Valutuotanto Suomessa vuonna 2016 Valun käytön seminaari 30.-31.3.2017 31.3.2017 Valutuoteteollisuus 2
Valun käytön seminaari 30.3.-31.3.2017 VALUTUOTANTO (tonnit) SUOMESSA, valurauta ja teräs 160000 GJL GJS GS Yht. 140000 10 Tonnia 100000 80000 60000 40000 0 0 84 86 88 1990 92 94 96 98 02 04 06 08 2010 12 14 16 31.3.2017 Teknologiateollisuus 3
Valun käytön seminaari 30.3.-31.3.2017 VALUJEN VIENTI SUOMESTA, valurauta ja teräs 60000 GJL GJS GS Yht. 50000 40000 Tonnia 30000 0 10000 0 1990 92 94 96 98 02 04 06 08 2010 12 14 16 31.3.2017 Teknologiateollisuus 4
Valun käytön seminaari 30.3.-31.3.2017 KEVYTMETALLIVALUTUOTANTO, alumiiniseokset 14000 Hiekka- ja kokillivalu Painevalu Yht. 1 10000 Tonnia 8000 6000 4000 0 1990 91 92 93 94 1995 96 97 98 99 01 02 03 04 2005 06 07 08 09 2010 11 12 13 14 15 16 31.3.2017 Teknologiateollisuus 5
Valun käytön seminaari 30.3.-31.3.2017 KUPARISEOSVALUTUOTANTO (tonnia) 6000 Pronssit Messinki Painevalu Yht. 5000 4000 Tonnia 3000 1000 0 1990 91 92 93 94 1995 96 97 98 99 01 02 03 04 2005 06 07 08 09 2010 11 12 13 14 2015 16 31.3.2017 Teknologiateollisuus 6
Valun käytön seminaari 30.3.-31.3.2017 VALIMOIDEN HENKILÖSTÖ SUOMESSA, vuoden lopussa GJ GS MET Yht. 4000 3500 3000 2500 1500 1000 500 0 1990 92 94 96 98 02 04 06 08 2010 12 14 16 31.3.2017 Teknologiateollisuus 7
Valun käytön seminaari 30.3.-31.3.2017 VALIMOIDEN TUOTANNON ARVO, 1991-2016 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0-91 -92-93 -94-95 -96-97 -98-99 -01-02 -03-04 -05-06 -07-08 -09 2010 11 12 13 14 15 16 M Sinkkivalut Kevytmetallivalut Kuparimetallivalut GS GJS GJL 31.3.2017 Teknologiateollisuus 8
Valun käytön seminaari 30.3.-31.3.2017 Valutuotanto Suomessa vuonna 2016, yhteenveto Valurautojen (GJL ja GJS) tuotanto lisääntyi hieman, mutta teräsvalujen tuotanto pieneni huomattavasti, liki 30 % vuoteen 2015 verraten. Alumiiniseosten osalta tuotanto pysyi vuoden 2015 tasolla. Kupariseosten osalta tuotanto romahti yli 40 %:lla. Valujen vienti kasvoi rauta- ja teräsvalujen osalta noin 20 %. Valimoiden henkilöstömäärä jatkoi vähenemistään 152 henkilöllä eli noin 9 %:lla. Valutuotannon arvo pieneni 12 %:lla ollen nyt yhteensä 216 M. Vuoden 2017 ensimmäisen kvartaalin osalta myös valimoiden tuotantoluvuissa on selvää piristymistä. 9 31.3.2017 Teknologiateollisuus
Suomalaiset valimot valunkäyttäjien silmin Yhteenvetoa aiemmistatutkimuksista Prof. Juhani Orkas 31.3.2017
Suomalaiset valimot valunkäyttäjien silmin Osavalmistajia, joskus komponenttitoimittajia Yleisvalimoita Osa valimoista kilpailukykyisiä Euroopan mittakaavalla Palvelu ei vastaa asiakkaan tarpeita pitkät toimitusajat valimot eivät ole aktiivisia asiakkaan suuntaan odotetaan asiakkaan tarjouspyyntöä myöhässä olevista toimituksista ei tiedoteta Maailmalta saa valuja halvemmalla mutta ostetaan silti Suomesta koska arvostetaan läheisyyttä, joustavuutta ja (suunnittelu)yhteistyötä 31.3.2017 11
Huomioita valuntoimittajan valinnasta Valimon referenssit tärkeässä roolissa Ympäristö- ja laatujärjestelmät eivät ratkaisevia toimittajan valinnassa Merkittävä ostovolyymi antaa neuvotteluvoimaa ja paremman palvelun Hankintojen keskittäminen valitulle toimittajalle Raha ratkaisee etenkin uuden toimittajan kanssa Jokainen uusi valutuote kilpailutetaan Pyrkimys pitkäaikaiseen yhteistyöhön Aloituskustannusten kuoletus Uuden valimon sisäänajaminen kallista ja vie kauan 31.3.2017 12
Asiakkaiden kokemuksia suomalaisista valimoista, miinukset - Toimitusongelmia: kapasiteetin puute ja myöhästymiset - Korkea hintataso - Pienet volyymit ja protovalut eivät kiinnosta valimoita - Joustavuuden puute - Epäsuorat kustannukset jätetään asiakkaan maksettavaksi - Eivät ole valmiita rakentamaan erikoislinjastoja - Valimot hyväksyneet ollaan aina oltu myöhässä - Oman kapasiteetin hallinta heikkoa - Valimot eivät tarjoa koneistusta kilpailukykyiseen hintaan - Oikean partnerin valinta alkuvaiheessa haasteellista - Uuden yrityksen vaikea päästä asiakkaaksi korkeasuhdanteen aikana 31.3.2017 13
Asiakkaiden kokemuksia suomalaisista valimoista, plussat + Suunnitteluyhteistyö + Tekninen osaaminen + Joustavuus + Helppo olla yhteydessä läpi koko organisaation + Suomalaisten kanssa kehitetään tuotetta, muiden kanssa ratkotaan ongelmia + Toimitukset tarvittaessa päivittäin + 3D-mallin hyödyntäminen ketjussa + Protovalujen saatavuus ja nopeat toimitusajat + Tuotemuutosten hallinta 31.3.2017 14
Tuoreen väitöstutkimuksen löydökset Esitarkastuksessa olevan Tanja Saarelaisen väitöstutkimuksen Analysis and development of value creation in foundry-related value networks päälöydökset ovat: Digitaalisten työkalujen käyttö ei ole optimaalista Valimon ja valunkäyttäjän välinen kommunikaatio on puutteellista. Hinta on yhä pääkriteeri toimittajan valinnassa. Suomalaisen valimon edut eli tuotekehitysyhteistyö ja joustavuus ei paina vaakakupissa riittävästi. Valunhankinta on yhä lähellä perinteistä alihankintaa. Todellisia yritysten välisiä kumppanuuksia/partnershippejä on todella vähän. Valimot eivät ole pystyneet kehittämään omaa palveluliiketoimintaansa siten, että esim. suunnitteluyhteistyö olisi businesta. Valimoiden pitäisi investoida lisää suunnitteluosaamiseensa ja -kapasiteettiin. Johtopäätös väitöstyössä: Suomalaisten valimoiden pitää keskittyä hyödyntämään läheisyys omiin asiakkaisiinsa, kehittämään tuotekehitysyhteistyötä ja joustavuutta sekä pyrkiä riittävän lyhyisiin toimitusaikoihin hintakilpailun sijaan. 31.3.2017 15