Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Eduskunnan sivistysvaliokunta pyytää ehdotuksesta lausuntoa 6.11.2013 mennessä. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki, johon koottaisiin lainsäädännössä hajallaan olevat oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säädökset. Toisen asteen opiskelijat saisivat esityksen mukaan vastaavat opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelut kuin perusasteen oppilaat. Jokaisella koulutuksen järjestäjällä tulisi olla käytettävissä oppilaitoksen sijaintikunnan järjestämänä opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja. Psykologin ja kuraattorin palveluja olisi oikeus saada laissa säädetyssä määräajassa. Ehdotetussa laissa säädettäisiin myös terveydenhoitajan ja lääkärin saavutettavuudesta sekä kuraattoreiden kelpoisuudesta. Lakiesityksen mukaan koulutuksen järjestäjä velvoitetaan laatimaan opiskeluhuollon hyvinvointisuunnitelma yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Suunnitelma hyväksyttäisiin osana lastensuojelulain mukaista lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja se olisi huomioitava kunnan talousarviota ja - suunnitelmaa laadittaessa. Opiskeluhuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten olisi laadittava oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma. Lisäsi koulutuksen järjestäjän on asetettava opiskeluhuollon ohjausryhmä ja oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä. Opetushallitus vastaava opiskeluhuollon vastakunnallisesta ohjauksesta ja terveydenhuollon, psykologi- ja kuraattoripalveluiden osalta ohjauksesta vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
esittää lausuntonaan asiassa seuraavaa. AMKE pitää tärkeänä, että opiskelijahuoltoasiat kootaan yhteen lakiin kattavasti. Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijoiden kasvaminen täysi-ikäisyyteen on tapahtumassa ja se osaltaan korostaa opiskelijahuoltopalveluiden tarvetta. Palveluiden järjestäminen ja saatavuus on oltava vakiintunutta riippumatta opiskelijan kotikunnasta ja/tai opiskelupaikkakunnasta. Opiskelijoiden tieto opiskeluhuoltoon liittyvistä palveluista ja niiden saatavuudesta on oltava yksikäsitteistä. Ammatillinen koulutus on organisoitu monimuotoisesti eli toimijoina on kunta-, kuntayhtymä-, osakeyhtiö-, säätiö- ja yhdistysmuotoisia koulutuksen järjestäjiä. Koulutuksen järjestäjät ovat organisoineet ammatillisen peruskoulutuksen oppilaitosrakenteensa eri tavoin, joillakin on useita erillisiä oppilaitoksia ja osalla järjestäjän koko koulutustoiminta toimii yhtenä oppilaitoksena, jonka puitteissa on useita eri toimipisteitä eri paikkakunnilla ja kunnissa. Tämä rakenne vaikuttaa myös opiskelijahuoltopalveluiden järjestämiseen ja saatavuuteen, mikä tulee huomioida. On mitä tärkeintä huolehtia, että riippumatta koulutuksen järjestäjän oppilaitos- ja toimipisterakenteesta opiskeluhuoltopalveluiden saatavuus on oltava riittävän yhtäläisesti saatavilla. Lakiesitykseen sisältyy tavoite painopisteen siirtämisestä yksilötasoisesta opiskeluhuollosta enemmän yhteisöllisen ja ennakoivan toimintamallin suuntaan. Tämä on kannatettava linjaus. AMKEn lausumia opiskeluhuoltolain eräisiin kohtiin 9 Järjestämisvastuu Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opetussuunnitelman mukainen opiskeluhuoltosuunnitelma toteutuu. Oppilaitoksen sijaintikunta vastaa opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä alueellaan sijaitsevien esi- ja
perusopetusta, lukiokoulutusta ja ammatillista peruskoulutusta antavien oppilaitosten opiskelijoille heidän kotipaikastaan riippumatta. Oppilaitoksen sijaintikunta vastaa koulu- ja opiskeluterveydenhuollon järjestämisestä terveydenhuoltolaissa säädetyn mukaisesti. Opiskelijalla on oikeus saada maksutta sellainen opiskeluhuolto, jota opetukseen tai koulutukseen osallistuminen edellyttää. Opiskeluterveydenhuolto on opiskelijalle maksutonta lukuun ottamatta yli 18- vuotiaiden opiskelijoiden sairaanhoitopalveluja. AMKEn näkemyksen mukaan lain vastuutukset ovat selkeät ja kohdallaan eli sijainkunta vastaa palveluista. Opiskeluterveydenhuollon ja kuraattori- ja psykologipalvelujen osalta on syytä harkita korkeakoulujen säätiötyyppisen mallin kokeilua myös ammatillisessa koulutuksessa opiskelijahuoltolain tavoitteiden saavuttamiseksi. 15 Oikeus saada opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja Opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä sen jälkeen kun opiskelija on tätä pyytänyt. Kiireellisessä tapauksessa mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä samana tai seuraavana työpäivänä. Mahdollisuus henkilökohtaiseen keskusteluun on järjestettävä opiskelijalle 1 momentissa tarkoitetulla tavalla myös opiskelijan huoltajan tai muun henkilön yhteydenoton perusteella, jollei kyseessä ole yhteydenottajan neuvonta ja ohjaus tai jos keskustelun järjestäminen on muusta syystä ilmeisen tarpeetonta. Opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin arvion perusteella opiskelijalla on oikeus saada riittävä tuki ja ohjaus hänen opiskeluunsa ja kehitykseensä liittyvien vaikeuksien ehkäisemiseksi ja poistamiseksi. Tarvittaessa opiskelija on ohjattava saamaan muita opiskeluhuollon palveluja sekä muuta erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia ja nuoria tukevaa toimintaa.
17 Terveydenhoitajan ja lääkärin tavoitettavuus koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa Terveydenhoitajan työaika koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa on järjestettävä siten, että opiskelija voi tarvittaessa päästä terveydenhoitajan vastaanotolle myös ilman ajanvarausta. Opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus saada arkipäivisin virka-aikana välittömästi yhteys opiskeluterveydenhuoltoon. Hoidon tarpeen arviointi ja hoidon tarpeen arvioinnin yhteydessä lääketieteellisesti tai hammaslääketieteellisesti tarpeelliseksi todettu hoito on järjestettävä terveydenhuoltolain 51 :n mukaisesti. AMKE katsoo, että 15 :n ja 17 :n mukaisten kuntapalvelujen toimivuus on lain keskeinen kriittinen kohta. Opiskelijaasiakkaat tulee hoitaa ajoissa jo kansantaloudenkin kannalta katsoen. Palvelujen toimivuutta on perusteltua seurata ja arvioida toiminnan onnistumista lain voimaantulon jälkeen. 23 Oikeus poiketa salassapitovelvoitteista Opiskeluhuoltoa koskevista salassapitovelvoitteista voidaan poiketa siten kuin viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 7 :ssä säädetään, ellei tässä tai muussa laissa toisin säädetä. Opiskelijan yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseen ja toteuttamiseen osallistuvilla on salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä opiskeluhuollosta vastaavalle viranomaiselle sellaiset tiedot, jotka ovat välttämättömiä yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi. Jos opiskelija siirtyy toisen koulutuksen järjestäjän koulutukseen, aikaisemman koulutuksen järjestäjän on pyydettävä opiskelijan taikka, jollei hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänen huoltajansa tai muun laillisen edustajansa suostumus siihen, että uudelle koulutuksen järjestäjälle voidaan siirtää opiskeluhuollon asiakasrekisteristä
sellaiset salassa pidettävät tiedot, jotka ovat tarpeellisia opiskeluhuollon jatkuvuuden kannalta. AMKE pitää erittäin tärkeänä, että kaikki tieto kulkee esteettä eri viranhaltijoiden ja viranomaistahojen kesken jo pelkästään turvallisen oppimisympäristön tarpeisiin perustuen. Johan Hahkala toiminnanjohtaja