Metallien jalostuksen rakennekatsaus. heinäkuu 2015

Transkriptio

1 Metallien jalostuksen rakennekatsaus heinäkuu 215 TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY / THE FEDERATION OF FINNISH TECHNOLOGY INDUSTRIES METALLINJALOSTAJAT RY / ASSOCIATION OF FINNISH STEEL AND METAL PRODUCERS Postiosoite Käyntiosoite Puhelin (vaihde) Faksi Internet Postal Address Visiting Address Tel. (switchboard) Facsimile PL/P.O. Box 1 Eteläranta FI-313 Helsinki FI-13 Helsinki

2 Metallien jalostus tuo Suomeen joka kahdeksannen vientieuron Metallien jalostuksen osuus Suomen viennistä on edelleen erittäin korkealla tasolla ankarasta hintakilpailusta huolimatta. Yrityksissä on pystytty vaikeasta markkinatilanteesta huolimatta parantamaan tuottavuutta roimasti viime vuosien aikana. Metallien jalostus on edelleen Suomen teollista selkärankaa. Sen osuus koko Suomen tavaraviennistä oli vuonna 214 peräti 12 prosenttia. Noin joka kahdeksas vientieuro tuli metallien jalostuksen tuotteista. Ala on yksi merkittävimmistä nettovientialoista Suomessa nettoviennin ollessa lähes 2,4 miljardia euroa vuonna 214. Jos metallimalmien tuontia ei huomioida, oli alan nettovienti lähes neljä miljardia euroa vuonna 214. Metallien jalostuksen liikevaihto Suomessa vuonna 214 oli 9,8 miljardia euroa. Alkuvuonna 215 tuotantomäärät ovat olleet edellisten vuosien tasolla. Globaalin talouden elpyminen ja Euroopan hitaasti paraneva tilanne luovat toiveita tuotantomäärien ja liikevaihdon kasvusta. Vaikeista ajoista huolimatta yritykset ovat kyenneet parantamaan tuottavuuttaan melko voimakkaasti erityisesti jalostusarvon kasvattamisen myötä. Alan tuottavuus on parantunut viimeisen kolmen vuoden aikana yli 1 % vuosivauhdilla. Huolimatta yritysten oikeista toimista tuottavuuden parantamiseksi, on toimintaympäristön kilpailukykyiseksi saattamisessa vielä tehtävää. Parhaillaan meneillään oleva päästökauppadirektiivin uudistaminen tulee varmuudella vaikuttamaan suomalaisten metallinjalostusyritysten kilpailukykyyn ja kustannuksiin. Komissiosta tihkuneet tiedot päästöoikeuksien vähentämisestä ja raja-arvojen kiristämisestä lisäävät yritysten kuluja, joten esityksen jatkokäsittelyyn tarvitaan vahva teollisuusmyönteinen vire. Päästökaupasta syntyvät ylimääräiset suorat ja epäsuorat kustannukset on torjuttava kunnes maailmanlaajuinen tasapuoliset kilpailuolosuhteet takaava ilmastosopimus on tullut voimaan, painottaa Metallinjalostajat ry:n toimitusjohtaja Kimmo Järvinen. - Valtioneuvoston ohjeistus sähkön siirtokapasiteetin ja ydinvoiman lisäämisestä ovat juuri sellaisia toimia joilla Suomi saadaan nousuun, Järvinen jatkaa. Hallitusohjelman kirjaus teollisuuden kansainvälisen kilpailukyvyn turvaamisesta ja linjaus kompensoida teollisuudelle päästökaupasta aiheutuvia kustannuksia on positiivinen signaali energiavaltaiselle teollisuudelle. Kompensaatio vahvistaa osaltaan suomalaisen vientiteollisuuden toimintaedellytyksiä, ja se on tärkeää saada Suomessa täysimääräisenä käyttöön mahdollisimman pian. - Nyt jos koskaan Suomen on perusteltua ottaa käyttöön myös EU:n hyväksymä päästökauppakompensaatio, kuten keskeinen kilpailijamme Saksa on jo päättänyt, muistuttaa Järvinen. Metallien jalostus on Suomessa korkean osaamisen ala. Uuteen huippuosaamiseen on tärkeää investoida. Metallinjalostajat ovat havainneet metallituotteet ja koneenrakennus -alueen yritysten yhdessä koordinoiman tutkimustoiminnan erittäin tehokkaaksi tavaksi toteuttaa T&K-työtä yritysten ja yliopistojen välillä. Yhteistyön myötä metallinjalostuksen kansainvälisestikin merkittävä suomalainen osaamiskeskittymä on entisestään vahvistunut ja yritysten ja yliopistojen välinen yhteistyö entisestään lähentynyt. - Osallistujayritysten arvion mukaan vuonna 214 tutkimusohjelmien liiketoimintapotentiaali oli 2,4 mrd., eli kymmenkertainen suhteessa kumulatiiviseen tutkimusvolyymiin. Kuten hallitus on linjannut kärkihankkeiden osalta, nyt pitää lisätä menestykseen tähtäävää tutkimustoimintaa, Järvinen kiteyttää. Lisätietoja: Toimitusjohtaja Kimmo Järvinen, Metallinjalostajat ry, puh Ekonomisti Petteri Rautaporras, Teknologiateollisuus ry, puh , etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi

3 Metallien jalostuksen liikevaihto Suomessa, käyvin hinnoin Milj. EUR Metallien jalostuksen liikevaihto Suomessa oli vuonna 214 noin 9,8 Mrd. euroa, edellisvuoden liikevaihdon ollessa n. 8,9 Mrd. euroa Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito Liikevaihto Metallien jalostuksen jalostusarvo Suomessa, käyvin hinnoin Milj. EUR Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito Jalostusarvo Jalostusarvo/Liikevaihto (oik. ast.) 28% 26% 24% 22% 2% 18% 16% 14% 12% 1% 8% 6% 4% 2% % Metallien jalostuksen jalostusarvo Suomessa oli vuonna 214 n. 1,5 Mrd. euroa. Vuodesta 213 jalostusarvo nousi reilulla prosentilla.

4 Metallien jalostuksen investoinnit Suomessa, käyvin hinnoin Milj. EUR Metallien jalostuksen kiinteät investoinnit Suomessa olivat vuonna 214 vajaa 65 Milj. euroa. Investoinnit ovat kehittyneet viime vuosina muuta teollisuutta myönteisemmin ja metallien jalostuksen investointiaste onkin teollisuuden keskiarvoa korkeampi. Alan T&Kinvestoinnit ovat pysyneet viime vuosina noin 5 miljoonan euron tuntumassa Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito, Tutkimus ja kehittämistoiminta, EK Kiinteät investoinnit T&k investoinnit Metallien jalostuksen tavaravienti Suomesta, käyvin hinnoin Milj. EUR Lähde: Tullihallitus / Tavaroiden ulkomaankauppatilastot Tavaravienti Osuus Suomen tavaraviennistä (oik. ast.) 18% 16% 14% 12% 1% 8% 6% 4% 2% % Vuonna 214 metallien jalostuksen tavaravienti Suomesta oli n. 6,7 Mrd. euroa. Laskua vuodesta 213 kertyi n.,1 Mrd. euroa. Metallien jalostuksen vienti oli vuonna 214 1,6-kertainen tuontiin nähden, nettoviennin ollessa noin 2,4 Mrd. euroa. Suomeen tuotiin metallimalmeja vuonna 214 n. 1,7 miljardilla eurolla, viennin ollessa reilut 1 miljoonaa euroa. Metallien jalostuksen vientiosuus Suomen tavaraviennistä oli vuonna 214 noin 12 prosenttia, eli lähes joka kahdeksas vientieuro tuli metallien jalostuksen tuotteista.

5 Metallien jalostuksen tavaraviennin rakenne alatoimialoittain 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % Putkien viennin määrä kasvoi vuonna Nord Stream -hankkeen myötä. Aiemmin lähes olematonta suurten öljyja kaasuputkien tuontia kertyi vuosina noin 1,2 Mrd. euroa. Vuosina putket näkyvät 1,4 Mrd. euron viennin kasvuna. 2 % 1 % % Lähde: Tullihallitus / Tavaroiden ulkomaankauppatilastot Metallimalmit Rauta ja teräs Putket ja muu teräs Värimetallit Metallien jalostuksen tavaratuonnin rakenne alatoimialoittain 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % Suomeen tuodaan runsaasti metallimalmeja viennin ollessa melko pientä. Metallimalmien osalta ulkomaankaupan tase onkin vahvasti alijäämäinen. Tuotu malmi kuitenkin jalostetaan Suomessa ja myydään eteenpäin jolloin koko metallien jalostuksen ulkomaankaupan tase on vahvasti ylijäämäinen. % Lähde: Tullihallitus / Tavaroiden ulkomaankauppatilastot Metallimalmit Rauta ja teräs Putket ja muu teräs Värimetallit

6 Metallien jalostuksen tavaraviennin rakenne vientialueittain 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % e Euroalue Muu EU27 Muu Eurooppa Afrik, Läh I & Osea. Aasia Pohjois Amerikka Latin. Amerikka Lähde: Tullihallitus / Tavaroiden ulkomaankauppatilastot Metallien jalostuksen vienti painottuu voimakkaasti Eurooppaan. Tärkeimmät vientimaat vuonna 214 olivat Alankomaat (23 %), Saksa (19 %), Ruotsi (1 %), Yhdysvallat (5 %), Sveitsi (5 %) ja Italia (4 %). Vienti Venäjälle romahti vuonna 214 peräti 5 %. Euroopan ulkopuolelle vuonna 214 meni 17 % viennistä. Metallien jalostuksen tuotteita tuotiin Suomeen eniten Ruotsista (16 %), Saksasta (9 %), Etelä- Afrikasta (7 %), Perusta (6 %), ja Norjasta (6 %). Suomalaisten metallienjalostajayritysten henkilöstö kotimaassa ja tytäryrityksissä ulkomailla Metallien jalostuksella on ollut jo pitkään enemmän henkilöstöä tytäryrityksissä ulkomailla kuin Suomessa. Muista teknologiateollisuuden toimialoista poiketen ulkomaanhenkilöstö keskittyy Länsi-Eurooppaan, jossa on 48 % ulkomaan henkilöstöstä. Keski- ja Itä-Euroopassa henkilöstöstä on 15 % ja Aasiassa 11 %. Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus Henkilöstö Henkilöstö ulkomailla

7 Metallien jalostuksen yritykset Suomessa henkilöstömäärän mukaan vuonna Kpl / % Lähde: Tilastokeskus / Yritysten rakenne ja tilinpäätöstilastot Yritysten määrä, kpl Osuus henkilöstöstä, % Suomessa oli vuonna metallien jalostuksen yritystä. Toimialan kaksi suurinta yritystä kattoivat 41 % koko toimialan henkilöstöstä. Suuret, yli 25 henkeä työllistävät yritykset kattoivat henkilöstöstä 76 % eli toimiala on huomattavasti muuta teknologiateollisuutta keskittyneempi suuryrityksiin, vaikka pieniäkin yrityksiä on erityisesti valimopuolella runsaasti. Metallien jalostuksen jalostusarvon jakauma Suomessa alatoimialoittain 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % Raudan ja teräksen tuotanto on -luvulla kattanut noin 6 % metallien jalostuksen jalostusarvosta. Metallimalmien osuus kasvoi merkittävästi vuonna mutta laski reilusti heti seuraavana vuonna. 2 % 1 % % Lähde: Tilastokeskus / Teollisuuden alue ja toimipaikkatilasto 212 Metallimalmien louhinta Rauta ja teräs Putket ja muu teräs Värimetallit Valut

8 Metallien jalostuksen liikevaihdon ja tuotannon volyymin kehitys Suomessa = 1 1/5 4/5 7/5 1/5 1/6 4/6 7/6 1/6 1/7 4/7 7/7 1/7 1/8 4/8 7/8 1/8 1/9 4/9 7/9 1/9 1/1 4/1 7/1 1/1 1/11 4/11 7/11 1/11 1/12 4/12 7/12 1/12 1/13 4/13 7/13 1/13 1/14 4/14 7/14 1/14 1/15 4/15 7/15 1/15 Lähde: Tilastokeskus / Teollisuuden liikevaihtokuvaaja, volyymi indeksi Liikevaihto Tuotannon volyymi Globaali taantuma iski Suomen metallien jalostukseenkin vuoden viimeisen neljänneksen aikana äärettömän kovaa. Muutoin metallien jalostuksen liikevaihtoon on vaikuttanut huomattavasti enemmän hintojen kuin tuotantomäärien muutokset. Viime vuonna liikevaihto oli pienessä nousussa osin positiivisen hintakehityksen myötä. Metallien jalostuksen tuottajahintojen kehitys = 1 1/5 4/5 7/5 1/5 1/6 4/6 7/6 1/6 1/7 4/7 7/7 1/7 1/8 4/8 7/8 1/8 1/9 4/9 7/9 1/9 1/1 4/1 7/1 1/1 1/11 4/11 7/11 1/11 1/12 4/12 7/12 1/12 1/13 4/13 7/13 1/13 1/14 4/14 7/14 1/14 1/15 4/15 7/15 1/15 Lähde: Tilastokeskus / Teollisuuden tuottajahintaindeksit Metallien jalostus pl. metallimalmikaivokset Metallien jalostuksen tuottajahinnat laskivat lähes yhtäjaksoisesti vuoden puolivälistä, aina vuoden 214 alkuun asti. Näin pitkä lasku yhdistettynä koviin kustannuspaineisiin, ei ole ollut yrityksille helppo yhtälö. Hinnat lähtivät kuitenkin pieneen nousuun vuoden 214 aikana mutta laskivat taas hiukan vuoden 214 lopussa. Alkuvuonna 215 hinnoissa on ollut pientä nousua. Globaalin talouden lievän elpymisen jatkuessa myös metallien jalostuksen tuottajahinnoissa saattaa näkyä pientä nousua.

9 Metallien jalostuksen (pl. metallimalmikaivokset) tuotannon volyymin kehitys Suomessa ja merkittävimmissä EU-maissa = 1 Käypähintaisella jalostusarvolla mitaten Euroopan merkittävimmät metallienjalostajamaat ovat Saksa (34 %) (toimialan osuus jalostusarvosta EU28:ssä vuonna 213), Italia (12 %), Espanja (9 %), Ranska (7 %), Iso- Britannia (6 %), Itävalta (6 %), Ruotsi (4 %) ja Belgia (4 %). Suomen osuus on noin 2 %. 5 1/5 4/5 7/5 1/5 1/6 4/6 7/6 1/6 1/7 4/7 7/7 1/7 1/8 4/8 7/8 1/8 1/9 4/9 7/9 1/9 1/1 4/1 7/1 1/1 1/11 4/11 7/11 1/11 1/12 4/12 7/12 1/12 1/13 4/13 7/13 1/13 1/14 4/14 7/14 1/14 1/15 4/15 Lähde: Eurostat / Industry production index Saksa Suomi EU 28 Italia Espanja Ranska Koko kansantalous Metallien jalostus Muuttuja Yksikkö Arvo /13, % Arvo /13, % Liikevaihto Milj. EUR ,3 % ,3 % Jalostusarvo Milj. EUR ,3 % ,1 % Kiinteät investoinnit Milj. EUR ,5 % ,5 % T&k investoinnit Milj. EUR ,5 % 46, % Kokonaistyövoimakustannukset Milj. EUR ,2 % 872 1,5 % Työlliset Henkeä ,8 % ,7 % Henkilöstö ulkomailla Henkeä ,6 % Tavaravienti Milj. EUR 55 93,2 % ,4 % Tehdyt tunnit Milj. h 4 14,7 % 23,3 3,7 % Tuottavuus EUR/h 43,1,3 % 64,5 1,7 %

10 Käsitteistä ja määritelmistä Metallien jalostus on tässä rakennekatsauksessa määritelty kattamaan TOL-toimialat 7 ja 24, ellei erikseen toisin mainita. Liikevaihdon estimaattorina on käytetty kansantalouden tilinpidon tuotosta ja jalostusarvon estimaattorina arvonlisäystä. Tilastotietoa standardi-terästuotteiden sekä värimetallien hinnoista saatavilla erillisestä raportista osoitteesta: /fi /ajankohtaista/talous-tilastot/tilanne-ja-nakymat Lisätietoja alan viennistä löytyy Teknologiateollisuuden Vientiraportista osoitteesta: /fi /ajankohtaista/talous-tilastot/tilanne-ja-nakymat Lähteinä on käytetty seuraavia tilastoja: Eurostat Industry Production Index, National Accounts, Structural Business Statistics Teknologiateollisuus ry. Neljännesvuosittainen henkilöstötiedustelu, Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla -tilasto Tilastokeskus Kansantalouden tilinpito, Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto, Tutkimus- ja kehittämistoiminta -tilasto, Teolli-suuden liikevaihtokuvaaja ja Teollisuustuotannon volyymi-indeksi Tullihallitus Tavaroiden ulkomaankauppatilasto TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY / THE FEDERATION OF FINNISH TECHNOLOGY INDUSTRIES METALLINJALOSTAJAT RY / ASSOCIATION OF FINNISH STEEL AND METAL PRODUCERS Postiosoite Käyntiosoite Puhelin (vaihde) Faksi Internet Postal Address Visiting Address Tel. (switchboard) Facsimile PL/P.O. Box 1 Eteläranta FI-313 Helsinki FI-13 Helsinki