5 Yleissuunnitelma. 5.1 Liikenteelliset ja tekniset perusratkaisut. 5.1.1 Ajoneuvoliikenteen järjestelyt

5 Yleissuunnitelma 5.1 Liikenteelliset ja tekniset perusratkaisut Valtatien 12 muutosalue Tampereen Santalahden ja Naistenlahden välillä on kokonaispituudeltaan noin 4,2 kilometriä. Valtatie sijaitsee tunnelissa 2,3 kilometrin matkalla. Valtatie 12 on suunnitteluosuudella nelikaistainen eritasoliittymin varustettu kaupunkipääväylä. Tiellä sallitaan vain ajoneuvoliikenne. Yleissuunnitelmassa esitetyt tie- ja liittymäjärjestelyt sekä muut tekniset ratkaisut ovat yleispiirteisiä ja kuvaavat likimääräisesti tarvittavan tie- ja liikenneväyläalueen. Tässä luvussa on esitetty ratkaisujen periaatteet, jotka on tarkemmin esitetty yleissuunnitelman suunnittelmakartoilla. Ratkaisuehdotuksen muodostamisen periaatteita ja vaihtoehtotarkastelut on kuvattu luvuissa 3 ja 4. Vaiheittain toteuttamista on käsitelty luvussa 5.3. 5.1.1 Ajoneuvoliikenteen järjestelyt Valtatielle 12 esitetään toteutettavaksi Rantaväylän pitkä tunneli Tampereen kaupungin alueelle. Valtatie erkanee nykyisen valtatien Paasikiventien linjauksesta Onkiniemen alueella ja liittyy nykyiseen valtatien Kekkosentien linjaukseen Armonkallion alueen itäpuolella. Onkiniemen ja Armonkallion välisellä osuudella valtatie sijaitsee tunnelissa. Tunneli muodostuu kahdesta erillisestä tunneliputkesta, joissa on kaksi ajokaistaa ja leveä piennar suuntaansa. Ajosuunnat ovat omassa tunnelissaan kaikissa liikennetilanteissa, pohjoisessa tunnelissa ajosuunta on länteen ja eteläisessä tunnelissa on ajosuunta itään. Kuva 55. Naistenlahden ratakanjoni, johon on suunniteltu tuleva Naistenlahden eritasoliittymä. Etualalla on edelleen olemassa oleva Naistenlahden satamatoimiston puurakennus, vasemmalla Tammelaa ja oikealla Armonkallion asuinaluetta. Arkistolähde: Vapriikin kuva-arkisto, E.M. Staf 1947. Valtatie 12 (Tampereen Rantaväylä) välillä Santalahti Naistenlahti Yleissuunnitelma 2010 47

Kuva 56. Tunnelin peruspoikkileikkaus. Molemmissa ajoneuvotunneleissa on kaksi 3,5 metriä levää kaistaa, 3,0 metrin leveä piennar turvakaistana ja 1,25 metrin levyinen korotettu poistumiskäytävä. Liikenne on kaikissa tilanteissa molemmissa ajoneuvotunneleissa yksisuuntaista. Tunneliputkien välissä on vähintään 11 metriä leveä kallioseinä. Liittymät Valtatien 12 suunnitteluosuudelle tulee kaksi eritasoliittymää. Tasoliittymiä ei valtatielle suunnitteluosuudelle sallita. Eritasoliittymät ovat: Santalahden eritasoliittymä (E1) sijaitsee tunnelin länsipäässä, kaduksi muuttuvan valtatieosuuden Paasikivenkadun ja valtatien risteyskohdassa. Santalahden eritasoliittymä toimii Tampereen keskustan läntisenä sisääntuloyhteytenä. Liikenteen pääsuunta on eritasoliittymässä keskustasta/paasikivenkadulta länteen. Pääsuunnalla on kaksikaistaiset rampit R1 ja R4. Paasikivenkadulta tunnelin suuntaan on suora ramppi R2 ja tunnelista Paasikivenkadun suuntaan silmukkaramppi R3. Eritasoliittymässä Paasikivenkatuun liittyy lisäksi Santalahden alueelle johtava Rantatie-katu, Santalahden venesatamaan johtava uusi katuyhteys sekä Onkiniemen alueelle johtava Haarlankatu. Naistenlahden eritasoliittymä (E2) sijaitsee tunnelin itäpäässä, Armonkallion itäpuolella Ratapihankadun ja valtatien risteyskohdassa nykyisellä rautatiealueella. Naistenlahden eritasoliittymä toimii yhteytenä Ratapihankadulle, joka on osa Tampereen keskustan sisäistä kehäkatujärjestelmää. Ratapihankadun ja valtatien ramppien liittymissä on kiertoliittymät. Naistenlahden eritasoliittymässä Ratapihankadulta on lisäksi katuyhteys Ranta-Tampellan alueelle sekä Naistenlahden voimalaitokselle ja pursiseuralle. Muut maantiet Suunnittelualueelle ei jää muita maanteitä. Yksityistiet ja kadut Nykyinen valtatie Santalahden ja Naistenlahden eritasoliittymien väliltä muutetaan kaduksi. Suunnitelmaan ei sisälly Paasikiventien ja Kekkosentien kaduksi muuttuvien osuuksien ratkaisuja ja kustannuksia, sillä niiden luonne määräytyy myöhempien maankäytön kehittämishankkeiden yhteydessä. Tunnelin läntisen suuaukon muodostaa valtatien ylittävä Haarlankatu, jonka jälkeen alkaa betonitunneli Onkiniemenkadulle asti. Betonitunneliosuuden pituus on noin 100 metriä. Onkiniemenkadun ja Armonkallion välisellä osuudella on kalliotunneli. Kalliotunnelin pituus on noin 2,2 kilometriä. Itäisen suuaukon muodostaa välittömästi Soukanlahdenkadun itäpuolelle sijoittuvan ratakanjonin kallioleikkaus. Tunnelin suuaukkojen edessä ovat betonikaukalot ja muovikalvot tasolle +95,9 estämässä pohjaveden virtauksen tunneliin. Lännessä uuden linjauksen erkanemiskohdassa valtatie sijaitsee noin tasolla +99, jonka jälkeen se laskee loivasti betonikaukalolle asti. Sen jälkeen tasaus laskee jyrkimmillään noin kolmella prosentilla tunnelin alimpaan kohtaan. Kalliotunneli on alimmillaan Tammerkosken kohdalla noin tasolla +68. Sen jälkeen tasaus alkaa nousta ensin loivemmin ja itäisen suuaukon alueella maksimissaan 4,5 % pituuskaltevuudella. Idässä uusi linjaus liittyy nykyiseen valtatiehen Marjatan ylikulkukäytävän jälkeen noin tasolla +109. Valtatien mitoitusnopeus on 70 kilometriä/h, suunniteltu nopeusrajoitus tunnelissa on 60 kilometriä/h. Kuva 57. Rantaväylän Naistenlahden risteyssillat ja ratakanjoni. Taustalla Armonkallio. Valtatien kehittämisen yhteydessä täydennetään katuverkkoa niin, että asutuksen, liiketoiminnan, maankäytöltään kehittyvien alueiden ja muun toiminnan yhteydet turvataan. Katujen mitoitusnopeus on 30 50 kilometriä/h ja niiden leveys riippuu toiminnallisesta tehtävästä. 5.1.2 Jalankulun ja pyöräilyn järjestelyt Tunnelin yhteydessä toteutetaan jalankulkua ja pyöräilyä palvelevia järjestelyjä. Valtatiellä sekä tunnelissa ei sallita jalankulkua eikä pyöräilyä, vaan se ohjataan käyttämään erillisiä kevyen liikenteen väyliä. Tunneliosuudella maan päälle jäävällä katuverkoksi muuttuvalla tieosuudella kevyen liikenteen turvallisuus ja viihtyisyys paranee ajoneuvoliikenteen vähennyttyä ja siirryttyä suurelta osin tunneliin. Liikenteen vähentyminen tuo mahdollisuuksia kehittää maanpäällisiä kevyen liikenteen yhteyksiä ja suosia liikennevalo-ohjauksessa nykyistä enemmän kevyttä liikennettä. Itä-länsisuuntainen pitkämatkaisen pyöräilyn pääyhteys jää kaduksi jäävän nykyisen valtatien 12 yhteyteen. 48 2010 Tampereen kaupunki Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Eritasoliittymien toteuttaminen ei merkittävästi muuta nykyistä tietä risteäviä kevyen liikenteen yhteyksiä. Kulkuyhteys Lapinniemestä Naistenlahden voimalaitoksen ja venesataman välistä Laivakadun ja Soukanlahdenkadun kautta Lapintielle siirtyy uudelle reitille Armonkallion pohjoispuolelle. Santalahdessa Santalahden alikulkukäytävä korvautuu kahdella liikennevalo-ohjatulla suojatiellä ja nykyisen Rantatien liittymän liikennevaloohjattu suojatie Paasikiventien yli korvautuu Paasikiventien joukkoliikennekaistasuunnitelman mukaisella kevyen liikenteen alikulkukäytävällä. Rauhaniementien risteyssillan uusiminen parantaa kevyen liikenteen yhteyksiä keskustan ja Lapinniemen välillä korkeuserojen kaventuessa. Ranta-Tampellan alueen kevyen liikenteen järjestelyt muotoutuvan alueen asemakaavoituksessa määritettävien periaatteiden mukaisesti. 5.1.3 Joukkoliikenteen järjestelyt Tunnelin toteuttaminen ei merkittävästi muuta joukkoliikenteen reittijärjestelyjä suunnittelualueella. Joukkoliikenne tulee käyttämää valtatien 12 kaduksi muutettua osuutta. Paasikiventietä ja Kekkosentietä liikennöivän, Tampereen keskustaan suuntautuvan, linja-autoliikenteen sujuvuus paranee tunnelin vaikutuksesta kun suuri osa nykyisestä ajoneuvoliikenteestä keskustan kohdalla ohjautuu tunneliin. Liikennemäärien vähetessä, on nykytilannetta helpompi toteuttaa pysäkkijärjestelyjä ja joukkoliikennettä suosivia etuisuusjärjestelyjä. Nämä nopeuttavat joukkoliikennettä nykyisestään. Valtatien 12 Santalahden länsipuolisten joukkoliikennekaistojen ja eritasoliittymien toteutuessa Santalahden alueella keskustan suuntaan tulee olemaan kolme joukkoliikenteen pysäkkiä, joista kaksi on suoralla tieosuudella, ennen eritasoliittymän aluetta ja yksi eritasoliittymän jälkeen kaarteessa. Pysäkkien keskinäiset etäisyydet ovat noin 500 metriä. Keskustasta lännen suuntaan on Rantaväylällä kaksi joukkoliikenteen pysäkkiä, toinen Santalahden eritasoliittymän kohdalla ja toinen suoralla lähellä Santalahden venesatama. Vastaavasti Naistenlahden eritasoliittymästä Ranta-Tampellan alueelle johtavalle katuyhteydelle on mahdollista tunnelin myötä toteuttaa linja-autopysäkkipari Armonkallion asuntoalueen kohdalle, mikä nykyisellä Kekkosentiellä ei ole ollut mahdollista. Mustalahdessa pysäkkijärjestelyjen kehittämiseen on uusia mahdollisuuksia liikennemäärien vähetessä nykyiseltä Paasikiventieltä. Rantaväylän tunneli tarjoaa joukkoliikenteelle nykyistä sujuvamman yhteyden myös Tampereen keskustan ohi. Tunneliin ei tule linja-autopysäkkejä, sillä tunnelissa on voimassa pysähtymiskielto. Lisäksi tilausajoliikenne tulee käyttämään tunnelia. 5.1.4 Erikoiskuljetukset Rantaväylä ei kuulu nykytilanteessa eikä jatkossa valtakunnalliseen erikoiskuljetusten verkostoon. Tunneli ja maanpäälle jäävä katuverkko eivät sovellu erikoiskuljetusten läpikulkureitiksi. 5.1.5 Vaarallisten aineiden kuljetukset Rantaväylän tunnelin vaarallisten aineiden kuljetusten määrä on arviolta 0,5 % tien raskaan liikenteen kokonaismäärästä. Raskaan liikenteen määrä on 3 4 % liikenteen kokonaismäärästä. Eli vaarallisten aineiden kuljetuksia on kaksi ajoneuvoa 10 000:sta. Tehtyjen riskianalyysien perusteella vaarallisten aineiden tiekuljetuksia ei ole tarvetta erikseen kieltää Rantaväylän tunneliosuuksilla, mutta Tampereen kaupunki on linjannut, että se tunnelille vaarallisten aineiden kuljetuskiellon. 5.1.6 Tieliikenteen palvelualueet Valtatien varteen ei ole varattu suunnitteluosuudelle erillisiä levähdys- tai palvelualueita. Santalahden eritasoliittymän länsipuolella on lännestä Tampereen keskustaa lähestyvälle suunnalle nykyinen levähdysalue, jossa on Tampereen kaupungin opaskartta. Laiturikadun liittymässä sijaitseva huoltoasema jää sivuun valtatieltä. 5.1.7 Alustavat pohjanvahvistustoimenpiteet Tunneliosuuden länsipuolella ja Santalahden eritasoliittymän alueella pohjanvahvistustoimenpiteet keskittyvät kalliotunneleiden suuaukkojen edustalle rakennettaviin betonitunneli- ja kaukalorakenteiden pohjarakenteisiin sekä siltojen perustamiseen. Kovan pohjan tai kallion ollessa yli kolmen metrin syvyydellä rakenteiden alapuolella käytetään pääosin paaluperustuksia. Sillat perustetaan tukipaaluina toimivilla lyöntipaaluilla. Maanvaraisen perustamisen ja paalutuksen rajakohtiin tehdään tarvittavat massanvaihdot, joilla eliminoidaan haitalliset painumat. Naistenlahden eritasoliittymän ja tunneliosuuden itäpuolisella alueella J5:n paaluvälille noin 20 60 tulee paalulaatta. 5.1.8 Rantaväylän tunneli Maa- ja kallioperäolosuhteet Tunnelin alueella on tehty paljon kallioperän laatua ja kallionpintaa kartoittavia tutkimuksia, ja alueen kallionpinnan sijainnin ja kallionlaadun voidaankin katsoa olevan suunnitteluvaiheeseen hyvin tiedossa. Kalliolaatu on pääosin hyvää, mutta tunneli lävistää myös paikallisia heikkolaatuisia alueita. Tunneli voidaan kuitenkin louhia normaalimenetelmiä käyttäen. Maakerrosten paksuudet kallion päällä ovat paikoin paksuja (yli 15 metriä), mutta molempien suuaukkojen kohdalla kallio on pinnassa. Maaperäolosuhteet eivät siis vaikeuta tunnelin louhimista. Tunnelin pituus ja poikkileikkaus Rantaväylän tunneli on 2310 metriä pitkä kaksiputkinen tunneli, jossa tunneleiden väli on 11,0 metriä. Kalliotunnelin pituus on 2 220 metriä. Länsipäässä sijaitsevan betonitunnelin pituus on 90 metriä. Itäpään suuaukkorakenteen pituus on 15 metriä. Kummassakin ajoneuvotunnelissa on kaksi kaistaa ja 3,0 metrin levyinen turvakaista koko tunnelin matkalla. Ajoradan ulkopuolella on 1,25 /1,75 metrin (ulkopiennar/ sisäpiennar) levyinen ajoradasta korotettu poistumiskäytävä. Yhdyskäytävät Ajotunnelit yhdistää 200 metrin välein yhdyskäytävät, joiden kautta ihmiset pääsevät hätätilanteessa pelastautumaan ensin toiseen ajotunneliin ja sitä kautta pois tunnelista. Henkilöyhdyskäytävien (11 kappaletta) lisäksi on ajoneuvoyhdyskäytävä lähellä tunnelin alinta kohtaa. Liikennemuodot Molemmissa ajotunneleissa on liikenne kaikissa tilanteissa yksisuuntaista. Nopeusrajoitus tunnelissa on 60 kilometriä tunnissa. Tunnelissa on raskaille ajoneuvoille ohituskielto ja vaarallisten aineiden kuljetuskielto. Jalankulku ja pyöräily on kielletty tunnelissa. Kalliotunnelit Kalliotunnelit varustetaan kallionlujituksilla siten, että sortumariskejä ei ole. Tunneli tiivistetään siten, ettei tunneliin muodostu haitallisia vesivuotoja ja ettei pohjavedenpinta merkittävästi laske tunnelin vaikutusalueella. Tunneli varustetaan suuaukkoalueilla erillisverhousrakenteella sekä koko tunnelin pituudelta törmäyselementeillä. Tunnelin syvimpään kohtaan tulee perusvesiallas sekä kummallekin ajoneuvotunnelille oma pesuvesien keräilyallas. Tekniset tilat Rantaväylän tunnelin liityntäkojeistot, sähköpääkeskukset ja muuntamot on sijoitettu erillisiin teknisen tilan rakennuksiin tiesuunnitelmassa varatuille alueille tunnelin molempien päiden suuaukkojen läheisyyteen. Läntisen suuaukon teknisen tilan rakennukseen sijoitetaan tunnelin paikallisvalvomo. Tunnelin tekniset tilat varustetaan kulunvalvonta- ja rikosilmoitusjärjestelmillä. Tunnelin läntiselle suuaukolle tulee puhallinkonehalli, joka sijaitsee pohjoisen ja eteläisen betonitunnelin välissä. Tunnelin itäpään puhallinkonehalli puolestaan tulee itäisen suuaukon eteläpuolelle. Hallit lämpöeristetään puolilämpimiksi tiloiksi Kuivatus ja viemäröinti Kumpikin tunneliputki on varustettu kuivatuksen puhdasvesi-salaojajärjestelmän lisäksi erillisellä pesu- ja palonsammutusvesien sekä onnettomuusnesteiden keräilyjärjestelmällä. Puhdasvesijärjestelmien vedet pumpataan avo-osuuksien kuivatusvesijärjestelmään ja edelleen jatkokäsittelyyn. Pesu- ja sammutusvesien sekä onnettomuusnesteiden keräilyjärjestelmän vedet pumpataan kunnalliseen jätevesiverkostoon. Pesu- ja sammutusvesien varastoaltaat ja pumput sijoitetaan erilliseen palo-osastoituun tilaan tunnelin alimpaan kohtaan. Varastoaltaat ovat kummallekin ajoneuvotunnelille erilliset. Ilmanvaihto ja savunpoisto Rantaväylän tunneli on varustettu koneellisella ilmanlaadun hallintaan käytettävällä puhallinjärjestelmällä Valtatie 12 (Tampereen Rantaväylä) välillä Santalahti Naistenlahti Yleissuunnitelma 2010 49

(impulssipuhaltimet, erilliset ilmanvaihdon konehuonerakennukset ja poistoilmapiiput). Ilmanlaadun pitoisuuksia (CO, NO x ja näkyvyys) seurataan tunnelissa ja ilmanvaihdon tehoa ohjataan mitattujen pitoisuuksien perusteella. Sallittujen tunneli-ilman pitoisuusarvojen ylittyessä tieto välittyy liikennekeskukseen. Tunnelien savunpoisto toimii koneellisesti impulssipuhaltimilla. Puhaltimet sijaitsevat ajokaistojen päällä. Puhaltimien keskinäinen välimatka on vähintään 70 metriä. Puhaltimilla saadaan tunnelin peruspoikkileikkaukseen virtausnopeus 3 m/s. Savunpoistolaitteisto on ohjattavissa liikennekeskuksesta tai tunnelin länsipään paikallisvalvomosta. Savua ei poisteta konehuoneiden ja poistoilmapiippujen kautta, vaan tunnelin suuaukkojen kautta. Palontorjunta Tunneleiden suuaukoilla ja yhdystunnelien yhteydessä on hätäasemat, jotka on varustettu käsisammuttimilla. Lisäksi Rantaväylän tunnelissa on palopostiverkosto, joka on liitetty kunnalliseen vesijohtoverkostoon. Palopostit on sijoitettu yhdyskäytävien yhteyteen. Hätäpuhelimet asennetaan tunnelin suuaukoilla sijaitseviin hätäasemiin ja tunneliin asennetaan palohälytyspainikkeita noin 50 metrin välein. Teknisiin tiloihin asennetaan savunilmaisimet. Paloilmoitukset aiheuttavat hälytyksen hätäkeskukseen ja liikenteenvalvontakeskukseen. Tunneli on varustettavissa automaattisella sammutusjärjestelmällä. Tunnelivalaistus Tunnelien valaistus on mitoitettu ja suunniteltu siten, että kuljettaja näkee päivällä ja yöllä pysähtymismatkan etäisyydeltä ajoradan, sillä olevat toiset ajoneuvot ja niiden liikkeet sekä mahdolliset esteet. Tärkeimmät valaistusteknilliset vaatimukset ovat ajoradan ja seinien alaosan (kahden metrin korkeuteen) luminanssi, jotka asetetaan suunnitteluohjeiden mukaisesti erikseen päivä- ja yövalaistukselle. Kynnys-, siirtymä- ja sisäalueella on erilliset luminanssin arvot. Jos normaali sähkönsyöttö katkeaa, varavalaistuksella taataan vähimmäishavaitsemismahdollisuudet niin, että normaalitoiminta voi jatkua. Samalla vähennetään täydellisen pimeyden aiheuttamaa paniikkia, taataan vähimmäisvalaistus alennetun nopeusrajoituksen aikana ja tuetaan huoltotöitä. Päivä-, yö- ja varavalaistustilanteessa ajoneuvotunnelissa oleva poistumisreitin osa saa riittävän valaistuksen tunnelin päävalaisimista. Tunnelin yhdyskäytävien puoleisella seinällä on valaistut poistumisopasteet noin 25 metrin välein. Valaistut poistumisopasteet ovat jatkuvatoimisia. Myös poistumisovet ja seinät oviaukon molemmin puolin valaistaan kahden metrin matkalla. Ovien yläpuolella on jatkuvatoimiset valaistut poistumisopasteet. Onnettomuustilanteessa poistumisopasteissa olevat erilliset merkkivalot syttyvät automaattisesti ja jalankulkuyhdyskäytävien oviaukot on merkitty onnettomuustilanteissa liikennekeskuksesta ohjattavilla vihreillä vilkkuvaloilla. Poistumisreittien ja poistumisovien merkkivalot ovat akkuvarmennettuja ja ne toimivat katkeamattomasti 60 minuuttia. Sähköjärjestelmät Tunneli liitetään energialaitoksen 20 kv:n rengasverkkoon kahdesta suunnasta kahteen toisistaan riippumattomaan sähköasemaan, joiden sähkönsyöttö tapahtuu kahden päämuuntajan kautta. Päämuuntamot sijaitsevat tunnelin suuaukkojen teknisten tilojen rakennusten yhteydessä. 20 kv:n syöttöjohto kulkee koko tunnelin kautta palosuojatusti, ja siihen ovat liitettynä tunnelissa olevat muuntamot, joiden kautta syötetään 400 V:n pääkeskukset sekä erilliset jakokeskukset, joiden kautta laitteet saavat sähkönsyöttönsä. Tunneleihin asennetaan pistorasiakeskukset noin 100 metrin välein. Sähköverkko on varmistettu kahdella liittymällä sekä syötönvaihdosta ja vikapaikan erotuksesta huolehtivalla verkostoautomaatiojärjestelmällä. Mikäli toisesta käytössä olevasta liittymästä häviää sähkö, verkostoautomaatio siirtää syötön välittömästi toiselle liittymälle. Kriittiset turvajärjestelmät on varustettu molemmissa tunneleissa lisäksi katkottomalla (UPS) sähkönsyötöllä, joka pystyy syöttämään järjestelmien nimelliskuorman vähintään kullekin järjestelmälle asetetun vähimmäisajan. UPS-varmistettu sähkö tuotetaan pääkeskusten yhteyteen sijoitetuilla UPS-laitteilla. 5.1.9 Sillat ja taitorakenteet Suunnitteluosuuteen sisältyy kahdeksan siltapaikkaa, tukimuurirakenteita sekä betonikaukalot ja puhallinkonehalli tunnelin molemmilla suuaukoilla. Silloista on laadittu pääpiirustukset tiesuunnitelman joulukuulle 2009 päivättyyn esikopiokansioon. Santalahden eritasoliittymä S1 Paasikivenkadun risteyssilta Siltapaikalla Paasikivenkatu K2 ylittää päätien ja sen itäreunalla kulkevan kevyenliikenteen väylän. Sillalla on 15,3 23 metriä leveä ajorata ja 5,0 metriä leveä ajoradasta korotettu jalankulku- ja pyörätie. S2 Rantatien risteyssilta Siltapaikalla Rantatie K1 ylittää päätien rampin R1. Silta on laattakehäsilta, joka perustetaan lyöntipaaluille. S3 Haarlan alikulkukäytävä Siltapaikalla päätien ramppi R2 ylittää kevyenliikenteen väylän K4J. Silta on teräsbetoninen ulokepalkkisilta. Kuva 58. Tunnelin louhintaa. Kuva 59. Henkilö- ja ajoneuvoyhdyskäytävän ovet ajoneuvotunnelin puolelta Vuosaaren tunnelissa. S4 Onkiniemen betonitunneli, kaukalo ja tukimuuri Päätie kulkee paaluvälillä 1300 1390 betonitunnelissa, joka rajoittuu itäosasta kalliotunneliin ja länsiosasta betonikaukaloon. Betonitunnelin päällä K4 Haarlankatu 50 2010 Tampereen kaupunki Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Taulukko 8. Suunnitteluosuuden sillat. Sillan nimi Siltapaikkaluokitus Risteävät väylät (yli/ali) Tyyppi Hyötyleveys (m) Jännemitat, Va (m) Perustamistapa Kust.arvio ( ) S1 Paasikivenkadun risteyssilta IV K2 / Vt12 Bjb 20,3-28,0 12 + 20 + 16 + 12 Va Pohj. 19,2 Et.15,2 S2 Rantatien risteyssilta IV K1 / R1 Blkl 13,3-14,8 13,3-14,8 Va 12,5 S3 Haarlan alikulkukäytävä IV R2 / K4J Bul 10,0-12,6 2,5 + 14 + 2,5 Va 13,0 S4 Onkiniemen betonitunneli IV Vt12 / K4, puhallinhalli Teräsbetoni tunneli 11,3-11,5 Pohj. Pit. 94,4 Va 14,2 Et. Pit. 82,8 Va 15,7 T 1 943 500 T 519 800 T 315 100 M / K (9 085 000) S5 Armonkallion risteyssilta IV K5 / Vt12 Bkl 8 16 + 4,8 + 14 + 4,8 K 763 600 S6 Rauhaniemen risteyssilta IV K10 / J5 jbjp 11,5 38 + 38 K 1 391 500 Va 14,0 S7 Marjatan ylikulkukäytävä IV K9J / Vt12,J5 jbjp 4 24 + 37 K 458 850 Va 14,0 S8 Puhallinhallin silta IV K5 / puhallinhalli jbjp 14,6 K 3 553 500 YHTEENSÄ 8 945 850 Betonikaukalo Tunnelin itäisen suuaukon jälkeen noin paalulta 3650 alkaen tieleikkauksen tiiveys pohjaveden virtausta vastaan varmistetaan vesitiiviillä betonikaukalorakenteella. Kaukalon pohjalaatta on noin 0,8 metriä paksu ja sen yläpinta on 1,5 2,0 metriä tienpinnan alapuolella. Eteläreunalla pohjalaatta liittyy vesitiiviisti puhallinkonehuoneen seinään ja pohjoisreunalle rakennetaan vesitiivis tukimuuri, yläreuna +96,2. Päätien suunnassa betonikaukalo ulottuu noin paalulle 3720, rampin R1 suunnassa noin paalulle 60 ja rampin R4 suunnassa noin paalulle 60. Betonikaukalo jatkuu kalvorakenteena, kunnes tienpinta on vähintään tasossa +96,9. Betonikaukalo perustetaan porapaaluille, jotka rakentamisvaiheessa pohjaveden ollessa alennettuna toimivat puristuspaaluina ja lopputilanteessa vetopaaluina nostetta vastaan. Betonikaukalon vesitiiveys varmistetaan bentoniittimatolla. Puhallinkonehallit Siltapaikkaluokitus Siltatyypit Perustamistapa I = Erittäin vaativa Bjb = Betoninen jatkuva palkkisilta K = Kallionvarainen II = Vaativa Blkl = Teräsbetoninen laattakehäsilta M = Maanvarainen III = Huomattava Bul = Teräsbetoninen ulokelaattasilta T = Teräsputkipaalut IV = Tavallinen Bkl = Betoninen laattakehäsilta jbjp = Jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta ylittää päätien. Betonitunnelin rakenne on kolmiaukkoinen laattakehärakenne, jonka reunimmaisissa aukoissa kulkevat päätien pohjoinen ja eteläinen väylä ja keskimmäiseen sijoittuu ilmanvaihdon läntisen suuaukon puhallinhalli. Tukimuurit Santalahden eritasoliittymän alueella tukimuurit ovat: Vt12 tukimuuri plv. 1070 1220, h = 1,0 4,0 m K3J tukimuuri plv. 170 200, h = 1,0 2,0 m K4 tukimuuri plv. 220 260, h = 1,0 1,5 m K5J tukimuuri plv. 10 60, h = 1,0 1,8 m. Naistenlahden eritasoliittymä S5 Armonkallion risteyssilta Tunnelin itäisen suuaukon edessä katu K5 Ratapihankatu ylittää päätien sillalla S5. Silta muodostuu kahdesta erillisestä laattakehästä ja se liittyy vesitiiviillä liikuntasaumalla tunnelin suuaukkorakenteeseen. S6 Rauhanniemen risteyssilta Rauhaniementie K10 ylittää päätien ja sen pohjoisreunalla kulkevan kevyenliikenteen väylän J5 Rauhaniemen risteyssiltaa pitkin. Paikalla oleva nykyinen silta puretaan. Uudella sillalla on 8,0 metriä leveä ajorata ja 3,5 metriä leveä ajoradasta korotettu jalankulku- ja pyörätie. S7 Marjatan ylikulkukäytävä Kevyen liikenteen väylä K9J Parantolankadulta Tammelankadulle ylittää Marjatan ylikulkukäytävällä päätien ja sen suuntaisen kevyenliikenteen väylän J5 sekä Parantolankadun. Paikalla oleva nykyinen kevyen liikenteen silta puretaan. Uusi silta on hyötyleveydeltään 4,0 metriä. S8 Itäisen puhallinhallin silta K5 Ratapihankatu ylittää itäisen puhallinhallin sillalla S8. Tukimuurit Naistenlahden eritasoliittymän tukimuurit ovat: Soukanlahdenkadun K13 tukimuuri plv. 80 280, h = 2,0 m 10,3 m Voimakadun K8 tukimuuri plv 25 45, h = 2,0 m 6,0 m J5 tukimuuri plv. 210 670, h = 2,0 m 6,0 m K8J tukimuuri plv. 30 110, h = 2,0 m 7,0 m Rampin R2 tukimuuri plv. 0 130, h = 1,5 m 2,0 m Rauhaniementien K10 tukimuuri plv. 20 220, h = 2,0 m 9,9 m Rauhaniementien K10 tukimuuri plv. 310 350, h = 2,0 m 6,0 m. Tukimuurit on suunniteltu teräsbetonisina kulmatukimuureina. Kallioleikkauksien päälle sijoittuvien tukimuurien alla kallio on suunniteltu tarkkuuslouhituksi ja verhotuksi betoniseinällä. Kallion ja betoniseinän väliin asennetaan salaojamatto ja routasuojaukseksi PE-eristelevy. Läntinen puhallinkonehalli Tunnelin läntiselle suuaukolle tulee puhallinkonehalli, johon tunnelin länsipään poistoilma imetään ja puhalletaan edelleen tasolle +131 ulottuvaan savunpoistopiippuun. Puhallinkonehalli leveys on noin 13 metriä, pituus 69,8 metriä ja vapaa korkeus 12,0 metriä. Lattia on tasolla +89,5. Läntinen puhallinhalli sijaitsee pohjoisen ja eteläisen betonitunnelin välissä. Puhallinhalli muodostaa betonitunnelin kanssa yhtenäisen laattakehärakenteen. Katu K4 ylittää puhallinkonehallin länsipään. Itäinen puhallinkonehalli Tunnelin itäisen suuaukon eteläpuolelle tulee puhallinkonehalli, johon tunnelin itäpään poistoilma imetään ja puhalletaan edelleen tasolle +131 ulottuvaan savunpoistopiippuun. Puhallinkonehalli leveys on 28,5 metriä, pituus 66,3 metriä ja vapaa korkeus 6,0 metriä. Lattia on tasolla + 88,0. Halli sijoittuu kokonaan kallioleikkaukseen, jonka pohja injektoidaan vesitiiviiksi ja vuotovedet johdetaan tunnelin puhdasvesisalaojajärjestelmään. Puhallinkonehallin seinät ovat teräsbetonisia, kallionvaraisia maanpaineseiniä. Hallin katto on 2-aukkoinen jännitetty, betoninen laattapalkkirakenne, joka tukeutuu reunoilla maanpaineseiniin ja keskellä pilareihin. Lattia on maanvarainen teräsbetonilaatta. Katu K6 ylittää puhallinkonehallin länsipään. Kansirakenne kokonaisuudessaan mitoitetaan yleisten teiden Valtatie 12 (Tampereen Rantaväylä) välillä Santalahti Naistenlahti Yleissuunnitelma 2010 51

liikennekuormalle. Halli lämpöeristetään puolilämpimäksi tilaksi. 5.1.10 Valaistus Valtatie 12 valaistaan kokonaan käyttäen keskikaistaasennusta, jossa asennuskorkeus on 15 metriä ja valonlähteenä ovat 250 W suupainenatriumlamput. Nykyisen valtatien 12 osuus välillä Santalahti Naistenlahti on valaistu. Nykyinen valaistus uusitaan välillä Santalahden eritasoliittymä Mustalahden liittymä. Valtatien nykyistä valaistusta välillä Mustalahden liittymä Armonkallio ei ole tarve uusia. Naistenlahden eritasoliittymäalueella päätie ja rampit valaistaan mastovalaistuksella. Valaistustavan muuttamisella saadaan tunnelijakson, nykyisen valtatien ja ratakanjonin solmukohta erottumaan ja se toimii samalla visuaalisena maamerkkinä. Valonheittimien asennuskorkeus on noin 30 metriä valtatien tienpinnan tasosta. Naistenlahden eritasoliittymän yhteydessä olevien katujen nykyiset valaistukset uusitaan. Uusittavien katuosuuksien valaistusluokka on AL4a. Osa eritasoliittymän katuosuuksista valaistaan mastojen heittimillä ja loput katuvalaistuksella. Naistenlahden ja Santalahden eritasoliittymien ramppien valaistusluokka on AL4a. Santalahden eritasoliittymän ramppien valaisimien asennuskorkeus on 10 metriä ja valolaji suurpainenatrium. Kaikkien valaistavien kevyenliikenteenväylien valaistusluokka on K4. Kun kevyenliikenteenväylä on kaukana valaistavasta päätiestä, se valaistaan erikseen. Tällöin asennuskorkeutena on kuusi metriä ja valolajina suurpainenatrium. Valaistuksen osalta suunnittelurajoiksi ovat määritelty liittymät tai muut järkevät rajauskohdat. Myötääviä pylväitä käytetään maanteillä ottaen huomioon muut rakenteet. 5.1.11 Liikenteen hallinta Tunnelin liikenteenhallintajärjestelmä on keskeinen osa tunnelin hallintajärjestelmää. Se toimii pääosin automaattisesti tie- ja liikenneolosuhteiden sekä tunnelin tilan seurantajärjestelmien välittämien tietojen pohjalta. Liikenneviraston liikennekeskus seuraa 24/7-periaatteella tunnelin ja sen lähiverkon liikennöintiolosuhteita ja puuttuu järjestelmän toimintaan tilanteen niin vaatiessa järjestelmän välittämien häiriöherätteiden ja ohjausehdotusten perusteella. Tunnelin kaikkia järjestelmiä pystyy käyttämään järjestelmän käyttöliittymän avulla liikennekeskuksesta sekä tunnelin laitetilan yhteydessä olevasta miehittämättömästä paikallisvalvomosta. Liikenteenhallintaa ja tilanteen seurantaa varten tunneli varustetaan seurantajärjestelmillä. Automaattinen häiriönhavaintojärjestelmä havaitsee nopeasti tunneliin pysähtyneet ajoneuvot, hitaat ajoneuvot, väärään suuntaan ajavat ja tiellä olevat esteet sekä seisovat jonot tunnelin ulosajoalueilla. Liikenteenseurantakameroiden välittämän liikkuvan kuvan avulla liikennekeskus pystyy seuraamaan kattavasti tunnelia ja sen lähestymisalueet. Liikenteen automaattisella pisteseurannalla kerätään jatkuvasti tietoa tunnelin liikennemääristä, keskinopeuksista ja mahdollisesta ruuhkautumisesta. Tiesääasemien avulla seurataan jatkuvasti vallitsevaa keliä tunnelin ulkopuolella. Liikenteenhallintajärjestelmä käsittää vaihtuvat nopeusrajoitukset, liikennevalot ja puomit liikenteen pysäyttämiseksi ja tunnelin sulkemiseksi, kaistaopastimet kaistan sulkemiseksi sekä vaihtuvat varoitusmerkin ja tekstillisen kilven yhdistelmäopasteet tilanteesta varoittamiseen ja muuta ohjausta tukevan lisäinformaation antamiseen. Tunneliin ja suuaukoille pysähtyneelle annetaan ohjeita, muun muassa tunnelista poistumiseen, myös kuulutusjärjestelmällä. Huonoissa keli- ja liikenneoloissa ja muissa erityisissä poikkeustilanteissa nopeusrajoitus lasketaan turvallisuuden kannalta tarkoituksenmukaiselle tasolle pääosin automaattisesti ja tarvittaessa liikennekeskuksen päivystäjän ohjauksesta. Liikennettä vaarantavan tilanteen sattuessa, saadaan järjestelmän avulla suljettua kaista tai pysäytettyä liikenne ja suljettua tunneli minuutin sisällä häiriön tapahtumishetkestä. Turvallisuuden kannalta erittäin kriittisissä tilanteissa kuten palohälytyksestä järjestelmä sulkee tunnelin automaattisesti. 5.1.12 Johto- ja laitesiirrot Hankkeen toteuttaminen edellyttää molempien eritasoliittymien alueella muutoksia maakaasu-, kaukolämpö- ja sähkölinjoihin sekä vesi- ja jätevesijohtoihin. Uuden kaukolämpöjohdon rakentamistarvetta on Santalahdessa 800 metriä ja Naistenlahdessa 600 metriä. Maakaasujohtojen rakentamistarvetta on Santalahdessa 900 metriä ja Naistenlahdessa 300 metriä. Santalahdessa on tarve siirtää eritasoliittymän tieltä kaukolämmön pumppaamo ja maakaasun venttiiliasema. Molempien eritasoliittymien alueelle on tarvetta toteuttaa uusi jäteveden pumppaamo. Sähköverkossa on muutostarpeita sekä 110 kv:n suurjännite-, 20 kv keskijännite ja 400 V pienjännitejakeluverkoissa. Suurjänniteverkon muutos tehdään Santalahdessa siirtämällä ilmajohdon kolmea pylvästä ja Naistenlahdessa siirtämällä maakaapeli uuteen paikkaan. Lisäksi eritasoliittymien alueilla on tietoliikenneverkkojen johtoja ja laitteita, joita joudutaan siirtämään uusien tiejärjestelyiden tieltä. Tietoliikenneverkkojen omistajia ovat muun muassa TeliaSonera Finland Oyj, Elisa Oyj, Tampereen Puhelin Oy ja TDC Oy. Tietoliikenneverkkojen siirroista ei ole laadittu yksityiskohtaisia siirtosuunnitelmia. Laitteiden siirtämiseen ja suojaamiseen on varauduttu luvun 5.2 rakentamiskustannusarviossa. Tarkat siirtoja suojaussuunnitelmat laaditaan tie- ja rakennussuunnittelun yhteydessä. 5.1.13 Meluntorjunta Suunnittelualueella on tarvetta meluntorjuntatoimenpiteisiin tunnelin molempien suuaukkojen ja eritasoliittymien ympäristössä. Suunniteltujen meluesteiden likimääräiset sijainnit on esitetty piirustusten Y3 ympäristösuunnitelmakartoilla ja Y5 melualuekartoilla. Meluesteet Santalahdessa Santalahdessa meluntorjunnan painopiste on valtatien pohjoispuolisilla alueilla. Pääasiallisina tavoitteina on Simppoonkadun asuinrakennusten sekä ranta-alueen virkistysalueen suojaus melulta. Simppoonkadun asuinrakennusten kohdalla pelkän autokatoksen rakennusmassa ei riitä suojaamaan toivotulla tavalla asuinaluetta. Autokatoksen päälle on suunniteltu noin 2,1 metriä korkea meluseinä. Seinäosuus on rakennusluvan mukainen. Meluntorjuntaa täydennetään Simppoonkadun länsipäähän, valtatien pohjoispuolelle sijoitettavalla 3,5 metriä korkealla meluseinäosuudella, joka ulottuu autokatoksen lomituksesta aina eritasoliittymään asti. Santalahden rantavyöhykkeen nykyisen suojaviheralueen meluntorjunta koostuu eritasoliittymästä länteen sijoitettavasta 1,2 metriä korkeasta melukaiteesta, joka katkeaa Santalahden venesatamaan johtavan kadun liittymän kohdalla. Melukaidetta seuraa länteen päin neljä metriä korkea meluvalliosuus. Meluvallin jälkeen ranta-alueen ja pienvenesataman meluntorjunta täydentyy kolmen metrin korkuisella meluseinäosuudella, joka voidaan osittain suunnitella läpinäkyväksi. Läpinäkyvyyden avulla voidaan säilyttää näköyhteys valtatieltä Näsijärvelle. Meluesteet Naistenlahdessa Naistenlahdessa uusiin tiejärjestelyihin liittyvä meluntorjunta koostuu Soukanlahdenkadun varteen, valtatien tunnelin suuaukon päälle sijoitettavasta 2,5 metriä korkeasta meluaidasta sekä Rauhanniementien itäpuolelle ja valtatien eteläpuolelle sijoitettavasta 2 3 metriä korkeasta meluaidasta sekä meluvallista. Rauhanniementien ja valtatien melusuojauksilla on pyritty muodostamaan Tunturikadun asuinkerrostaloja suojaava estekokonaisuus yhdessä maaston kanssa 113 114 metrin harjakorkeuteen merenpinnasta. Meluvalli katkaisee nykyisen ajoyhteyden valtatieltä Tammelan puistokadulle. Soukanlahdenkadun reunaan sijoitettava meluaita koostuu kolmesta jaksosta: kahdesta pääosin umpinaisesta ja yhdestä läpinäkyvästä. Tunnelin suuaukkojen päälle sijoittuva jakso toteutetaan yhtenäisenä rakenteena tunnelin suuaukon, sillan ja Soukanlahdenkadun yhdistävän pergolan kanssa. Pergolarakenteen sisään asennetaan kalteva lasiseinä meluesteeksi. Lasiseinälle pääsy estetään teräsrakenteisella sillankaidemaisella pinnakaiteella. 52 2010 Tampereen kaupunki Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

5.1.14 Ympäristön käsittelyn periaatteet Ympäristörakentamisessa pääpaino kohdistuu tunnelin molempiin päihin sekä Naistenlahden ja Santalahden eritasoliittymien alueille. Kaikki alueen viheristutukset valitaan siten, että viheralueiden hoito on helppohoitoista ja teknisesti järkevää. Betonikivien väritys sovitetaan alueen muihin ympäristörakenteisiin. Santalahti Santalahden alueella tieympäristö on pääosin nurmetusta/niittyä. Valtatien keskikaistalle sijoitetaan nurmetusta ja sen leveälle osalle pensasryhmiä. Tiealueen pohjoisreunalla vuorottelevat vapaamuotoiset pensasistutukset, puuryhmät, metsiköt ja koristetukimuurit, joiden väleihin jää avoimia alueita järvinäkymien säilyttämiseksi. Eritasoliittymän rampin silmukkaan ja ramppien välinen alueelle rakennetaan voimakas maastonmuotoilu, joka toimii maataiteena. Suuremman maavallin poikki asetetaan puu- ja kukkaisutuksia. Saarekkeet ja kapeat välikaistat kivitetään betonikivin. Naistenlahti Naistenlahden alueella vallitsevana elementtinä ovat lukuisat betonitukimuurit, joiden pinta on käsittelemätöntä betonia. Saarekkeet ja kapeat välikaistat on kivetty betonikivin. Muut ramppien väliset alueet ja tien keskikaista on nurmetettu. Pensasalueet ovat geometrisiä niin muodoltaan kuin sijoittelultaan ja niiden korkeudet vaihtelevat kuitenkin siten, että näkymät Kekkosentieltä vesistöön säilyvät. Kiertoliittymiin sijoitetaan valaisinpylväiden lisäksi kohdevalaistut taideteokset / teollisuusjäännökset, jotka kuvaavat alueen historiaa ja toimivat maamerkkinä autoilijoille. 5.2 Rakentamiskustannukset Hankkeen rakentamiskustannukset on arvioitu suunnitteluhankekokonaisuutena. Kustannuksissa ovat mukana Rantaväylän tunneliin sekä Santalahden ja Naistenlahden eritasoliittymiin liittyvät tie-, katu- ja kevyen liikenteen väylien järjestelyt, ympäristövaikutusten lieventämistoimet, sillat ja pohjarakentamistoimet ja hankkeeseen suoraan liittyvät johtojen, laitteiden ja kaapelien siirrot. Rakentamiskustannukset on arvioitu hintatasossa, jossa maanrakennuskustannusindeksi on 141,4; 2000=100. Yhteiskustannusten osuudeksi on arvioitu 35 % kokonaisrakennuskustannuksista. Maantielain 5. luvun mukaisia lunastus- ja korvauskustannuksia ei ole tässä yhteydessä arvioitu. Esitettyjen tierakenteiden edellyttämät asemakaavojen liikennealueen laajennukset tapahtuvat kaupungin tai valtion omistamille maapohjille. Osalle näistä alueista on yksityisillä tahoilla vuokra- tai käyttöoikeuksia. Yleissuunnitelmassa esitetyn ratkaisun kokonaiskustannukset ovat Santalahden ja Naistenlahden välillä 173,2 miljoonaa euroa, jonka lisäksi tulee lunastus- ja korvauskustannukset vuokra- ja käyttöoikeuksien haltijoille. Varautuminen keskivaiheen liittymän myöhempään toteuttamiseen luvun 5.3 mukaisesti aiheuttaa lisäkustannuksia arviolta 3,0 miljoonaa euroa. Tämä kustannus ei sisälly edellä mainittuun kustannusarvioon. Taulukko 9. Hankkeen rakentamiskustannukset. Pirkanmaan ELY-keskuksen ja Tampereen kaupungin välinen kustannusvastuu rakentamiskustannuksista määräytyy valtion ja Tampereen kaupungin välisen sopimuksen mukaisesti. Sopimuksen mukaan valtio vastaa 175 miljoonan euron kustannusarviosta 33 % ja lopusta Tampereen kaupunki. Edellä esitettyyn kustannusarvioon ei sisälly tunnelin varustamista automaattisella sammutusjärjestelmällä. Tällaisen järjestelmän kustannusarvio on 8 10 miljoonaa euroa. Mikäli automaattinen sammutusjärjestelmä päätetään toteuttaa, on valtio sitoutunut osallistumaan myös sen kustannuksiin 33 % kustannusosuudella. Hankkeen mahdollisen toisen toteuttamisvaiheen kustannusjaosta ei ole sopimusta. Toisen toteuttamisvaiheen mahdollisia toimenpiteitä ovat tunnelin keskelle toteutettava suuntaisliittymä, täysi eritasoliittymä tai ilmanvaihdon konehuone ja piippu sekä Santalahdessa eritasoliittymän uudelleenjärjestely tai tunnelin jatkaminen sen läntisellä suuaukolla. Kustannukset ( ) Valtatie 12 plv. 100-1295, sis. E1 Santalahden eritasoliittymän 12 730 000 Valtatie 12 plv. 1290-3610, tunneliosuus 124 750 000 Valtatie 12 plv. 3610-4200, sis. E2 Naistenlahden eritasoliittymän 10 270 000 Kadut 4 700 000 Kevyen liikenteen väylät 1 790 000 Sillat 8 950 000 Liikenteenohjaus 350 000 Valaistus 530 000 Johto- ja kaapelisiirrot 7 100 000 Työnaikaiset liikennejärjestelyt 2 000 000 YHTEENSÄ 173 170 000 5.3 Vaiheittain toteuttaminen Tunneli ja sen päihin tulevat eritasoliittymät on toteutettava yhdellä kerralla. Tunnelin keskelle kaavailtuun liittymään varaudutaan ensimmäisessä toteuttamisvaiheessa louhimalla ramppien lähdöt päätunnelista ja toteuttamalla liittymän risteyssilta, kuva 60. Mahdollisesta tunnelin keskivaiheen liittymän toteuttamisesta päätetään tie- tai rakennussuunnitteluvaiheessa tai myöhemmin tulevaisuudessa tunnelin ensimmäisen vaiheen ollessa jo liikenteen käytössä. Tunnelin keskelle kaavaillun liittymän on nähty palvelevan lähinnä paikallisia yhteyksiä ja on tämänhetkisen näkemyksen mukaan Tampereen kaupungin kustannusvastuulla. Liittymän hyödyistä maankäytön kehittämisen ja keskustan liikenteen uudelleenjärjestelyjen näkökulmasta ei ole vielä tämän yleissuunnitelman laatimisen aikana ole ollut riittävää tietoa. Rantaväylän kehittämishankkeen tai siihen liittyvien hankkeiden toteuttamisjärjestyksessä on seuraavia periaatteita: Tunnelin louhinta ja rakentaminen on mahdollista toteuttaa molemmista päistä samanaikaisesti. Varsinaisen tunnelin rakentaminen on mahdollista toteuttaa suuremmin haittaamatta nykyisen valtatien liikennettä. Santalahden ja osittain Naistenlahden eritasoliittymän toteuttaminen on perusteltua aloittaa kunnallisteknisten johtojen ja laitteiden sekä tietoliikenneyhteyksien siirtämisellä pois eritasoliittymien rakentamisalueelta. Tunnelin päiden eritasoliittymien toteuttaminen aiheuttaa rakentamisen aikaisia liikennejärjestelyjä valtatielle ja haittaa sen liikenteelle. Saman aikaisesti ei ole suotavaa toteuttaa Rantaväylää korvaavien yhteyksien liikenteellistä kapasiteettia heikentäviä toimenpiteitä. Nykyisen valtatien tierakenteen purkaminen Ranta- Tampellan alueelta ja toisen Tammerkosken ylittävän Näsinsillan purkaminen on mahdollista, vasta kun valtatieliikenne on ohjattu tunneliyhteydelle. Tunnelin liikenteelle avaamisen jälkeen on mahdollista käynnistää nykyisen tiepohjan hyödyntäminen maankäytön kehittämiseen Ranta-Tampellassa ja käynnistää katuverkoksi jäävän Paasikiventien kaventaminen Sepänkadun ja Tammerkosken väliseltä osuudelta. Valtatie 12 (Tampereen Rantaväylä) välillä Santalahti Naistenlahti Yleissuunnitelma 2010 53

Rauhaniementien risteyssillan uusiminen on tarpeen toteuttaa ennen kuin päätien tasausta lasketaan Naistenlahden eritasoliittymän toteuttamisen yhteydessä. Tunnelin keskivaiheen liittymän toteuttamiseen varaudutaan maanalaisessa asemakaavassa ja toteuttamalla tunnelin ensimmäisessä vaiheessa tarvittavat varaukset, jotka mahdollistavat liittymän rakentamisen valtatieliikenteen ollessa tunnelissa, kuva 60. Toteutuessaan keskivaiheen liittymän suuaukko edellyttää oman asemakaavamuutoksen. Keskivaiheen liittymän toteutuessa on mahdollista myös supistaa Santalahden eritasoliittymää. Yleisesti vaiheittain toteuttaminen lisää hankkeen toteuttamiskustannuksia muun muassa työmaan perustamiskustannusten näkökulmasta ja mahdollisesti aiheuttaa pitkittynyttä haittaa asutukselle ja liikenteelle. Varautuminen tunnelin keskelle toteuttavan liittymään Tunnelin keskivaiheen liittymän toteuttamiseen varaudutaan toteuttamalla kuvan 60 mukaiset ramppien lähdöt ja risteyssilta tunnelin ensimmäisessä toteutusvaiheessa. Ratkaisussa erillisverhousrakenteet viedään ramppeihin muutaman kymmenen metrin matkalle. Kohtiin, joissa erillisverhousrakenne päättyy, rakennetaan lämmöneristyssyistä helposti purettavissa olevat harkkoseinät. Seinien taakse jäävät tunnelit tuuletetaan ja kuivatetaan. Päätunnelin seinän törmäyselementit jatkuvat ramppien lähtöjen ohi ja estävät ajoneuvojen pääsyn ramppiin. Kuva 60. Esitys tunnelin ensimmäisen toteuttamisvaiheen yhteydessä tehtävästä varauksesta, joka mahdollistaa Näsinkallion suuntais- tai eritasoliittymän myöhemmän toteuttamisen valtatien liikenteen ollessa tunnelissa. Tunnelin keskivaiheille rakennettavan kolmannen poistoilmapiipun vaikutusta suuaukkojen päästöihin ei ole mallinnettu. Sillä saavutetaan kuitenkin huomattava, liittymävaihtoehtoja suurempi päästöjä pienentävä vaikutus. Kolmannen piipun rakentamisen alustava kustannusarvio on 3,5 miljoonaa euroa. Tunnelin keskelle toteuttava ilmanvaihdon piippu Tunnelin suuaukoille muodostuviin päästöihin voidaan vaikuttaa rakentamalla tunnelin keskivaiheille suuntaisliittymä, eritasoliittymä tai poistoilmapiippu. Liittymävaihtoehtojen vaikutukset tunnelin suuaukkojen NO 2 - päästöihin ovat seuraavat: Santalahti Naistenlahti Näsinkallion eritasoliittymä -19 % +10 % Näsinkallion suuntaisliittymä -30 % +12 % 54 2010 Tampereen kaupunki Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

6 Valitun vaihtoehdon vaikutukset ja tavoitteiden toteutuminen 6.1 Liikenteelliset vaikutukset 6.1.1 Verkolliset vaikutukset Keskustan saavutettavuus Hanke edistää Tampereen kaupunkiseudun tasavertaisia liikkumismahdollisuuksia. Hanke parantaa Tampereen keskustan saavutettavuutta nykyisestä vaikka kaupunkiseutu kasvaa ja liikennemäärät nykyisestä kasvavat. Keskustan saavutettavuus paranee erityisesti Rantaväylän liittymien toimivuuden parantuessa. Erityisesti hanke palvelee Tampereen kaupunkiseudun länsiosien yhteyksiä keskustaan ja ydinkeskustan ohittavaa paikallista liikennettä. Tammerkosken läntisen keskusta-alueen pysäköintilaitosten sekä Amurin, Särkänniemen ja Finlaysonin alueiden saavutettavuus on tunnelin kautta idän suunnasta takaperoinen. Liikennettä ohjautuu idästä nykyistä enemmän Rantaväylän sijaan katuverkolle muun muassa Itsenäisyydenkadulle, Lapintielle, Satakunnankadulle ja Hämeenkadulle. Liikenteellinen palvelutaso Hankkeen myötä Rantaväylä liikenteellinen palvelutaso säilyy ennustetilanteessa houkuttelevana. Tämä näkyy muun muassa siinä, että Rantaväylän liikennettä ei ohjaudu epätoivottavasti muun muassa rinnakkaiselle Pispalan valtatielle. Suunnistettavuus Hankkeen myötä liikennejärjestelmä on selkeä sekä matkojen suunnittelu ja liikkuminen on helppoa. Yhteydet lännen suunnasta keskustaan säilyvät pitkälle nykyisen kaltaisina. Yhteydet keskustasta ja muun muassa Särkänniemestä itään muuttuvat ja tapahtuu Santalahden eritasoliittymän kautta. Uusi reitti edellyttää huolellista liikenteen ohjauksen suunnittelua. Tunnelissa on nykyistä tietä rajallisempi tila viitoitukselle, jonka vuoksi opastuskohteita joudutaan jonkin verran nykyisestä karsimaan. Väylän luonne ja asema Rantaväylää kehitetään kaupunkiväylänä. Rantaväylän nopeustaso 60 km/h:n on tavallista valtatieolosuhdetta alhaisempi. Hankkeessa panostetaan erityisesti ympäristöhaittojen lieventämiseen. Hankkeen myötä valtatien 12 standardi osuudella Santalahti Naistenlahti on selvästi nykyistä korkeatasoisempi. Hankkeen toteuduttua suunnitteluosuudella on vain kaksi eritasoliittymää, joista korkeatasoisena liittymätyyppinä ei aiheudu merkittävää haittaa valtatietä suoraan ajavalle liikenteelle. Hankkeen myötä valtatien 12 Rantaväylän osuus voi toimia valtatien 3 Tampereen läntisen kehätien kanssa parina välittäen pitkämatkaista valtakunnallista liikennettä. Vaikutukset katuverkolle Taulukko 10. Hankkeen vaikutuksia keskustakatujen liikennemääriin. Hanke puolittaa nykyisen Paasikiventien liikennemäärän Santalahden eritasoliittymän ja Sepänkadun välisellä osuudella sekä pudottaa lähes kolmasosaan liikennemäärän nykytilanteesta Sepänkadun ja Näsijärvenkadun välisellä osuudella. Hankkeen myötä Ranta- Tampellan alueen läpi maan pinnalla ei ole läpikulkevaa ajoneuvoliikennettä. Paasikiventie Santalahdesta Tammerkoskelle on mahdollista muuttaa kaksikaistaiseksi kaduksi. Liitepiirustuksessa 0.3 on karttaesitys tie- ja katuosuuksista, joiden liikennemääriin hankkeella on eniten vaikutuksia Tampereen keskusta-alueella. Hanke ei merkittävästi vaikuta Tampereen keskustan katuverkon liikennekuormitukseen vähentävästi tai lisäävästi. Hankkeella on kuitenkin paikoin positiivinen ja paikoin negatiivinen vaikutus tiettyihin Tampereen keskustan sisäisen katuverkon osien liikennemääriin ja sitä kautta keskusta-asumisen elinympäristön laatuun. Hankkeella on liikennettä vähentävä vaikutus erityisesti Paasikiventien ja Kekkosentien kaduksi jäävällä osuudella, Pispalan valtatiellä ja Hämeenpuiston pohjoisosassa ja lisäävä vaikutus Lapintiellä ja Satakunnansillalla. Rantaväylä läntisen kehätien rinnakkaisena yhteytenä Asetettujen tavoitteiden mukaisesti kaupunkiseudun kehätien (valtatie 3, valtatie 9) tulee toimia Rantaväylän sijaan ensisijaisena seudun pitkämatkaisena läpikulkuliikenteen yhteytenä. Keinoja tukea tätä tavoitetta ovat muun muassa: Keskimääräinen vuorokausiliikenne, ajon./vrk Nykytilanne Nykyinen tie Hanke v. 2010 v. 2030 v. 2030 Paasikiventie välillä Sepänkatu Laiturikatu Paasikiventie / Kekkosentie Tammerkosken ylittävillä Näsinsilloilla 38 000 32 800 43 900 42 500 13 600 4 900 Pispalan valtatie välillä Tipotie Satakunnankatu 17 000 14 200 7 600 Hämeenpuisto välillä Näsijärvenkatu Satakunnankatu 8 000 11 000 8 100 Lapintie 10 000 6 100 8 900 Satakunnansilta 16 300 18 300 18 800 kaukokohteiden viitoitus seudun pääteiltä kehätien kautta, Rantaväylän tunnelin vaarallisten aineiden läpiajokielto, raskaille ajoneuvoille asetettu ohituskielto Rantaväylän tunnelissa (raskas ajoneuvo ei saa ohittaa, mutta raskaan ajoneuvon saa ohittaa), Rantaväylän kehätietä huomattavasti alhaisempi nopeusrajoitus, liikenteen hallinnan ohjausmenetelmät muun muassa ruuhka- ja poikkeustilanteissa, kehätien liikenteellinen välityskyvyn varmistaminen erityisesti sen eritasoliittymissä, pidemmällä aikavälillä valtatielle 3 suunniteltu Puskiainen Pirkkala-oikaisu parantaa kehätien välityskykyä, kaupunkiseudun 2-kehän toteuttamisen arvioidaan vähentävän varsinaiselta kehätieltä seudun sisäistä liikennettä sekä mahdollisesti tienkäyttömaksut, jotka esimerkiksi kohdistuisivat Rantaväylällä pitkämatkaiseen läpikulkuliikenteeseen. Liikennejärjestelyt poikkeustilanteissa Rantaväylän ajoneuvotunnelissa ei sallita kaksisuuntaista liikennettä missään tilanteessa. Tunnelin huolto- ja korjaustyöt tehdään sulkemalla yksi kaista kerrallaan, alentamalla nopeusrajoitus sekä rajaamalla työskentelyalue fyysisillä esteillä, joilla turvataan tiellä työskentelevien turvallisuus. Kaistan sulkutilanteissa tai lyhyissä muutaman minuutin kestävissä ajoneuvotunnelin sulkutilanteissa, kuten kaistalle pysähtyneen ajoneuvon tai tunnelin liikenteen säännöstelyssä, liikennettä ei ohjata pois Rantaväylältä. Sen sijaan kun toinen tai erittäin harvinaisessa tilanteessa molemmat ajoneuvotunnelit joudutaan yllättävässä poikkeustilanteessa sulkemaan pidemmäksi aikaa, ohjataan Rantaväylällä oleva liikenne vaihtuvien opasteiden avulla Santalahden ja Naistenlahden eritasoliittymien kautta katuverkkoon. Valtatie 12 (Tampereen Rantaväylä) välillä Santalahti Naistenlahti Yleissuunnitelma 2010 55

Rantaväylän tunnelia lännestä lähestyvä liikenne ohjataan poikkeustilanteissa Santalahden eritasoliittymästä Sepänkadun tai Näsijärvenkadun ja Hämeenpuiston kautta kolmelle pääreitille: Satakunnankadulle, Hämeenkadulle ja Tampereen valtatielle. Idästä Rantaväylää tuleva Teiskontien ohittanut liikenne ohjataan Ratapihankadulle, josta se pääsee Lapintien ja Satakunnankadun tai Hämeenkadun kautta takaisin Rantaväylälle Santalahden eritasoliittymässä. Tunnelin lyhin kiertoreitti Sepänkatu Satakunnankatu Lapintie Ratapihankatu on normaalitilanteessakin ajoittain ylikuormittunut eikä pysty välittämään tunnelin sulkutilanteen synnyttämää lisäliikennettä ilman huomattavaa ruuhkautumista. Tunnelin poikkeustilanteissa tunnelin lähialueen liikennevaloliittymiin ohjataan poikkeusohjelmilla. Kauempaa Rantaväylän tunneliin pyrkivästä liikenteestä mahdollisimman suuri osa pyritään ohjaamaan kehätielle (valtatiet 3 ja 9) keskustan ohi. Tähän voidaan käyttää Tampereen kehäteiden muuttuvaa informaatiojärjestelmää. Liikenteen suuntautumista Rantaväylän toisen tunneliputken ollessa pois käytöstä on mallinnettu TALLI-mallilla. Tarkastelun perusteella noin puolet Rantaväylältä siirtyvästä liikenteestä hakeutuu läntiselle kehätielle ja puolet Tampereen keskustan katuverkolle siten, että Tammerkosken ylittävistä silloista eniten kuormittuu Tampereen valtatie, jolle siirtyy noin puolet katuverkolle suuntautuneesta liikenteestä. Kuva 61. Rantaväylän tunnelin poikkeustilanteessa korvaavat reitit keskusta-alueella. Kuva 62. Rantaväylän tunnelin poikkeustilanteessa korvaavat reitit. 6.1.2 Vaikutukset liikenteen sujuvuuteen Hankkeen toteuduttua Rantaväylän pääsuunnan liikenteen sujuvuus vuoden 2030 ennustetilanteessa on parempi kuin nykytilanteessa. Liikenne on sujuvaa molemmissa ajosuunnissa myös ruuhkatunteina. Tunnelin 2+2-kaistainen poikkileikkaus riittää huomattavasti ennustettuja suuremmillekin liikennemäärille. Hankkeen myötä nykyisen kaltaisia ruuhkia ei esiinny. Liikenteen palvelutaso on koko suunnittelualueella pääasiassa hyvä tai vähintään tyydyttävä. Ennustetilanteessa 2030 liikenne on sujuvaa tunnelissa ja Rantaväylän katuverkoksi jäävällä osuudella. Liittymien palvelutaso säilyy vähintään tyydyttävänä ja yksikään Rantaväylän tunneliin välittömästi liittyvän katuverkon liittymä ei ylikuormitu. 6.1.3 Vaikutukset jalankulkuun ja pyöräilyyn Hankkeen toteutumisen myötä merkittävä osa nykyisen valtatien liikenteestä ohjautuu tunneliin. Nykyisen tien maanpäälliselle osuudelle Santalahti Näsijärvenkatu ja varsinkin osuudelle Näsijärvenkatu Naistenlahti jää merkittävästi nykyistä vähemmän liikennettä. Liikenteen väheneminen parantaa kevyen liikenteen kulkuympäristön viihtyisyyttä ja kehittämismahdollisuuksia. Liikennemäärän väheneminen mahdollistaa maanpäälle jäävän, kaduksi muutettavan tien luonteen muuttamisen tai kokonaan uudelleen rakentamisen. Esimerkiksi nopeusrajoitusta voidaan laskea kaduksi jäävällä väylällä nykyisestä, joka osaltaan vähentää ajoneuvoliikenteestä aiheutuvaa melua, estevaikutusta ja turvattomuuden tunnetta jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Jalankulun ja pyöräilyn valtatien kanssa poikittaiset yhteydet välillä Santalahti Naistenlahti paranevat hankkeen myötä merkittävästi ajoneuvoliikenteen väylän kaventuessa, nopeustason laskiessa ja muun muassa liikennevalo-ohjauksessa on mahdollista nykyistä enemmän antaa vihreätä jalankululle ja pyöräilylle. Santalahden ja Naistenlahden eritasoliittymissä nykyisen kaltaiset valtatien poikittaiset yhteydet säilyvät, mutta toteutuvat nykyisten valtatien alittavien yhteyksien sijaan valtatien ylittävinä ja alempiasteisia katuja suojatein risteävinä. Keskimäärin Santalahden eritasoliittymässä valtatien ylittämisen matka nykyisestä pitenee ja Naistenlahden eritasoliittymässä lyhenee. Hankkeen toteuttaminen tuo suuria mahdollisuuksia kehittää Tampereen keskustan Näsijärven rantavyöhykettä sivuavaa pitkämatkaista pyöräily- ja virkistysyhteyttä. Erityisesti Ranta-Tampellan alueella on mahdollista toteuttaa korkeatasoinen yhteys rantavyöhykkeelle ilman valtatien liikenteen nykyisen kaltaisia haittoja. Hankkeen yhteydessä tapahtuva Rauhaniementien risteyssillan uusiminen parantaa yhteyksiä Lapinniemen suuntaan sillan kohdalla nykyisen olevan mäen tasaantuessa. Rantaväylän tunnelissa jalankulku, pyöräily ja mopoilla kulkeminen on kielletty. 56 2010 Tampereen kaupunki Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

6.1.4 Vaikutukset joukkoliikenteen toimintaedellytyksiin Tampereen kaupunkiseudun länsiosien ja länteen suuntautuvan linja-autoliikenteen kannalta on tärkeää Rantaväylän liikenteellinen toimivuus. Mikäli muu ajoneuvoliikenne ruuhkautuu Rantaväylällä, heijastuu se ajoneuvoliikenteen siirtymisenä Pispalan valtatielle. Siirtymällä olisi joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä heikentävä vaikutus. Eri yhteyksissä on kaavailtu jakaa Pispalan valtatien linja-autoliikennettä Rantaväylälle. Hanke turvaa Rantaväylän liikenteen toimivuuden tulevaisuudessa ja Tampereen keskustan saavutettavuuden kaupunkiseudun länsiosista. Rantaväylän liikenteellinen sujuvuus palvelee myös Paasikiventiellä kulkevaa linja-autoliikennettä ja välillisesti Pispalan valtatiellä liikennöivää linja-autoliikennettä. Särkänniemen linja-autoliikenteen yhteydet idän suunnasta hankaloituvat. Hankkeen vaikutuksesta nykyisen Paasikiventien liikennemäärä vähenee merkittävästi Sepänkadun, Laiturikadun ja Näsijärvenkadun liittymissä. Näiden liittymien läpikulkevan liikenteen siirtyminen tunneliin antaa enemmän mahdollisuuksia toteuttaa etuisuuksia kyseisissä liittymissä joukkoliikenteelle. Rantaväylän tulevat pysäkkijärjestelyt ja niiden yhteydet tarkentuvat jatkosuunnittelussa. Järjestelyjen korkeatasoiseen toteuttamiseen on hankkeen myötä osuudella Santalahti Naistenlahti nykyistä paremmat mahdollisuudet. Hankkeen vaikutuksesta Paasikiventien tilantarve välillä Santalahti Tammerkoski vähenee nykyisestä. Tällä on positiivinen vaikutus mahdollisten rautatien lisäraiteiden toteuttamiselle ja Tampereen katuraitiotien toteuttamismahdollisuuksille ratakäytävään tai nykyiseltä tieltä vapautuvalle maapohjalle. Rantaväylän rinnalla sijaitsevalla rautatiealueella on varauduttava yhteen lisäraiteeseen Tampereen henkilöratapihan ja Tammerkosken ratasillan välisellä osuudella ja kahteen lisäraiteeseen Tammerkosken ratasillasta länteen päin jatkuvalla osuudella. Liikenneviraston rautatieosaston teettämän maankäytöllisen tarkastelun perusteella lisäraiteet voidaan sijoittaa todennäköisemmin nykyisen radan pohjoispuolelle. Lisäraiteiden lopulliseen sijoittamiseen ja tilavaraukseen vaikuttavat muun muassa maaperäolosuhteet sekä radan sähköistyksen toteuttamistapa. Rantaväylän linjaaminen pitkään tunneliin parantaa mahdollisuuksia nykyisestä toteuttaa edellä mainitut lisäraiteet myös kriittisimmällä Tammerkosken ratasillan ja Sepänkadun liittymän välisellä osuudella. 6.1.5 Vaikutukset raskaalle liikenteelle ja erikoiskuljetuksille Hankkeen toteuttaminen parantaa oleellisesti raskaan liikenteen sujuvuutta Rantaväylällä sekä matka-aikojen ennustettavuutta. Raskas liikenne siirtyy käyttämään sujuvaa tunneliyhteyttä. Keskustaan suuntautuvan liikenteen sujuvuus paranee, koska keskustan sisääntuloliittymien toimivuus on nykyistä parempi. Tunneliyhteydellä liikenteen sujuvuus on hyvä ja matkanopeus korkeampi kuin nykyisellä tiellä. Nykyisen tien liikennevaloissa tapahtuvat jarrutukset ja kiihdytykset jäävät pois, joka vähentää myös polttoaineen kulusta. Valtatie 12 ei ole erikoiskuljetusten reitti Rantaväylän tunnelin kohdalla. Eritasoliittymien suunnittelussa varaudutaan siten, että nykyisellä tiellä liikennöitävissä olevat 5 m x 6 m -poikkileikkausmitaltaan olevat kuljetukset ovat jatkossakin mahdollisia kuljettaa Rantaväylältä tunnelin päiden eritasoliittymien kautta Tampereen katuverkolle. Tampereen kaupungin alueella on kehäteiden sisäpuolella vaarallisten aineiden kuljetusten läpiajokielto. Tampereella kehätiet toimivat pääasiallisena vaarallisten aineiden kuljetusreittinä. Rantaväylän tunnelin alueella on vain vähäinen määrä alueelle kohdistuvaa jakeluliikennettä, tyypillisimmillään polttonesteen kuljetuksia. Tampereen kaupungin tavoitteena on kieltää vaarallisten aineiden kuljetukset Rantaväylän tunnelissa. Kuljetuskielto tunnelissa vaikeuttaa jonkin verran vaarallisten aineiden jakeluliikennettä keskusta-alueella, mutta toisaalta Ratapihankatu helpottaa niitä. Vaarallisten aineiden kuljetusten onnettomuuteen on syytä kuitenkin varautua, sillä mahdollisesti toteutuvasta kiellosta huolimatta kuljetuksia voi harhautua tunneliin. Vaarallisten aineiden kuljetusten liikenneonnettomuuksissa tunnelissa on tavallista suurempi riski vakaviin seurauksiin. 6.1.6 Rakentamisen aikainen vaikutus liikenteelle Paasikiventien ja Kekkosentien parantaminen nykyisellä paikallaan on liikenteellisesti haasteellisista. Tieosuus on erittäin vilkas, tie sijaitsee ahtaassa tilassa ja keskellä maankäyttöä. Rantaväylän liikenteen toimivuusongelmat heijastuvat laajalle alueelle Tampereen keskustan katuverkolle ja Tampereen sisääntuloyhteyksille. Tunnelin louhinta ja eritasoliittymien rakentaminen on mahdollista pääosin toteuttaa häiritsemättä Rantaväylän liikennettä. Louhekuljetukset ovat Rantaväylän muuhun liikenteeseen verrattuna hyvin pieni liikennemäärä. Ohjautuessa lähiympäristön katuverkolle, louhekuljetuksilla voi olla suurempi haitta lähialueen viihtyisyyteen ja katuverkon toimivuuteen. Tunnelin itäpuolella Rauhaniementien risteyssillan uusiminen aiheuttaa työnaikaisen kiertoreitin Lapinniemen ja Lapin kaupunginosiin kuljettaessa. Kuva 63. Työnaikaisia liikennejärjestelyjä Kehätien I Vallikallion tunnelityömaalla Espoon Leppävaarassa. Erityisiä haasteita työnaikaisille liikennejärjestelyille tuo Naistenlahden voimalaitoksen toiminta ja Rauhaniementien risteyssillan purkaminen ja uusien siltojen rakentaminen. Voimalaitoksen polttoainekuljetusten ja huoltotoiminnan turvaaminen, yhteyksien säilyminen Lapinniemen suuntaan sekä valtatien liikenteen jatkuminen häiriöttä työmaan vierestä edellyttävät huolellista vaiheittain rakentamisen suunnittelua. Työnaikaisten liikennejärjestelyjen suunnittelu on ajankohtaista tie- ja rakennussuunnitteluvaiheessa. Rakentamisen aikaisia vaikutuksia kulkuyhteyksiin on kuvattu kartalla liitepiirustuksessa 0.3. Valtatie 12 (Tampereen Rantaväylä) välillä Santalahti Naistenlahti Yleissuunnitelma 2010 57

6.2 Vaikutukset liikenneturvallisuuteen Valtatieyhteys toteutetaan eri ajosuunnat rakenteellisesti toisistaan erotettuna, eritasoliittymin varustettuna, nelikaistaisena tienä, joka on selvästi nykyistä tietä vähemmän onnettomuusaltis. Kevyen liikenteen onnettomuusriski vähenee merkittävästi nykyisestä, kun suurin osa nykyisen tien liikenteestä siirtyy maan alle pois kaupunkirakenteen keskeltä. Tunnelissa jalankulku ja pyöräily on kielletty. Hankkeen toteuttaminen vähentää henkilövahinko-onnettomuuksia vuosittain noin viisi kappaletta ja liikennekuolemia vältetään noin yksi kolmen vuoden aikana. Hankkeen toteuttamisen myötä liikenneturvallisuus paranee, kun liikennettä siirtyy pois kaupunkirakenteen keskeltä liikenneturvallisuudeltaan korkeatasoisemmalle yhteydelle. Santalahden ja Naistenlahden eritasoliittymien välillä katuverkoksi jäävän nykyisen tien maanpäälliset liittymät ovat pääosin valo-ohjattuja ja kevyen liikenteen ylitykset ovat suojateinä tasossa. Nopeustaso Paasikivenkadulla ja Kekkosenkadulla on alustavasti 40 50 kilometriä tunnissa ja liikennemäärät selvästi nykyistä vähäisempiä, mutta edelleen vilkkaan pääkadun luokkaa. Hankkeella on liikenneonnettomuuksien määrän ja vakavuusasteen alentamiseen positiivinen vaikutus, erityisesti onnettomuuksien määrään, sillä vakavuusaste on jo nykyisellä tiellä liikennemäärän verrattaessa alhainen. Kevyen liikenteen onnettomuusriskeihin on positiivinen paikallinen vaikutus, sillä maanpäällisten katujen liikennemäärät ovat huomattavasti pienemmät kuin nykyisen Rantaväylän, jolla on runsaasti valo-ohjattuja suojateitä. Myös nykyisen tien paikalle jäävän katuverkon nopeustaso tulee olemaan nykyistä alhaisempi. Hankkeen vaikutukset henkilövahinkoon johtaneisiin onnettomuuksiin ja kuolleiden määrään on määritetty laskennallisesti IVAR-ohjelmalla. Liikenneturvallisuusvaikutukset on laskettu koko tarkasteluverkolle, taulukko 11. Liikenneturvallisuuden kannalta on ongelmallinen Naistenlahden eritasoliittymä, jossa on jouduttu käyttämään tunneliin ja tunnelista johtavilla rampeilla pieniä kaarresäteitä. Erityisesti ongelmaksi jää lännen suunnasta tultaessa tunnelin suulla oleva erkanemiskaista, joka valaistusolosuhteiden muuttumiskohtana on turvallisuusriski. Onnettomuuksien hallinta tunnelissa Pelastautuminen tunnelista perustuu yhdyskäytäviin, joista pääsee viereiseen ongelmattomaan tunneliputkeen ja ulospääsyyn tunnelin päistä ulkoilmaan. Tunneli edellyttää huolellisesti toteutettuja teknisiä järjestelmiä, eri tahojen yhteistyötä, varautumista harjoituksin poikkeustilanteisiin ja tunnelin käyttäjien opastamista turvallisiin käyttäytymismalleihin. Ihmisten käyttäytyminen on yksi merkittävä turvallisuuteen vaikuttava tekijä. Tunneli on poikkeuksellinen ympäristö, jossa on toimittava oikein. Tunnelissa vaaratilanteiden, erityisesti tulipalojen, seuraukset ovat vakavampia kuin avoimella tiellä. Palosuojauksella ja sammutusjärjestelmillä on mahdollista hillitä tehokkaasti ajoneuvopalojen kehittymistä ja lyhentää palosta aiheutuvaa korjausaikaa ja -kustannuksia sekä tunnelin liikenteeltä suljettuna olon aikaa. Taulukko 11. Laskennalliset liikenneturvallisuusvaikutukset tarkasteluverkolla nykytilanteessa vuonna 2010 sekä vuonna 2030 vaihtoehdon 0 mukaisella verkolla ja Rantaväylän tunnelin sisältävällä verkolla. v. 2010 v. 2030 Nykytilanne Vaihtoehto 0 Rantaväylän tunneli Ajoneuvosuorite ( milj.autokm/v) 667,37 964,14 941,16 Henkilövahinkoon johtaneet 19,3 25,4 20,5 onnettomuudet / v Kuolleiden määrä / v 1,7 2,3 2 Suunnitellussa liikennetunneleissa onnettomuusriskiä vähentää se, että ajosuunnat ovat omissa tunneliputkissa. Tunneliosuuden alhainen 60 kilometriä tunnissa nopeusrajoitus vähentää onnettomuusriskiä ja onnettomuuksien vakavuutta. Tunnelissa vaaratilanteita voidaan vähentää havaitsemalla tilanne automaattisesti, tarvittaessa alentamalla nopeusrajoitusta ja varoittamalla liikennettä edessä olevasta. Tilanteen kestäessä pitkään voidaan tunneliin päästettävää liikennettä säännöstellä suuaukolla olevilla liikennevaloilla. Tunnelissa väärään suuntaan ajava aiheuttaa suuren vaaran liikenteelle. Riski vakavaan onnettomuuteen on suuri. Suomessa viime vuosina käyttöön otettujen tietunneleiden kokemusten perusteella väärään suuntaan ajavia on ensimmäisten viikkojen aikana useita, sen jälkeen määrä vähenee liikkujien tottuessa uuteen ympäristöön. Ajoneuvopalon riski on yleisesti hyvin pieni, mutta raskaan ajoneuvon palon seuraukset voivat tunnelissa olla vakavat. Vakavimpia onnettomuuksia tunnelissa ovat linja-auton tai kuorma-auton voimakas tulipalo. Linjaautoliikenteen ennustettu määrä Rantaväylän pitkässä tunnelissa on vähäinen, 0,3 % liikennemäärästä. Raskaan liikenteen onnettomuuden riskiä Rantaväylällä vähentää raskaan liikenteen valtatieksi pieni osuus, 3 4 % kokonaisliikenteestä. Automaattisella sammutusjärjestelmällä on mahdollista hillitä tehokkaasti ajoneuvopalojen kehittymistä ja lyhentää palosta aiheutuvaa korjausaikaa ja -kustannuksia sekä tunnelin liikenteeltä suljettuna olon aikaa. Sammutusjärjestelmä alentaa lisäksi merkittävästi paloista aiheutuvia päästöjä ilmakehään. Päätös automaattisen sammutusjärjestelmän toteuttamisesta tehdään hankkeen tie- tai viimeistään rakennussuunnitteluvaiheessa. Seisova jono tunnelissa lisää onnettomuusriskiä. Kun liikenne joutuu pysähtymään tunneliin, kertyy tunneliin suuresta liikennemäärästä ja pituudesta johtuen nopeasti paljon ajoneuvoja ja ihmisiä. Se lisää vakavien seurauksien riskiä erityisesti tulipalon sattuessa. Toimivuustarkasteluiden perusteella liikenne ei ruuhkaudu Rantaväylän tunnelissa normaaliolosuhteissa, tosin tunnelin pituuskaltevuus ja eritasoliittymien rampit suuaukoilla lisäävät häiriötilanteiden todennäköisyyttä. Onnettomuustilanteissa vapautuvien nestemäisten kemikaalien kerääminen on tietunnelissa avotietä hallitumpaa. Tietunneleihin tulee pesu- ja palonsammutusvesien sekä onnettomuusnesteiden suljettu keräilyjärjestelmä. Keräilyjärjestelmään kertyvät vedet kootaan varoaltaisiin. Normaalitilanteessa keräilyjärjestelmän kautta kertyvät vedet pumpataan altaista kunnalliseen jätevesiverkostoon. Onnettomuustilanteessa ja tunnelin pesun yhteydessä pumput pysäytetään, ja vedet kuljetetaan loka-autolla jatkokäsiteltäväksi. Pesu- ja sammutusvesien varastoaltaat ja pumput sijoitetaan erilliseen palo-osastoituun tilaan tunnelin alimpaan kohtaan. 6.3 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja liikkumiseen Ihmisten elinolot ja liikkuminen Santalahden eritasoliittymä muuttaa jonkin verran Onkiniemen asuntoalueelle ja Santalahden alueelle johtavia yhteyksiä. Eritasoliittymä tuo myös uusia yhteysmahdollisuuksia muun muassa Santalahden venesatamaan. Paasikiventien liikennemäärä vähenee merkittävästi Santalahden eritasoliittymän ja Tammerkosken välisellä osuudella. Paasikiventien luonnetta on mahdollista muuttaa katumaisemmaksi. Ranta-Tampellan alueen katuverkko on toteutettavissa tulevan maankäytön edellyttämällä tavalla. Yleissuunnitelman mukainen ratkaisu parantaa tunneliosuudella asumisviihtyisyyttä melu- ja päästöhaittojen vähetessä Onkiniemen, Amurin, Näsinpuiston ja Armonkallion alueilla, lukuun ottamatta tunnelin suuaukkojen ympäristöä. Lisäksi väylän estevaikutus vähenee ja liikenneturvallisuus paranee ohikulkuliikenteen siirtyessä kaupunkirakenteen keskeltä rantavyöhykkeen ohittavaan tunneliin. Liikennettä on kuitenkin ennustetilanteessa vuonna 2030 nykyistä enemmän Lapintiellä, Satakunnankadulla ja Itsenäisyydenkadulla, mikä lisää kaduilla melua sekä vaikeuttaa niiden ylittämistä jalan. Maanalaisen ajotunnelin päähän sijoittuvat eritasoliittymät leventävät tiealuetta sekä heikentävät kaupunkikuvaa ja lisäävät liikenteen häiriötekijöitä niiden lähiympäristössä. Santalahden eritasoliittymässä Tikkutehtaan kohdan kevyen liikenteen alikulkukäytävä korvautuu risteyssillalla, jonka kautta kulku Santalahdesta Näsijärven rantavyöhykkeelle edellyttää kahden valo-ohjatun suojatien ylityksen. 58 2010 Tampereen kaupunki Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Naistenlahden eritasoliittymä ja sen mahdollistamat uudet kevyen liikenteen ratkaisut parantavat yhteyksiä keskikaupungista ja kaupungin ulkopuolelta Lapinniemeen ja Kauppiin sekä uudelle Ranta-Tampellan alueelle. Ajoneuvoliikenne vähenee merkittävästi nykyisellä tiellä välillä Santalahti Naistenlahti. Tämä luo mahdollisuuksia parantaa Onkiniemen ja Särkänniemen alueiden kevyen liikenteen yhteyksiä kaupungin keskustan suuntaan. Nykyisen liikenneväylän muuttuminen katualueeksi parantaa liikenneväylään rajautuvien alueiden käyttömahdollisuuksia. Katuympäristön laadukkaalla suunnittelulla ja toteutuksella voidaan parantaa rantavyöhykkeen jalankulkuympäristön viihtyisyyttä. Naistenlahden eritasoliittymän kohdalla rakentamisen aikaiset liikennejärjestelyt muuttavat tilapäisesti kulkuyhteyksiä Lapin ja Lapinniemen asuinalueille ja Koukkuniemen vanhainkotiin ja Kaupin sairaalaan. Sepänkadun ja Onkiniemenkadun alueen meluhaittoja voidaan lieventää toteuttamalla +3 metrin korkuiset meluaidat valtatien 12 ja Sepänkadun risteyksen länsipuolelle sekä Rantaväylän pohjois- että eteläpuolelle. Osia Sepänkadun ja Paasikivenkadun läheisyyden asuinrakennuksista jää meluntorjuntatoimenpiteistä huolimatta ohjearvot ylittävälle alueelle. Kohteissa vallitsevia melutasoja voidaan kuitenkin esteiden avulla laskea noin 10 db. Näsinpuiston alueella melutilanne parantuu pääosan liikenteestä sijoittuessa maan alle tunneliin. Alueella ei ole meluntorjuntatarpeita. Armonkalliolle ja Tammelan pohjoisosiin aiheutuvia meluhaittoja voidaan lieventää toteuttamalla Soukanlahdenkadun itäreunalle +2,5 metriä korkea meluaita sekä Naistenlahdenkadun itäpuolelle +3 metrin korkuinen meluaita ja +3 metrin korkuinen meluvalli. Esitettyjen meluntorjuntatoimenpiteiden vaikutuksesta 60 db ylittävän melun leviämistä alueen asuinrakennusten pihaalueille voidaan hillitä merkittävästi. Tärinä Tärinä on keskeinen rakentamisenaikainen vaikutus. Louhintatyön räjäytyksiin liittyvät ehdot ja rajoitukset määritellään myöhemmissä suunnittelu- ja toteutusvaiheissa silloin, kun hankkeen lopullinen laajuus ja rakentamistapa ovat tarkemmin tiedossa. Rakennusten alkukatselmuksen laajuus määritellään aina tapauskohtaisesti. Laajuus on tunnelin reunalta noin 100 150 metriä kumpaankin suuntaan. Rakennusten tärinäarvot määritetään sosiaali- ja terveysministeriön turvallisuusmääräysten mukaisesti ennen louhintatyön alkua. Louhintatöistä ilmoitetaan delfinaarioon ennakkoon ja delfiinit nostetaan altaista räjäytysten ajaksi kuivalle maalle tai eristettyihin altaisiin. Asukkaat pitävät louhinnan aiheuttamaa tärinää epämiellyttävänä kun etäisyys louhintakohtaan on alle 200 metriä ja tärinä on havaittavissa noin 500 metrin etäisyydelle asti. Nopeimmillaan varsinainen louhinta on tehtävissä noin vuodessa kun tunneli louhitaan kahdesta suunnasta. Tunnelin rakentamisen vaiheistus ja ajoitus sidotaan vasta rakennussuunnitteluvaiheessa, joten aivan tarkkoja tietoja häiriöiden kohdistumisesta tietyille alueille tai yksittäisiin rakennuksiin ei pitävästi voi yleissuunnitteluvaiheessa tai edes tiesuunnitelmavaiheessakaan antaa. Nyrkkisääntönä on, että epämiellyttäväksi koettava häiriö kestää yhdessä paikassa 1 3 kuukautta. Rakentamisen kestosta on pitkän tunnelin tiesuunnitelman valmisteluaikana sekä arviointiselostuksessa esitetty useita aika-arvioita. Yllä esitetty arvio edustaa lyhintä todennäköistä tunnelin louhintaan kuluvaa aikaa. Louhintatöitä suunniteltaessa tehdään riskianalyysi, jossa selvitetään tärinän osalta kriittiset kohteet. Kohteille määritellään raja-arvot (mm/s) rakenteiden ja laitteiden laadun perusteella sekä louhinnan aikarajoitukset. Ennen räjäytystöiden aloittamista lähialueen Virkistys, ulkoilu ja liikkuminen Santalahden eritasoliittymän länsipuolella pitkämatkaisen pyöräilyväylän olosuhteet heikkenevät liikennemäärien kasvaessa ennustetusti. Melulaskentojen mukaan päiväajan ohjearvon 55 db ylittävälle melulle altistuu 645 asukasta ja yöajan ohjearvon 50 db ylittävälle melulle 395 asukasta valtatien 12 vaikutusalueella, mikäli kohteissa toteutetaan liitteiden meluvyöhykekartoilla esitetty meluntorjunta. Hankkeen toteutuminen mahdollistaa viihtyisämmän jalankulku- ja pyöräily-yhteyden ja -ympäristön toteuttamisen nykyisen Rantaväylän rinnalle Näsijärven rannan tuntumaan välille Santalahti Naistenlahti. Jalankulkuja pyöräily-ympäristö kohenee kyseisellä osuudella liikenteen melun ja päästöjen sekä nykyisen tien ja sen liikenteen ympäristöään hallitsevan luonteen vähentyessä. Melu Onkiniemessä ja Simppoonkadun varressa sijaitsevien asuinrakennusten alueella sekä Santalahdenpuistossa vallitsevia melutasoja voidaan laskea +4 metriä korkean meluvallin, +2 metriä korkean melukaiteen, +3,5 metriä korkean meluaidan sekä autokatoksen päälle toteutettavan +2,1 metriä korkean meluntorjuntarakenteen avulla. Kyseisten toimenpiteiden avulla kohteen asukkaat saadaan suojattua 55 db ylittävältä melulta. Liitteissä esitetyn meluntorjunnan avulla saadaan valtatien 12 läheisyyden asukkaat suojattua päiväaikaan 60 db ylittävältä melulta ja yöaikaan 55 db ylittävältä melulta. Lisäksi esitettyjen meluntorjuntatoimenpiteiden avulla tieliikenteen melulle altistuvien kokonaismäärää saadaan vähennettyä huomattavasti verrattuna tilanteeseen, jolloin uutta meluntorjuntaa ei ole toteutettu. Santalahden ja Naistenlahden välisellä kaduksi jäävällä Rantaväylän osuudella liikkuvien ja oleskelevien, kevyen liikenteen väylien sekä virkistys- ja viheralueiden käyttäjien melutilanne kohenee nykyisestä. Sillä nykyisen tien liikennemäärä vähenee ja katuna väylän rajoituksen mukainen nopeustaso on todennäköisesti nykyistä alhaisempi. Meluesteiden suunnittelussa, muun muassa esteiden sijoittelussa suhteessa kevyen liikenteen väyliin, tulee ottaa huomioon niiden vaikutus väylän lähiympäristön ilmanlaatuun. Kuva 64. Arvio tärinävaikutuksille altistuvista alueista pitkän tunnelin louhinnan aikana. Epämiellyttäväksi koettava häiriö kestää yhdessä paikassa arviolta 1 3 kuukautta. Valtatie 12 (Tampereen Rantaväylä) välillä Santalahti Naistenlahti Yleissuunnitelma 2010 59

kiinteistöt katselmoidaan. Rakenteiden kunto taltioidaan pöytäkirjoihin, valokuviin ja videokuvauksiin. Samalla selvitetään muut tärinäherkät laitteet ja toteutetaan mahdolliset tärinäeristykset. Jokainen kohde saa näin kahdessa vaiheessa täsmennetyn tärinän raja-arvon ja taltioinnin nykytilasta ennen louhintatöiden alkua. Louhinnan päätyttyä kohteet katselmoidaan uudestaan, mahdolliset vauriot selvitetään ja työstä aiheutuneet vahingot korvataan. Museokeskus Vapriikin esineistö tulee ottaa huomioon räjäytystöitä suunniteltaessa. Museokeskukseen kohdistuvan tärinän arvoja on asetettu vuonna 2010 käynnissä olevien yläpadon ja tulvapatojen korjaustöiden ehdoissa ja niitä voitaneen noudattaa myös Rantaväylän rakentamisessa. Suunnittelualueella ei ole Tampellan masuunin lisäksi muita muinaismuistoja, joihin louhinnan vaikutuksia voisi kohdistua. Masuunin ja tunnelin katon väliin jäävän kalliokerroksen paksuus on vähintään 17 metriä, jolloin räjäytystöistä aiheutuvia vaikutuksia ei oletettavasti aiheudu. Räjäytyksistä aiheutuvaa tärinää seurataan rakennusaikana jatkuvasti alueelle sijoitetuilla tärinämittareilla. Sallittuja tärinäarvoja ei ylitetä. Liiallinen tärinä vaikuttaa ympäristöön eri tavoilla. Se saattaa vaurioittaa louhintaa ympäröivää kalliota, aiheuttaa maanpäällisten rakenteiden rikkoutumista sekä aiheuttaa ihmisille epämiellyttäviä tuntemuksia. Täysin tärinätön louhinta on poraus-räjäytysmenetelmällä mahdotonta. Tärinää voidaan kuitenkin pienentää rajoittamalla kerrallaan räjähtävän räjähdysaineen määrää. Tärinän maksimisuuruuden määrittää lähes aina rakennuksille tai niissä oleville laitteille määritetyt tärinärajaarvot. Ihminen kuitenkin kokee tärinän häiritsevänä jo huomattavasti alhaisimmilla arvoilla kuin tärinän, joka saattaa vaurioittaa rakennuksia. Päästöt ja pitoisuudet Yleissuunnitelmaratkaisussa suurimmat typpidioksidija pienhiukkaspitoisuudet muodostuvat tunnelin suuaukkoalueille Onkiniemen ja Naistenlahden alueille. Typpidioksidin ja pienhiukkasten maksimipitoisuudet ylittävät raja-arvot liikennealueilla, mutta raja-arvot eivät ylity asumiseen tai oleskeluun tarkoitetuilla alueilla, missä ne ovat voimassa. Typpidioksidin vuorokausikeskiarvopitoisuudet ylittävät ohjearvot tunnelin suuaukkoalueilla Onkiniemessä ja Naistenlahdessa suunnasta riippuen 50 250 metrin etäisyydellä suuaukosta. Typpidioksidin tuntikeskiarvopitoisuudet puolestaan ylittävät ohjearvot samoilla alueilla suunnasta riippuen 50 300 metrin etäisyydellä suuaukosta. WHO:n pienhiukkasille määrittelemät suosituksenomaiset ohjearvot ylittyvät myös valitussa vaihtoehdossa. Tunnelien ilmanvaihdon purkautuminen vain päistä on hankkeen merkittävimpiä suunnitteluhaasteita. Tunnelin suuaukkojen ympäristöihin Onkiniemessä ja Armonkalliossa aiheutuu tunnelissa syntyvien pakokaasupäästöjen vuoksi haitallisten ilman epäpuhtauksien korkeita pitoisuuksia. Jatkosuunnittelussa on tunnelin suuaukkoalueiden ilmanlaadun parantamiseksi kehitettävä suuaukkoratkaisuja etenkin Santalahdessa ja laadittava suuaukkoalueiden lähimittakaavaiset päästötarkastelut ratkaisujen varmistamiseksi. Yleissuunnittelun yhteydessä laadittujen mallinnusten mukaan ilmanlaadun raja-arvot eivät ylity asumiseen ja oleskeluun tarkoitetuilla. Terveyshaittoja voi kuitenkin aiheutua myös raja-arvoja alhaisemmilla pitoisuuksilla. Mekaanisesti tienpinnasta ja renkaista irtoavien autoliikenteen epäsuorien päästöjen hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia (PM 10 ) ajoneuvotunneleissa ei pystytä vielä mallintamaan. Näiden päästöjen määrään ei vaikuta autokannan nopea uusiutuminen tai sähköautojen osuuden nopea kasvu. Kuva 65. Pitkän tunnelin liikenteen aiheuttama typpidioksidin vuosikeskiarvon muutos. Kumipyöräliikenne ei aiheuta tärinää, joka olisi havaittavissa kallioperän kautta johtuvana runkomeluna liikennetunnelin päällä oleviin rakennuksiin. Asiaan on tutkittu muun muassa pääkaupunkiseudulla Kehä II:n Hiidenkallion tunnelissa. Lisätietoja on saatavissa raportista Kehä I:n Otaniemen tunnelin ja Kehä II:n Hiidenkallion tunnelin liikennetärinämittaukset. Espoon kaupunki ja Fundus Oy 15.6.2004. Tunnelin rakentaminen altistaa suuaukkojen läheisyydessä asutusta hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) kasvaneille pitoisuuksille. Pitkä rakentamisaika, liikuteltavien massojen suuri määrä ja asutuksen läheinen sijainti edellyttävät rakentamisen aikaisen ilmanlaadun seurantaa kriittisimmissä kohteissa. Kuva 66. Pitkän tunnelin liikenteen aiheuttama pienhiukkaspitoisuuden vuosikeskiarvon muutos. 60 2010 Tampereen kaupunki Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Altistuminen liikenteen päästöille vähenee Rantaväylän yhteydessä olevilla kevyen liikenteen väylillä selvästi nykyisestä pääosan liikenteestä kulkiessa tunnelissa ja kevyen liikenteen väylän kulkiessa alemman tason katuverkon rinnalla. 6.4 Vaikutukset maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Rantaväylän tunneliratkaisu tukee Pirkanmaan aluerakenteen painopisteen keskittymistä Tampereen kaupunkiseudulle ja Tampereen kehittämistä valtakunnanosakeskuksena. Rantaväylä toimii keskustan sisääntulotienä, välittää liikennettä kaupunkiseudun kuntien välillä ja palvelee valtakunnallista päätieverkkoa. Rantaväylällä on ennen kaikkea tärkeä rooli kaupunkiseudun sisäisenä liikenneväylänä, joka välittää itä-länsisuuntaista liikennettä ja liittää kaupunkiseudun kunnat Tampereen keskustaan. Rantaväylän kehittäminen parantaa työmatkaliikenteen sujuvuutta ja palveluiden saavutettavuutta. Toimiva liikenneverkko lisää kaupunkiseudun houkuttelevuutta ja parantaa maankäytön kehittämismahdollisuuksia liikenneväylään tukeutuvilla alueella. Rantaväylän merkitys korostuu erityisesti kaupungin länsipuolella, jossa liikenneverkon toimivuus parantaa alueiden houkuttelevuutta ja tätä kautta tukee tasapuolisesti myös niille asetettuja kasvutavoitteita. Vaikutukset maankäyttöön ja kaupunkirakenteeseen Rantaväylän kehittämisellä parannetaan keskustan saavutettavuutta. Tältä osin liikenneväylän kehittäminen tukee keskustan elinvoimaisuutta sekä palveluiden, työpaikkojen ja asumisen monipuolista tarjontaa ja saavutettavuutta. Tampereen keskustan kehittyminen valtakunnanosakeskuksena parantaa mahdollisuuksia myös kaupunkiseudun aluekeskusten kaupunkirakenteen tiivistämiseen. Hanke turvaa kaupunkiseudun länsiosien ja Tampereen läntisten kaupunginosien yhteydet Tampereen keskustan suuntaan. Rantaväylän liikenteellisellä toimivuudella on merkittävä vaikutus muun muassa Tampereen Lielahden, Lentävänniemen ja Niemenrannan alueiden maankäytön kehittämisedellytyksiin. Rantaväylän liikenneratkaisun varmistuminen ja merkittävän väylän sijoittuminen tunneliin mahdollistaa rantavyöhykkeen maankäytön suunnittelun ja kaavoituksen kokonaisuutena. Rantavyöhykkeen keskeisten alueiden asemakaavoitus ja täydennysrakentaminen on riippuvainen aluetta halkovan liikenneväylän toteutusvaihtoehdosta. Kaupunkirakenteeseen liittyvien virkistysreittien ja kevyen liikenteen yhteyksien tarkempi suunnittelu on mielekästä sen jälkeen kun rantavyöhykkeen maankäyttö on ratkaistu kokonaisuutena. Ranta-Tampellan alue on viimeisiä mahdollisia keskustan laajentumisalueita. Asuntoalueiden varanto kantakaupungin yleiskaavakaava-alueella on käytetty lähes loppuun ja Ranta-Tampellan alueesta on kaavailtu lisäystä asuntotonttitarjontaa. Valitussa vaihtoehdossa Ranta-Tampellan maankäytön kehittäminen ja kaupunkirakenteen laajentaminen Näsijärven rantavyöhykkeelle voidaan toteuttaa tehokkaasti ja yhtenäisesti. Valittu vaihtoehto avaa kaupunkirakenteen kehittämismahdollisuuksia Ranta-Tampellan alueella ja muuallakin liikenneväylän kohdalta vapautuva maa-alue voidaan suunnitella ja toteuttaa kokonaisuutena kiinteämpänä osana nykyistä kaupunkirakennetta. Ratkaisu mahdollistaa myös kaupungin pohjoisosasta poikittaiset kevyen liikenteen yhteydet ranta-alueelle, joka on nykyisen liikenneväylän estevaikutuksen johdosta jäänyt hyödyntämättä. Santalahden teollisuusalueelle laaditaan asemakaavaa, jonka myötä alue muuttuu asumispainotteiseksi. Alueen kasvavat liikennemäärät eivät voi tukeutua jatkossa nykyisen kaltaiseen Rantatien ja Paasikiventien väliseen liikennevaloliittymään. Santalahden eritasoliittymä ja siinä toteutuva Rantatien kytkentä sekä keskustaan johtavaan katuun että Rantaväylään on keskeinen liikenteellinen edellytys Santalahden alueen maankäytön kehittymiselle. Santalahden ja Naistenlahden eritasoliittymien välillä ohikulkuliikenne ohjataan tunneliin ja maanpinnalla kulkeva yhteys voidaan rauhoittaa osaksi sisäistä katuverkkoa. Kaupungin pohjoisosa voidaan liittää Mustalahden, Särkännimen ja Onkiniemen alueisiin alempiasteisen katuverkon kautta. Vaihtoehto parantaa Rantaväylän pohjoispuolella olevien alueiden saavutettavuutta ja mahdollistaa rantavyöhykkeen kehittämisen osana keskustan kaupunkirakennetta. Nykyisen liikenneväylän muuttuminen katualueeksi helpottaa liittymien järjestämistä ja parantaa katualueeseen rajautuvien alueiden käyttömahdollisuuksia sekä helpottaa erityisesti kevyen liikenteen järjestelyitä keskustan suunnasta saavuttaessa. Ratkaisu ei edellytä rinnakkaisväylää Sahanteränkadun ja Laiturikadun välille, joten muuttuvat liikennejärjestelyt eivät rajoita Onkiniemen Trikoon täydennysrakentamista tai alueen pysäköintijärjestelyitä. Paasikiventien ja Haarlankadun välille esitetty uusi katuyhteys kulkee Haarlan tehdaskiinteistön länsipuolella. Uusi katualue vaikuttaa korttelialueen sisäisiin järjestelyihin. Santalahden eritasoliittymän vaatima alue kaventaa rantavyöhykettä. Eritasoliittymän tilantarve rajoittaa, mutta sen yhteydessä toteutettavat meluntorjuntaratkaisut tuovat mahdollisuuksia nykyisen suojaviheralueen hyödyntämiseen virkistysalueena välittömästi vilkkaan liikenneväylän läheisyydessä. Särkänniemen pysäköintialueen säilyminen Onkiniemessä on epävarmaa Santalahden eritasoliittymän rakentamisen ja sen lähiympäristön maankäytön kehittymisen myötä. 6.5 Ympäristövaikutukset Vaikutukset maa- ja kallioperään Kallion louhinnasta vapautuvan louheen mahdollisia sijoituspaikkoja ovat satamarakenteet, tie- ja katurakenteet ja murskaus. Louheen kuljetusetäisyys on tarkoituksenmukaisinta pitää mahdollisimman lyhyenä ja mikäli louhe sijoitetaan kohteisiin, jotka vaativat erillisen luvan, sellainen hankitaan sopivassa vaiheessa suhteessa suunnitteluun ja rakentamiseen. Todennäköisiä Rantaväylän rakentamisesta syntyvän louheen sijoittamispaikkoja ovat Santalahden satamaalueen laajentaminen ja louhinnan aikana vireillä olevat Tampereen kaupungin alueella sijaitsevat muut rakentamiskohteet. Valitun vaihtoehdon rakentamisessa syntyy louhetta arviolta 600 000 m 3 ktr. Louhinta kestää runsaan vuoden. Louhinnasta syntyvän kiviaineksen jatkosijoittamisesta ja käytöstä ei ole päätöstä. Vaihtoehtoina on, että tuleva rakennusurakoitsija saa kiviaineksen käyttöönsä tai Tampereen kaupunki päättää sen käytöstä. Kallioperässä oleva arseeni ei normaalisti ole ongelma, mutta erityisen arseenipitoisen kallioaineksen suurimittainen louhiminen ja louheen läjittäminen saattaa olla riskitekijä. Tutkittujen viidentoista kallioperänäytteen ja kuuden pohjavesinäytteen perusteella suunnittelualueen kallioperän ja pohjaveden arseenipitoisuudet ovat alhaisia. Kaikkien tutkittujen kallioperänäytteiden arseenipitoisuudet ovat selkeästi pienempiä kuin Tampereen liuskevyöhykkeessä keskimäärin. Myös pohjavesinäytteiden arseenipitoisuudet alittavat talousveden laatuvaatimusten mukaisen ohjearvon. Tehtyjen arseenipitoisuusmääritysten perusteella tunnelista louhittavan kalliolouheen läjitys tai muu hyötykäyttö ei aiheuta arseenikuormitusta ympäristöön. Kalliosta louhittavan kiven arseenipitoisuutta tarkkaillaan louhinnan edetessä. Vaikutukset pohja- ja pintavesiin Pohjaveden tilaa ja painumia seurataan suunnittelun aikana. Tarkentavia selvityksiä tehdään seuraavissa suunnitteluvaiheissa. Rakentamisen ajaksi laaditaan tarkempi pohjaveden ja painumien hallintaohjelma sekä tarvittaessa varaudutaan imeytysjärjestelmiin. Kalliopohjaveden pinta alenee pitkän tunnelin lähialueella, mutta ei todennäköisesti aiheuta haitallisia vaikutuksia. Maapohjaveden pinnan aleneminen saattaa aiheuttaa painumia. Louhinnassa syntyviä kiviaineksia ei läjitetä Epilänharju Villilä-pohjavesialueelle Pölkkylänniemen länsipuolisille alueille. Tästä voidaan poiketa vain mikäli pohja-vesialueen hydrogeologiset olosuhteet huomioon ottavat selvitykset osoittavat että täytöillä/rantarakenteiden rakentamisella kiistattomasti ei ole kielteisiä vaikutuksia Hyhkyn vedenottamon vedenlaatuun tai imeytyvään määrään. Mikäli louhetta läjitetään Santalahden alueelle rantarakenteisiin, on otettava huomioon alueen pohjasedimenttien laatu ja pohjan rakennettavuus. Lielahdessa tehtyjen sedimenttitutkimusten perusteella todeta, että alueen sedimentti on pilaantunutta tai mahdollisesti pilaantunutta monin paikoin. Sedimenttien pilaantunei- Valtatie 12 (Tampereen Rantaväylä) välillä Santalahti Naistenlahti Yleissuunnitelma 2010 61

suus ja haitta-aineiden mahdollinen leviäminen on otettava huomioon suunniteltaessa louheen läjitystä vesistöön. Rantarakenteiden rakentamisen yhteydessä tulee käyttää suojaverhoja, joilla estetään suspendoituneen kiintoaineen leviäminen läjitysalueen ulkopuolisille vesialueille. Kiintoaines saadaan tällä tavoin hallintaan erittäin hyvin. Vesilain mukaista lupaa haettaessa tulevat pohdittavaksi myös mahdolliset tarkentavat sedimentti- ja kulkeutumistutkimukset, kun mahdollisen läjityksen/ rantarakenteiden rakentamisen sijainti ja suunnitelmat tarkentuvat. Räjähdysaineiden typpiyhdisteet Tehtyjen laskelmien mukaan tunnelin louhimisessa tehtävissä räjäytyksissä syntyy räjähtämättä jäävistä räjähdysaineista typpiyhdisteitä kaikkiaan arviolta noin 2 500 kiloa. Louhetta on suunniteltu läjitettäväksi mahdollisesti Näsijärveen. Arvioitu räjähdysaineista vapautuva typpimäärä vastaa yhden pienen jätevedenpuhdistamon vuosittaista typpikuormaa. Räjäytystä ja läjitystä tosin tehdään noin kahden vuoden ajan, ja typpeä vapautuu vähitellen louheesta. Todennäköisesti koko typpimäärä ei myöskään päädy läjityspaikalle. Selvityksen mukaan räjähdysaineista vapautuvan typen rehevöittävä vaikutus on vähäinen, koska perustuotannon rajoittavana tekijänä on ilmeisimmin fosfori. Mahdollinen rehevöittävä vaikutus on lievä ja rajoittuu läjitysalueen lähiympäristöön. Vaikutukset luonnonoloihin ja luonnon monimuotoisuuteen Luonnonympäristöön kohdistuvat vaikutukset ovat suhteellisen vähäiset. Vaihtoehdossa esitetyt ratkaisut vähentävät kulttuurilajiston esiintymisalueita Santalahdessa sekä Ratapihankadun alueella. Santalahden eritasoliittymän alle jää puoliavointa kulttuurivaikutteista ympäristöä (nykyisin virkistysalueena), jossa esiintyy kulttuurikasvillisuutta. Osa kulttuurilajistosta häviää tiejärjestelyjen seurauksena. Ratapihankadun alueella kulttuurilajisto niin ikään taantuu jonkin verran, kun nykyisin joutomaana olevaa ympäristöä otetaan tiekäyttöön. Vaihtoehdossa ei ole sellaisia ratkaisuja, jotka vaikuttaisivat Tallipihan Näsinpuiston yhtenäiseen puistoalueeseen tai muutoin lepakkojen ravinnonhankintaan vesialueilla. Vaikutukset maisemaan Hankkeen merkittävimmät vaikutukset maisemaan ja kaupunkikuvaan ovat tunnelin suuaukot rakenteineen, niiden edustalla olevat eritasoliittymät ja ilmanvaihdon poistoilmapiiput. Keskustan ohittavien tiekäyttäjien maisema yksipuolistuu tunnelijakson osalta. Naistenlahdessa sijaitseva rata-alue ja sitä ympäröivä joutomaa rakennetaan laadukkaaksi katuympäristöksi, jolloin Tammelan ja Armonkallion asukkaiden lähimaisema ja koko alueen kaupunkikuva kohentuu. Leveä liikennetila kapenee ja siten rannan nykyisin liikenteen hallitsema lähimaisema kohenee. Ranta- Tampellan nykyisin joutomaana olevan alueen maankäyttömahdollisuudet lisääntyvät ja siten kaupunkikuvaa voidaan alueella parantaa. Myös kevyen liikenteen väylät ja poikittaiset viheryhteydet paranevat. Rannan suuntaisia viher- ja virkistysreittejä on mahdollista kehittää nykyistä miellyttävimpinä muun muassa parantuneen meluntorjunnan takia. Santalahdessa rampit ja sillat vievät tilaa puistoalueesta ja siten muuttavat Pispalanrinteen ja Onkiniemen asukkaiden lähimaisemaa oleellisesti nykyistä rakennetummaksi. Onkiniemen ja Naistenlahden tunnelin suuaukot, meluesteet ja tukimuurit ovat uusia rakenteita kaupunkimaisemassa. Ne sulkevat näkymiä erityisesti Näsijärven suuntaan. Uusi silta Santalahdessa näkyy puustolla maisemoimattomana selvästi kaukomaisemassa pohjoisen suunnasta tarkasteltuna. Tunnelin poistoilmapiiput nousevat kerroksen verran lähimpien talojen räystäskorkeuden yläpuolelle ja erottuvat uusina maamerkkeinä kaukomaisemassa. Vaikutukset kulttuuriympäristöön ja kulttuuriperintöön Valittu vaihtoehto muuttaa Pispalanrinteen ja Santalahden arvokkaista kulttuuriympäristöistä avautuvaa maisemaa eritasoliittymän kohdalla nykyistä rakennetummaksi ja liikenteen hallitsemaksi. Varsinaisia kulttuuriympäristökohteita ei jouduta purkamaan. Haarlan tehdas jää puristuksiin liikennealueiden väliin. Maanpäällisten rakentamistoimenpiteiden alueella ei sijaitse yhtään muinaismuistoa. Koskenniskalla Näsinsiltojen liikenne vähenee merkittävästi, mikä mahdollistaa haluttaessa siltojen kaupunkikuvallisen ja maisemallisen kehittämisen. Ilmastonmuutos Hankkeessa on pyritty ottamaan huomioon kaupunkiseudun ilmastostrategia, hankkeen aiheuttama muutos liikenteen energiankulutuksessa, hiilidioksidipäästöjen muutokset sekä varautuminen vedenpinnan äkillisiin tai pitkäaikavälisiin muutoksiin sekä rankkasateisiin ja koviin tuuliin. Näsijärven pinta voi nousta kerran 50 vuodessa tasolle +95,6 metriä (NN-tasossa) ja kerran 250 vuodessa tasolle +95,9 metriä. Näsijärven juoksuttamismahdollisuuksiin tulvatilanteessa vaikuttaa se, että Kokemäenjoen alajuoksulla sijaitsevassa Porissa on jo nykyisin ongelmia aiheuttavia kaupunkitulvia. llmastonmuutoksen aiheuttaman epävarmuuden ja Porin tulvien huomioon ottamisen vuoksi Rantaväylän ratkaisussa on otettu huomioon turvarajat: kerran 250 vuodessa toistuvan vedenpinnan nousun lisäksi on otettu huomioon aallokon vaikutus. Edellä mainituista seikoista johtuen turvarajana tunnelissa käytetään +95,9 + 1,6 metriä. Aallokon vaikutusta voidaan lieventää rakentamalla aallonmurtajarakenteita. Tarkasteltuna koko verkolla, joka sisältää Rantaväylän, Pispalan valtatien ja Läntisen kehätien hiilidioksidipäästöt ovat vuonna 2020 1,7 miljoonaa tonnia vuodessa. 6.6 Patoturvallisuus Tammerkosken tulvapatojen kunnon selvittämiseksi on tehty useita selvityksiä vuosina 2007 2009. Vuonna 2005 laaditussa vahingonvaaraselvityksessä, joka koski tilannetta ennen vuonna 2009 aloitettuja korjauksia, tehtiin hypoteettisia murtumatarkasteluja. Hydraulisten laskentojen perusteella määriteltiin tulvakorkeudet ja tulvavaarakohteet. (PR Vesisuunnittelu Oy, 6.4.2005, 1. päivitys 15.3.2006 ja 2. päivitys 15.3.2007). Vuonna 2006 padot nostettiin korkeimpaan patoturvallisuusluokkaan. Vanhojen ja kunnostamattomien patomuurien sortuminen voisi aiheuttaa mittavia taloudellisia vahinkoja sekä mahdollisesti kymmenien ihmishenkien menetyksiä Finlaysonin ja Frenckellin alueella. Muurien huonokuntoisuuden vuoksi on vuonna 2009 aloitettu yläjuoksulta alkaen patoturvallisuuden kannalta olennaiset korjaustoimenpiteet. Yläpadon vanha neulapato korvataan Palatsinraitin patosillalla. Kaikkien tulvapatojen sekä erillisenä tehtävät Frenckellin muurin korjaukset valmistuvat suunnitelmien mukaan vuosien 2011 ja 2012 aikana. Yleissuunnitelmassa esitetyn ratkaisun lähtökohtana on, että kaikki patoturvallisuuden kannalta olennaiset korjaukset on tehty ennen tunnelin rakentamisajankohtaa. Rakentamista voidaan aloittaa ja tunnelia voidaan louhia kummastakin päästä tätä aiemminkin, mutta ei kuitenkaan Tammerkoskea alittavalta osuudelta. Tunnelin louhinnalle tullaan asettamaan tärinäarvot, joita ei saa ylittää. Tärinämittauksia tehdään louhintatyön aikana. Tunnelin linjaus lävistää kallion ruhjevyöhykkeen kolmessa kohdassa: Sepänkadun ja Paasikiventien risteys, Kortelahden eteläpuoli Amurissa ja Tammerkoski. Näillä kohdin kallionpinta sijaitsee muuta ympäristöä alempana. Heikkouskohdat eivät tutkimusten perusteella kallionlaadun puolesta aiheuta merkittäviä erityistoimenpiteitä tunnelin rakentamiseen. Heikkousvyöhykkeet lävistetään normaalein kallion tiivistys-, ennakkolujitus- ja varovaisen louhinnan menetelmin. Tammerkosken patorakenteiden kohdalla tunnelia louhitaan siten, että louhittavan tunnelin ja kalliopinnan välinen etäisyys on vähintään 10 15 metriä. Lähimpien patomuurien etäisyys louhintakohteisiin on siten aina yli 62 2010 Tampereen kaupunki Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Kuva 67. Tulvapatojen ja tulvariskin kannalta olennaisten kohteiden nimistöä sekä patomurtumalaskennan oletuksia. Kuva 68. Havainnekuva, Palatsinraitin patosilta vanhan neulapadon eteläpuolella, patomuurien pohjoisosat kummankin puolen tulvakanavaa. Lähde: Pontek Oy. 10 metriä. Poraamisen, räjäytysten ja kiviaineksen irrottamisen aiheuttama tärinä voidaan rajoittaa sellaiseksi, etteivät tärinäarvot lähimmissä patomuurikohteissa ylitä varmuusrajoja. Tammerkosken muurien riskianalyysin 6.10.2009 mukaan louhintojen suunnittelussa erityisesti varottavien kohteiden kuten heikkokuntoiseksi todettujen, silloin vielä korjaamattomien kalliolle perustettujen patomuurien raja-arvona käytettiin 35 mm/s 10 metrin etäisyydellä louhintakohteesta. Vertailun vuoksi voidaan todeta että se on puolet Palatsinrannan asuinkerrostalolle määritellystä raja-arvosta. Patomuurien rakentamisen yhteydessä tehtyjen louhintojen tarkkailun perusteella ei asetettuja raja-arvoja ylitetty, minkä perusteella voi suurella varmuudella olettaa myös kalliossa tapahtuvan louhinnan toteuttamisen olevan järjestettävissä rajaarvoja ylittämättä. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen ja siihen tehdyn täydennyksen lisäksi voidaan tarpeelliseksi katsottuja asioita vielä täydentää jäljempänä mainittavassa tarkkailuohjelmassa. Hankkeesta vastaava laatii patoturvallisuuslain 13 mukaisen työnaikaisen tehostetun tarkkailuohjelman ennen louhintatyön aloittamista. Hyväksymispäätöksen tekee Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Lisäksi ennen louhintatöiden aloittamista tai jo suunnitelman laatimisvaiheessa ehdotetaan järjestettäväksi erillinen kokous padon omistajan, hankkeesta vastaavan, hankkeesta vastaavan patoturvallisuusasiantuntijan, patoturvallisuusviranomaisen ja Pirkanmaan ELYkeskuksen liikenne ja infrastruktuuri vastuualueen sekä Pirkanmaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueen kesken. Uusien patorakenteiden patojen kaatumisvarmuus on 1,5 ja ylivuototulvatilanteessakin 1,3. Mitoitus on normaalien patoturvallisuusohjeiden mukainen. Kaatumisvarmuus 1 tarkoittaa sitä, että rakenne kestää ja 1,5 sitä, että lujuus on 1,5-kertainen siihen nähden. Tampellan patomuuri uusimisen yhteydessä Vapriikin rakennuksen kohdalla patomuuri vahvistetaan sisäpuolelta betonimuurilla. Uudet patorakenteet ovat vahvoja, muun muassa raudoitus on tehty niin tiheään, että rakenteet kestävät normaalin louhinnan aiheuttamat heilahdusnopeudet. Siksi herkät kohteet kuten Vapriikki ja Finlaysonin rakennukset mitoittavat louhintatärinälle asetettavat vaatimukset. Selvyyden vuoksi on mainittava, että rakennusten perustuksina olevat reunamuurit eivät ole patoturvallisuuden kannalta olennaisia, vaikkakin niiden sortuminen voi aiheuttaa rakennuksille vaurioita. Mikäli tarkemmat, ennen rakentamisen toteutusta tehtävät louhintatöiden riskinarvioinnit antavat aihetta, voidaan tulvapatojen avulla tarvittaessa tulvapatoihin kohdistuvaa veden hydrostaattista painetta vähentää louhintatöiden ajaksi juoksuttamalla osa vedestä voimalaitoskanavien ohitse. Patojen purkauskapasiteetti suunniteltu siten, että teoreettisesti kerran 1 000 vuodessa voi tulla tilanne, että kapasiteetti ei riitä. Jatkosuunnittelun yhteydessä on mahdollista vielä tarvittaessa tarkentaa riskinarviointia. 6.7 Yhteysviranomaisen lausunnon huomioon ottaminen Yhteysviranomainen edellytti hankkeesta vastaavaa täydentämään ympäristövaikutusten arviointiselostusta louheen vesistöön läjittämisen, tärinävaikutusten ja patoturvallisuuden osalta ennen lausunnonantoa. Kyseiset täydennykset on otettu huomioon luvuissa 6.3 ja 6.6. Yhteysviranomaisen lausunnon mukaan hankkeen ja sen vaihtoehtojen keskeiset merkittävät ympäristövaikutukset on arvioitu riittävästi ottaen huomioon hankkeen suunnitteluvaihe arviointimenettelyn aikana sekä arviointiohjelma ja yhteysviranomaisen lausunto arviointiohjelmasta sekä arviointiselostuksesta saadut lausunnot ja mielipiteet. Yhteysviranomainen on todennut ottaen huomioon hankkeen suunnitteluvaihe tiettyjä puutteita arvioinneissa. Nämä puutteet eivät ole yksistään tai yhdessä kuitenkaan sellaisia, että arviointiselostus olisi olennaisesti puutteellinen, ja yhteysviranomainen voi hyväksyä arviointiselostuksen riittäväksi. Arviointiselostuksessa todetut virheet ja puutteet on kuitenkin perusteltua korjata. Valtatie 12 (Tampereen Rantaväylä) välillä Santalahti Naistenlahti Yleissuunnitelma 2010 63

Korjaukset ja täydennykset sisältyvät osin käsillä olevaan yleissuunnitelmaan, osin niitä esitetään luvussa 7.3 otettavaksi huomioon jatkosuunnittelussa ja soveltuvin osin eri lupamenettelyissä. Tässä yleissuunnitelmassa on tehty muun muassa seuraavia ympäristövaikutusten arviointien täydennyksiä yhteysviranomaisen YVA-selostuksesta antaman lausunnon hengessä: On tarkasteltu erityisesti ratkaisuja, joilla on mahdollista parantaa keskustan saavutettavuutta Rantaväylältä sekä lieventää eritasoliittymän ja tunnelin suuaukon vaikutuksia Santalahdessa, luvut 3.4, 3.6 ja 3.7. On kuvattu tarkemmin eritasoliittymien ja tunnelin poistoilmapiippujen kokoa ja sijaintia muun muassa liitteenä olevin piirustuksin, ympäristöpoikkileikkauksin ja havainnekuvin. On kuvattu keinoja ohjata liikennettä kehätielle Rantaväylän sijaan (luku 6.1.1). On täydennetty kuvausta lupatarpeista ja sovellettavasta lainsäädännöstä (luku 6.8). Louhintatärinän vaikutusaluetta on kuvattu myös karttaesityksenä (luku 6.3, kuva 64). Tammerkosken patorakenteiden vahingonvaaran kuvausta on täydennetty (luku 6.6). Hankkeen vaikutuksia katuverkon liikennekuormitukseen ja sitä kautta keskusta-asumiseen on käsitelty luvussa 6.1, luvun 4.3 vaikuttavuuden arvioinnissa ja liitepiirustuksessa 0.3. Tunnelin suuaukkojen ilmanlaatuongelmiin ja keskustan saavutettavuusongelmaan on haettu ratkaisuja erityisesti lukujen 3.6 ja 3.7 tarkasteluilla. Tunnelin käytön aikaiset poikkeusreitit on kuvattu luvussa 6.1.1. Hankkeen rakentamisen aikaisten vaikutusten kohdistumista on kuvattu liitepiirustuksessa 0.3. Tiehankkeiden perinteisten vertailutekijöiden rinnalla hankkeen vaikuttavuuden arvioinnissa (luku 4.3) on voimakkaasti ollut mukana maankäytön kehittymismahdollisuudet, kaupunkikuvan säilyminen, tien estevaikutus, jalankulun ja pyöräilyn olosuhteet sekä asumisolot, jotka ovat keskeisiä tekijöitä hankkeen sijaitessa aivan kaupunkirakenteen keskellä. Raportin luvussa 7.3. esitetään jatkosuunnittelun suosituksena varustaa tunneli automaattisella sammutusjärjestelmällä. 6.8 Jatkosuunnittelun lupatarpeet ja sovellettava lainsäädäntö Maantielakiin perustuvan yleissuunnitelman hyväksymispäätöksen tekee Liikennevirasto. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset asemakaavat hyväksyy Tampereen kaupunki. Tunnelin rakentaminen Tammerkosken alitse edellyttänee vesilain 2 luvun 2 tarkoittamaa lupaa. Muu vesilain mukainen luvantarve tulee selvittää tie- ja rakennussuunnittelun aikana. Patoturvallisuutta koskee Patoturvallisuuslaki 494/2009. Hankkeeseen sovelletaan patoturvallisuusasetusta 5.5.2010 alkaen. Patojen työnaikaisen tarkkailuohjelman hyväksyy Hämeen ELY-keskus. Louheen läjitykseen voi liittyä useita erilaisia lupamenettelyjä. Louheen vesistöön läjitykseen voi liittyä tarve sijoittaa läjityksessä syrjäytyvää pehmeää sedimenttiä lähialueella maa-alueelle, mikä vaatii kaava-alueella kaupungilta haettavan maisematyöluvan ja pilaantuneen sedimentit sijoittaminen ympäristönsuojelulain lupa- tai ilmoitusmenettelyn. Pilaantuneita maita koskeva ilmoituksen käsittelee Pirkanmaan ELY-keskus. Ympäristönsuojeluasetuksen (1792/2009) mukaan luvan tarvitsevat: kivenlouhimo tai maanrakennustoimintaan liittyvä kivenlouhinta, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää; kiinteä murskaamo tai siirrettävä murskaamo tai kalkkikiven jauhatus, joiden toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää; kiinteä tai siirrettävä asfalttiasema. Murskaustoimintaan tarvittavat ympäristöluvat myöntää Tampereen kaupunki tai Pirkanmaan ELY-keskus riippuen toiminnan koosta Meluilmoitukset käsittelee Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen. Poistoilmapiiput saattavat edellyttää myös maankäyttöja rakennuslain mukaista lupaa. Liikenteen aiheuttamaan ja rakentamisesta aiheutuvaan tärinään sovelletaan seuraavaa lainsäädäntöä: Maankäyttö- ja rakennuslaki (MTL 132/1999) Maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA 10.9.1999/895) Suomen Rakentamismääräyskokoelma Ympäristönsuojelulaki (YSL 86/2000) Laki ympäristövahinkojen korvaamisesta (YVL 737/1994). Liikenteestä aiheutuvalle tärinälle ei ole laissa säädettyjä ohjearvoja, vain VTT:n suositusarvot, joita yleisesti Suomessa käytetään. Rakennusten tärinärajat perustuvat seuraaviin määräyksiin: Räjäytysalan normeja. Turvallisuusmääräykset, jotka työministeriö on hyväksynyt valtioneuvoston päätöksen (410/86) nojalla noudatettavaksi. Turvallisuusmääräykset 16:0. 1998. Turvallisuuteen liittyviä määräyksiä ollaan muuttamassa, mikä edellyttää tilanteen seuraamista jatkosuunnittelun aikana. Kun louhintatöitä tehdään rautatiealueen ulkopuolella mutta kuitenkin rautatiealueen läheisyydessä, on rakennuttajan syytä selvittää rakennushankkeen suunnittelu- ja valmisteluvaiheessa junaliikenteen ja rautatien läheisyyden vaikutukset louhintatyön toteuttamiselle. 6.9 Taloudelliset vaikutukset Hankkeen tavoiteasetteluun ei sisältynyt taloudellisia tavoitteita. Yleisesti yhteiskunnan tekemien väyläinvestointien tulee olla yhteiskunta- ja liikennetaloudellisesti kannattavia ottaen huomioon tekninen korkeatasoinen toteutus ja ympäristön arvoja kunnioittavat ratkaisut taloudellisesti realistisella tavalla. Hankkeella on monia yhteiskuntatalouteen ja elinkeinoelämään kohdistuvia vaikutuksia, joille ei voida mitata rahallista arvoa. Hanke tukee maankäytön ja elinkeinoelämän kehittämistä koko Tampereen seudulla. Erityisesti hanke turvaa kaupunkiseudun länsiosien kehittymismahdollisuuksia. Samalla Tampereen ydinkeskustan yhteydessä voidaan kehittää maankäyttöä entistä viihtyisämmäksi asumisen ja vapaa-ajan toiminnoille, koska valtatien läpikulkuliikenne poistuu yhdyskuntarakenteen keskeltä tunneliin. Hanke vähentää liikenteelle aiheutuvia kustannuksia ja hankkeen laskennallinen hyötykustannussuhde on 2,38. Hanke on suunniteltu ympäristön arvoja korostaen ja mahdollisimman turvalliseksi, joka näkyy hankkeen rakentamiskustannuksissa. Tämä näkyy muun muassa laajoissa meluntorjuntaratkaisuissa ja tunnelin teknisissä järjestelmissä. Liikenteen yhteiskuntataloudelliset kustannukset Rantaväylän pitkän tunnelin välille Santalahti Naistenlahti vaikutukset liikenteen yhteiskuntataloudellisiin kustannuksiin on laskettu Tampereen seudun TALLI-mallin liikenne-ennusteisiin perustuen Liikenneviraston IVAR 2.4.0 -ohjelmalla. TALLI:ssa on mallinnettu koko Tampereen kaupunkiseudun maankäyttö ja liikenneverkko. IVAR-laskennassa on mallinnettu Tampereen läntinen ja itäinen kehätie, Rantaväylä ja niiden sisälle rajautuvan alueen päätie- ja katuverkko. TALLI-mallista on saatu vuoden 2030 ennustetilanteen liikennemäärät, joita on käytetty IVAR:lla tehtyjen yhteiskuntataloudellisten tarkastelujen perusteena. Tarkastelussa käytettyjä liikenteen yhteiskuntataloudelliset kustannuseriä ovat: Tarkasteltavan Rantaväylän 4,2 kilometriä pituisen osuuden vuosittaiset kunnossapitokustannukset. Ajoneuvokustannukset, jotka on laskettu henkilöautoliikenteen ja raskaan ajoneuvoliikenteen tarkasteluverkon kilometrisuoritteiden perusteella. Aikakustannukset, jotka IVAR laskee liikenteessä käytetyn ajan perusteella. Onnettomuuskustannukset, jotka IVAR laskee henkilövahinko-onnettomuusasteiden ja liikennesuoritteiden perusteella. Päästökustannukset, jotka IVAR laskee liikennesuoritteiden perusteella. Kannattavuuslaskelman vertailutilanteena toimii vaihtoehdon 0 liikenneverkko, johon sisältyy rakennemallin mukainen maankäyttö, Paasikiventien ja Sepänkadun joukkoliikennekaistat ja Ratapihankadun jatkorakentaminen Naistenlahden eritasoliittymään asti. Vaihtoehdon 0 liikenneverkkoon ei sisälly muita investointeja Rantaväylälle tarkasteluosuudelle Santalahti Naistenlahti. Kannattavuuslaskelma on tehty Rantaväylän osuudelle Santalahti Naistenlahti ottaen mukaan tarkasteltavalla liikenneverkolla saavutettavat liikennetaloudelliset hyödyt ja kustannukset. 64 2010 Tampereen kaupunki Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Taulukko 12. Hankkeen kannattavuuslaskelma. Hyödyt ja kustannukset on diskontattu 30 vuodelta käyttöönottovuoteen 2015. KUSTANNUSOSIO Vt 12, Rantaväylän tunneli M Väylänpitäjän hyödyt ja kustannukset Kunnossapitokustannukset -32,7 Väylän käyttäjien hyödyt Ajoneuvokustannukset Henkilöliikenne 44,1 Tavaraliikenne 30,9 Aikakustannukset Henkilöliikenne 260,2 Tavaraliikenne 76,2 Onnettomuuskustannukset 49,1 Muut yhteiskunnan hyödyt Päästökustannukset 6,1 Jäännösarvo 10 HYÖDYT YHTEENSÄ 443,8 INVESTOINTI Rakentamiskustannukset 173,2 Rakentamisen aikaiset korot 13,3 Investointikustannukset yhteensä 186,5 HYÖTY-KUSTANNUSSUHDE 2,38 Kannattavuuslaskelman oletukset ovat seuraavat: tunneli otetaan käyttöön vuonna 2015 rakentaminen kestää 3 vuotta laskenta-aika on 30 vuotta, jonka jälkeen investoinneilla on jäännösarvo 25 % diskonttauskorko on 5 % liikenne kasvaa lineaarisesti vuodesta 2010 vuoteen 2030 ja selvästi maltillisemmin aikavälillä 2030 2040 Rantaväylän suunnitteluosuuden kunnossapitokustannuksiksi on arvioitu 2,0 milj.e/v hankkeen kustannukset on muutettu vastaamaan vuoden 2010 kustannustasoa (maku-ind. 141,4; 2000 = 100), mikä vastaa hyötyjen laskennassa käytettyjen yksikköarvojen kustannustasoa. Herkkyystarkastelut Hyöty-kustannussuhteesta on tehty seuraavat herkkyystarkastelut investointikustannuksien ja Rantaväylän liikenne-ennusteen osalta: a) +10 miljoonaa euroa kustannusarvioon > H/K-suhde on tällöin 2,25 b) +20 % kustannusarvioon > H/K-suhde 1,99 c) -10 % Rantaväylän vuonna 2030 ennustettuun keskimääräiseen vuorokausiliikennemäärään > H/K-suhde 2,28 d) +20 % kustannusarvioon sekä -10 % Rantaväylän vuonna 2030 ennustettuun keskimääräiseen vuorokausiliikennemäärään > H/K-suhde 1,91. Ensimmäinen herkkyystarkastelu vastaa tilannetta, että tunneli on varustettu rakentamisen yhteydessä automaattisella sammutusjärjestelmällä, jonka kustannusarvio on 8 10 miljoonaa euroa koko tunnelin osuudelta. Toinen kustannusarvioon liittyvä herkkyystarkastelu vastaa kustannuksiltaan tilannetta, että tunneli on varustettu automaattisella sammutusjärjestelmällä ja tunnelin keskelle on toteutettu täysi Näsinkallion eritasoliittymä. Kolmannessa herkkyystarkastelussa otettiin muuttujaksi liikennemäärä, joka vaikuttaa merkittävästi hankkeen kannattavuuteen. Koska liikenne-ennuste Tampereen läntiselle ohikulkutielle ja Rantaväylälle olivat suurempia kuin pääteiden yleinen liikenne-ennuste, päätettiin herkkyystarkastelussa liikenne-ennustetta laskea 10 % näiltä väyliltä. Neljäs herkkyystarkastelu on edellisten yhdistelmä, jossa hankkeen kustannukset nousevat 208 miljoonaan euroon ja liikenne jää 10 % ennustetusta. Tällöin hanke säilyy edelleen kannattavana H/Ksuhteen ollessa 1,91. Laskelmasta puuttuvien kustannuksia ja hyötyjä Edellä esitetystä kustannusarviosta ja hyöty-kustannuslaskelmasta puuttuvat seuraavat tekijät: automaattisen sammutusjärjestelmän kustannukset, arvio 8 10 miljoonaa euroa varautuminen keskivaiheen liittymän toteuttamiseen, arvio 3,0 miljoonaa euroa katuverkoksi muuttuvan Paasikiventien ja Kekkosentien saneerauskustannukset lunastus- ja korvauskustannukset vuokra- ja käyttöoikeuksien haltijoille. Louhinnasta vapautuvan rakentamisen kelpaavan kallioaineksen myynnistä voidaan saavuttaa merkittävää taloudellista hyötyä, jota ei lisäksi ole laskettu mukaan hankkeen hyöty-kustannussuhteeseen. Mahdollisen toisen vaiheen kustannukset Mahdollisen toisessa vaiheessa toteutettavan tunnelin keskelle rakennettavan suuntaisliittymän tai eritasoliittymän rakentamiskustannusten vastuunjaosta ei ole neuvoteltu. Todennäköisesti tällaisen liittymän investointikustannukset kohdistuisivat lähinnä Tampereen kaupungin vastuulle. Vastaavasti liittymän päätunnelista erkanevien ramppien ja yhteyksien ylläpitovastuu olisi todennäköisesti Tampereen kaupungin vastuulla. 6.10 Tieverkon hallinnolliset muutokset Rantaväylän tunnelin rakentaminen muuttaa tieverkon hallinnollista luokitusta. Luokitus täsmentyy Pirkanmaan ELY-keskuksen ja Tampereen kaupungin neuvottelujen myötä viimeistään tiesuunnitelman laatimisen yhteydessä. Pirkanmaan ELY-keskuksen esitys Rantaväylän tunnelin aiheuttamista hallinnollisen luokituksen muutoksista suunnitelma-alueella ovat: Tunnelista ja sen liitososista nykyiseen tiehen tulee Santalahdesta Naistenlahteen valtatien 12 osa. Santalahden ja Naistenlahden eritasoliittymien rampit ovat osa valtatietä. Eritasoliittymien muut väylät ja niillä olevat liittymät ja sillat ramppien liittymiskohdista eteenpäin ovat Tampereen kaupungin kunnossapitovastuulla olevia katuja. Nykyinen tie muutetaan Santalahden eritasoliittymän ja Naistenlahden eritasoliittymän väliseltä osuudelta kaduksi. Maanteiden varrella olevista kevyen liikenteen väylistä tulee maanteiden osia. Katujen varressa olevista kevyen liikenteen väylistä tulee katujen osia. Valtatie 12 (Tampereen Rantaväylä) välillä Santalahti Naistenlahti Yleissuunnitelma 2010 65

7 Jatkotoimenpiteet 7.1 Maantielain mukainen yleissuunnitelman käsittely Yleissuunnitelma on maantielain mukaan käsiteltävä suunnitelma, jonka Liikennevirasto hyväksyy kuultuaan lausunnonantajia ja asianosaisia. Mikäli kaupunki, maakunnan liitto tai elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on suunnitelman olennaisista kohdista eri mieltä Liikenneviraston kanssa, asia on siirrettävä liikenne- ja viestintäministeriön ratkaistavaksi. Ennen yleissuunnitelman hyväksymistä varataan kiinteistön omistajille ja muille asianosaisille sekä niille, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin suunnitelma saattaa vaikuttaa tilaisuus muistutuksen tekemiseen suunnitelmasta. Tässä tarkoituksessa Tampereen kaupunki pitää yleissuunnitelman yleisesti nähtävillä 30 päivän ajan. Muistutukset suunnitelmaa vastaan on toimitettava Tampereen kaupungille ennen nähtävilläoloajan päättymistä. Tampereen kaupunki toimittaa lausuntonsa nähtävillä olleesta suunnitelmasta ja sitä vastaan tehdyistä muistutuksista sekä jätetyt muistutuskirjelmät Pirkanmaan ELY-keskukselle. Yleissuunnitelman nähtäväksi asettamisesta sekä muistutusten tekemistavasta ja -ajasta Tampereen kaupunki kuuluttaa kaupungin kunnallisten ilmoitusten julkaisutavan mukaisesti. Pirkanmaan ELY-keskus lähettää kirjallisen ilmoituksen suunnitelman nähtäväksi asettamisesta sellaisille suunnitelman vaikutusalueen kiinteistön omistajille tai haltijoille, joiden asuinpaikka on toisessa kunnassa ja on asiakirjoissa mainittu tai muuten tunnettu. Pirkanmaan ELY-keskus ilmoittaa muistutuksen tehneille, jotka ovat sitä kirjallisesti pyytäneet ja samalla ilmoittaneet osoitteensa, perustellun kannanoton esitettyyn muistutukseen. Pirkanmaan ELY-keskus pyytää yleissuunnitelmasta lausunnon lisäksi Pirkanmaan liitolta. Lisäksi voidaan pyytää lausuntoa muulta viranomaiselta, jos se on päätösharkinnassa tarpeen. Pirkanmaan ELY-keskus käsittelee yleissuunnitelmasta saadut lausunnot ja muistutukset yleissuunnitelman hyväksymisesityksessään, jonka se laatii Liikennevirastolle. YVA-arviointiselostus ja yhteysviranomaisen lausunto muodostavat yhdessä kokonaisuuden, joka otetaan myös huomioon hyväksymismenettelyssä. Liikennevirasto toimittaa ilmoituksen yleissuunnitelman hyväksymispäätöksestä Tampereen kaupungille, Pirkanmaan ELY-keskukselle, Pirkanmaan liitolle sekä tarvittaessa muille viranomaisille. Päätöksen yleissuunnitelman hyväksymisestä ja sen perusteena olevat asiakirjat Pirkanmaan ELY-keskus toimittaa Tampereen kaupungille. Tampereen kaupunki ilmoittaa niiden nähtäväksi asettamisesta. Päätös ja asiakirjat pidetään Tampereen kaupungin toimesta nähtävinä 30 päivän ajan. Pirkanmaan ELY-keskus lähettää ilmoituksen yleissuunnitelman hyväksymispäätöksestä niille muistutuksen tehneille, joiden osoite on tiedossa, samanaikaisesti kun päätös on asetettu yleisesti nähtäville. Hyväksymispäätös saa lainvoiman, mikäli siitä ei valitusajan kuluessa ole tehty valitusta. Yleissuunnitelman hyväksymispäätökseen haetaan muutosta valittamalla Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Yleissuunnitelman hyväksymispäätökseen ei saa hakea valittamalla muutosta siltä osin kuin maantien sijainti ja tekniset ratkaisut on jo hyväksytty lainvoimaisesti oikeusvaikutteisessa kaavassa. Hyväksymispäätöksessä päätetään Rantaväylän liikenteelliset ja tekniset perusratkaisut ja ne ovat ohjeena hankkeen jatkosuunnittelulle. Niistä ei voi olennaisesti poiketa tiesuunnitelmaa laadittaessa. Hyväksymispäätös edellyttää, että yleissuunnitelma on yhdenmukainen alueen oikeusvaikutteisten maakunta- ja yleiskaavojen kanssa. Yleissuunnitelman hyväksymistä koskeva päätös voidaan panna täytäntöön valituksesta huolimatta, jollei muutoksenhakutuomioistuin toisin määrää. Yleissuunnitelman voimassaolo Tiesuunnitelman laatiminen on aloitettava kahdeksan vuoden kuluessa sen vuoden päättymisestä, jona hankkeesta laadittu yleissuunnitelma on saanut lainvoiman. Muuten yleissuunnitelman hyväksymispäätös raukeaa. Yleissuunnitelman hyväksymispäätös raukeaa myös siltä osin kuin sen perusteella laadittu tiesuunnitelma on hyväksytty ja hyväksymispäätös on lainvoimainen. Jatkosuunnittelu Hankkeen toteuttaminen on esitetty hallituksen liikennepoliittiseen selontekoon sisältyvässä investointiohjelmassa vuonna 2011 aloitettavana hankkeena. Hanke on tarkoitus käynnistää niin kutsutulla allianssimallilla vuoden 2011 aikana, jolloin rakentaja ja suunnittelija on valittu ja on käynnistetty rakentamiseen tähtäävät valmistelut. Pirkanmaan ELY-keskus tähtää siihen, että varsinainen rakentaminen voitaisiin aloittaa vuosien 2012 2013 aikana. Rakentamisen aloittaminen edellyttää lainvoimaista tiesuunnitelmaa. Pirkanmaan ELYkeskus pyrkii aloittamaan tiesuunnitelman laatimisen vuodenvaihteessa 2010 2011. Hankkeen rakentamisen on arvioitu kestävän 3 5 vuotta. 7.2 ELY-keskuksen hyväksymispäätösesitys Yleissuunnitelman hyväksymispäätösesityksessä käsitellään kaikki tiehankkeen merkittävät periaatteet. Hyväksymispäätöksessä päätetään tien yleispiirteinen linjaus, tiejärjestelyjen periaatteet kuten eritasoliittymien paikat, tuleeko tiestä moottoritie, moottoriliikennetie tai sekaliikennetie sekä tien leveys ajoratojen ja kaistojen määrän tarkkuudella. Yleissuunnitelman perusteella ei vielä päätetä muun muassa yksityistiejärjestelyistä, liittymien kaistajärjestelyistä, teiden tarkoista poikkileikkausmitoista, meluntorjunnasta, kevyen liikenteen väylistä, pysäkkien sijainnista ja pysäkkijärjestelyistä tai ympäristön hoidon periaatteista. Näiden osalta päätökset tehdään tiesuunnitelman yhteydessä. Pirkanmaan ELY-keskus käsittelee yleissuunnitelmasta saadut lausunnot ja muistutukset ja laatii niiden käsittelyn jälkeen yleissuunnitelman päätösesityksen Liikennevirastolle. 7.3 Jatkosuunnittelussa huomioon otettavat asiat ja keskeiset riskit Yleissuunnitelman ja siitä saatujen lausuntojen ja muistutusten perusteella päätetään keskeiset teiden sijaintiin ja järjestelyihin liittyvät periaatteet. Monissa ratkaisuissa yleissuunnitelma toimii ohjaavana lähtökohtana, mutta niiden yksityiskohdista päätetään vasta yleissuunnitelmaa tarkemman tiesuunnitelman laatimisen yhteydessä. Jatkosuunnittelussa yleissuunnitelmassa esitetyt periaateratkaisut tulevat tarkentumaan. Seuraavassa on näkökohtia, jotka tulee erityisesti ottaa huomioon jatkosuunnittelussa: Yleissuunnitelmassa on varauduttu tunnelin keskelle toteutettavan liittymän myöhempään toteuttamiseen. Mikäli tietämys niin kutsutun Näsinkallion liittymän maankäyttöhyödyistä ja keskustan kehittämisessä saavutettavista hyödyistä tarkentuvat niin, että ne puoltavat liittymän toteuttamista, voidaan liittymä ottaa mukaan hankkeeseen joko täytenä eritasoliittymänä tai suuntaisliittymänä vielä tie- tai rakennussuunnitelmavaiheessa. Mikäli päädytään hankkeen toisena vaiheena toteuttamaan Näsinkallion eritasoliittymä tai suuntaisliittymä, on tarvetta ympäristövaikutusten arviointeja täydentää muun muassa työn aikaisten haittojen, louhintatärinän, melun ja tunnelin suuaukkojen ilmanlaadun osalta. Hankkeesta vastaava laatii patoturvallisuuslain 13 mukaisen työnaikaisen tehostetun tarkkailuohjelman ennen louhintatyön aloittamista. Hyväksymispäätöksen tekee Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Lisäksi ennen louhintatöiden aloittamista tai jo suunnitelman laatimisvaiheessa ehdotetaan järjestettäväksi erillinen kokous padon omistajan, hankkeesta vastaavan, hankkeesta vastaavan patoturvallisuusasiantuntijan, patoturvallisuusviranomaisen ja Pirkanmaan ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualueen sekä Pirkanmaan ELYkeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueen kesken. Yleissuunnitelmassa esitetyn ratkaisun lähtökohtana on, että kaikki patoturvallisuuden kannalta olennaiset korjaukset on tehty ennen tunnelin rakentamisajankohtaa. Rakentamista voidaan aloittaa ja tunnelia voidaan louhia kummastakin päästä tätä aiemminkin, 66 2010 Tampereen kaupunki Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus