Maskun kirkonmäen metsäalueiden hoitosuunnitelma

Samankaltaiset tiedostot
Maskun hautausmaan maisemakävely

Metsänhoitotyöt kuvioittain

Hoidon periaatteet ja yksityiskohdat

Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26

Luonnonhoidon hankehaku

Metsänhoitoa kanalintuja suosien

PUISTOMETSIEN JA LUONNONSUOJELUALUEIDEN HOITO OHJELMA Kiinteistöliikelaitos Anu Nuora Aki Männistö Juha Mäkitalo

Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18

Myllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet


Alemmassa kerroksessa kasvaa n 10 m pihlajaa joka on suurelta osin aika ränsistynyttä ja varsinkin kuvion reunoilla raitaa ja harmaaleppää.

PÖLLYVAARAN-HETTEENMÄEN METSÄSUUNNITELMA, VERSIO II

Metsäohjelma

SOMERON KOKKAPÄÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Kiinteistöliikelaitos Anu Nuora Juha Mäkitalo. Puistometsien ja luonnonsuojelualueiden hoito-ohjelma

RIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO

Kuviokirja Kasvu tua. Hakkuu. Kui- tua 7, Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kui- Kasvu. tua.

Pituus: % havupuita 50 % lehtipuita. Koivukuitua 0,0 Lehtikuitua 0,0 Sellupuuta 0,0 0,0

LUUNIEMI IISALMI Yleissuunnitelma. Kirkkokatu 8 A 8, Oulu puh (08) , fax (08)

Lausunto Espoon Ylämyllyntie 7 luontoarvoista

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA

Toimenpiteet kuvioittain

KONGINKANGAS. Lohko Kuvio Ala Kasvupaikka maalaji Kehitysluokka ,2 kangas, lehtomainen kangas hienoainesmoreeni 3

3934/ /2014. Metsätyöohjelma

Luontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Kirrin liito-oravaselvitys


MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUKAISEN MAISEMATYÖLUVAN TARPEEN ARVIOINTI; TAPIOLAN LUONNON- JA MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUKAISEN MAISEMATYÖLUVAN TARPEEN ARVIOINTI; ETELÄ-ESPOON LUONNON- JA MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Kyläkävelyraportti ORISUO Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus

20 % havupuita 80 % lehtipuita 50 % havupuita 50 % lehtipuita. Rauduskoivu, kuusi, kataja, tukevarakenteiset lehtipensaat

KOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017

Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila

Planterra Group Oy, Markku Kemppainen Veininmäki 6 Asemakaavan muutos

NIVALAN-HAAPAJÄRVEN LEHTOJEN LUONNONHOITOHANKE

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

KAUPUNGINPUUTARHAN ALUEEN KASVILLISUUSINVENTOINTI

LAUSUNTO ESPOON MANNINPELLON

Liite 1. Mustavuoren maastokatselmuksen muistio

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde

Espoon Miilukorven liito-oravaselvitys Espoon kaupunki

Metsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010

Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?

Metsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Espoon omistukseen siirtyneelle, 7,49 hehtaarin kokoiselle alueelle, seitsemän (7) hakkuukuvion metsänhakkuut seuraavasti:

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus

TOURULA-KEIHÄSKOSKI

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

METSO KOHTEEN LIITTEET

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä

Kyläkävelyraportti UUSIKARTANO Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos

Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen

Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS

Hakkuukuviot opaskartalla: Hanke Kolmen hakkuukuvion metsänhakkuu seuraavasti:

LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset.

Nokian Hasselbackan alueen ulkoilureittien ja niitä ympäröivien metsien hoitosuunnitelma

SUUNNITELMA RAUTALAMMIN PURONIEMEN LEIRIKESKUKSEN LÄHIYMPÄRISTÖN PUUSTON HARVENTAMINEN / VÄLJENTÄMINEN

VAAKONPUISTON PUISTOMETSÄSUUNNITELMA

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén

Taimikonhoidon perusteet.

Kuvioluettelo. Sivu 20 (1)

LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS

N Ä K Y M Ä L I N J A T. Puutarha- ja puistoinventointi - Harvialan kartano - Näkymälinjat - Kesä Sanni Aalto, 53755E

UPM OYJ TAMMELAN PÄÄJÄRVI LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Saarijärvi Rajalan teollisuusalueen ja Rajalantien eteläpuolisen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi Timo Jussila

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS

Toimenpidesuunnitelma Taipalsaaren Kyläniemen Natura 2000 alueella (FI ) tilalla Vaiviola (4:128) ja Ahola (4:28)

Träskendan kartanopuiston (luonnonsuojelualueen) hoito- ja käyttösuunnitelma

Taimikonhoito kitkemällä

Rakennustapaohjeet. Päivitys NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA

PUISTOMETSIEN HOITO-OHJELMA

Ruostejärven osayleiskaava (9) Seija Väre RUOSTEJÄRVEN LIITO-ORAVA SELVITYS. Tammelan kunta

Kauniaisten luonnonhoitosuunnitelma

Lillhemt Luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma Liite 13: Kuvioluettelo

Kyläkävelyraportti ASKAINEN Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

Keiteleen itäpuolen RYK liito-oravaselvityksen täydennys

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN VIIRINLAAKSON ASEMA- KAAVAN ALUEELLA

Toppelundinpuiston lähiympäristösuunnitelma

PUISTOMETSIEN HOITO-OHJELMA

Transkriptio:

1 (6) Terhi Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi/Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset Santtu Raimoranta, MHY Lounametsä Maskun kirkonmäen metsäalueiden hoitosuunnitelma Suunnitelman kohteet Hoitosuunnitelman kohteena on Maskun kirkonmäellä sijaitsevat kaksi metsäistä mäkeä, Myllymäki ja Raatomäki. Raatomäki on harjumetsää, jonka lounais- ja eteläreuna on jyrkkärinteinen vanhan hiekanoton jäljiltä. Mäen eteläosa on mäntyvaltaista, pohjoisosassa esiintyy enemmän kuusta. Lehtipuustoa kasvaa varsinkin koillis- ja pohjoispuolen rinteiden alaosissa, kuten haapaa, raitaa ja koivua. Pensaskerroksessa on etenkin harjun päällä runsaasti pihlajaa ja katajaa. Raatomäen eteläosan päivänpuoleisella rinteellä kasvaa aukkopaikoissa harjujen paahdelajistoa, kuten nuokkukohokkia, tervakukkaa ja kissankelloa sekä arkeofyyteistä pölkkyruohoa. Rinteen juurella hautausmaan puolella kasvaa huonokuntoinen kuusirivistö. Raatomäellä päällä kulkee eteläpohjoissuuntainen polku, joka on lähialueen asukkaiden suosiossa.

2 (6) Myllymäki on loivapiirteinen mäki, joka on ilmeisesti saanut nimensä siitä siellä on sijainneesta tuulimyllystä. Keskellä mäkeä on mäntyryhmien reunustama avokallioalue, jota käytetään seurakunnan kerhojen luontokohteena ja joka sopisi hyvin esimerkiksi metsäkirkkojen paikaksi. Kallion eteläpuolella on kallioketolajistoa, joka on jäänyt vadelmakasvustojen alle. Tapulitien varressa on rakennuksen kivijalka. Kissankäpäläkasvusto Maskuntien varressa. Kissankäpälä on silmälläpidettävä harju- ja ketolaji, joka vaatii valoa ja avoimuutta. Myllymäen pohjoisosa on kuusivaltaista tuoretta ja lehtomaista kangasta. Maastossa on kaivuun jälkiä, ja sieltä on ilmeisesti otettu hiekkaa vuosikymmeniä sitten. Maskuntien ja Tapulitien varressa kasvaa monilajista puustoa, jossa kasvaa mm. vaahteraa, jalavaa, tammea ja pihlajaa sekä koivua ja mäntyä. Teiden risteyksessä on kurtturuusua ja vuorimäntyjä ja mongolianvaahteraa. Molemmilta mäillä sijaitsee muinaismuistolain suojelema kiinteä muinaisjäännös. Myllymäellä on sijainnut pronssi- ja rautakauden vaihteeseen ajoittuva asuinpaikka. Raatomäellä on löydetty ristiretkiaikainen ruumiskalmisto. Kummastakaan ei enää ole merkkejä maastossa eivätkä ne aiheuta erityisiä rajoituksia hakkuutyölle. Museovirasto on pystyttänyt muinaisjäännöksistä kertovan infotaulun Maskuntien varteen Raatomäelle. Suunnitelman laadinta Suunnitelman ovat laatineet Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten/proagria Länsi-Suomen maisemasuunnittelija Terhi Ajosenpää ja Metsänhoitoyhdistys Lounametsän metsäasiantuntija Santtu Raimoranta, joka on vastannut kustannusarvion laatimisesta. Kohteisiin tutustuttiin 2.9.2016 seurakunnan talouspäällikkö Kari Sipilän ja puutarhuri-suntio Kati Hannulan kanssa. Hoito- ja työmaasuunnittelua varten tehtiin 10.10. Santtu Raimorannan, Terhi Ajosenpään ja Kari Sipilän yhteinen maastokäynti. Lähialueen asukkaille ja kaikille kiinnostuneille järjestettiin 28.9.2016 hautausmaan ja kirkonmäen metsäalueiden maisemakävely, jossa kuultiin asukkaiden mielipiteitä ja kerättiin palautetta suunnitteilla olevista hoitotöistä. Kävelylle osallistui kymmenkunta seurakunnan työntekijää, luottamushenkilöä ja asukasta. Kävelystä on tehty erillinen raportti, jossa annetaan suosituksia hautausmaan puuston sekä sitä ympäröivän kuusiaidan hoitoon ja uudistamiseen.

3 (6) Hoidon tavoitteet ja periaatteet Hoidon tavoitteena on säilyttää metsämäkien puuston elinvoimaisuus ja uudistumiskyky. Tiheää puustoa harvennetaan pääasiassa poimintahakkuin, jotka kohdistuvat kaikkiin puuston kerroksiin. Hakkuissa säilytetään puuston peitteisyys ohjaamalla kasvua jatkuvan kasvatuksen periaatteiden mukaisesti. Puustoa uudistetaan avaamalla muutamia pienaukkoja, joista poistetaan pääasiassa vanhoja kuusia. Hakkuissa suositaan puuston monilajisuutta. Kasvutilaa annetaan etenkin jaloille lehtipuille vaahteraa lukuun ottamatta, jonka voimakasta leviämistä ja vesomista hillitään raivauksissa. Erityistä huomiota kiinnitetään vanhojen mäntyjen ja muiden erikoisen muotoisten puiden, vanhat jalopuiden ja sellaisten lahopuiden/kolopuiden, joista ei ole vaaraa poluilla kulkijoille, säilymiseen. Tyvilahokuuset poistetaan turvallisuussyistä varsinkin polkujen ja teiden läheisyydestä. Teiden varsien reunavyöhykkeiden vaihtelevuutta ja kerroksellisuutta lisätään. Näkymiä avataan sekä metsän sisään että sieltä ulos. Harjulajiston kasvupaikkoja hoidetaan poistamalla niiden ympäriltä varjostavaa puustoa ja vesakkoa.

4 (6) Raatomäen hoito Kaikkien kuusten poisto Maskuntien varresta eli avataan pienaukko. Aukkoon istutetaan suurikokoisia koivun tai muun lehtipuun taimia. Taimet suojataan. Männikön varovainen harvennus (n. 90r/ha) Koko alue raivataan huomioiden monilajisuus, monikerroksellisuus ja näkymien vaihtelevuus. Hautausmaan itä-koillisen kuusiaidan poisto hautakivien ja aidan välistä. Toteutetaan niin, että kuusiaita ei vaurioidu (aita suojataan, puut kaadetaan korkeaan kantoon tms.) Jyrkänteen puuston harvennus ja näkymäaukkojen tekeminen. Kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että rinteen maa ei lähde valumaan eikä harjukasvien esiintymien päälle jää hakkuutähteitä. Myllymäen hoito Kellotapulin läheisen reunavyöhykkeen isojen huonokuntoisten kuusten ja vuorimäntyjen poisto. Kuusten takana olevan mäntyryhmän säilytys Avokallioalueella mäntyryhmien harvennus Tammien ja jalavien suojelu (huonokuntoistenkin), vesakkomuotoista vaahteraa poistetaan Maskuntien varresta puiden poisto ja näkymien avausta Tapulitienvarren mäntyryhmien harvennusta Pohjoisosan kuusikon varovainen harvennus (n. 90r/ha), kallion vieressä pienaukon teko kuusia poistamalla Aluskasvuston havupuiden harvennus Hakkuutähteet kerätään kissankäpäläkasvuston päältä eikä sen yli ajeta

5 (6) Töiden toteutus Hakkuutyö toteutetaan metsurityönä ja runkojen kuljetus hevosella korjuuvaurioiden minimoimiseksi. Alueet raivataan työtä haittaavasta vesakosta ja aluspuustosta ennen hakkuun aloitusta. Ajourat linjataan rinteen korkeuskäyrien suuntaisesti luontaisia väyliä hyödyntäen. Polut ja kulkuväylät pidetään auki töiden aikana. Suojeltavat kohteet nauhoitetaan maastoon ennen töiden alkamista. Hakkuutähteet kerätään pois polkujen varsilta, muualla ne jätetään metsään lahoamaan. Hakkuutyön aikana pyritään puut kaatamaan niin, että suurimmat oksamassat kertyvät kauemmaksi poluista ja että suuria oksakasoja ei synny, vaan hakkuutähteet leviävät tasaisesti alueelle. Seurakunta voi halutessaan antaa asukkaille mahdollisuuden käydä keräämässä hakkuutähteistä polttopuuta. Polkujen varsien hakkuutähteiden siivous suositellaan järjestettäväksi talkootyönä. Töiden alkamisesta ilmoitetaan tiedotteilla polkujen alkupäässä. Hakkuutyön aikana suositellaan pidettäväksi tiedotus- ja tutustumistilaisuus hakkuutyön tarkoituksesta ja hevosmetsurin työskentelystä. Kustannukset ja tulot Hakkuualueen pinta-ala on noin 1,5 hehtaaria ja hakkuukertymä on noin 90-100 m 3. Puutavarasta saatava tulot arvioidaan olevan noin 2300 euroa, kun poistettava puumäärä on vähintään 70 m 3. Tästä tukkipuun osuudeksi on arvioitu noin 20 m 3, loput on energiapuuta. Koska poistettavat puut ovat pääasiassa huonokuntoisia kuusia, joiden lahon määrä selviää vasta paikan päällä, selviää tukkiosuus vasta hakkuutöiden aikana. Hevosmetsurin työ pitää sisällään puiden kaadon ja rankojen metsäkuljetuksen varastopaikoille. Hevosmetsurin työn kokonaishinnaksi on arvioitu n. 6000 euroa. Hakkuukuviot rajautuvat Maskun kunnan omistamiin kapea-alaisiin palstoihin (kartta liitteenä), joiden hakkuu tässä samassa yhteydessä olisi järkevää. Santtu Raimoranta ja Kari Sipilä sopivat kustannusten jakamisesta kunnan kanssa.

6 (6) Jatkohoito Teiden ja polkujen varsilla tehdään vesakon ja aluspuuston raivausta 3-5 vuoden välein. Huonokuntoisia puita poistetaan tarpeen mukaan. Seuraava harvennus tehdään noin 10-15 vuoden kuluttua, pienaukkohakkuita toteutetaan tästä hakkuusta saatujen palautteiden ja kokemusten mukaan. Harju- ja paahdelajiston elinympäristöt pidetään vapaana puiden taimista. Tarpeen mukaan ne niitetään raivaussahan niittoterällä ja/tai kasvimassa haravoidaan rehevöitymisen ja umpeenkasvun estämiseksi. Museoviraston kanssa neuvotellaan infotaulun siirtämisestä paremmin saavutettavissa olevalla paikalle.