HANHIKIVEN YDINVOIMA- MAAKUNTAKAAVA PYHÄJOKI - RAAHE Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 17.9.2009
1 MAAKUNTAKAAVAN SUUNNITTELUALUE JA VAIKUTUSALUE 3 2 MAAKUNNAN SUUNNITTELU 3 3 YDINVOIMAMAAKUNTAKAAVAN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 5 4 ALUEIDENKÄYTÖN SUUNNITTELUTILANNE 6 5 YDINVOIMALAITOKSEN KAAVOITUKSEN JA MUUN SUUNNITTELUN SEKÄ PÄÄTÖKSENTEON VAIHEET JA KYTKENNÄT, HANKKEEN AIKATAULU 10 6 MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 12 7 KANSAINVÄLINEN KUULEMINEN 15 8 OSALLISET 17 9 TIEDOTTAMINEN 17 10 PALAUTE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMASTA 19 11 YHTEYSTIEDOT 19 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen asiakirja, jossa esitetään suunnitelma kaavan laatimisessa noudatettavista osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista (MRL 63 ja 9 ). Lisäksi tässä OAS:ssa esitetään tietoja maakuntakaavan ja sen pohjana olevan hankkeen lähtökohdista ja tavoitteista. MITÄ SUUNNITELLAAN? Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntahallitus on 7.4.2008 päättänyt käynnistää maakuntakaavan muutoksen laatimisen Hanhikiven alueelle suunniteltua ydinvoimalaitosta varten Pyhäjoen kunnan, Raahen kaupungin ja Fennovoima Oy:n aloitteiden pohjalta. Fennovoima Oy selvittää ydinvoimalaitoksen sijoittamisen edellytyksiä myös Simossa ja Ruotsinpyhtäällä. Hanhikiven niemi sijoittuu pääosin Pyhäjoen kunnan ja osaksi Raahen kaupungin alueelle. Kaavoitusprosessi tulee käsittämään maakuntakaavan lisäksi molempien kuntien alueelle kohdentuvan osayleiskaavan ja ydinvoimalan varsinaisen laitosalueen käsittävän asemakaavan laadinnan. Pyhäjoen kunta ja Raahen kaupunki ovat kuuluttaneet yleiskaavojen ja asemakaavojen vireille tulosta 14.4.2008. Yleis- ja asemakaavat laaditaan maakuntakaavan ohella vuosien 2008-2010 aikana. Samanaikaisesti kaavoituksen kanssa on vireillä ydinvoimalahankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA), joka tuottaa tietoa hankkeen vaikutuksista. YVA-yhteysviranomaisena toimiva työ- ja elinkeinoministeriö on antanut lausuntonsa arviointiohjelmasta 7.5.2008. YVA-selostus on valmistunut lokakuussa 2008. TEM on antanut yhteysviranomaisen lausunnon 20.2.2009, ja siinä edellytettyjen lisäselvitysten valmistuttua käytössä ovat keskeiset tiedot kaavaehdotusten laatimiseksi.
1 MAAKUNTAKAAVAN SUUNNITTELUALUE JA VAIKUTUSALUE Hanhikiven alue sijoittuu Perämeren rannikolle Pyhäjoen kunnan ja Raahen kaupungin rajalle noin 20 km Raahen keskustasta lounaaseen ja noin 7 km Pyhäjoen keskustasta pohjoiseen. Suunnittelualueen lähin asutus on Parhalahden kylässä, lähin taajama on Pyhäjoen kuntakeskus. Hanhikiven alueen ydinvoimamaakuntakaavassa selvitetään yleispiirteisesti hankkeen maankäytölliset edellytykset, ja se käsittää suunnitellun ydinvoimalaitoksen alueen sekä siihen liittyvää ympäröivää aluetta. Kaavassa käsitellään myös suojavyöhykkeeseen, pelastustoimintaan ja turvallisuuteen liittyviä alueidenkäytöllisiä kysymyksiä. Lisäksi maakuntakaavassa osoitetaan ydinvoimalaitokselle johtava tieyhteys, satamatoiminnot sekä tarvittavien 110 kv ja 400 kv voimajohtojen yleispiirteinen sijainti. Maakuntakaavan suunnittelualue sisältää Hanhikiven alueella laadittavien kuntien osayleiskaavojen alueiden (alustava rajaus esitetty maakuntakaavakartalla sivulla 9) lisäksi ainakin voimajohtojen linjauksen nykyisestä 220 kv runkolinjasta laitosalueelle, vaihtoehtoiset voimajohdon yhteystarpeet nykyiselle 400 kv kantaverkolle, sekä uuden laivaväylän varauksen. Alueen laajuus ja maakuntakaavassa ratkaistavat asiat täsmentyvät suunnittelun edetessä. Voimassa oleva maakuntakaava on laadittu mittakaavaan 1: 250 000; ydinvoimamaakuntakaavan mittakaava täsmentyy työn aikana ja voi tarvittaessa olla tarkempi. Hankkeen välitön vaikutusalue käsittää Pyhäjoen ja Raahen sekä niihin rajoittuvat kunnat (Siikajoki, Vihanti, Kalajoki, Merijärvi, Oulainen, Alavieska). Hanke on valtakunnallisesti merkittävä ja sen välilliset vaikutukset voivat ulottua koko maakunnan alueelle, mahdollisesti laajemmallekin. Hanhikiven alueen sijainti, ydinvoimamaakuntakaavan alustava suunnittelualue ja välitön vaikutusalue 2 MAAKUNNAN SUUNNITTELU Maakunnan suunnitteluun kuuluvat maakuntasuunnitelma, alueiden käytön suunnittelua ohjaava maakuntakaava ja alueellinen kehittämisohjelma eli maakuntaohjelma. Pohjois-Pohjanmaan maakunnan suunnittelusta huolehtii Pohjois-Pohjanmaan liitto. Maakunnan suunnittelussa otetaan huomioon valtioneuvoston antamat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja alueiden kehittämisen tavoitteet. Maakuntakaava konkretisoi valtakunnalliset tavoitteet ja sovittaa ne yhteen maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa. Maakuntasuunnitelmalla ei ole oikeusvaikutuksia, mutta se on lähtökohtana muulle maakunnan suunnittelulle ja kehittämiselle. 2
Maakunnan suunnittelu, prosessikuvaus Maakuntasuunnitelma Maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan tavoiteltu kehitys. Maakuntasuunnitelma on hyvin yleispiirteinen pitkän tähtäyksen visio- ja strategiasuunnitelma, joka sisältää sekä toiminnallisen aluekehityksen että alueiden käytön periaatteet. Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2020 on hyväksytty maakuntavaltuustossa 2003. Siinä on esitetty maakunnan aluerakenteen periaatteena Oulun, Raahen, Koillismaan ja Oulun Eteläisen aluekeskuksiin perustuva, ns 1+3-malli. Maakuntasuunnitelmassa ei ole käsitelty ydinvoiman rakentamiseen liittyviä kysymyksiä. Uuden maakuntasuunnitelman 2030 laatiminen on käynnissä; se on tarkoitus hyväksyä maakuntavaltuustossa keväällä 2010. Muut maakunnalliset suunnitelmat ja strategiat Pohjois-Pohjanmaan energiastrategiassa (2007) päätavoite on alueen omien energiavarojen hyödyntäminen ja uusiutuvan energian osuuden kasvattaminen. Ydinvoiman mahdollisen lisärakentamisen on arvioitu vähentävän turpeella tuotettavan lauhdesähkön tarvetta. Maakuntakaava Maakuntakaava esitetään kartalla. Kaavaan kuuluvat myös kaavamerkinnät ja -määräykset. Lisäksi kaavaan liittyy selostus, jossa esitetään suunnitelman tavoitteet, ratkaisujen perusteet ja kuvaus sekä vaikutusten arviointi. Maakuntakaava voidaan laatia myös tiettyä alueidenkäyttömuotoa tai -muotoja tai hanketta, kuten ydinvoimalaitosta, koskevana ns. vaihemaakuntakaavana. 3
Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen. (MRL 25 ) Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista (MRL 32 ). Maakuntakaavan sisältövaatimukset (MRL 28 ): Maakuntakaavaa laadittaessa on valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet otettava huomioon. Kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä huomiota maakunnan oloista johtuviin erityisiin tarpeisiin Kaava on mahdollisuuksien mukaan yhteen sovitettava maakuntakaava-alueeseen rajoittuvien alueiden maakuntakaavoituksen kanssa. Luonnonsuojelulain 7 ja 77 :ssä tarkoitettujen luonnonsuojeluohjelmien ja - päätösten tulee olla ohjeena kaavaa laadittaessa. Kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityisesti huomiota: 1. maakunnan tarkoituksenmukaiseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen; 2. alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen; 3. ympäristön ja talouden kannalta kestäviin liikenteen ja teknisen huollon järjestelyihin; 4. vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön; 5. maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin; 6. maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen; sekä 7. virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen. Kaavaa laadittaessa on myös pidettävä silmällä alueiden käytön taloudellisuutta ja sitä, ettei maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle aiheudu kohtuutonta haittaa. Kaavaa laadittaessa on selvitettävä, kenen toteutettavaksi kaava ja sen edellyttämät toimenpiteet kuuluvat. Edellä mainitut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin maakuntakaavan tehtävä yleispiirteisenä kaavana edellyttää. 3 YDINVOIMAMAAKUNTAKAAVAN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Hanhikiven ydinvoimamaakuntakaavoituksen tarkoitus Ydinvoimalahankkeen tarkoituksena on varautua kasvavaan energiatarpeeseen ja vähentää Suomen riippuvuutta tuontisähköstä. Valtioneuvoston marraskuussa 2008 hyväksymässä pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa varaudutaan ydinvoiman lisärakentamiseen. Vaikka tavoitteena on energiankulutuksen kasvun hillitseminen, ennakoitu kasvu ja sähkön tuotannon omavaraisuustavoite edellyttävät vuoteen 2020 mennessä 4000 MW lisää voimalaitoskapasiteettia. Rakenteilla olevat voimalat huomioon ottaen uutta kapasiteettia tarvittaisiin 2000 MW eli yhden suuren ydinvoimalan verran. Energiateollisuus ry:n arvion mukaan mm. poistuvien laitosten korvaaminen aiheuttaa kuitenkin suuremman lisärakentamisen tarpeen, ja teollisuus on esittänyt jopa kolmea uutta ydinvoimalaa. Ydinvoimalan toteuttaminen edellyttää erityisen merkittävyytensä vuoksi sekä ylikunnallisten että maakunnallisten tavoitteiden lisäksi myös valtakunnallisten tavoitteiden yhteensovittamista. Hanhikiven maakuntakaavoituksen tehtävänä on: - tutkia sähköteholtaan noin 1 500 2 500 MW:n suuruisen ydinvoimalaitoksen alueidenkäytöllisiä edellytyksiä Hanhikiven alueella Pyhäjoella ja Raahessa - osoittaa yleispiirteisesti ydinvoimalaitoksen sijoittuminen alueelle. - osoittaa yleispiirteisesti voimalaitoksen toiminnalle välttämättömät voimajohtokäytävät sekä liikenneyhteyksien sijoittuminen alueelle - osoittaa ydinvoimalaitoksen toiminnan kannalta tarpeelliset suojavyöhykkeet - tarvittaessa ratkaista lisäksi alueen muuta maankäyttöä yhdyskuntarakenteen sekä luonto-, kulttuuri- ja maisema-arvojen kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla - tulkita aluetta ja hanketta koskevia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita - ohjata alueen yleis- ja asemakaavoitusta 4
Perustietoja ydinvoimalaitoksesta ja sen edellyttämästä infrastruktuurista - Ydinvoimalaitoksen alue, jossa on 1-2 ydinvoimalaitosyksikköä, on kooltaan noin 100 ha. - Ydinvoimalaitoksen rakennuksia ja rakentamisajan työmaatoimintoja varten tarvitaan vähintään 50 hehtaarin maa-alue. Lisäksi rakennetaan jäähdytysvesien otto- ja purkutunnelit. - Voimalaitoksen rakentaminen kestää arviolta vähintään kuusi vuotta ja edellyttää tilapäisen, yli tuhat majoituspaikkaa sisältävän majoitusalueen rakentamista, ellei alueelta ennestään löydy tarpeeksi majoituskapasiteettia. - Voimalaitosta ja sen rakentamista palvelevaa maaliikennettä varten on tarpeen rakentaa uusi tie Hanhikiven niemelle valtatieltä 8. - Tiestön ja reittien suunnittelussa otetaan huomioon tarvittavat evakuointireitit. - Voimala kytketään valtakunnan kantaverkkoon (kaksi tai useampia 400 kv voimajohtoja) ja lisäksi tarvitaan erillinen 110 kv voimalinja. - Uudelta voimalaitokselta rakennetaan voimajohtoyhteydet nykyisten Kokkolan ja Oulun välisten 220 kv ja 110 kv voimajohtojen yhteyteen rakennettavaan 400 kv johtoon. - Uusien lähiliitynnän voimajohtokäytävien pituus on n. 20 kilometriä ja johtoalueen leveys 100-150 metriä. - Rakentamisen aikana liikennemäärä on 1000 1500 ajon./vrk, joista 150 raskasta ajoneuvoa.. - Voimalaan tarvitaan lauttasatama, sillä yli 250-300 tonnin / yli 55 metriä pitkät kuljetukset edellyttävät merikuljetusta. - Merikuljetukset edellyttävät voimalaitosalueen satamaan noin 5,5 m syvyistä laivaväylää. - Ydinvoimalaitoksen elinkaari on noin 100 vuotta, johon sisältyy käyttöaika (noin 60 vuotta), ydinjätteen säilytys laitosalueella ennen loppusijoitusta (20-40 vuotta) ja purkamisvaihe. Rajoituksia laitosalueella ja ydinvoimalaitoksen vaikutusalueella Säteilyturvakeskus (STUK) on antanut ohjeet ydinvoimalaitoksen sijaintipaikkaa koskevista vaatimuksista (YVL 1.10, 11.7.2000), joiden mukaan Voimalaitosalue (noin 1 km säteellä voimalaitoksesta) määritellään alueeksi, jolla saa olla pääsääntöisesti vain voimalaitokseen liittyviä toimintoja. Kiinteä asutus on kielletty ja työntekijöiden majoitusta tai vapaa-ajan asutusta sallitaan vain erittäin rajoitetusti. Suojavyöhykkeellä (n. 5 km säteellä laitoksesta) ei saa sijoittaa tiheää asutusta, sairaaloita tai laitoksia, joissa käy tai oleskelee huomattavia ihmismääriä. Suojavyöhykkeelle ei myöskään tule sijoittaa sellaisia merkittäviä tuotannollisia toimintoja, joihin ydinvoimalaitoksen onnettomuus voisi vaikuttaa. Pysyvien asukkaiden määrä tulisi pitää pienempänä kuin 200. Loma-asutusta tai vapaa-ajan toimintaa voi tällä alueella olla enemmän, mikäli kyseiselle alueelle voidaan laatia asianmukainen pelastussuunnitelma. Sisäministeriön määräyskokoelman ohjeen VAL 1.1 mukaisesti on määritelty noin 20 km etäisyydelle ulottuva Varautumisalue,.. jolle viranomaisten on laadittava väestönsuojelua koskevat yksityiskohtaiset pelastussuunnitelmat Varautumisalueella ei saa sijaita sellaista väestömäärää eikä asutuskeskusta, joita koskevia pelastustoimenpiteitä ei voida toteuttaa tehokkaasti. Koska YVL 1.10 ohjetta laadittaessa on pidetty silmällä lähinnä nykyisten laitosten sijaintipaikkojen oloja, ei niitä sellaisenaan ole tarkoituksenmukaista soveltaa uusien laitospaikkojen suunnitteluun. Jotta esitetyistä säännöistä voidaan poiketa, on Säteilyturvakeskukselle esitettävä muu hyväksyttävä menettelytapa tai ratkaisu, jolla saavutetaan YVL-ohjeessa esitetty turvallisuustaso. Suunnittelussa ja viranomaistoiminnassa huomioon otettavat vyöhykkeet ydinvoimalaitoksen ympärillä on esitetty periaatekaaviona maakuntakaavakartan yhteydessä sivulla 9. STUK määrittelee suojavyöhykkeen laajuuden paikalliset olosuhteet huomioon ottaen. Yhtenäinen asutus, joka osittainkin ulottuu 5 km etäisyydelle voimalaitoksesta, luetaan kuuluvaksi kokonaan suojavyöhykemääräysten piiriin. 4 ALUEIDENKÄYTÖN SUUNNITTELUTILANNE Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston 2001 antamat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, jotka on tarkistettu 13.11.2008, 5
ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön ohjausjärjestelmää. Maakunnan suunnittelussa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet löytyvät kokonaisuudessaan sivuilta www.ymparisto.fi > maankäyttö ja rakentaminen > maankäytön suunnittelu > valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Tarkistetuissa tavoitteissa, jotka ovat tulleet voimaan 1.3.2009, painotetaan ilmastonmuutoksen hillitsemistä, energiansäästöä, sekä varautumista sään ääri-ilmiöihin ja tulviin. Hanhikiven ydinvoimalaitosalueen kaavoituksen kannalta olennaisimpia ovat lähinnä seuraavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (yleis- ja erityistavoitteet): Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu - Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. Alueidenkäytön suunnittelussa olemassa olevat tai odotettavissa olevat ympäristöhaitat ja poikkeukselliset luonnonolot tunnistetaan ja niiden vaikutuksia ehkäistään. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. - Haitallisia terveysvaikutuksia tai onnettomuusriskejä aiheuttavien toimintojen ja vaikutuksille herkkien toimintojen välille on jätettävä riittävän suuri etäisyys. Suuronnettomuusvaaraa aiheuttavat laitokset sekä vaarallisten aineiden kuljetusreitit ja niitä palvelevat kemikaaliratapihat on sijoitettava riittävän etäälle asuinalueista, yleisten toimintojen alueista ja luonnon kannalta herkistä alueista. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat - Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. - Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto - Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. - Maakuntakaavoituksessa on osoitettava ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävät voimajohtojen linjaukset siten, että niiden toteuttamismahdollisuudet säilyvät. Suunnittelussa on otettava huomioon sekä tarpeelliset uudet linjaukset että vanhojen verkostojen parantamisten ja laajentamisten tarpeet. Voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä. - Alueidenkäytössä on varmistettava ydinvoimaloiden edellyttämät suojavyöhykkeet sekä varauduttava ydinjätteen loppusijoitukseen. - Edellä mainittuja yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytössä ja alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja -alueet sekä maiseman erityispiirteet. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet - Maankohoamisrannikolla otetaan huomioon maankohoamisen taloudelliset ja ympäristölliset vaikutukset olemassa olevaa rakennetta uudistettaessa ja uutta suunniteltaessa...rakentamisen sijoittelussa turvataan maankohoamisrannikolle ominaisten luonnon kehityskulkujen alueellinen edustavuus. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 17.2.2005 ja tullut lainvoimaiseksi KHO:n päätöksen jälkeen 25.8.2006. Maakuntakaavassa Hanhikiven niemen alueella korostuvat luonto- ja kulttuuriarvot sekä virkistyskäytön kehittäminen. Suunnittelualuetta koskevat seuraavat merkinnät: KANSAINVÄLINEN KEHITTÄMISVYÖHYKE: PERÄMERENKAARI KAUPUNKI-MAASEUTU VUOROVAIKUTUSALUE (Raahen kaupunkiseutu) 6
MAASEUDUN KEHITTÄMISEN KOHDEALUE (mk-5 Pyhäjokilaakso) LUONNON MONIKÄYTTÖALUE (Pyhäjoen luontokohteet) VIHERYHTEYSTARVE KULTTUURIYMPÄRISTÖN TAI MAISEMAN VAALIMISEN KANNALTA VALTAKUNNALLISESTI TÄRKEÄ ALUE (Parhalahden vanha kalaranta) KULTTUURIYMPÄRISTÖN TAI MAISEMAN VAALIMISEN KANNALTA TÄRKEÄ ALUE (Parhalahden kylän kulttuuriympäristö) PERINNEMAISEMAKOHDE (Takaranta, Juholanrannan niitty, Maunuksen rantaniitty) VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄ MUINAISMUISTOKOHDE (Hanhikivi) NATURA 2000 VERKOSTOON KUULUVA TAI EHDOTETTU ALUE (Parhalahti Syölätinlahti - Heinikarinlampi) MAISEMAKALLIOALUE (Hanhikiven ja Halkokarin kallioalueet ja Kettukaaret-Mörönkallio) LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE (Hanhikiven niemi) KYLÄ (Parhalahti) TAAJAMATOIMINTOJEN ALUE (Pyhäjoki) TUULIVOIMALOIDEN ALUE (Maanahkiainen) LUONNONSUOJELUALUE (Parhalahti Syölätinlahti - Heinikarinlampi) LAIVAVÄYLÄ VENEVÄYLÄ PÄÄSÄHKÖJOHTO 400 kv ja 220 kv PÄÄSÄHKÖJOHTO 110 kv PÄÄSÄHKÖJOHDON YHTEYSTARVE Ydinvoimamaakuntakaavan suunnittelualuetta koskevat maakuntakaavamerkinnät, määräykset ja merkintöihin liittyvät aluekartat ovat Pohjois-Pohjanmaan liiton internet-sivulla kohdassa Maakunnan suunnittelu ja kehittäminen > Maakuntakaavoitus > Ydinvoimamaakuntakaava. Ydinvoimalahanketta varten laadittavan maakuntakaavan muutoksen yhteydessä selvitetään, miltä osin voimalaitos ja siihen liittyvät toiminnot ovat ristiriidassa voimassa olevan kaavan kanssa ja miltä osin kaavamerkinnät säilyvät. Sivulla 9 maakuntakaavakartan päälle on lisätty ydinvoimakaavan laatimiseen liittyvinä merkintöinä alustava suunnittelualueen rajaus, Säteilyturvakeskuksen ohjeen mukaiset suojavyöhykkeet periaatekaavioina ja Hanhikiven alueen osayleiskaavaluonnoksen rajaus 7
8
Yleis- ja asemakaavat Pyhäjoella on laadittu kunnan koko merenranta-alueen rantayleiskaavaa; kaava on hyväksytty marraskuussa 2008. Ydinvoimalahanke aiheutti rantayleiskaavan käsittelyyn muutoksia siten, että pohjoisin osa rantayleiskaavasta (Parhalahti) rajattiin pois ja alueelle käynnistettiin uusi osayleiskaava ydinvoimalaa varten. Parhalahden kyläalueella on voimassa 2001 hyväksytty oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Hanhikiven eteläpäässä on voimassa Mustaniemen ranta-asemakaava. Raahessa Hanhikiven niemen alueella on voimassa 1979 hyväksytty Raahen yleiskaava sekä Raahen eteläisen ranta-alueen rantayleiskaava (1979), jonka alueella ovat Tyvelänrannan ja Piitanan rantaasemakaavat. Rantayleiskaavan tarkistaminen aloitetaan vuonna 2009. Lähialueilla ovat oikeusvaikutukseton Piehingin osayleiskaava sekä toukokuussa 2009 hyväksytty Haapajoki Arkkukarin osayleiskaava. Raahen kultakaivoksen osayleiskaava on hyväksytty lokakuussa 2008; kultakaivoshankkeesta laadittu ympäristövaikutusten arviointi on valmistunut huhtikuussa 2008. 5 YDINVOIMALAITOKSEN KAAVOITUKSEN JA MUUN SUUNNITTELUN SEKÄ PÄÄTÖKSENTEON VAIHEET JA KYTKENNÄT, HANKKEEN AIKATAULU Ydinvoimalaitoksen suunnittelu-, päätös- ja lupaprosesseja 9
Ydinvoimalaitoksen toteutusaikataulu Ydinvoimalahanke edellyttää ydinenergialain mukaisen valtioneuvoston periaatepäätöksen, jonka eduskunta hyväksyy. Todennäköisesti useampia hakemuksia koskeva periaatepäätös tehtäneen vuonna 2010. Päätöksen jälkeen ydinvoimalaitoksen toteuttajayhtiö valitsee laitosalueen ja hakee ydinenergialain mukaista rakentamislupaa. Fennovoima Oy:n tavoitteena on aloittaa rakennustyöt valitulla laitosalueella vuonna 2012. Ennen ydinvoimalaitoksen tuotannon käynnistämistä laitokselle on haettava ydinenergialain mukaista käyttölupaa, ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa, MRL:n mukaisia rakennuslupia ja muita lupia. Fennovoiman tavoitteena on käynnistää ydinvoimalaitoksen tuotanto vuoteen 2020 mennessä. Maankäyttöön ja kaavoitukseen liittyvät tiedot valtioneuvoston päätösten yhteydessä Maakuntakaavan ja muiden kaavojen ei tarvitse olla vielä lainvoimaisia, kun haetaan periaatepäätöstä valtioneuvostolta. Ydinenergialain tarkoittamaan periaatepäätöshakemukseen on ydinenergia-asetuksen 23 ja 24 :n mukaan liitettävä mm. seuraavat asiakirjat: - selvitys ydinlaitoksen suunnitellun sijaintipaikan ja lähiympäristön asutuksesta ja muista toiminnoista sekä kaavoitusjärjestelyistä - arvio suunnitellun sijaintipaikan sopivuudesta tarkoitukseensa ja ydinlaitoksen sijoittamisesta aiheutuvista rajoituksista lähiympäristön maankäyttöön - YVA -lain mukaisesti laadittu arviointiselostus sekä selvitys suunnitteluperusteista, joita hakija aikoo noudattaa ympäristövahinkojen välttämiseksi ja ympäristörasituksen rajoittamiseksi. Ydinenergialain mukaiseen ydinvoimalaitoksen rakentamislupahakemukseen on liitettävä mm. seuraavat YEA:n 32 :ssä säädetyt sijaintipaikkaa koskevat selvitykset: - selvitys ydinlaitoksen suunnitellun sijaintipaikan ja sen lähiympäristön asutuksesta ja muista toiminnoista sekä kaavoitusjärjestelyistä - selvitys ydinlaitoksen ympäristövaikutuksista. Rakentamislupaa haettaessa laitosta varten tulee olla varattu alue asemakaavassa (YEL 19 ). Säteilyturvakeskus tekee rakentamis- ja käyttölupahakemuksista turvallisuusarviot. Turvallisuusselosteen tarkastuksessa ja turvallisuusarviossa kiinnitetään sijaintipaikkaa ja sen ympäristöä koskevissa osissa huomiota siihen, että seloste sisältää kattavat ja selkeät kuvaukset: - ympäristön maantieteellisistä olosuhteista ja vallitsevista sekä ennustetuista väestöjakautumista - maa- ja vesialueiden käytöstä sekä ympäristön elinkeinotoiminnasta - laitospaikan ilmastosta ja meteorologisista leviämisolosuhteista - laitospaikan ja sen ympäristön hydrologisista tekijöistä - laitospaikan ja sen ympäristön geologisista ja seismologisista olosuhteista. Hanhikiven ydinvoimalaitosalueen kaavoitus ja YVA-menettely, alustava aikataulu Fennovoima Oy on käynnistänyt 30.1.2008, ydinvoimalaitoksen sijoittamisen edellytyksiä selvittävän YVAmenettelyn Pyhäjoki - Raahen lisäksi myös Simossa, Kristiinankaupungissa ja Ruotsinpyhtäällä. Yhteysviranomaisena toimivan työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) lausunto YVA-ohjelmasta on annettu 7.5.2008. Laitosalueiden tekniset esisuunnitelmat ovat valmistuneet huhtikuussa 2008. Suunnittelua ja selvityksiä jatketaan Hanhikiven, Simon ja Ruotsinpyhtään alueilla. Ympäristövaikutusten arviointiselostus on valmistunut lokakuussa 2008 ja TEM:n lausunto siitä saadaan helmi-maaliskuussa 2009. Maakuntakaavan vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on tiedotettu ja OAS on ollut nähtävillä elokuussa 2008. Kaavojen valmistelu etenee teknisten, mm. tieyhteyksiä ja laitosalueen sijaintia sekä voimajohtoja koskevien suunnitelmien tarkentumisen myötä. Fingrid Oyj on laatinut selvityksen voimajohtoyhteyksistä syksyllä 2008, ja sitä on täydennetty kevään 2009 aikana. Kaavojen valmisteluaineiston MRA 30 mukainen esittely on yhdistetty marraskuussa 2008 ympäristövaikutusten arvioinnista pidettyihin yleisötilaisuuksiin. Maakuntakaavaluonnos on ollut nähtävillä tammikuussa 2009. Kun ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta on käytettävissä yhteysviranomaisen lausunto, voidaan maakuntakaavaehdotus laatia ja asettaa se nähtäville MRA 12 mukaisesti. Kaavaehdotuksesta järjestetään yleisötilaisuus nähtävilläolon aikana. Maakuntakaavan hyväksyy Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuusto, minkä jälkeen kaava saatetaan ympäristöministeriöön vahvistettavaksi. Samanaikaisesti valmisteltavat osayleiskaavat ja asemakaava voidaan hyväksyä kunnissa maakuntakaavan tultua voimaan vahvistuspäätöksen jälkeen. Maakuntakaavassa käsitellään yleispiirteisesti ydinvoimalaitoksen sijoittamisen maankäytölliset edellytykset. Osayleiskaavoissa 10
käsitellään Hanhikiven alueen maankäytön yleispiirteinen järjestäminen, ja asemakaavoissa laitostonttia koskevat seikat yksityiskohtaisesti.. Ydinvoimamaakuntakaavan työvaiheet ja alustava aikataulu Aloitus- ja tavoitevaihe - Kaavan laatimispäätös maakuntahallitus 7.4.2008 - Ohjausryhmän nimeäminen (MRL 27 ), maakuntahallitus 5.5.2008-1. viranomaisneuvottelu (OAS) 26.5.2008 - Kaavan vireilletulosta kuuluttaminen (MRL 63, MRA 30 ) 4.8.2008 - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä 4.8-27.8.2008 (maakuntahallitus 2.6.2008) - Lausunnot, mielipiteet, vastineet (maak.hall. 13.10.2008) / YVA:n käsittely: YVA-ohjelma nähtävillä 02-03/2008, lausunto maakuntahallitus 7.4.2008 YVA-yhteysviranomaisen (TEM) lausunto ohjelmasta 7.5.2008 Valmisteluvaihe - Selvitysten laatiminen YVA-osaselvitykset valmiit 08/2008 - Kaavan valmisteluaineisto nähtävillä 01/2009 YVA-selostus nähtävillä 11-12/2008, (lausunto (maak.hall. 12/2008) maak.hall. 12/2008) - Lausunnot, mielipiteet 02/2009 - Vastineet (maak.hall. 04/2009) YVA-yhteysviranomaisen lausunto arviointiselostuksesta 02/2009 Ehdotusvaihe - Työneuvottelu viranomaisten kanssa 05/2009 - Maakuntakaavaehdotus nähtävillä 09-10/2009 (MRA 12 ) (maak.hall. 08/2009) - Lausunnot, muistutukset 10/2009-2. viranomaisneuvottelu 11/2009 - Vastineet (maak.hall. 11/2009) Hyväksymis- ja vahvistamisvaihe - Maakuntakaavan hyväksyminen, maakuntavaltuusto 12/2009 - Vahvistaminen 10/2010, Ympäristöministeriö - Mahd. muutoksenhaku, KHO 11
6 MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vaikutusten selvittäminen kaavoituksessa Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. (MRL 9 ) Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :ssä tarkoitettuja kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset (MRA 1 ): 1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; 2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; 3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; 4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Maakuntakaavan vaihtoehdot Maakuntakaavaa laadittaessa tutkitaan ydinvoimalaitoksen sijoittamiseen liittyvinä vaihtoehtoisina ratkaisuina ainakin tarvittavien 400 kv voimajohtokäytävien linjausvaihtoehtoja. Muita mahdollisia ydinvoimalan sijaintipaikkoja maakunnan alueella kaavoituksen yhteydessä ei tarkastella. Ydinvoimalan ja vt 8 välisen tieyhteyden linjausvaihtoehdot selvitetään yleiskaavoituksessa, ja maakuntakaavassa osoitetaan yhteystarve. Koska Fennovoima Oy:n ydinvoimalahankkeessa on mukana kolme vaihtoehtoista sijaintipaikkaa Suomessa, sen toteutuminen Hanhikiven alueelle on epävarmaa. Voimayhtiön ratkaisujen lisäksi hankkeen toteutumisen ratkaisee ydinenergialain mukainen päätöksenteko valtioneuvoston tasolla, joten kaavoituksessa varaudutaan myös ns. 0-vaihtoehtoon. Lisäksi tarkastellaan ydinvoimalan rakentamisen vaikutusta maakuntakaavassa varattujen suurten tuulivoimapuistojen toteutumiseen ja toisaalta suurten energiahankkeiden aiheuttaman sähkön runkoverkon kapasiteetin lisäystarvetta. Ydinvoimalahankkeen lisäksi muita maakuntakaavan muutostarpeita Hanhikiven alueelle ei ole ilmennyt, mutta tarvittaessa tarkastellaan vaihtoehtoisia alueen kehittämishankkeita ja -suunnitelmia. Maakuntakaavassa arvioitavat vaikutukset Maakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa hyödynnetään soveltuvin osin Fennovoima Oy:n teettämiä ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteydessä laadittavia selvityksiä, voimajohtoja koskevia Fingrid Oy:n vaikutusselvityksiä sekä yleis- ja asemakaavojen yhteydessä laadittavia ja muita tarpeelliseksi todettavia selvityksiä. Ydinvoimalahankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (YVA) laaditaan pääosa maakuntakaavoituksessa tarvittavista vaikutusselvityksistä. Seuraavassa on lueteltu YVAmenettelyn yhteydessä laadittavia selvityksiä sekä niitä täydentäviä kaavoituksen yhteydessä laadittavia selvityksiä. Rakentamisen aikaiset vaikutukset - Rakentamisen aikaiset vaikutukset ovat merkittäviä, sillä ydinvoimalaitos on erittäin suuri ja pitkäkestoinen rakennustyömaa. - Laitosrakennusten, purkuputkien ym. rakentamisen vaikutukset -Meriväylän ruoppauksen vaikutukset. - Voimajohtojen rakentamisen häiriöt asutukselle ja elinkeinotoiminnalle. 12
- Rakentamisen aikaiset majoitus- yms. vaikutukset. Ilmanlaatuun ja ilmastoon kohdistuvat vaikutukset - Radioaktiivisten ja muiden ilmapäästöjen vaikutukset ympäristöön ja ihmisiin. Vesistövaikutukset - Jäähdytysvesien leviäminen, virtaukset sekä lämpökuorman vaikutukset purkualueen lähiympäristön lämpötiloihin ja jäätilanteeseen. - Jäähdytysvesien sisältämän lämmön hyötykäyttömahdollisuudet. - Voimalaitoksen käytön aikainen jätevesikuormitus ja radioaktiiviset päästöt mereen - Jäähdytys- ja jätevesien vaikutukset veden laatuun, biologiaan ja kalastoon, erityisesti vaelluskalakantoihin ja kalatalouteen. - Jäähdytysveden ottoimun vaikutuksia kalastoon ja niiden vähentämismahdollisuudet - Laitoksen vesihuollon järjestämisen vaihtoehdot ja niiden ympäristövaikutukset. Jätteiden ja sivutuotteiden sekä näiden käsittelyn vaikutukset - Ydinvoimalaitoksella syntyvien yhdyskuntajätteiden, ongelmajätteiden ja radioaktiivisten jätteiden määrä, laatu ja käsittely sekä näihin liittyvät ympäristövaikutukset. - Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen ympäristövaikutuksista tultaneen laatimaan erillinen YVA. Maa- ja kallioperään sekä pohjavesiin kohdistuvat vaikutukset - Vaikutukset laitosalueen maa- ja kallioperään arvioidaan alueen maastonmuotojen, maaperän laadun sekä laitoksen ja siihen liittyvien rakenteiden tarvitseman alueen ja maanalaisten osien mittasuhteiden perusteella. - Voimalaitoksen sijoittuminen pohjavesialueisiin nähden sekä pohjavesiin kohdistuvat mahdolliset riskit. Kasvillisuuteen, eläimiin ja luonnonsuojelukohteisiin kohdistuvat vaikutukset - Suunnitelluilla laitosalueilla, noin kilometrin säteellä voimalaitoksesta sekä suunnitelluilla liikenne- ja voimajohtoreiteillä tehdään tarvittavat luontokartoitukset vuonna 2008. - Hankkeen suorat ja epäsuorat vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön, myös vedenalaiseen meriluontoon, sekä luonnon monimuotoisuuteen ja vuorovaikutussuhteisiin. - Lisäksi arvioidaan vaikutukset alueiden muutto- ja pesimälinnustoon. - Arviointityössä selvitetään, heikentääkö hanke merkittävästi lähimpien Natura-alueiden suojelun perusteena olevia luonnonarvoja. Mikäli luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen Naturaarvioinnin tarve todetaan, laaditaan arvioinnit siten, että tulokset ovat käytettävissä maakuntakaavan ehdotusvaiheessa. Maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvat vaikutukset - Maisemavaikutukset arvioidaan perustuen hankkeesta tehtyihin suunnitelmiin, havainnekuviin, olemassa oleviin selvityksiin, maastokäynteihin sekä kartta- ja ilmakuvatarkasteluihin. 13
- Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja arkeologiseen kulttuuriperintöön, erityisesti alueella sijaitseviin valtakunnallisesti merkittäviin kohteisiin. Maankäyttöön ja aluerakenteeseen kohdistuvat vaikutukset - Maankäyttöön kohdistuvien vaikutusten tarkastelualue ulotetaan laitosalueen lisäksi myös suunniteltujen teiden ja voimajohtojen ympäristöön. - Maankäytön osalta ovat keskeisiä rajoitukset asumiseen tarkoitettujen alueiden kehittämisessä suojavyöhykkeen alueella sekä käyttöoikeuden rajoitukset voimajohtoalueella. - Alue- ja yhdyskuntarakenteelliset vaikutukset arvioidaan koko vaikutusalueelle (Raahen seutukunta ja muut naapurikunnat). Terveyteen, elinoloihin, viihtyvyyteen ja virkistykseen kohdistuvat vaikutukset - Vaikutukset ihmisten terveyteen, viihtyvyyteen ja elinoloihin muun muassa maankäytön muutosten, maisemavaikutusten, radioaktiivisten päästöjen aiheuttaman säteilyannoksen lisäyksen, vesistövaikutusten, liikennevaikutusten, liikenneturvallisuuden, työllisyysvaikutusten ja melun kannalta. - Mahdollisten onnettomuustilanteiden vaikutukset ja mahdollisuudet ottaa turvallisuusriskejä huomioon kaavoituksessa. Kaavoituksen yhteydessä tutkitaan mm. evakuointireittejä ja suojaaluetta koskevia määräystarpeita. - Voimalaitoksen vaikutuspiirin asukkaiden hankkeeseen suhtautumisen selvittämiseksi ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnin tueksi tehdään asukaskysely ja teemahaastatteluja sijaintipaikkakunnan ja naapurikuntien alueella. - Hankkeen ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointia palvelee YVA-seurantaryhmässä ja keskustelutilaisuuksissa tapahtuva vuorovaikutus sekä eri sidosryhmistä ja mediasta saatava tieto. - Vaikutukset virkistysmahdollisuuksiin, virkistysalueisiin ja viihtyvyyteen, mm. liikennemäärien muutokset ja vesistövaikutukset (esimerkiksi jäätilanne). - Meluvaikutuksia arvioidaan nykyisten ydinvoimalaitosalueiden lähiympäristöissä tehtyjen melumittausten tulosten, suunnittelutietojen, ympäristön melutasoa koskevien tietojen ja meluohjearvojen avulla. - Voimalaitoksen radioaktiivisten päästöjen aiheuttaman säteilyannoksen lisäys ympäristön asukkaille ja siitä aiheutuvat terveysvaikutukset ja -riskit. Vaikutukset alue- ja yhdyskuntatalouteen, energiatalouteen sekä työllisyyteen - Vaikutus alue- ja yhdyskuntatalouteen maakunta-, seutukunta- ja kuntatasolla - Hankkeen merkitys valtakunnan energiataloudelle. Vaikutukset kantaverkkoon. - Laitoksen rakentamisen ja käytön luomien välittömien ja välillisten työpaikkojen määrä seudulla. Vaikutukset elinkeinorakenteen kehitykseen. Liikennevaikutukset - Kuljetuksista aiheutuvat muutokset nykyisiin liikennemääriin sekä käytettävät liikennevälineet ja -reitit rakentamisaikana. Tarvittavat muutokset alueiden liikennejärjestelyihin ja niiden vaikutukset - Liikenteen meluvaikutukset ja vaikutukset viihtyvyyteen ja liikenneturvallisuuteen asutusalueille. 14
Poikkeus- ja onnettomuustilanteiden vaikutukset - Suunnitellun voimalaitoksen turvallisuussuunnittelun perusteet radioaktiivisten aineiden päästöjen rajoittamisen ja ympäristövaikutusten osalta esitetään YVA-selostuksessa. Myös arvio mahdollisuuksista täyttää voimassa olevat turvallisuusvaatimukset esitetään. - YVA-selostuksessa tarkastellaan poikkeustilanteiden ympäristövaikutuksia ydinvoimalaitokselle asetettaviin vaatimuksiin perustuen. Arvioinnin perusteena käytetään säteilyn terveydellisistä ja ympäristöllisistä vaikutuksista olemassa olevaa tutkimustietoa. Arvioinnissa otetaan huomioon myös mahdollisen öljyonnettomuuden ja poikkeuksellisten säätilanteiden vaikutukset sekä ilmastonmuutoksen ja terrorismin mahdolliset vaikutukset. YVAselostuksessa kuvataan myös niitä turvallisuusselvityksiä, joita tullaan tekemään ydinenergialain mukaista rakentamis- ja käyttölupaa sekä laitoksen muuta valvontaa varten. - YVA-selostuksessa tarkastellaan kuvitteellisena onnettomuustapauksena laitosalueelle kansainvälisen ydinonnettomuuksien luokitusasteikon 1-7 luokkaa 6 vastaavaa vakavaa onnettomuutta, jonka seurauksena ympäristöön vapautuu vakavan onnettomuuden raja-arvoa vastaava määrä radioaktiivisia aineita. Onnettomuustapauksen säteilyvaikutukset arvioidaan laitoksen ympäristössä 20 kilometrin säteellä välittömien säteilyvaikutusten arvioimiseksi sekä aina 1 000 kilometriin saakka kaukokulkeutumisen vaikutusten arvioimiseksi. Ydinvoimamaakuntakaavaan liittyviä selvityksiä ja suunnitelmia Fennovoima Oy on teettänyt hankkeen YVA:n yhteydessä seuraavia selvityksiä ja vaikutusarviointeja: - Kalasto- ja kalastusselvitykset ja vaikutusarvioinnit - Aluetaloudellisten vaikutusten arviointi - Asukaskysely ja teemahaastattelu (Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin pohjaksi) - Ydinvoimalavaihtoehtojen vesistövaikutusten ja voimatuotantoon vaikuttavien jäähdytysvesiratkaisujen laskenta - Luontoselvitys ja -vaikutusten arviointi - Maisemaselvitys ja -vaikutusten arviointi - Meluselvitys ja -vaikutusten arviointi - Metsäsukkessioselvitys - Natura-arviointi Lisäksi maakuntakaavaa laadittaessa ovat käytettävissä mm. seuraavat selvitykset: Pyhäjoen kunta: Raahen kaupunki: - Hanhikiven ydinvoimala-alueen kaavoja, merenrannikon rantayleiskaavaa ja Parhalahden osayleiskaavaa varten tehdyt selvitykset - Hanhikiven ydinvoimala-alueen kaavoja, Laivakankaan kultakaivoksen osayleiskaavaa (myös YVA) ja muita kaavoja varten tehdyt selvitykset Oulun kauppakamari, Raahen kauppakamariosasto: - Selvitys ydinvoimahankkeen aluetaloudellisista vaikutuksista Pohjois-Pohjanmaan liitto: - Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava ja sen pohjana olevat selvitykset - Pohjois-Pohjanmaa alueiden ja yhteistyön maakunta. Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2020, 2003 - Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelma 2007-2010 ja siihen sisältyvä ympäristöselostus - Pohjois-Pohjanmaan energiastrategia, 2007 15
Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus: - Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2006-2010 - Metsätaloudelliset ja luontoarvojen aluekartoitukset Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus: - Perämeri Life-projekti: Toimintasuunnitelma, Perämeren ympäristötietokanta - Pyhäjokivarren vesihuollon alueellinen yleissuunnitelma - Perinnemaisemien inventointi Pohjois-Pohjanmaalla Liikenne- ja viestintäministeriö: - Liikennepoliittinen selonteko, 2008 Merenkulkulaitos: Metsähallitus: Metsäkeskus Tapio: Museovirasto: Tiehallinto, Oulun tiepiiri: Ympäristöministeriö - Meri- ja sisävesiväylien kehittämisohjelma 2007-2016, 2006 - Metsätalouden ympäristöopas, 2004 - Luonnonsuojelualueiden hoidon ja käytön periaatteet, 2007 - Luonnonsuojelualueiden hoito- ja käyttösuunnitelmat, Raahen saaristo - METSO-ohjelma: Merestä metsäksi/ Pohjois-Pohjanmaa - Metsätalous kaavoitusalueilla, 2005 - Rakennettu kulttuuriympäristö, valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut ympäristöt 1993, - Maiseman muisti, valtakunnallisesti merkittävät muinaisjäännökset, 2001 - Vt 8 koskevat yleissuunnitelmat - Ohjeet suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista, 1998 - Natura 2000 -ohjelma (VNp 20.8.1998) - Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, 2001 - Kaavoitusohjeet ja - oppaat Valtioneuvosto: - Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia. Selonteko eduskunnalle 2008 7 KANSAINVÄLINEN KUULEMINEN Ydinvoimalaitoksen kaavoitusmenettelyssä sovelletaan suhteessa muihin valtioihin MRL 199 :ää. Maakunnan liiton tulee toimittaa ympäristöministeriölle ja alueelliselle ympäristökeskukselle ilmoitus kaavan vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja muut tarpeelliset tiedot (MRA 99 ). Ympäristöministeriö huolehtii ilmoitus- ja neuvottelumenettelyistä toisessa valtiossa. Menettelyt voivat tulla kysymykseen EU:n jäsenvaltioissa ja ETA-sopimuksen perusteella Norjassa. YM on ilmoittanut Fennovoiman ydinvoimahankkeen kaavoituksesta kahdeksalle valtiolle 21.10.2008 Norja, Viro ja Puola ovat ilmoittaneet osallistuvansa prosessiin ja niille toimitetaan kaava-asiakirjat. Myös hankkeen YVA:sta on käyty Espoon sopimuksen (1997) mukainen kansainvälinen kuuleminen. 8 OSALLISET Kaavoituksen osallisia ovat alueen maanomistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 ). 16
Hanhikiven ydinvoimamaakuntakaavan osalliset ja osallistuminen Osalliset Maanomistajat ja muut, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa: Metsähallitus, yksityiset maanomistajat, yhteismetsät, jakokunnat, muut kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat Osallistuminen Kommentit tavoitteista ja valmisteluaineistosta. Mielipiteet ja lausunnot kaavaluonnoksesta, muistutukset ja lausunnot kaavaehdotuksesta nähtävilläolon aikana sekä esittelytilaisuuksissa Kaavan vaikutusalueen ja koko maakunnan asukkaat, yritykset ja niiden työntekijät, laitokset ja niiden käyttäjät ja työntekijät, vesialueiden omistajat ja käyttäjät Viranomaiset: Pyhäjoen kunta, Raahen kaupunki, naapurikunnat, muut Pohjois-Pohjanmaan kunnat, Raahen seudun kehittämiskeskus, naapurimaakuntien liitot Kommentit tavoitteista ja valmisteluaineistosta. MRL:n mukaiset viranomaisneuvottelut valmistelu- ja ehdotusvaiheessa Työ- ja elinkeinoministeriö, muut ministeriöt, Ilmailuhallinto, Museovirasto, Tiehallinnon Oulun tiepiiri, Oulun lääninhallitus, Pohjois-Pohjanmaan museo, Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus, Kainuun TEkeskus kalatalous, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, Metsähallitus, Puolustusvoimat, merivartiosto ja muut valtion aluehallinnon viranomaiset, Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto, Säteilyturvakeskus (STUK), Jokilaaksojen pelastuslaitos, Merenkulkulaitos, Fingrid Oyj, Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: ProAgria, Metsäntutkimuslaitos, luonnonsuojelupiiri ja -yhdistykset, ammattiyhdistykset, elinkeinoelämän yhdistykset, Finavia, Vattenfall Oy ym. energiayhtiöt, metsänhoitoyhdistykset, museoja kotiseutuyhdistykset, riistanhoitoyhdistykset, kalastuskunnat, kylätoimikunnat ym. paikalliset yhdistykset Lausunnot luonnos- ja ehdotusvaiheessa, ministeriöiden lausunnot vahvistamisvaiheessa (YM pyytää) Muu viranomaisyhteistyö koko prosessin ajan Tarvittaessa neuvottelut eturyhmien kanssa Kommentit tavoitteista ja valmisteluaineistosta. Mielipiteet / lausunnot luonnosvaiheessa ja muistutukset/ lausunnot ehdotusvaiheessa 9 TIEDOTTAMINEN Maakuntakaavoituksen vaiheista, sisällöstä, yleisötilaisuuksista, luonnosten ja ehdotusten nähtävillä olosta sekä mahdollisuuksista mielipiteen esittämiseen tiedotetaan seuraavilla tavoilla: ilmoituksina, kuulutuksina, tiedotteina ja artikkeleina sanomalehdissä Pohjois-Pohjanmaan liiton, Pyhäjoen kunnan ja Raahen kaupungin internet-sivuilla (www.pohjois-pohjanmaa.fi, www.pyhajoki.fi ja www.raahe.fi). Maakuntakaavan valmisteluaineisto on kaavaprosessin ajan nähtävissä liiton internet-sivuilla alla olevassa www-osoitteessa, kohdassa Maakunnan suunnittelu ja kehittäminen > Maakuntakaavoitus > Ydinvoimamaakuntakaava. 17
Viralliset kuulutukset julkaistaan Pohjois-Pohjanmaan liiton ja sen jäsenkuntien ilmoitustauluilla sekä liiton käyttämissä ilmoituslehdissä: Kaleva, Raahen Seutu, Keskipohjanmaa, Kalajokilaakso, Pyhäjokiseutu, Siikajokilaakso, Koillissanomat. 10 PALAUTE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMASTA Osalliset voivat antaa palautetta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Pohjois-Pohjanmaan liittoon ilmoitettuna nähtävilläoloaikana ja sen jälkeenkin kaavoitusprosessin ajan, kaavaehdotuksen nähtävilläoloon saakka. Ajantasainen OAS on saatavissa Pohjois-Pohjanmaan liitosta sekä liiton internetsivuilta. 11 YHTEYSTIEDOT Ydinvoimamaakuntakaavan laatimisesta vastaa Pohjois-Pohjanmaan liitto (www.pohjois-pohjanmaa.fi), Kauppurienkatu 8 A, 90100 Oulu. puh. 08-3214000, fax 08-3214013. Sähköposti: maakuntakaava@pohjois-pohjanmaa.fi tai etunimi.sukunimi@pohjois-pohjanmaa.fi. Maakuntakaavoituksen vastuuhenkilöt: Suunnittelujohtaja Tuomo Palokangas (p. 08-3214023): Yleisjohto Kaavoituspäällikkö Olli Eskelinen (08-3214021): Kaavoitus, maankäyttöratkaisut Ympäristöpäällikkö Ismo Karhu (08-3214067): Vaikutusten arviointi, luonnonvarat ja luonnonympäristö Paikkatietopäällikkö Rauno Malinen (08-3214025): Paikkatiedot, kartta-aineisto, tilastot Yhdyskuntatekniikan päällikkö Erkki Partala (08-3214037): Yhdyskuntatekniset verkostot (energia, vesihuolto) Maankäyttöpäällikkö Eija Salmi (08-3214022): Kulttuuriympäristö Kaavoitustyötä ohjaa maakuntahallituksen asettama ohjausryhmä, johon kuuluvat - Pyhäjoen kunta: kh:n puheenjohtaja Matti Pahkala ja kunnaninsinööri Pirkko Tuuttila - Raahen kaupunki: tekn.lautakunnan puheenjohtaja Eero Siniluoto ja kaavoituspäällikkö Kaija Seppänen - Siikajoen kunta: kunnanjohtaja Kaisu Tuomi - Vihannin kunta: kh:n puheenjoht. Ari Ohinmaa - Merijärven kunta: tekn.johtaja Tauno Hiitola - Oulaisten kaupunki: kiinteistöinsinööri Tapio Takalo-Eskola - Pohjois-Pohjanmaan liitto: suunnittelujohtaja Tuomo Palokangas (ohjausryhmän puh.joht.), kaavoituspäällikkö Olli Eskelinen (siht.) Asiantuntijat: - Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus: luonnonsuojelupäällikkö Eero Kaakinen (varalla biologi Eero Laukkanen) - Tiehallinto, Oulun tiepiiri: liikennejärjestelmävastaava Risto Leppänen - Fennovoima Oy: rakentamisjohtaja Timo Kallio Ydinvoimalahankkeesta vastaa Fennovoima Oy (www.fennovoima.fi), Salmisaarenaukio 1, 00180 Helsinki, puh. 020 757 9200, fax 09 870 1818, sähköposti: info@fennovoima.fi, etunimi.sukunimi@fennovoima.fi Kansikuva: Hanhikiven niemi. Suunniteltu ydinvoimalan alue sijoittuu likimain kuvassa tummempana erottuvalle kallioiselle alueelle niemen kärjessä. Ilmakuva ja ydinvoimalan havainnekuva Fennovoima Oy, rantakallion kuva Olli Eskelinen, Pohjois-Pohjanmaan liitto. Takakannen kuva: Historiallisen Hanhikiven merkintöjä. Kuva Olli Eskelinen, Pohjois-Pohjanmaan liitto. 18
Pohjois-Pohjanmaan liitto Council of Oulu Region Kauppurienkatu 8 A 90100 OULU, Finland Puh./tel. +358 (0) 8 3214 000 Telefax +358 (0) 8 3214 013 info@pohjois-pohjanmaa.fi www.pohjois-pohjanmaa.fi