuoriin hyvinvointi rakentuu lapsuudessa lasten ja nuorten palvelut ja perheiden tuki ovat hyviä investointeja Edistetään lasten ja nuorten hyvinvointia Edistetään lasten ja nuorten yhdenvertaisuutta ja ehkäistään syrjintää 31

Lapsiystävällisessä yhteiskunnassa (3) Kavennetaan lapsuuden hyvinvointi- ja terveyseroja hyvinvointi- ja terveyserojen perusta muodostuu lapsuudessa, tärkeä muistaa sote-uudistuksessa Ehkäistään lasten ja nuorten ulkopuolisuutta ja yksinäisyyttä Arvostetaan ja tuetaan vanhemmuutta Riittävä perheiden ja vanhemmuuden tuki Helpotetaan työn ja perheen yhteensovittamista Joustavat perhevapaat ja perheystävälliset työpaikat 32

Iloa, riemua, ystäviä Innostavaa tekemistä Yhdessäoloa Vaikuttamista lapsen puolesta Voimaa arkeen MLL on tätä kaikkea ja paljon muuta! 33

Kiitos! Jos haluat auttaa Ryhdy kuukausilahjoittaksi Tule vapaaehtoiseksi Liity jäseneksi www.mll.fi/tue