Sektorirajat ylittävä yhteistyö Pieksämäen malliin lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen 26.3.2014 Lahti

Samankaltaiset tiedostot
sivistysjohtaja Kari Koistinen nuorisosihteeri Seija Laitinen Mikkeli

Hiekanpään Elämänkaarihanke vauvasta vaariin. Kari Koistinen Asko Hankilanoja Seija Laitinen Veera Virtanen

NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY ITÄ-SUOMESSA

Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen

HIEKANPÄÄN ELÄMÄNKAARIKYLÄ. Sivistysjohtaja Kari Koistinen

Päätös valtion vastinrahoituksen Euroopan aluekehitysrahaston osarahoituksesta: Hiekanpään elämänkaarihanke, lisärahoitus ja jatkoaika

Mitä ne täällä tekee?

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu koskee kaikkia nuoria. Elise Virnes

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT KOTKAN-HAMINAN SEUDULLA

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Nuorisotakuu mikä muuttuu Järvenpään mallin myötä. Tuhti-seminaarin työpaja

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja

Avoin ammattiopisto. Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli

Ohjaamo ja ammatilliset pajat RASEKO

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Hiekkiksen hyvinvointityö. Pieksämäen kaupungin Huoltamo-hanke

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi Rovaniemi

Koko kaupunki tukemaan nuorten osallisuutta. 42. Valtakunnalliset kuntoutuspäivät Jari Lausvaara, koulutusjohtaja

OPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN KANSALLINEN FOORUMI Tilaisuuden avaus

Nuorisotakuun toteuttaminen

LAPE Etelä-Savo. Miten opiskeluhuolto nivoutuu uuteen SOTEmaakuntahallintoon?

OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus. Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa

TUETUT JA JOUSTAVAT OPINTOPOLUT MAASEUTUKUNNASSA. Tyrnävän kunta Piritta Pietilä-Litendahl, projektipäällikkö, FT OHRY

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen

Yhteiskunta-ja koulutustakuu. Seminaari /Projektipäällikkö Timo Kettunen

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Yritysyhteistyö uudistuneessa ammatillisessa koulutuksessa

Ohjausta kehittämään

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus

Digitaalinen palveluintegraatio ja henkilökohtainen hyvinvointisuunnitelma

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen

Valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Nuorisotakuun määritelmä

KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA. Päivi Pienmäki-Jylhä

Ammatillinen koulutus vahvempaa osaamista ja yksilöllistyviä koulutuspolkuja. Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 17.1.

Verkostot ja niiden merkitys nuorisotakuussa

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (7) Nuorisolautakunta Kepo/

Nuorten yhteiskuntatakuu Elise Virnes

Ennakkojaksot ja VALMA Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

LAPE-teesien taustamateriaali yhdyspintatyön varmistamiseksi. Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena

Tilaisuuden avaus. VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT , Helsinki, Messukeskus. Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Ohjaamot Etelä-Savossa. Valtakunnallinen Ohjaamo-viikko

OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE

Osakokonaisuuden toimijat

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

Koulun ja nuorisotyön yhteistyö. Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5.

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta

Hyvän ohjauksen kriteerityö

Euroopan unionin rakennerahastokauden jälkiä Pirkanmaalta

Tavoitteena nykyistä lapsi- ja perhelähtöisemmät, ennaltaehkäisevät ja vaikuttavat palvelut

Taloudellisia näkökulmia työpajatoimintaan. Jukka Ohtonen, sosiologi Puh

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI JA TYÖELÄMÄ- YHTEISTYÖ

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma

Kohti Ohjaamoa projekti

Oppimisvalmiuksien ja kielitaidon merkitys ammatillisen koulutuksen reformin toteutuksessa

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Nuorten tuki-hankkeen ydintavoite:

Nuorten ohjaus- ja palvelujärjestelmät Etelä-Savossa. Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Katja Komonen

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola

Uudistunut ammatillinen koulutus tarjoaa yrityksille monia mahdollisuuksia. 10 askelta onnistumiseen

Ohjaamo Helsinki. Tuloksia ja tulevaa. Sirkku Reponen projektipäällikkö

Opetus ja kulttuuri tulevaisuuden kunnassa. Keskustelutilaisuus Vaasa

Työpajatoiminta maakuntauudistuksessa Palveluintegraatiota parhaimmillaan

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Uusia tuulia uraohjauksessa. Yhdessä koulutustakuuseen

Hiekanpään elämänkaarikylä uudenlainen palvelukonsepti

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa

POP perusopetus paremmaksi

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (7) Opetuslautakunta OTJ/

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman seurannan tuloksia

Oppijan verkkopalvelu koulutuksen sähköinen sivistyskeskus Elinikäinen oppiminen Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

Nuorisotakuu Pasi Rentola

Lapin nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2015

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet

Syrjäytetty Nuori? Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman

Hankkeen rahoitus

Paremmat arjentaidot ja opintojen kautta töihin

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Transkriptio:

Sektorirajat ylittävä yhteistyö Pieksämäen malliin lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen 26.3.2014 Lahti

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2009-2013 Pieksämäellä on laadittu monialaisena yhteistyönä Lasten ja Nuorten Pieksämäki hyvinvointisuunnitelma vuosille 2009-2013. Suunnitelman laadinnasta vastaava työryhmä asetti hyvinvointisuunnitelman tavoitteeksi lasten ja nuorten kasvu- ja elinolojen nykytilan kirjaamisen sekä palvelujen ja monialaisen yhteistyön kehittämisen Pieksämäellä. Tavoitteena oli myös löytää monialainen yli hallinnonrajat ylittävä yhteinen tahtotila lasten ja nuorten palveluiden kehittämisessä Pieksämäellä. Työryhmä halusi lisätä myös päättäjien ymmärrystä niin ehkäisevän työn merkityksestä kuin sen resursoinnin tärkeydestä. Niin suunnittelun kuin suunnitelman tavoitteena oli laatia työkalu, jonka avulla kehitetään ja uudistetaan organisaatioita, johtamisrakennetta, monialaista yhteistyötä sekä palveluprosesseja Pieksämäellä. Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2009-2013 pitää sisällään Pieksämäen lapsi ja nuorisopoliittisen kehittämissuunnitelman, lastensuojelulain 12 vaatiman lastensuojelusuunnitelman sekä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman vaatiman suunnitelman.

Pieksämäen nuorisotoimi Etsivä & sairaanhoitaja - oppilaitosyhteistyö, yhteiset päivystykset - jalkautuva työ, kotikäynnit - verkostoyhteistyö - niveltyö - pienryhmätoiminta Erityisnuorisotyö & sairaanhoitaja - tukinuoret - ehkäiseväpäihdetyö (Viisari) Etsivä & nuorten työpaja - vastaanotot pajalla säännöllisesti - palveluohjaus - jalkautuva työ - niveltyö (saattaen vaihtaen) - keskeytys ja huoli-ilmoitukset - oppilaslaitosyhteistyö - pienryhmätoiminta nuorisoasema Pientareella (Kässäklubi ja liikuntaryhmä) - kouluvierailut - moniammatillinen tiimityö Erityisnuorisotyö & nuorten työpaja - tukinuoret - niveltyö NUORI 16-29-vuotias Nuorten työpaja POTKU Nuorten työpaja & sairaanhoitaja - Vastaanotot Päihdearviot - Seulat - Yksilökeskustelut, psykosos. tuki - hoitoonohjaukset - Pienryhmätoiminta nuorisoasema Pientareella (Kässäklubi ja liikuntaryhmä) - Jalkautuva työ - Kouluvierailut - Moniammatillinen tiimityö Nuorten mielenterveys-, kriisi-, päihdesairaanhoitaja

Väestöennuste Pieksämäellä Väestöennusteen mukaan vuosien 2013 2020 aikana lasten ja nuorten sekä työikäisten määrä vähenee merkittävästi ja yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa: 0 19-vuotiaiden määrä vähenee 12,8 prosenttia ja 20 64-vuotiaiden määrä vähenee 18,3 prosenttia. Yli 75-uotiaiden määrä kasvaa 19,2 prosenttia. Ennusteen mukaan kaupungin väestöstä vuonna 2020 on alle 20-vuotiaita lapsia ja nuoria 17,5 prosenttia. Työikäisen väestön (20 54-vuotiaat) osuus on 48,7 prosenttia ja yli 65-vuotiaita on joka kolmas (33,8 prosenttia) Samanaikaisesti Pieksämäellä eletään koulutuselämän murrosta. Peruskoululaisten määrän odotetaan laskevan Pieksämäellä vuosina 2009 2020 noin 400 oppilaalla. Myös 2.asteen ja korkeakoulujen suhteen on tiedossa muutoksia. Diak Idän Pieksämäen yksikkö on siirtynyt monimuoto-opetukseen ja Partaharjun opiston vapaa-ajan- ja nuoriso-ohjaajankoulutus on integroitunut Seurakuntaopistoon ja muuttanut Seurakuntaopiston tiloihin. Mikkelin ammattikorkeakoulun metsäopetuksen Pieksämäen toimipisteen toiminta on lakkautettu ja siirretty Mikkeliin, Etelä-Savon ammattioppilaitoksen Pieksämäen toimipisteen tilat alkavat olla remontin tarpeessa ja seudun pieni lukiokin taistelee toiminnassaan jatkuvasti laskevien oppilasmäärien kanssa. Tarvitaan suurempia ja rohkeampia linjamuutoksia sekä uusia innovaatioita Pieksämäen koulujen ja koulutuksen tulevaisuuden suhteen.

Tulevaisuuden haasteet Pieksämäellä Yhteiskunnallisista muutoksista johtuen niin kunnallinen opetustyö kuin ammatillinen sekä ammattikorkeakoulutuskin ovat kaikki uudistumisen ja uudelleen organisoitumisen prosessissa. Keskeisin kehittämistehtävä niin perusopetuksen, ammatillisen kuin ammattikorkea-opetuksenkin toimialoilla on se, että miten työ tulisi organisoida ja toteuttaa, jotta työn kohteena olevat nuoret voisivat paremmin, ja työ olisi kustannustehokasta. Yksi vakavimmista ongelmista on nuorten opintopolkujen keskeytyminen, nuorisotyöttömyys, pirstaleiset työurat ja siitä mahdollisesti aiheutuva syrjäytyminen. Miten vastata haasteisiin?

Hiekanpään elämänkaarihanke 1.2.2013-28.2.2014 Päätös hankkeen osalta tuli 7.1.2013 ( 146 512 euroa) josta omarahoitusosuus 43 953 euroa ( 30%) Hankkeen käynnistyminen ja toimintamallin kehittäminen yhteistyössä yhteistyökumppaneiden kanssa helmikuu 2013 -> 28.2.2014 Jatkohanke ajalle 1.3 30.9.2014 ( n. 30 000 euroa) Elämänkaariajattelun keskeinen tavoite on edistää niiden toimijoiden välistä yhteistyötä, jotka työskentelevät samankaltaisten tehtävien parissa ja näin hyötyvät eniten tiivistä yhteistyöstä puhutaan ns. keskinäisistä synergiaeduista. Hyvin toimiva yhteistyö parantaa palvelutoiminnan vaikuttavuutta - eli kuntalainen saa parhaimman mahdollisen palvelun. Samalla alueella toimivat voivat tehokkaammin huolehtia, että väestöryhmälle tarkoitetut palvelut toimivat kokonaisuutena niin kuin pitää ja voivat ohjata voimavaroja ja kehitystyötä sen mukaan mikä parantaa väestöryhmän palvelutarpeita. Hankkeen tuloksena syntyy tila- ja oppimisympäristösuunnitelma Hiekanpään elämänkaarikampukselle. Ideana on eri sukupolvet ja erilaiset ihmiset ja toimijat kohtaavat ja rakentavat yhdessä inhimillisempää ja vuorovaikutuksellista henkistä ja fyysistä toimintakampusta.

Hiekanpään kyläyhteisö Opetus Kasvatus Elämänkaarihoiva (lapsuus, nuoruus, aikuisuus, vanhuus) Sukupolvien ja erilaisten ihmisten kohtaaminen Välittäminen, hyvinvointi, viihtyvyys Terveysliikunta Luonto

Hiekanpään alue Koulutuskeskus Agricola Lapsi- ja perhepalvelukeskus Ruusu Koivurannan palvelukeskus DIAK Yläkoulu Bovallius erityisammatti opisto Vanhusten palveluyksikkö Attendo

Hiekanpään Elämänkaarikampus rakentuu 2016 Yläkoulu 2014

Hiekanpään Elämänkaarikampus rakentuu 2016 2014

Hiekanpää 2016 2014

Tavoitteet Uudenlainen, yhteisöllisyyttä lisäävä ja sukupolvirajoja rikkova oppimisympäristö Läpi elämänpolun jatkuva, eri ikäluokkien kohtaamisesta syntyvä informaali oppiminen Uudenlaiset pedagogia-lähtöiset tilajärjestelyt, tulevaisuusorientoituneet oppimisympäristöt ja palvelujärjestelmät (tila- ja oppimisympäristösuunnitelma)

Hiekanpään yläkoulu PARTAHARJUN Lapsi- ja perhepalvel ukeskus Ruusu Vuoropäiväkoti Vanhusten palvelukoti DIAK- AMMATTI KORKEAKOULU OPISTO Nuorisotyö eräopetus ETELÄ- SAVON AMMATTIOP PILAITOS LUKIO SEURAKUNTAOPISTO JA KOIVURANNAN HOIVAYKSIKKÖ ELÄMÄNKAARIKAMPUS Yhteistyö Yhdessä vahvempia

HANKKEEN KESKEISET SISÄLLÖT: TURVALLISUUS Turvallisuussuunnitelma OPPILASHUOLTO Oppilaan ja opiskelijan tuki Kokonaissuunnitelma OPETUKSEN TYÖELÄMÄKESKEISYYS Virtuaaliluokat, seinätön opetus Joustava perusopetus = JOPO, Kehittämissuunnitelma KOULUNUORISOTYÖ Nuorisokasvatus (koulussa, koulun ulkopuolella) Etsivä nuorisotyö, nuorisotakuu, syrjäytymisen ehkäisy Nuorten työpaja, nuorisoasematoiminta Lasten ja nuorten HYVINVOINTI maahanmuuttajat SÄHKÖINEN ASIOINTI JA TILANVARAUS Uudet ja modernit OPPIMISYMPÄRISTÖT Tila- ja oppimisympäristösuunnitelma Lasten, nuorten ja kaupunkilaisten OSALLISTAMINEN KAMPUKSEN YHTEISTOIMINNOT Kuljetukset, liikennöinti, logistiikka, ruokahuolto, siivouspalvelut, jätehuolto SOSIAALIPEDAGOGIA Kehitetään kilpailukykyisiä ja vetovoimaisia innovaatio- ja oppimisympäristöjä yhdessä verkoston kanssa sekä lisätään oppilaitosten tutkimus- ja kehittämistoimintaa ja yhteistyötä LIIKUNTAPUISTO Harrastustoiminta, lähiliikunta

Jatkohanke 2014-2017: KESKEISET TAVOITTEET: 1. Tavoitteena on luoda elämänkaariajattelua vastaavat palvelut Hiekanpäähän, jotka edistävät opiskelijoiden tutkintojen läpäisyastetta, vahvistavat nuorten työllisyysmahdollisuuksia ja työllisyysastetta maakunnassa sekä vastataan nuorisotakuun haasteisiin Pieksämäellä.. 2. Kehitetään ja vahvistetaan koulutuksesta koulutukseen tai työelämään siirtymistä tukevia menetelmiä ja palveluita sekä koulutuksen ja työelämän vuorovaikutusta mm. oppisopimus-koulutuksella ja opiskelijoiden työelämävalmiuksia parantamalla. Kehitetään yrittäjien kanssa ammatillisen koulutuksen ja oppisopimuksen rinnalle Pieksämäen malli koulutussopimuksesta. Koulutussopimus olisi nuoren, yrittäjän ja koulutuksen järjestäjän välinen sopimus työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ammatillisessa perustutkinnossa. Vastataan nuorten yhteiskuntatakuun asettamiin kysymyksiin kehittämällä Pieksämäen kaupungin oma, ketään ei jätetä malli, jolla taataan jatkopaikkamahdollisuus jokaiselle peruskoulunsa päättävälle nuorelle.

3. Kehitetään ja mallinnetaan matalankynnyksen palveluja (etsivä nuorisotyö, nuorten työpaja, valmentava opetus, yhteinen oppilashuolto peruskoulusta ammatillisen opiskelun päättymiseen jne.) elämänkaarikampukselle jotka tukevat nuorten opintopolkuja yhdessä monialaisen verkoston kanssa ennaltaehkäisevästi. Kehitetään mallinnusta peruskoulun Jopotoiminnasta toisen asteen ammatilliseen opiskeluun.

Tulevaisuuden visio Hiekanpään elämänkaarikeskus on ainutlaatuinen kokonaisuus niin valtakunnallisella kuin jopa kansainväliselläkin tasolla. Alueella korostuu elinikäisen sivistyksen prosessimainen ajattelumalli ja sen toimijat ja yksiköt ovat asennoituneita jatkuvaan uudelleen orientoitumiseen, jolloin toiminta vastaa myös Pieksämäen kaupungin strategiatyön tavoitteisiin. Vuoden 2017 loppuun mennessä kaupunkiin on kehitetty ja luotu oma malli, jolla vastataan nuorten yhteiskuntatakuuseen liittyviin kysymyksiin sekä tulevaisuuden alue- ja koulutuspoliittisiin haasteisiin. Hiekanpään alueen eri toimijat ovat tiiviissä yhteistyössä työelämän ja yritys- ja innovaatiotoiminnan kanssa vastaten näin alueen toisen asteen opiskelijoiden sekä työelämän tarpeisiin nyt ja tulevaisuudessa. Pieksämäen kaupungista on rakentunut niin maakunnallisesti kuin valtakunnallisestikin arvostettu sivistyskaupunki