KAUPPAKAMARIJÄRJESTÖN STRATEGIA

KAUPPAKAMARIJÄRJESTÖN STRATEGIA

KAUPPAKAMARIJÄRJESTÖN STRATEGIA Kauppakamarijärjestön strategia vahvistaa kauppakamareiden yhteistä arvopohjaa ja luo puitteet kauppakamareiden ja Keskuskauppakamarin yhteiseen toimintaan. Kauppakamarijärjestön strategia on hyväksytty Keskuskauppakamarin valtuuskunnan kokouksessa 26.5.2010.

Sisällysluettelo 1. Kauppakamaritoiminnan lähtökohdat... 1 1.1 Missio... 1 1.2 Visio... 1 1.3 Arvot... 1 2. Toimintaympäristön kehitys... 2 3. Strategiset painotukset ja päämäärät... 3 3.1 Edunvalvonnan tehostaminen... 3 3.1.1 Yritysten kilpailukyvyn ja alueellisen vetovoiman vahvistaminen... 3 3.1.2 Osaamisresurssien turvaaminen... 3 3.1.3 Kansainvälistymisen edistäminen... 4 3.1.4 Vastuullisen yritystoiminnan tukeminen... 4 3.2 Palveluiden kehittäminen... 4 3.3 Julkisten tehtävien ja itsesääntelyn laadun varmistaminen... 5 3.4 Viestinnän voimistaminen... 5 4. Jäsenstrategia... 6 5. Kauppakamariyhteistyön kehittäminen... 6 5.1 Yhteistyön painopisteet... 6 5.2 Resurssit... 7 6. Strategian toimeenpano... 7

1 1. Kauppakamaritoiminnan lähtökohdat Kauppakamarit ovat koko Suomen kattava elinkeinoelämän verkosto, joka edistää yritystoimintaa ja talouden vapautta. Kauppakamareiden toiminta perustuu kauppakamarilakiin. Kauppakamarijärjestön muodostavat 19 kauppakamaria sekä Keskuskauppakamari. Kauppakamariverkostoon kuuluu noin 16 700 jäsentä ja 3000 luottamushenkilöä. Kauppakamarin jäsenyys on Suomessa vapaaehtoista. 1.1 Missio Kauppakamarit vahvistavat yritysten menestystä ja kilpailukykyä alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Kauppakamarit vaikuttavat yhteiskunnan päätöksentekoon tarjoavat asiantuntijapalveluita rakentavat yritystoimintaa tukevia verkostoja 1.2 Visio Kauppakamarijärjestö luo toiminnallaan taloudellista menestystä jäsenyrityksille, elinkeinoelämälle ja koko suomalaiselle yhteiskunnalle. Kauppakamareilla on painopistealueillaan paras alueellinen elinkeinoelämän asiantuntemus, kattavin yritysverkosto sekä tehokkain edunvalvontaorganisaatio alueellisesti ja valtakunnallisesti. Kauppakamarit hyödyntävät aktiivisesti maailmanlaajuisen kauppakamariverkoston osaamista jäsenyritysten kansainvälistymisen edistämisessä. 1.3 Arvot Kauppakamarijärjestön yhteisen arvopohjan muodostavat Tuloksellisuus Toimivassa markkinataloudessa ja kilpailukykyisessä kansantaloudessa yrityksiltä vaaditaan tehokuutta. Yritykset odottavat myös julkisen sektorin toimivan kustannustehokkaasti. Kauppakamarijärjestön työskentelytapa on tavoitteellinen ja tehokas. Kauppakamarit toimivat lähellä jäsenyrityksiä asiakaslähtöisesti, ammattimaisesti ja tuloksellisesti. Luotettavuus Yhteiskunnan avoimuus ja ennakoitavuus tuovat suomalaisille yrityksille kilpailuetua globaalissa taloudessa. Kauppakamarijärjestö hoitaa kaikkia sille annettuja tehtäviä korkeatasoisesti ja luotettavasti. Kauppakamareiden tuottama tieto on oikeaa ja ajantasaista. Osaaminen Osaaminen ja innovatiivisuus luovat perustan menestyvälle yritystoiminnalle sekä talouden kilpailukyvylle ja kestävälle kasvulle. Kauppakamarijärjestön osaaminen perustuu henkilöstön ja luottamushenkilöiden asiantuntemukseen sekä verkostomaiseen toimintatapaan. Kauppakamarit kehittävät määrätietoisesti omaa osaamistaan ja uudistavat toimintatapojaan. Yhteistyö Elinkeinoelämän hyvät yhteistyöverkostot sekä kotimaassa että kansainvälisesti tarjoavat edellytykset yritysten menestymiselle. Kauppakamarit toimivat laaja-alaisena verkostona jäsenilleen ja ovat avoin ja yhteistyöhakuinen kumppani sidosryhmilleen. Kauppakamarijärjestön sisäinen yhteistyö on tiivistä.

2 Yhteisten arvojen lisäksi kauppakamareilla voi olla arvoja, jotka kuvaavat kauppakamarin omaa alueellista luonnetta tai toimintatapaa. 2. Toimintaympäristön kehitys Yritysten näkökulmasta keskeisiä toimintaympäristön megatrendejä ovat: Talouden rakennemuutos - maailmantalouden kriisi nopeuttaa talouden rakennemuutosta Suomessa. Maailmantalouden muutokset kohdistuvat aiempaa voimakkaampina yksittäisille toimialoille ja alueille. Talouden rakenteiden muutos asettaa uusia vaatimuksia yrityksille, koulutusjärjestelmille ja julkiselle sektorille. Vaatimukset julkisen sektorin tehokkuuden lisäämiseksi voimistuvat. Kauppakamarijärjestöön kohdistuu lisääntyviä odotuksia koko maan ja eri alueiden kilpailukyvyn edistämisessä. Kauppakamarijärjestön tehtävä talouden vapauden ja markkinatalouden puolustajana korostuu. Globalisaatio kansainvälistyminen ei ole enää yrityksille oma valinta, vaan jo kotimarkkinoilla toimitaan avoimessa, globaalissa kilpailussa. Kansainvälistyminen avaa yrityksille uusia markkinoita ja mahdollisuuksia, mutta lisää myös kilpailua sekä vienti- että kotimarkkinoilla. Sisämarkkinoiden toimivuus sekä EU:n toiminta kauppapolitiikkaan liittyvissä kysymyksissä ovat yritysten kannalta keskeisiä asioita. Kansainvälisen talouskasvun hidastuessa kasvaa houkutus suojella kansallisia markkinoita ja kiinnostus maailmankaupan vapauttamiseen vähenee. Talouden kasvu on lähitulevaisuudessa voimakkainta Kiinassa, Kaakkois-Aasiassa ja Venäjällä. Kauppakamarijärjestöllä on kansallisesti ja kansainvälisesti yhä tärkeämpi tehtävä vapaan kaupankäynnin puolustajana. Maailmantalouden integroituessa kasvaa EU-tason sekä globaalin vaikuttamisen ja edunvalvonnan tarve. Yritykset tarvitsevat tukea uusille markkinoille ja erityisesti Venäjän markkinoille pääsemiseksi. Osaamisen kehittäminen ja työvoiman saatavuus maailman pienentyessä yritysten kilpailukyky perustuu entistä enemmän osaamiseen. Tutkimuksen ja tuotekehityksen sekä koulutuksen merkitys korostuu. Koulutusjärjestelmiin kohdistuu kehittämistarpeita kaikilla koulutustasoilla. Palvelusektori kasvaa, samalla julkisen sektorin osuus palvelutuotannossa vähenee. Osaamisperusteinen yrittäjyys lisääntyy. Odotettavissa olevien sukupolvenvaihdosten seurauksena tarvitaan uusia yrittäjiä, erityisesti nuoria yrittäjiä. Työpaikkoja, tuotannonaloja ja liiketoimintamalleja syntyy ja häviää entistä nopeammin. Työikäisen väestön määrän lasku, ikääntyminen ja väestön keskittymiskehitys luovat osaavan työvoiman saannille erityisiä haasteita. Työurien pidentäminen ja ulkomaisen työvoiman rekrytoinnin merkitys korostuu työvoimapulasta kärsivillä alueilla ja toimialoilla. Työn organisointiin ja toimintatapoihin liittyvät muutokset asettavat uusia vaatimuksia yritysten johtamiselle, ja monikulttuurisen osaamisen tarve kasvaa. Osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen ja työperäisen maahanmuuton edistäminen nousevat kauppakamarijärjestössä entistäkin tärkeämmiksi tehtäviksi. Kestävä kehitys vastuullisuus korostuu yhteiskunnan päätöksenteossa ja yritystoiminnassa. Ilmastonmuutoksen hidastamiseen tähtäävä politiikka vaikuttaa yritysten toimintaympäristöön, tuotantoprosesseihin, energian käyttöön, logistiikkaan, yhdyskuntarakenteeseen ja asiakaskäyttäytymiseen. Yritysten toimintaa ohjaavat jatkossa tuotannontekijöiden niukkuus ja nousevat energiakustannukset. Muutokset koskevat kaikkia yrityksiä niiden sijainnista ja toimialasta riippumatta. Toisaalta tulevaisuuden niukkaresurssiset ratkaisut avaavat yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Yritykset ottavat toiminnassaan entistä enemmän huomioon taloudellisen, ekologisen ja sosiaalisen vastuullisuuden. Kauppakamarijärjestön asema vastuullisen yritystoiminnan ja yritysten vapaaehtoisten toimintamallien edistäjänä korostuu. Kauppakamareihin kohdistuu odotuksia luotettavan ja ajankohtaisen ilmasto- ja energiakysymyksiä koskevan tiedon välittämiseen jäsenyrityksille.

3 3. Strategiset painotukset ja päämäärät 3.1 Edunvalvonnan tehostaminen Kauppakamarijärjestön edunvalvonnan ja vaikuttamisen painopisteitä ovat yritysten kilpailukyvyn ja alueiden vetovoiman vahvistaminen, osaamisresurssien turvaaminen, kansainvälistymisen edistäminen ja vastuullisen yritystoiminnan tukeminen. Kauppakamarijärjestö pyrkii edunvalvonnassaan hyvään yhteistyöhön ja toimivaan työnjakoon muiden elinkeinoelämän järjestöjen kanssa. 3.1.1 Yritysten kilpailukyvyn ja alueellisen vetovoiman vahvistaminen Kauppakamarijärjestö edistää yritysten kilpailukykyä tukevaa talouspolitiikkaa, yrittäjyyteen ja kasvuun kannustavaa veropolitiikkaa sekä säädöspolitiikkaa, joka luo suomalaisille yrityksille tasavertaiset menestymisen edellytykset. Näissä tehtävissä Keskuskauppakamarilla on vetovastuu koko kauppakamarijärjestön osalta. Kauppakamarit toimivat oman alueensa vetovoiman kehittämiseksi ja toimintatapojen uudistamiseksi, jotta alueella kyetään aktiivisesti sopeutumaan globaalin talouden muutospaineisiin. Julkisen vallan niukkenevat voimavarat on kohdistettava toimiin, jotka tehokkaimmin tukevat yritysten toimintaedellytyksiä. Kauppakamarit ovat oman alueensa tärkein elinkeinoelämän organisaatio ja viranomaisten yhteistyökumppani alueiden kehittämiseen, aluesuunnitteluun ja kaavoitukseen liittyvässä päätöksenteossa. Kauppakamarijärjestö pitää tärkeänä, että vapaata kilpailua lisätään ja julkisen sektorin toimintatapoja uudistetaan tuottavuuden nostamiseksi. Hyvät liikenneyhteydet ovat yritystoiminnan elinehto. suomalaisten yritysten kansainvälistä kilpailukykyä tukeva veropolitiikka ja säädösympäristö yritystoiminnan toimintaedellytysten turvaaminen eri puolilla Suomea tehokkaan ja toimivan kilpailun sekä yrittäjyyden edistäminen Suomessa kilpailua rajoittavan sääntelyn purkaminen ja julkisen sektorin aiheuttamien kilpailun vääristyminen poistaminen Suomen ja eri alueiden saavutettavuuden turvaaminen nostamalla liikenneinfran rahoituksen tasoa ja ottamalla käyttöön uusia rahoitusmalleja julkisten palvelumarkkinoiden avaaminen yrityksille sekä kuntien määrän vähentäminen tarkoituksenmukaisilla kuntaliitoksilla 3.1.2 Osaamisresurssien turvaaminen Kauppakamareiden asemaa alueellisten koulutustarpeiden ennakoinnissa ja työperäisen maahanmuuton edistämisessä vahvistetaan siten, että kauppakamarit muodostavat viranomaisten keskeisen yhteistyökumppanin. Kauppakamarijärjestön koulutuspoliittista edunvalvontaa ja keskinäistä yhteistyötä tehostetaan. Kauppakamareiden hyvää koulutusasioiden asiantuntemusta hyödynnetään tiivistämällä kauppakamarien koulutusvaliokuntien yhteistyötä. Koulutuspolitiikassa edunvalvonnan vaikuttavuutta lisätään yhteistyössä muiden elinkeinoelämän järjestöjen kanssa. osaavan työvoiman turvaaminen yrityksille korkeatasoinen, tehokas, kansainvälisesti kilpailukykyinen ja riittävästi resursoitu koulujärjestelmä yritysten liiketoimintaosaamisen ja tuotteiden kaupallistamiseen liittyvän osaamisen kehittäminen koulutuksen ennakointityön kehittäminen elinkeinoelämän lähtökohdista

4 3.1.3 Kansainvälistymisen edistäminen Kauppakamarijärjestö toimii kaupan esteiden poistamiseksi sekä kansallisen tason edunvalvonnassa että kansainvälisesti Euroopan unionissa ja kansainvälisissä järjestöissä. Kauppakamarijärjestön toimia yritysten yhteistyökumppanina vahvistetaan yritysten etsiessä uusia kansainvälisiä markkinoita ja verkostoja. Kauppakamareiden yhteistyötä lisätään yritysten kansainvälistymiseen liittyvien tilaisuuksien, matkojen ja neuvonnan järjestämisessä. Vaikuttavuuden lisäämiseksi kauppakamarijärjestö toimii yhteistyössä muiden kansainvälistymistä edistävien organisaatioiden kanssa. kansainvälisen kaupan esteiden tunnistaminen ja poistaminen EU:n sisämarkkinoiden toimivuuden lisääminen erityisesti palvelumarkkinoilla yritysten Venäjän markkinoille pääsyn tukeminen yritysten tarpeista lähtevien kansainvälistymispalveluiden kehittäminen 3.1.4 Vastuullisen yritystoiminnan tukeminen Kauppakamarijärjestö tukee vapaaehtoisiin toimiin perustuvaa vastuullisuuden kehittämistä yrityksissä. Erityisesti kauppakamarijärjestö kehittää elinkeinoelämän itsesääntelyä, hyvää hallintotapaa (Corporate Governance) sekä elinkeinoelämän omia toimia lahjonnan ehkäisemiseksi. Kauppakamarijärjestö edistää sellaisia ratkaisuita, joissa ilmastonmuutoksen hidastamiseen sekä muutokseen sopeutumiseen tähtäävät toimenpiteet ja yritysten kilpailukyvyn kannalta tärkeät asiat voidaan sovittaa yhteen. Yhteensovittamisen tarve koskee erityisesti liikennekysymyksiä ja alueiden kehittämistä niin, että turvataan yritysten kilpailuedellytykset. hyvää hallintotapaa koskevien käytäntöjen kehittäminen ja levittäminen lahjonnan vastaisen toiminnan tukeminen kestävän kehityksen mukaisen yritystoiminnan kasvun turvaaminen ympäristö- ja ilmastopoliittisessa päätöksenteossa monipuolisen energiatuotannon edellytysten varmistaminen ajankohtaisen tiedon välittäminen yrityksille ilmasto- ja energiapoliittisten ratkaisujen vaikutuksista 3.2 Palveluiden kehittäminen Kauppakamarit hyödyntävät palvelutarjonnassaan asiantuntemusta, joka syntyy kauppakamarin vaikuttamis- ja edunvalvontatyön tuloksena. Lähtökohtana on, että kauppakamari tuottaa jäsenilleen riittävät ja hinnaltaan kilpailukykyiset koulutus-, neuvonta-, kustanne- ja kansainvälistymispalvelut joko itse tai yhteistyössä muiden kauppakamareiden tai yhteistyökumppaneiden kanssa. Jäsenpalvelut ovat kauppakamareiden jäsenille suunnattuja, maksuttomia palveluita. Niitä ovat jäsentiedottaminen, verkottumispalvelut sekä neuvontapalvelut, jotka liittyvät erityisesti työsuhdeasioihin, yritysjuridiikkaan, kirjanpitoon ja verotukseen. Maksulliset asiantuntijapalvelut käsittävät kauppakamareiden koulutuspalvelut, kustannustuotteet, laajennetut verkottumispalvelut ja tallenne- eli escrow-palvelut. Jäsenet voivat hankkia useimpia kauppakamareiden maksullisia palveluita muita edullisempaan jäsenhintaan. Avoimet palvelut ovat vapaasti kaikkien yritysten käytettävissä. Avoimia palveluita ovat kauppakamareiden verkkopalvelut, avoimet yritystilaisuudet sekä erilaiset yritysten toiminnan tai toimintaympäristön kehittämiseen tähtäävät julkisrahoitteiset projektit, esimerkiksi Enterprise Europe Networkin neuvontapalvelut sisämarkkinoihin liittyvissä asioissa. Kauppakamareiden palvelutoiminnan kehittäminen Kauppakamareiden palveluita kehitetään yhdenmukaisempaan suuntaan koko maassa.

5 Palveluiden markkinoinnissa hyödynnetään kauppakamarin vahvaa brandia nykyistä tehokkaammin. Yritysten toimintaympäristössä tapahtuvat nopeat muutokset lisäävät yritysten ajankohtaisten koulutuspalveluiden sekä neuvontapalveluiden kysyntää. Kauppakamarit kehittävät systemaattisesti ja monipuolisesti omaa palvelutarjontaansa niin, että se vastaa yritysten osaamisen kehittämiseen ja tiedonsaantiin liittyviin tarpeisiin. Tavoitteena on tuottaa asiakkaiden tarpeita vastaavat palvelut laadukkaasti, nopeasti ja kustannustehokkaasti. Kauppakamareiden nykyiset kansainvälistymispalvelut käsittävät erityisesti pk-yritysten kansainvälistymisen alkuvaiheen neuvontaa. Kauppakamarit lisäävät kansainvälistymiseen liittyen yritysten verkottumismahdollisuuksia omalla alueellaan ja valtakunnallisesti. Kauppakamareiden kansainvälistymispalveluita täydennetään tarvittaessa projektikohtaisilla toimilla. lisätään kauppakamareiden yhteistyötä ja selvennetään vastuunjakoa yhteisten palvelutuotteiden tuotekehityksessä, tuottamisessa ja markkinoinnissa selvitetään palveluyhtiöiden toiminnan yhdistämisen mahdollisuus koulutuspalveluiden kehittäminen ja koulutusbrandin yhtenäistäminen kehittämällä koulutuspoolin toimintaa 3.3 Julkisten tehtävien ja itsesääntelyn laadun varmistaminen Kauppakamarijärjestö hoitaa kauppakamarilaissa ja muussa lainsäädännössä määrättyjä julkisia tehtäviä. Lisäksi kauppakamarijärjestö osallistuu elinkeinoelämän itsesääntelytehtävien hoitamiseen. Julkisten tehtävien ja itsesääntelytehtävien hoitajana kauppakamarijärjestö toimii hyvän hallintotavan ja sääntöjen mukaisesti, tehokkaasti, oikeudenmukaisesti ja riippumattomasti. Kauppakamarijärjestö voi ottaa hoitaakseen uusia julkisia tehtäviä ja itsesääntelytehtäviä, mikäli tehtävät ovat elinkeinoelämän kannalta tärkeitä ja tehtävien hoitamisesta aiheutuvat kustannukset voidaan kattaa toiminnan tuotoilla. Strateginen tavoite julkisten tehtävien ja itsesääntelytehtävien korkean laatutason varmistaminen ja kehittäminen 3.4 Viestinnän voimistaminen Viestintä on keskeinen osa kauppakamareiden vaikuttamistyötä. Kauppakamarit tuottavat ja välittävät yritystoimintaan liittyvää tietoa ja nostavat esiin yritysten kannalta tärkeitä asioita luotettavasti, kiinnostavasti, selkeästi ja oikea-aikaisesti. Viestintää tehdään kohdennetusti ja kustannustehokkaasti. Pääpaino on entistä enemmän sähköisessä viestinnässä. Tärkeimmät ulkoisen viestinnän kohderyhmät ovat nykyiset ja potentiaaliset jäsenyritykset sekä yhteiskunnan vaikuttajat ja tiedotusvälineet. Sisäisen viestinnän avulla tehostetaan kauppakamarijärjestön toimintaa ja huolehditaan siitä, että järjestön koko henkilökunnalla on käytössään työnsä kannalta tarpeelliset tiedot. Markkinointiviestintä vahvistaa kauppakamareiden hyvää mainetta sekä tukee jäsenhankintaa ja asiantuntijapalveluiden markkinointia. kauppakamarijärjestön näkyvyyttä parannetaan nostamalla yrityksille tärkeitä asioita järjestelmällisesti julkiseen keskusteluun sekä alueellisesti että valtakunnallisesti perustetaan yhteinen viestintäryhmä vastaamaan koko kauppakamarijärjestön viestinnän kehittämisestä intranetistä luodaan kauppakamarijärjestön sisäisen viestinnän päivittäinen työkalu kauppakamareiden sähköistä viestintää tehostetaan syventämällä yhteistyötä ja hyödyntämällä sosiaalista mediaa kauppakamareiden yhteistä graafista ilmettä kehitetään

6 4. Jäsenstrategia Kauppakamareiden toimintaan sitoutunet jäsenet ja luottamushenkilöt luovat edellytykset järjestön olemassaololle. Suomalaisen kauppakamarijärjestön pitäminen elinvoimaisena ja kiinnostavana edellyttää kauppakamareilta uusiutumiskykyä ja toiminnan monipuolista kehittämistä, sillä kauppakamarit kilpailevat entistä enemmän ihmisten ja yritysten mielenkiinnosta ja ajasta muiden järjestöjen ja verkostojen kanssa. Kauppakamarit tekevät omalla toiminta-alueellaan aktiivista ja suunnitelmallista jäsenhankintaa. Yritystoiminnan rakennemuutos aiheuttaa väistämättä jäsenpoistumaa, joka on kompensoitava tavoitteellisella jäsenyyden myynnillä. Tavoitteena on lisätä jäsenyritysten määrää kaikissa kauppakamareissa ja varmistaa jäsenkunnan edustavuus toimialan, yrityskoon ja sijainnin suhteen. Yritykset voivat liittyä kauppakamarin jäseniksi yritysmuodosta tai yrityksen omistuspohjasta riippumatta. Kauppakamarin jäseninä ovat myös yritystoimintaan liittyvät tärkeimmät sidosryhmät. Yritys voi olla jäsenenä yhdessä tai useammassa kauppakamarissa toimintansa tarpeiden mukaisesti. Kauppakamarit tarjoavat palvelunsa jäsenhintaan kaikille kauppakamareiden jäsenille. Jäsenet käyttävät kauppakamarin ylintä päätösvaltaa kauppakamareiden hallituksissa ja valtuuskunnissa. Yritysten edustajat ja muut asiantuntijat vaikuttavat kauppakamareiden edunvalvontatyöhön valio- ja lautakunnissa. Jäsenet arvioivat kauppakamarin toimintaa vuosittain tai tarvittaessa tehtävässä jäsenkyselyssä. Jäsentyytyväisyystutkimus toteutetaan kaikissa kauppakamareissa vähintään kolmen vuoden välein. Kauppakamarit määrittävät itsenäisesti jäsenmaksunsa. Selvitetään edellytykset yhteisten jäsenmaksuperusteiden käyttöönotolle. kauppakamareiden jäsenkunnan edustavuudesta huolehditaan systemaattisella jäsenhankinnalla selvitetään edellytykset yhteisten jäsenmaksuperusteiden käyttöönotolle luodaan yhteinen jäsenrekisteri sitä tarvitsevien kauppakamareiden käyttöön lisätään kauppakamaritoimintaan osallistuvien henkilöiden verkottumista 5. Kauppakamariyhteistyön kehittäminen 5.1 Yhteistyön painopisteet Kauppakamarilain mukaisesti kauppakamarit kehittävät alueensa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja hoitavat lakiin perustuvia julkisia tehtäviä. Keskuskauppakamari tukee kauppakamareiden toimintaa, kehittää elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä koko maassa sekä hoitaa sille säädettyjä julkisia tehtäviä. Kauppakamarijärjestön yhteistyötä ohjaavat kauppakamarijärjestön yhteinen strategia, yhteiset toimintatavat sekä keskinäiset sopimukset. Toimitusjohtajakokouksilla on keskeinen rooli koko järjestön toiminnan kehittämisessä ja yhteisten toimintatapojen sopimisessa. Toimitusjohtajakokouksen roolia vahvistamalla lisätään toiminnan tehokkuutta ja sitoutumista yhteisesti sovittuihin toimintatapoihin ja tavoitteisiin. Kauppakamarien ja Keskuskauppakamarin välisen yhteistyön keskeisiä alueita ovat edunvalvontahankkeet, viestinnän ja verkottumisen kehittäminen sekä kauppakamarijärjestön edustaminen kansallisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä. Kauppakamareiden yhteistyön keskeisiä alueita ovat yhteiset edunvalvontaprojektit, koulutuksen järjestäminen ja palveluiden tuottaminen sekä kauppakamareiden parhaiden käytäntöjen jakaminen.

7 kehitetään kauppakamareiden toimitusjohtajakokouksen roolia johtamisen välineenä ja määritellään sen tehtävät koko järjestön johtamisprosessissa kehitetään kauppakamarijärjestön tietojärjestelmien koordinaatiota niin, että kauppakamareilla on käytössään ajanmukaiset joko yhteiset tai yhteensopivat tietojärjestelmät tuetaan kauppakamareiden henkilöstöä yhteistyön kehittämisessä ja hyvien käytäntöjen jakamisessa 5.2 Resurssit Kauppakamarijärjestön taloudella on kestävä pohja. Taloudellisesti itsenäisinä kauppakamarit ja Keskuskauppakamari vastaavat omasta toiminnastaan. Kauppakamareiden ja Keskuskauppakamarin keskinäisten maksuosuuksien on tuettava koko kauppakamarijärjestön yhteisen strategian toteuttamista. Kauppakamarijärjestön osaamista vahvistetaan keskeisillä tehtäväalueilla. Edunvalvonnassa sekä palvelujen tuottamisessa ja kehittämisessä tarvitaan entistä syvempää ja laajempaa asiantuntemusta. Työprosessien uudistaminen ja yhteistyön lisääminen kauppakamarijärjestön sisällä ovat tärkeitä kehittämiskohteita, niin että koko kauppakamarijärjestön osaamisresursseja voidaan hyödyntää tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Kauppakamareissa henkilöstön kehittämistarpeet kohdistuvat erityisesti kauppakamareiden toimintaan liittyvän yleisen osaamisen parantamiseen. Keskuskauppakamarissa kehittämiskohteet painottuvat tiettyjen, koko kauppakamarijärjestön kannalta tärkeiden erityisalojen asiantuntijaresurssien lisäämiseen. Huippuasiantuntijat nostavat kauppakamarijärjestön painoarvoa vaikuttamisasioissa ja tuovat jäsenille lisäarvoa. arvioidaan henkilöresurssien tarve ja tehtävänkuvat strategisten linjausten perusteella arvioidaan kauppakamarijärjestön keskinäiset maksuosuudet strategisten linjausten ja niihin pohjautuvan tehtävänjaon perusteella lisätään kauppakamarijärjestön sisäistä tietojenvaihtoa ja osaamisen jakamista ottamalla käyttöön uusia työkaluja, esimerkiksi keskustelufoorumit eri asiantuntijaryhmille vuosittaisilla koulutuspäivillä keskitytään järjestön henkilöstön osaamisen kehittämiseen ja parhaiden käytäntöjen levittämiseen 6. Strategian toimeenpano Kauppakamarijärjestön strategia muodostaa perustan kauppakamareiden ja Keskuskauppakamarin omalle strategiatyölle. Kauppakamarijärjestön strategia käsitellään kauppakamareiden hallituksissa. Yhteisen strategian hyväksyy Keskuskauppakamarin valtuuskunta, jossa on edustus kaikista kauppakamareista. Toimitusjohtajakokous seuraa kauppakamarijärjestön strategiassa esitettyjen toimenpiteiden etenemistä ja antaa Keskuskauppakamarin hallitukselle vuosittain arvion kehittämistarpeista. Kauppakamareiden toimintaa seurataan vuosittain kerättävien, yhteisten laatumittareiden avulla. Laatumittareita kehitetään jatkossa niin, että ne mittaavat kauppakamarijärjestön strategian kannalta keskeisiä asioita.