Espoon kaupungin ympäristölautakunnan ja ympäristökeskuksen toimintakertomus 2015

Espoon kaupungin ympäristölautakunnan ja ympäristökeskuksen toimintakertomus 2015

Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 1.1 Ympäristölautakunnan kokoonpano... 3 1.1.1. Ympäristölautakunnan kokoukset... 4 1.1.2. Lautakunnan koulutus ja muut tapahtumat... 4 1.2 Ympäristökeskuksen organisaatiorakenne ja henkilöstö... 5 1.3. Ympäristötoimen koulutus ja työhyvinvointitoiminta... 6 2. YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN TOIMINTA... 6 2.1. Talousarvion toteutuminen... 6 2.2. Espoo-tarinan toteutuminen... 7 2.2.1. Poikkihallinnollinen ohjelmajohtaminen... 7 2.3. Lautakuntasopimuksen toteutuminen... 8 2.3.1. Ilmastonmuutoksen torjunta... 8 2.3.2. Vesistöjen ja virtavesien suojelu ja kunnostus... 8 2.3.3. Luonnon monimuotoisuuden ja ekologisten yhteyksien turvaaminen... 8 2.4. Tuottavuus- ja tulopohjahankkeet... 9 2.5. Valtuuston neuvottelutoimikunnan pöytäkirjamerkintöjen toteutuminen... 9 2.6. Ympäristölautakunnan asettamien tunnuslukujen toteutuminen... 9 2.6.1. Lupapäätösten käsittelyaika... 10 2.6.2. Meluilmoitusten sekä koeluonteista toimintaa ja poikkeuksellisia tilanteita koskevien ilmoitusten käsittelyaika... 10 2.6.3. Lupapäätösten lukumäärä ja kustannukset... 10 2.6.4. Valvottujen kohteiden lukumäärä... 11 2.6.5. Annettujen lausuntojen lukumäärä ja muut yhteydenotot... 11 2.6.6. Villa Elfvikin luontotalon tulostavoitteet... 11 3. YMPÄRISTÖNSUOJELUTEHTÄVÄT... 12 3.1. Ympäristönsuojelun valvonta... 12 3.2. Ympäristöluvat ja rekisteröinnit... 12 3.3. Laitosvalvonta... 12 3.4. Jätehuolto... 13 3.4.1. Jätteen hyödyntämis- ja käsittelypaikkojen valvonta... 13 3.4.2. Roskaantuminen... 14 3.4.3. Lumen vastaanottopisteet... 15 3.4.4. Muu jätehuollon valvonta... 15 3.5. Meluntorjunta... 15 3.6. Ilmansuojelu... 16 3.7. Vesiasiat... 16 3.7.1. Vesistötutkimus vuonna 2015... 17 1

3.7.2. Vesistökunnostus vuonna 2015... 17 3.8. Pilaantuneen maaperän kunnostus... 18 3.9. Nitraattiasetuksen valvonta... 18 3.10. Ilmastonsuojelu... 19 3.11 Ympäristövaikutusten arviointi... 19 4. LUONNONSUOJELU... 19 4.1. Lumo-toimenpideohjelman suoluonto teemavuosi... 21 4.2. Espoon liito-oravien kokonaisselvitys (ELKS) ja liito-oravaviestintä... 21 4.3. Liito-oravaneuvottelut ja -neuvonta... 21 4.4. Luonnonsuojeluun ja yleiseen ympäristönsuojeluun liittyvät tutkimukset ja selvitykset... 21 5. YMPÄRISTÖVALISTUS, YHTEISTYÖ, LUONTORETKET, TIEDOTUS JA JULKAISUT... 22 5.1. Yleinen ympäristövalistus... 22 5.2. Yhteistyö ja työryhmät... 22 5.3. Luontoretket... 24 5.4. Luontopolut... 24 5.5. Viestintä ja julkaisut... 25 6. YMPÄRISTÖOHJELMA... 26 6.1. Ympäristöjohtaminen ja ekotuki... 26 7. VILLA ELFVIKIN LUONTOTALO... 27 7.1. Yleistä... 27 7.2. Luontokoulu... 28 7.3. Koulu- ja päiväkotimetsät... 29 7.4. Vaihtuvat ja lainattavat näyttelyt... 29 7.5. Tapahtumat... 30 7.6. Uikunpesä... 31 7.7. Villa Elfvikin kestävän kehityksen ohjelma... 31 7.8. Villa Elfvikin luontotalon aukioloajat vuonna 2015... 31 7.9. Villa Elfvikin kahvila... 31 7.10. Villa Elfvikin ystävät - Villa Elfviks vänner ry.... 32 2

1. YLEISTÄ Ympäristölautakunta ohjaa ympäristökeskuksen toimintaa. Ympäristökeskus on itsenäinen hallintokunta teknisen ja ympäristötoimen johtajan alaisena. Espoon ympäristölautakunta on toiminut vuodesta 1978, jolloin se perustettiin vapaaehtoisesti. Lainsäädäntö edellytti toimintaa vasta vuodesta 1986. Ympäristölautakunta huolehtii kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain (1986/64) mukaan muun muassa ympäristönsuojelu-, jäte- ja vesilaissa hoidettaviksi säädetyistä ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävistä. Lisäksi tulee huolehtia ympäristönsuojelun suunnittelusta ja kehittämisestä, ympäristön tilan seurannasta sekä siihen liittyvistä tutkimuksista ja selvityksistä, ympäristönsuojelun tiedottamisesta, valistuksesta ja koulutuksesta sekä edistää kaupungin yhteistyötä muiden viranomaisten ja yhteisöjen kanssa. Lautakunta antaa myös lausuntoja, tekee esityksiä ja aloitteita ympäristönsuojeluun liittyvistä asioista muille viranomaisille sekä suorittaa muut sille johtosäännöllä määrätyt tehtävät. Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien johtosäännön mukaan ympäristölautakunnan tehtävänä on 1. toimia kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena 2. huolehtia kaupungin ympäristönsuojelusta, laatia ehdotus kaupungin ympäristönsuojeluohjelmaksi ja seurata sen toteutumista 3. huolehtia kunnalle luonnonsuojelulain mukaan kuuluvista tehtävistä sekä antaa lain 24 :n ja 27 :n mukaiset kunnan lausunnot hakemuksista. Lisäksi lautakunta päättää luonnonsuojelulain 26 :n mukaisesta luonnonmuistomerkin rauhoittamisesta ja 28 :n mukaisesta luonnonmuistomerkin rauhoituksen lakkauttamisesta. Lautakunta myöntää myös ympäristönsuojelulain 157 :ssä tarkoitetun poikkeuksen talousjätevesien käsittelyvaatimuksista sekä päättää maankäyttö- ja rakennuslain 161 a :n 2 momentissa tarkoitetusta ojan tekemisestä tai ojitusta varten tarpeellisen suojapenkereen tai pumppuaseman sijoittamisesta toisen alueelle asemakaava-alueella. Ympäristökeskuksen toiminta-ajatuksena on maailmanlaajuisista, kansallisista ja paikallisista näkökohdista paikallisesti toimien turvata ympäristön elinkykyisyys sekä omalta osaltaan huolehtia edellytysten luomisesta viihtyisän, terveellisen ja turvallisen asuin- ja elinympäristön varmistamiseksi myös tuleville sukupolville. Käytännön työtä ohjaamaan ympäristökeskuksessa on valmisteltu laatukansio, jonka päivitystä koordinoidaan ympäristökeskuksen laatutiimissä. 1.1 Ympäristölautakunnan kokoonpano YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 2013-2016 Lautakunnan kokoonpano ja jäsenten osallistuminen kokouksiin vuonna 2015 (suluissa vuoden 2014 osallistuminen): Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Partanen Henna, Vihr. pj 10 (11) Koura Vera, Vihr, 0 (0) Haaksiala Henri, Kok, varapj./ 4 (4) Lehtonen Matti, Kok. 0 (0) Vuornos Henrik, Kok, varapj. 3 (-) Haeggström Eeva, SFP 11 (9) Selenius Magnus, SFP 0 (2) Lempiäinen Pekka, Kok, 11 (10) Karas Jaakko, Kok. 0 (1) Leppinen Mika, Kok. 7 (9) Talaslahti Anne-Maritta, Kok/ 0 (0) 3

Kaleva Atte, Kok 0 (-) Koivumäki Katja, SDP 9 (9) Kuuvalo Nasu, SDP 0 (0) Kosonen Riina, Kok. 9 (9) Pirinen Johanna, Kok. 1 (2) Sauvola Mauri, Perus/Sit/ 0 (2) Ahonen Perttu, Perus/Sit 4 (9) Häggman Bjarne 7 (-) Taipale Maria, Perus/Sit. 11 (10) Löflund Jonna, Perus/Sit/ 0 (0) Helin Mirka, Perus/Sit 0 (-) Tilli Timo, Vas. 7 (11) Karvinen Niina, Vas. 1 (0) Vainikainen Joni, SDP 9 (7) Hirvelä Ilkka, SDP 1 (2) Vilo Taina, Kok. 11 (9) Saarniala Tea, Kok. 0 (0) Visakova Marika, Vihr. 10 (9) Lappalainen Ville, Vihr. 1 (2) Kaupunginhallituksen edustaja Varaedustaja Särkijärvi Jouni J., Kok. 10 (11) Peltokorpi Mikko, Kok. 0 (0) Nuorisovaltuuston edustaja Varaedustaja Honkonen Lotta 10 Karhunen Paula 0 Valtuusto valitsi 13.4.2015 ympäristölautakunnan varsinaiseksi jäseneksi Mauri Sauvolan tilalle Bjarne Häggmanin ja 12.10.2015 varsinaiseksi jäseneksi ja ympäristölautakunnan varapuheenjohtajaksi Henri Haaksialan tilalle Henrik Vuornoksen. Valtuusto valitsi varajäseniksi 18.5.2015 Jonna Löflundin tilalle Mirka Helinin ja 17.8.2015 Anne- Maritta Talaslahden tilalle Atte Kalevan. 1.1.1. Ympäristölautakunnan kokoukset Ympäristölautakunta kokoontui toimintavuoden aikana 11 kertaa ja käsitteli kokouksissaan yhteensä 93 asiapykälää. Vastaavat luvut edellisiltä vuosilta olivat: Vuonna 2014 11 kokousta 109 asiaa Vuonna 2013 11 kokousta 93 asiaa 1.1.2. Lautakunnan koulutus ja muut tapahtumat 22.1. Salla Hänninen teknisestä keskuksesta kertoi tiesuunnitelmasta Kehä I parantaminen välillä Länsiväylä - Tapiolantie 26.2. Espoon Ampumaratayhdistys ry:n edustaja ja Lahnus - Takkulaseudun omakotiyhdistys ry:n edustajat esittivät näkemyksiään Lahnuksen ampumaradan toiminnasta 5.3. Teknisen lautakunnan ja ympäristölautakunnan luonnonhoitoseminaari 19.3. Esitys Lumo-ohjelman toteutuksen seurannasta, Tia Lähteenmäki, ympäristökeskus 21.5. Esitys Ämmässuon-Kulmakorven hankkeista, Harri Anttila, ympäristökeskus 11.6. Kestävä kehitys kehitysohjelman ja ympäristölautakunnan järjestämä kokous- ja työpajatilaisuus ilmastotoimenpideohjelman päivittämisestä 15.9. Kestävä kehitys -kehitysohjelman järjestämä seminaaritilaisuus: Vaikutamme Espoon ilmastotyöhön 4

22.10. Harri Anttila ympäristökeskuksesta kertoi Rudus Oy:n Kulmakorven alueen louhintaa ja murskausta koskevasta ympäristölupa-asiasta 1.2 Ympäristökeskuksen organisaatiorakenne ja henkilöstö Ympäristökeskuksen organisaatiota tarkistettiin alkuvuonna. Tarkistuksella keskitettiin hallinnollisia tehtäviä johtoryhmälle ja vahvistettiin asiantuntijatyötä yksiköissä. Hallintoyksikkö lakkautettiin ja osa sen tehtävistä siirtyi ympäristötietoyksikköön. Sihteeri- ja lakimiespalvelut siirtyivät suoraan ympäristöjohtajan alaisuuteen. Ympäristökeskusta johti ympäristöjohtaja FT Tarja Söderman. Ympäristökeskuksessa oli seuraavat yksiköt (suluissa kokopäiväiset työntekijät 31.12.2015): Valvontayksikkö (kahdeksan henkilöä, kaikki vakinaisia) Valvontayksikköä johti valvontapäällikkö FM Kari Kavasto ja siinä työskentelivät: ympäristötarkastaja FM Harri Anttila, ympäristötarkastaja MMM Tommi Paavilainen, ympäristötarkastaja FM Lea Salonpää ympäristötarkastaja DI Katja Ohtonen, ympäristötarkastaja DI Niko Torvela, ympäristötarkastaja DI Armi Tukia, ympäristötarkastaja MMM Lasse Kämpe Luonnonsuojelu- ja vesiyksikkö (viisi henkilöä, kaikki vakinaisia) Ympäristön ja luonnonsuojeluyksikköä johti johtava ympäristötarkastaja FM Kalevi Hiironniemi ja siinä työskentelivät: ympäristötarkastaja FM Tia Lähteenmäki, limnologi FM Eeva Nuotio limnologi FM Ilppo Kajaste ja ympäristönsuojelusihteeri LuK Katrin Aia ympäristöasiantuntija FM Leena Sjöblom (31.3.2015 asti) Ympäristötietoyksikkö (neljä henkilöä, kaikki vakinaisia), 1.4. alkaen Ympäristötietoyksikköä johti johtava ympäristöasiantuntija, FM Leena Sjöblom (1.6.2015 alkaen) siinä työskentelivät: ympäristöasiantuntija FM Leena Sjöblom (1.4.2015-31.5.2015) ympäristöasiantuntija FM Tuija Stambej, media-assistentti BA Eija Rissanen ja ympäristöasiantuntija FM Laura Lundgren (14.9.2015 alkaen) Villa Elfvikin luontotalo (viisi henkilöä, joista kaikki vakinaisia) Luontotaloa johti MMM Riitta Pulkkinen ja hänen lisäkseen työskentelivät: ympäristökasvattaja FM Sara Svärd, suunnittelija FM Katri Luukkonen, ympäristönhoitaja fil. yo. Antti Mikala ja toimistosihteeri matkailuvirkailija Virpi Mäenpää Villa Elfvikissä tuntipalkkaisina oppaina ovat toimineet fil.yo Tuomas Lilleberg ja fil.yo Iikka Oinonen. Suoraan ympäristöjohtajan alaisuudessa toimi (kolme, joista kaikki vakinaisia) hallintolakimies OTM Erja Tiihonen, toimistosihteeri yo. Anita Korsumäki ja toimistosihteeri tradenomi-artesaani Leena Renko-Julin 5

Ympäristökeskuksessa oli vuoden 2015 lopussa 26 vakanssia. Vakinaisista henkilöistä oli naisia 18 ja miehiä 8. Tilapäinen henkilöstö - Jenni Nieminen, fil.yo, kesätyöntekijä Villa Elfvikin luontotalossa ajalla 1.6. 31.8.2015. - Tekniikan yo Lauri Kare, kesätyöntekijä (maalämpöprojekti) Villa Elfvikin luontotalossa ajalla 1.6. 31.8.2015. - Eetu Mykkänen, FK, (siviilipalvelusmies) 14.5.2015 asti - Teemu Kekäläinen, yo, (siviilipalvelusmies) 10.8.2015 alkaen - Nora Arnkil, ympäristönhoitaja ajalla 1.6-31.8.2015 - Anni-Elina Aittamäki, ympäristönhoitaja ajalla 1.6-31.8.2015 - Fil.yo Jussi-Pekka Manner, projektityöntekijä, Espoon suojeltujen luontotyyppien nykytila ja hoito-ohjeet, ajalla 2.5-30.9.2015 - Fil. yo Laura Kauria, paikkatietoharjoittelija, ajalla 8.4.-6.10.2015 - Insinööri (amk) Mira Vuorijärvi, projektityöntekijä, autokorjaamotarkastukset ja paikkatietopäivitykset, ajalla 20.4. - 21.8.2015 1.3. Ympäristötoimen koulutus ja työhyvinvointitoiminta Koulutukseen käytettiin 11 602 euroa vuonna 2015. Työhyvinvointitoiminta oli aktiivista ja siitä vastasivat keskuksen tyhy-vastuuhenkilöt. Ympäristökeskuksen henkilökunnan opintomatkalla 8.- 10.6.2015 tutustuttiin Viron Ida-Virumaan kulttuurihistoriaan ja geologiaan sekä öljyliuskeen (palavakivi) käsittelyyn ja kaivoshistoriaan. Lisäksi tutustuttiin Tarton uuden luontotaloon toimintaan. Tyhy-iltapäiväna 17.11.2015 ympäristökeskuksen henkilökunta tutustui Keskuspuiston Tikankierrokseen. 2. YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN TOIMINTA 2.1. Talousarvion toteutuminen Käyttötalouden menoja kertyi 2,45 milj. euroa, 92,7 %. Määrärahaa säästyi 0,19 milj. euroa lähinnä henkilöstömenojen ja asiantuntijapalveluiden ostoon käytettyjen määrärahojen osalta. Gumbölenjoen kalatiehanketta ei toteutettu hankkeen aikataulun viivästymisen vuoksi. Suurin osa menoista on henkilöstömenoja, joita kertyi 1,47 milj. euroa, 94,4 %. Määrärahaa säästyi 86 268 euroa. Henkilöstömenot ovat laskeneet 2,2 % edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Ulkoisia palveluita ostettiin 0,57 milj. eurolla. Määrärahaa säästyi 91 650 euroa. Asiantuntijapalveluita ostettiin 0,19 milj. eurolla. Määrärahaa säästyi 88 065 euroa lähinnä projektihankkeista ja vesiensuojelutehtävistä. Metsähallitukselle maksettiin rahoitusosuutta Haltia-luontokeskuksen menoihin 0,336 milj. euroa. Sisäisiin toimintamenoihin käytettiin 0,37 milj. euroa, 97,7 %. Sisäisten palvelujen ostoon käytettiin 0,15 milj. euroa. Sisäisiä toimitilavuokria maksettiin 0,19 milj. euroa. Maksetut toimitilavuokrat olivat vuoden 2014 tasolla. Villa Elfvikin osalta menoja kertyi 0,5 milj. euroa. 6

Tuloja kertyi 88 672 euroa, 177,3 %. Tulot ylittyivät 38 672 euroa lähinnä kertyneiden maksutulojen osalta. Tulot kertyvät Villa Elfvikin tilojen käyttökorvauksista, ympäristö- ym. luvista perittävistä toimitus- ja lunastusmaksuista. Uusi taksa tuli voimaan 1.8.2015. Villa Elfvikin maksullisten tilojen käyttö on kasvanut. Tukia ja avustuksia kertyi 8 681 euroa. 2.2. Espoo-tarinan toteutuminen Espoo-tarinan tulostavoitteista raportoitiin 4 kertaa vuoden aikana. Espoo-tarinan tavoitteiden toteutumista vuonna 2015 on kuvattu tarkemmin ympäristölautakunnan vuoden 2015 ennakkotilinpäätöksessä (käsitelty ympäristölautakunnassa 18.2.2016). 2.2.1. Poikkihallinnollinen ohjelmajohtaminen Espoo-tarinaa toteutetaan yksiköiden omilla tarinoilla, toimiala- ja tulosyksikkötasoisilla tuloskorteilla ja poikkihallinnollisilla kehitysohjelmilla, jotka läpäisevät kaupunkiorganisaation toimialat. Tämän valtuustokauden kehitysohjelmat ovat: Elinvoimaa ikääntyville, Kestävä kehitys, Kilpailukyky, Innovatiivisuus ja yrittäjyys, Nuorten elinvoimaisuus ja Osallistuva Espoo. www.espoo.fi/espoo-tarina. Poikkihallinnolliset kehittämisohjelmat ovat uusi toimintatapa ja ne tukevat Espoo-tarinan toteuttamista. Ohjelmia toteutetaan projektien, oman tekemisen muuttumisen, uusien kokeilujen ja kumppanuuksien kautta. Kestävä kehitys -kehitysohjelmassa kehitetään ja otetaan käyttöön uusia kestäviä ratkaisuja kaupungin taloudellisten, sosiaalisten sekä ilmasto-, energia- ja ekologisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Valtuusto on hyväksynyt ohjelmalle kuusi hyötytavoitetta, joiden kautta tavoite saavutetaan. Ne ovat: Kestävä elämäntapa Kestävä verkostomainen kaupunki Espoon luonto ja ympäristö Ilmastotyön koordinointi Energiaratkaisut Kestävät liikkumisratkaisut Kestävä elämäntapa -hyötytavoitetta totutetettiin ympäristökeskuksen toiminnassa osallistumalla esimiesten kestävän kehityksen valmennuksen ja kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen työpajan suunnitteluun. Työ jatkuu vuonna 2016. Espoon luonto ja ympäristö hyötytavoitteen projektina toteutettiin vuonna 2015 lähiluonto-vuosi projekti, jonka tavoitteena oli yhteistoiminnan parantaminen kuntalaisten kanssa ja kuntalaisten saaminen mukaan kantamaan vastuuta Espoon luonnosta ja ympäristöstä. Lisäksi hankkeeseen kytkeytyi aktiivinen viestintä. Hankkeen lähtökohdat tukivat luontevasti myös Espoo tarinaa. Teemavuoden aikana järjestettiin tapahtumia, kursseja, retkiä ja talkoita. Talkootoiminnan kehittämistä varten luotiin uudet verkkosivut sekä tehostettiin talkkoviestintää. Kevätsiivoustalkoisiin osallistui 9000 henkilöä, talkoolaisen määrä lisääntyi kolminkertaisesti. Yksi teemavuoden kärkihankkeita oli edistää lasten ja nuorten liikkumista luonnossa. Kouluissa ja päiväkodeissa vietettiin lähiluontoviikkoa 24.-29.8.2015. Ilmastotyön koordinointi hyötytavoitetta toteutettiin vuonna 2015 laatimalla Espoolle ilmastotoimenpideohjelmaa vuosille 2015-2020. Toimenpideohjelman taustalla oli vuonna 2014 teetetty ilmastotyön priorisointiselvitys, jonka perusteella suurimmat ja nopeimmat päästövähennysmahdollisuudet Espoossa löytyvät liikenteen, energiantuotannon, kaavoituksen ja täydennys- ja korjausrakentamisen saralta. Työ jatkuu vuonna 2016. 7

2.3. Lautakuntasopimuksen toteutuminen Lautakunta asetti vuodelle 2015 seuraavia tavoitteita: 2.3.1. Ilmastonmuutoksen torjunta - 1.5. 2015-2016: Päivitetyn toimenpideohjelman toteutusta koordinoidaan ja seurataan. Lautakunta valvoo, että eri yksiköissä laaditaan päästöjen vähentämisen vuositavoitteet ja niiden toteutusta seurataan: yksiköt tekevät vuosiraportit, ympäristölautakunta arvioi toteutuksen ja antaa lausunnon ja toimenpideehdotukset. Toimenpideohjelman laatiminen aloitettiin vuonna 2015. Toimenpiteitä on toteutettu jostavasti ohjelman ollessa vielä keskeneräinen, mutta niidet toteutumista ei ole systemaattisesti seurattu. 2.3.2. Vesistöjen ja virtavesien suojelu ja kunnostus - 2014-2015 Laadittiin Espoon vesiensuojelun toimenpideohjelma, Toimenpideohjelman tavoitteita toteutumista seurataan lautakunnassa. Espoon vesistöt ja vesiensuojelun toimenpideohjelmaa laadittiin vuonna 2015 ja sitä käsitellään lautakunnassa 2016 ja sen toteutumista seurataan vuosittain. - 2.2. 2014-2016: Toteutetaan vesiensuojelun toimenpideohjelman tärkeimmiksi arvotettuja toimenpiteitä niille varattujen määrärahojen puitteissa yhteistyössä ELY-keskuksen, Kaken, Hsy:n, yksityisen sektorin, järjestöjen sekä asukkaiden kanssa. Vesiensuojelun toimenpideohjelman toimenpiteistä Gumbölen kalatien rakentamisen suunnittelutyö valmistui 2015. - Espoon kaupungin työmaavesien käsittelyohje valmistui 2016 ja myös päivitettiin Ympäristökeskuksen ohjeita uomien muokkaamiseen sekä muuta vesiensuojelutietoa Järvikunnostusoppaan laatiminen asukkaille on aloitettu ja se valmistuu 2016 yhtenä järvivuoden 2016 toimenpiteenä. - 2.4. 2015: Päivitetään Itämerihaaste. Valmisteluvaiheessa se tuodaan kaksi kertaa lautakuntaan siten, että lautakunta voi evästää sen valmistelua. Päivitettiin Itämerihaasteen Espoon toimenpideohjelmaa, jonka kautta Espoon kaupunki jatkaa pitkäjänteistä työtään Suomenlahden suojelussa. 2.3.3. Luonnon monimuotoisuuden ja ekologisten yhteyksien turvaaminen - 2013-2014: Tehdään selvitys Espoon ekologisen verkoston tilanteesta. Selvityksen valmistelua ohjaa luottamushenkilöistä koostuva ohjausryhmä. Selvityksen perusteella tuotetaan tiedotusmateriaalia mahdollisesti yhteistyössä muiden PKS- kuntien ja metsähallituksen kanssa. Selvitys Espoon ekologisesta verkostosta julkaistiin alkuvuodesta. Vuoden aikana julkaistiin myös useita tiedotteita ekologisesta verkostosta. Muuta materiaalia julkaistiin pääkaupunkiseudun yhteistyössä jo edellisenä vuonna. 8

- 2014-2016: Tiivistetään ympäristökeskuksen yhteistyötä kaupunkisuunnittelukeskuksen kanssa viheryhteyksien turvaamiseksi mm. yleiskaavapuolen viheraluekudelman laadinnan, Pohjois-Espoon yleiskaavatyön sekä Espoonväylän suunnittelun osalta. Yleiskaavan viheraluekudelman laadinnassa on tehty yhteistyötä sekä kartoitettu ja luovutettu kudelmatyöhön sopivia aineistoja kaupunkisuunnittelukeskukselle. - 2013-2014: Kartoitetaan päiväkoti- ja koulumetsät. Kartoituksen perusteella laaditaan toimenpiteet päiväkoti- ja koulumetsien säilymiselle osana viherverkostoa. Lautakunta evästää jatkosuunnittelua. Tärkeät lähimetsät - Espoon koulu- ja päiväkotimetsäselvitys 2013 julkaistiin vuoden 2014 loppupuolella. Selvityksen tuottamaa aineistoa jalostetaan ja hyödynnetään edelleen vuonna 2015. Ks. 7.3. - 2013-2016: Ympäristökeskuksen ja teknisen keskuksen yhteistyötä Keskuspuiston statusta vahvistavien luontovalistushankkeiden toteutuksessa jatketaan. Vuonna 2014 aloitettiin Keskuspuiston Tikankierros -luontopolun rakentaminen. Osallistuttiin myös Keskuspuiston reitit ja portit -ohjausryhmän kokouksiin sekä eri hankkeiden maastokatselmuksiin. - 2013-2016: Luonnon monimuotoisuuden toimenpideohjelman aikataulutettujen tavoitteiden toteuttaminen, seuraaminen ja edistäminen yhteistyössä muiden lautakuntien kanssa. Vuonna 2014 toteutettiin lumo-ohjelman ekologiset yhteydet -teemavuotta ja sen mukaisia toimenpiteitä. kts. 4.1. - 2013-2016: Lintuvesien pesimälinnuston seurantaa jatketaan. Lintuvesien pesimälinnuston seuranta toteutetiin vuonna 2015. 2.4. Tuottavuus- ja tulopohjahankkeet Espoo-strategiaan ei sisältynyt erityisesti ympäristölautakuntaa koskevia tuottavuus- ja tulopohjahankkeita. 2.5. Valtuuston neuvottelutoimikunnan pöytäkirjamerkintöjen toteutuminen Ympäristölautakunnalle ei ollut osoitettu pöytäkirjamerkintöjä vuodelle 2015. 2.6. Ympäristölautakunnan asettamien tunnuslukujen toteutuminen Ympäristölautakunnan asettamien tunnuslukujen toteutuminen on kuvattu tarkemmin ympäristölautakunnan vuoden 2015 ennakkotilinpäätöksessä (käsitelty ympäristölautakunnassa 18.2.2016). 9

2.6.1. Lupapäätösten käsittelyaika Ympäristöluvat ja vesiasiat valmistellaan neljässä kuukaudessa, ellei hakijan kanssa sovita muunlaisesta käsittelyaikataulusta. Aika lasketaan asian vireille tulosta lautakunnan ensimmäiseen käsittelyyn. Toteutuminen: Vuoden aikana käsiteltiin kolme ympäristölupahakemusta ja 156 vesiasiaa. Ympäristölupien käsittelyajat vaihtelivat välillä 1,6 kk 8 kk. Vesiasioiden käsittelyaika oli keskimäärin 2,6 kuukautta. 2.6.2. Meluilmoitusten sekä koeluonteista toimintaa ja poikkeuksellisia tilanteita koskevien ilmoitusten käsittelyaika Meluilmoitukset sekä koeluonteista toimintaa ja poikkeuksellisia tilanteista koskevat ilmoitukset valmistellaan päätettäväksi kahden viikon kuluessa niiden vireille tulosta, mikäli hakijan kanssa ei sovita pidemmästä aikataulusta. Jos toiminnan mahdollisesti aiheuttamista haitoista joudutaan kuulemaan ympäristön asukkaita, valmisteluaika on yksi kuukausi. Toteutuminen: Meluilmoituspäätöksiä tehtiin 69 kpl ja niiden käsittelyajat vaihtelivat päivästä seitsemään viikkoon, keskimääräisen käsittelyajan ollessa noin 2,3 viikkoa. Yli kaksi viikkoa käsittelyaika oli 22 meluilmoituksessa täydennystarpeiden vuoksi. 2.6.3. Lupapäätösten lukumäärä ja kustannukset Ympäristölupatulot olivat 67 679 euroa vuonna 2015. 2012 2013 2014 2015 Ympäristöluvat 6 4 3 3 Poikkeukselliset tilanteet - 1 - - Meluilmoitukset 49 61 47 69 Maastoliikenne 1 1 1 1 Vesi- ja vesihuoltolain mukaiset asiat 100 96 167 156 2012 2013 2014 2015 Muut 36 52 44 48 Yhteensä 192 215 262 277 Menot ( / lupapäätös) 857 795 670 633 10

2.6.4. Valvottujen kohteiden lukumäärä Valvontayksikössä tavoitteena oli tarkastaa 600 kohdetta. Yksikkö valvoo mm. lupavelvollisia ja ilmoituksenvaraisia toimintoja, pilaantuneiden maiden kunnostamista, ympäristön roskaantumista sekä jätevesien johtamista ja käsittelyä. Tavoitteena ympäristö- ja luonnonsuojeluyksikössä oli 150 kohteen valvonta. Ympäristö- ja luonnonsuojeluyksikkö valvoo arvokkaita luontokohteita, luonnonsuojelualueita, luonnonmuistomerkkejä, uhanalaisia lajeja, luontopolkuja yms. Valvottavia kohteita on yhteensä noin 450 kpl. Luonnonsuojelun valvonta Erityislakien mukainen valvonta 2012 2013 2014 2015 209 239 273 245 660 671 715 749 Yhteensä 869 910 988 994 Menot ( / valvottu kohde) 587 532 503 500 2.6.5. Annettujen lausuntojen lukumäärä ja muut yhteydenotot Lausuntopyyntöihin pyrittiin vastaamaan määräajassa. Ympäristö- ja luonnonsuojeluyksikön osalta tähän on kaupungin uuden käytännön mukaan laskettu mukaan myös sähköisesti annetut kannanotot. 2012 2013 2014 2015 Valvontayksikkö 61 70 72 90 Ympäristö- ja luonnonsuojeluyksikkö 187 234 Yhteensä 248 304 364 458 Menot euroa / lausunto 885 842 723 574 292 368 Kaupunkilaiset ottavat yhteyttä ympäristökeskukseen puhelimitse, sähköpostitse ja kaupungin oman palautejärjestelmän kautta. Yhteydenotot koskevat hyvin erilaisia asioita, joista jotkut vaativat perusteellista selvittämistä. Vuonna 2015 ympäristökeskus vastasi 85 yhteydenottoon palautejärjestelmän kautta. 2.6.6. Villa Elfvikin luontotalon tulostavoitteet Villa Elfvikin luontotalon tulostavoitteita olivat: - Luontotalon kävijämäärä, 30 000 hlö - Luontokoulupäivät 116 päivää 11

Tulostavoitteet toteutuivat seuraavasti: Luontokoulun käyttö, hlö 2012 2013 2014 2015 2 118 2 173 2 096 2121 Luontokoulupäivät 105 110 107 113 Luontotalon kävijämäärä, hlö* Käyttökulut ( /kävijä) 30 308 31 780 30 916 33 695 15,05 11,74 17,85* 14,84 Vuodesta 2010 lähtien Villa Elfvikin kävijämääriin on laskettu ympäristökeskuksen retkille osallistuneiden määrä, sillä retket hoidetaan VE:stä. * Käyttökulut ( /kävijä) ovat normaalia suuremmat. Talon menoissa näkyy Suomenlahti-vuoden palkka- ja muut kulut, mutta kaikkia vuoden aikana tilaisuuksissa tavoitettuja ei ole laskettu Villa Elfvikin kävijöihin. 3. YMPÄRISTÖNSUOJELUTEHTÄVÄT 3.1. Ympäristönsuojelun valvonta Ympäristökeskuksen valvontayksikön tehtävänä on huolehtia kunnallisena valvontaviranomaisena ympäristönsuojelu-, vesi-, vesihuolto- ja jätelaissa määritellyistä valvontatehtävistä ympäristöhäiriöiden ennalta ehkäisemiseksi. Valvontayksikkö tallentaa valvontatiedot Trimble Locus järjestelmän ympäristövalvontasovellukseen. Trimble Locus oli aiemmin nimeltään Tekla GIS ja sitä ennen Xcity. YtBoss-järjestelmä on edelleen käytössä vanhojen (ennen 05/2010) tietojen selailua varten. 3.2. Ympäristöluvat ja rekisteröinnit Ympäristölupia myönnettiin vuonna 2015 kolme: jätteen siirtokuormausaseman toiminnan olennaiselle muuttamiselle ja kaksi louheen murskaukselle. Ympäristölupamääräyksiä tarkistettiin kolmen luvan osalta. Vuoden 2015 aikana rekisteröitiin 12 jakeluasemaa ja yksi energiantuotantolaitos. Jätelain 100 :n mukaisia rekisteröintejä ei tehty. 3.3. Laitosvalvonta Laitosvalvonta toteutetaan käymällä kohteissa, jotka ovat laitoksia, joille ympäristölautakunta, Uudenmaan ympäristökeskus tai Etelä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt ympäristöluvan, tai yrityksiä, joiden toiminta ei edellytä ympäristölupaa. Tarkastuskohteita on vuosittain noin 70 kpl. Joissakin kohteissa käydään vuoden aikana useaan kertaan, kuten Ämmässuon 12

Kulmakorven alueella. Monille yrityksille on ympäristöluvassa määrätty velvoite toimittaa vuosiraportti ympäristöviranomaisille edellisen vuoden toiminnasta. Vuosiraporttien tarkastaminen on olennainen osa laitosvalvontaa tarkastuskäyntien lisäksi. Vuonna 2015 rekisteröitiin useita jakeluasemia ja moniin niistä tehtiin myös tarkastuskäynti. Jakeluasemien rekisteröinnit ja tarkastuskäynnit jatkuvat lähivuosina. Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (HSY) kanssa tehdään vuosittain yhteistarkastuksia laitoksiin, joiden asiat vaativat käsittelyä. Espoon ympäristökeskuksessa oli harjoittelija, jonka tehtävänä oli selvittää espoolaisten autokorjaamoiden toimintaa ympäristönäkökulmasta ja antaa neuvontaa. Käynneillä valvottiin mm. Espoon kaupungin ympäristönsuojelumääräysten, sekä jäte- ja ympäristönsuojelulainsäädännön noudattamista. Valvontakäynnit tehtiin yhteensä 44 korjaamoon ja vuonna 2014 alkanut projekti saatiin päätökseen. 3.4. Jätehuolto 3.4.1. Jätteen hyödyntämis- ja käsittelypaikkojen valvonta Espoossa on 31 toimijaa, joilla on voimassa oleva ympäristölupa jätteen laitosmaiselle käsittelylle tai hyödyntämiselle tai rekisterimerkintä jätteen keräystoiminnasta. Joukossa on pohjoismaiden suurin kaatopaikka ja kaatopaikkakaasulaitos, kaupungin maantäyttöalueet sekä mm. mullan valmistusta, jätemateriaalin hyödyntämistä, maantäyttöä sekä metalliromun, sähköja elektroniikkaromun ja vaarallisten jätteiden käsittelyä ja keräystä harjoittavia yrityksiä. Lähes kaikille toimijoille on määrätty raportointi- tai vesientarkkailuvelvoite. Näiden laitosten toimintaa valvottiin tarkastuskäynnein sekä vesientarkkailu- ja toimintaraporttien avulla. Ämmässuon Kulmakorven alue Suurin toimintakokonaisuus on Ämmässuon - Kulmakorven alue, jossa v. 2015 oli 17 ympäristöluvan perusteella toimivaa laitosta. Alueen suurimpien toimijoiden ympäristöluvat (Ämmässuon jätteidenkäsittelykeskus, Kuusakoski Ekopark, Rudus Oy:n louhinta ja murskaustoiminta, kaupungin maantäyttöalueet) on tarkistettu viime vuosien aikana. Vaasan hallinto-oikeudessa on vireillä HSY:n biojätteiden käsittelyä (kompostointi/mädätys) sekä kivenlouhintaa ja murskausta koskevat hakemukset ja Rudus Oy:n louhintahankkeen ympäristölupahakemus. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on vireillä kaatopaikan vanhan osan viimeistelyä koskeva ympäristölupahakemus. Alueelle on määrätty laaja vesientarkkailuvelvoite sekä usealle laitokselle ilmansuojelua, melua ja hajua koskevia mittausvelvoitteita. Kaikki alueen ympäristöluvan perusteella toimivat laitokset tarkastetaan vuosittain joko laitostarkastuksella tai vuosi- ja päästöraporttien avulla. Alueella tehtiin 37 tarkastus- tai valvontakäyntiä tai valvonnallista neuvottelua vuonna 2015. Alueen merkittävin ongelma on ollut hajuhaitat, jotka ovat vähentyneet viime vuosina biojätteen käsittelyolosuhteiden parannuttua. Alueella on nyt kaksi kompostointilaitosta, minkä vuoksi kapasiteettiongelma on poistunut eikä hajuhaittoja aiheuttanutta raakaa kompostituotetta ole enää tarvinnut siirtää ulos. Ympäristökeskus sai vain yksittäisiä valituksia häiritsevästä hajusta vuonna 2015. Alueen ilman laatua (haisevat rikkivedyt (TRS), pienhiukkaset ja hengitettävät hiukkaset) seurataan ajantasaisen seurantajärjestelmän välityksellä internetissä, jolloin poikkeamat voidaan havaita nopeasti. TRS-pitoisuuden ohjearvon (10 µg/m 3 ) ylityksiä ei havaittu vuonna 2015. Pienhiukkasten vuosikeskiarvo oli 5,7 µg/m 3, mikä on melko alhainen. Vuoden 2015 aikana hengitettävien hiukkasten (PM10) vuorokausikeskiarvo ylitti kerran (maaliskuussa) 13

raja-arvon numeroarvoa (50 µg/m 3 ). Ylityksiä sallittaisiin 35 kpl/a, ennen kuin varsinainen rajaarvo ylittyy. Mainittavia poikkeavia tilanteita ei vuoden aikana sattunut. Jätteidenkäsittelykeskuksessa toimii HSY:n laaduntarkastusryhmä. Ryhmä mm. tarkkailee tulevia jätekuormia. Jos kuormissa havaitaan huomautettavaa tai autoilija kääntyy tai käännytetään portilla, tapauksesta lähetetään tieto sen kunnan ympäristökeskukseen, josta kuorma on tullut. Espoossa vuonna 2015 jätekuormien tuojia useimmiten huomautettiin siitä, että asbestia sisältävä kuorma tuli ilman asbestimerkintöjä. Yleisin syy kääntymiseen oli se, ettei jätteitä oltu lajiteltu riittävästi. Vantaan jätevoimala otettiin käyttöön syyskuussa 2014. Nykyisin sinne viedään poltettavaksi kaikki sekajäte, joka aiemmin kuljetettiin Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen. Tämä on vähentänyt merkittävästi Ämmässuolle tulevien kuormien määrää. Ämmässuon vanhan kaatopaikan kunnostus Ämmässuon kaatopaikan vanha osa suljettiin marraskuussa 2007 ja sen kunnostus alkoi keväällä 2008. Vanhalle osalle on rakennettu kaasunkeräysjärjestelmä ja tiivis pintarakenne. Kaatopaikan pinta-alasta on peitetty noin 80 %. Kaatopaikan vanhalla osalla on suotovesien kierrätysjärjestelmä ja pumppuasemia. Järjestelmällä kaatopaikan sisäistä vettä palautetaan ylläpitämään jätteen hajoamiselle suotuisia olosuhteita jätetäytössä. Kaatopaikkakaasun hyödyntämiseksi tarkoitettu kaasumoottorivoimalaitos aloitti toimintansa toukokuussa 2010. Laitos tuottaa tällä hetkellä sähköä 15 MW teholla ja lämpöä 8 MW. Vanhan kaatopaikan lakiosaa muotoillaan stabiileilla jätejakeilla. Täyttöalueen annetaan tiivistyä ja laskeutua muutaman vuoden ajan, minkä jälkeen lopullisen pintakerroksen tekeminen lakiosalle tehdään loppuun. Muiden täyttöalueiden ja kaatopaikkojen valvonta Mankkaan kaatopaikkaa on kunnostettu golfkenttä- ja virkistysaluekäyttöön. Kunnostus alkoi keväällä 2009 ja se päättyi toukokuussa 2012. Alueella on käynnissä vesien tarkkailu. Muiden kaatopaikkojen (käytöstä poistetut kaatopaikat sekä toimivat maantäyttöalueet, 11 kpl) valvontaa tehtiin vesientarkkailun, maastotarkastusten ja vuosiraporttien avulla. 3.4.2. Roskaantuminen Ympäristökeskus ottaa vastaan ilmoituksia ympäristön roskaantumisesta ja huolehtii tarvittaessa roskaantumistapausten selvittelystä ja siivouttamisesta. Roskaantumistapauksia hoiti kolme ympäristötarkastajaa sovitun aluejaon mukaisesti. Vuoden aikana ympäristökeskukseen tuli 102 roskaantumisilmoitusta. Ilmoitukset koskivat roskaantuneita kierrätyspisteitä, hylättyjä autonrenkaita, kodinkoneita ja huonekaluja sekä rakennus- ja puutarhajätteitä. Osa ilmoitetuista kohteista havaittiin tarkastuksella jo siivotuiksi tai sellaisiksi, etteivät ne edellyttäneet toimenpiteitä. 86 tapauksessa ympäristökeskuksesta otettiin yhteyttä siivousvelvolliseen tai ryhdyttiin muihin tarvittaviin toimiin. Jos roskaajaa ei ollut tiedossa ja roskaantuminen oli kaupungin omistamalla maalla, asiasta ilmoitettiin Siisti Espoo -projektille tai kohteesta vastaavalle kaupungin yksikölle. Joissakin kohteissa täytyy tehdä useita tarkastuksia ennen kuin ne saadaan siivotuiksi. Ympäristölautakunnan käsiteltäväksi vietiin yksi puhdistamismääräys, joka tehosi, ja kohde siistittiin vuoden 2015 aikana. Jo aiemmin vireille tulleen, merkittävän suuren roskaamistapauksen siivouttaminen saatiin valmiiksi vuoden 2015 lopussa. Sekä tietoon tulleiden että toimenpiteitä edellyttäneiden roskaantumiskohteiden määrät 14

olivat suunnilleen samat verrattuna edelliseen vuoteen 2014, jolloin ympäristökeskukseen ilmoitettiin 111 roskaamistapausta, joista 100 edellytti toimenpiteitä. 3.4.3. Lumen vastaanottopisteet Espoon lumen vastaanottopaikka sijaitsi Sinimäentien varrella Mankkaalla. Talvesta 2015-2016 käytössä on ollut Vanttilan lumenkaatopaikka, kun Sinimäentien alueesta oli luovuttava alueen käyttötarkoituksen muututtua. Vanttilaan arvioidaan tuotavan 8 000 11 000 kuormaa lunta talvikausien aikana. Runsaslumisina talvina on ollut käytössä myös tilapäisiä läjitysalueita. Alue on siivottu lumien sulettua ja sen siisteys on tarkastettu kevään kuluessa. Sulamisvedet eivät kuormittaneet lähialueen ojia ja puroja merkittävästi. Alueen ylläpitäjä, kaupungin tekninen keskus, siivosi alueet lumien sulettua. Suomenojan lumenläjitysalueen toiminta päättyi, koska alueen poikki rakennettiin Kaitaantien jatke Suomenlahdentielle. 3.4.4. Muu jätehuollon valvonta Rakennus- ja purkulupahakemusten liitteenä luvan hakijat laativat jäteselvityksen. Rakennusvalvontakeskuksen ympäristökeskukselle toimittamat jäteselvitykset tarkistetaan. Tarvittaessa hakijalle soitetaan, hakijalta pyydetään lisäselvityksiä ja hakijaa neuvotaan jätteiden käsittelyssä. Maanalaisen öljysäiliön poisto valvottiin 23 kohteessa. Kolmessa kohteessa oli aistivaraisia merkkejä öljystä maaperässä, jolloin maaperän tutkiminen ja kunnostus tehtiin asiantuntijakonsultin alaisuudessa. Viranhaltijapäätöksellä hyväksyttiin 24 maanalaisen öljysäiliön maahan jättäminen. Kahden säiliön kohdalla hakemus hylättiin niin, että säiliö on nostettava. Ympäristökeskus hyväksyi ympäristönsuojelumääräysten 12 :n mukaisesti sekä ympäristönsuojelulain ja jätelain nojalla kirjeellään 31 tapauksessa asfaltti-, betoni-, tiili-, tai kumijätteen tai kivihiilen pohjatuhkajätteen tai stabiloidun ylijäämämaan hyödyntämisen maanrakentamisessa korvaamaan luonnonaineksia. Ainesten sijoitukset merkittiin kaupungin paikkatietojärjestelmään. Ympäristökeskuksen vuonna 2015 hyväksymien hyödynnettävien ainesten kokonaismäärä oli 51 800 tonnia. Ympäristökeskuksessa oli projektityöntekijä, joka päivitti Trimble Locus -paikkatietojärjestelmän ympäristövalvontasovellukseen ympäristökeskuksen tiedossa olevat vanhat jätesijoitukset. Jätesijoitukset näkyvät myös Webmap-sovelluksessa, jolla on noin 2000 käyttäjää kaupungin eri yksiköissä. Ympäristökeskukseen ilmoitettiin jatkotoimenpiteitä vaativia ympäristövahinkoja, kuten öljyvuotoja 9 kpl. Ympäristökeskus valvoi osaltaan kohteiden puhdistusta. 3.5. Meluntorjunta Meluntorjuntaa käsiteltiin kaavalausunnoissa, joissa painotettiin säännönmukaisesti meluntorjunnan huomioonottamista jo kaavoitusvaiheessa. Ympäristökeskukseen tehtiin vuonna 2015 83 meluvalitusta, jotka enimmäkseen koskivat rakennustyömaita ja erityisesti töiden aloittamista ennen klo 7.00. Myös lentomelu aiheutti jonkin verran valituksia. Ympäristönsuojelulain edellyttämiä melupäätöksiä erityisen häiritsevästä tilapäisestä melusta tehtiin 69 kappaletta. Meluilmoituksia tehtiin ennen muuta louhinta- ja paalutustöistä. Huomattavia meluilmoituksen perusteella valvottavia kohteita olivat mm. HSY:n Blominmäen 15

jätevedenpuhdistamon ja Länsimetron jatkeen louhinnat. V. 2015 valmistui pks-yhteistyönä asukkaille laadittu liikennemelun torjuntaopas. Vuoden aikana aloitettiin ympäristömeludirektiivin mukaisen meluselvityksen 2017 valmistelu pääkaupunkiseudun yhteistyönä. 3.6. Ilmansuojelu Ilmanlaadun seurantaa jatkettiin yhteistyössä HSY:n kanssa. Pysyvät, jatkuvatoimiset mittausasemat olivat Leppävaarassa ja Luukissa. Lisäksi Ämmässuon kaatopaikalla mitattiin säätietoja, hengitettäviä hiukkasia (PM10), pienhiukkasten (PM2,5) ja haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuutta. Espoon siirrettävä mittausasema oli vuoden 2015 ajan Lintuvaaran pientaloalueella, jossa mittausten tarkoituksena oli seurata pienpolton (takat, saunankiukaat) vaikutuksia ilmanlaatuun. Ns. passiivikeräimin kartoitettiin typpidioksidipitoisuuksia Matinkylän alueella katukuilumaisissa paikoissa. Tutkimusten tulokset HSY raportoi vuosiraportissaan, joka valmistuu touko-kesäkuussa 2016. Vuoden 2014 ilmanlaaturaportti esiteltiin lautakunnalle elokuussa 2015. Espoon kaupungin ilmansuojelun toimintaohjelman toimenpiteiden toteutuminen vuoden 2014 aikana raportoitiin ympäristölautakunnalle, Uudenmaan ELY-keskukselle ja ympäristöministeriölle kevään 2015 aikana. Espoon kaupungin eri yksiköiden edustajista koottu ilmanlaaturyhmä kutsuttiin koolle kerran vuoden 2015 aikana. Kokouksissa kerättiin tietoja ilmansuojelun toimintaohjelman toimenpiteiden toteutumisesta. Ilmanlaatuun kiinnitettiin huomiota myös kaavalausunnoissa ja muussa yhteistyössä kaavoittajien kanssa, sillä usein kaavoitettavat kohteet tai käyttötarkoituksen muutoskohteet sijaitsevat vilkkaiden väylien varrella. Lisäksi toimintavuoden aikana on neuvontaa kaavoittajille ja rakennusvalvontaan sähköpostitse ja puhelimitse. Asukkaat kärsivät savuhaitoista, joista tuli 10 ilmoitusta. Yleisin häiriö tule naapurin savupiipusta, valitettavasti häiritsevää savua saattaa tulla vuorokauden ympäri koko talvikauden ajan. Roskien polttamista nuotiossa kiellettiin vain kerran. 3.7. Vesiasiat Vesiensuojelussa käsiteltiin vesien tutkimus- ja kunnostusasioita sekä ojituksiin, jätevesiin, meriläjitykseen ja vesistön rakentamiseen liittyviä päätös- ja lausuntoasioita. Asiat kuuluvat ympäristönsuojelulain, vesihuoltolain ja vesilain piiriin. Pohjavesien suojelua edistettiin laatimalla Espoon kaikille luokitelluille pohjavesialueille suojelusuunnitelma. Tässä yhteydessä osa alueista poistettiin luokituksesta joko niiden vedenhankinnan kannalta vähäisen merkityksen vuoksi tai hyödyntämistä estävän laatuongelman perusteella. Lautakunnassa käsiteltiin jätevedenpuhdistamoiden, vesistötarkkailujen sekä Ämmässuo- Kulmakorven alueen yhteistarkkailun vuosiyhteenvedot. Vesihuoltolain mukaisia päätöksiä vapautushakemuksista tehtiin 156 kpl. Erityisesti hulevesien käsittelyyn on pyritty kiinnittämään huomiota myös kaavalausunnoissa. Vuonna 2011 valmistuneen Espoon hulevesiohjelman toteuttamista varten perustetun hulevesityöryhmän tavoitteena on ollut ohjelman toteuttamisen edistäminen kaupungin eri 16

hallintokunnissa. Hulevesityöryhmän käsiteltäväksi laadittiin ohjeluonnos rakentamisaikaisten vesien ja työmaavesien käsittelystä Espoossa. Ohjeluonnos on ollut lausunnolla eri toimialoilla ja ohjeet valmistuivat vuonna 2015. Haja-asutuksen jätevesien käsittelyyn annettiin neuvontaa 131 kiinteistöllä. Neuvontahanke toteutettiin yhteistyössä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen kanssa. 3.7.1. Vesistötutkimus vuonna 2015 Vesitutkimuksia jatkettiin ohjelman puitteissa. Vesitutkimuksen teki Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys. Tutkimuksia tehtiin Espoonlahdella ja seuraavilla järvillä: Pitkäjärvi Lippajärvi Luukinjärvi Bodominjärvi Matalajärvi Hannusjärvi Kalajärvi Odilampi Sorvalampi Nuuksion Pitkäjärvi Velskolan Pitkäjärvi Tutkimuksia tehtiin myös seuraavilla joilla ja puroilla: Espoonjoki Glimsjoki Glomsjoki Lambrobäcken Mankinjoki Gumbölenjoki Monikonpuro Finnoonoja Lisäksi tutkittiin kolmen Matalajärven laskevan ojan vedenlaatua järven kuormituksen seuraamiseksi. Merialueella tehtiin yhteistyötä Suvisaariston asukkaiden kanssa ja koordinoitiin näkösyvyysmittauksia edellisten vuosien tapaan. Tuloksista laadittiin yhteenveto Sommaröseuran vuosikirjaan. 3.7.2. Vesistökunnostus vuonna 2015 Vesistökunnostuksista pääkohteena ovat olleet Pitkäjärvi ja Lippajärvi keskeisen merkityksensä vuoksi. Pitkäjärveä hapetettiin talvella kahdella Mixox-hapettimella (Vesi-Eko Oy). Lippajärveä ilmastettiin talvella Visiox-ilmastimella (Vesi-Eko Oy). Lippajärvellä vuosina 2011-2014 tehtyjen särkikalojen tehokalastusten tuloksellisuutta tutkittiin verkkokoekalastuksella. Hannusjärven kunnostukseen osallistuttiin avustamalla Hannusjärven suojelu ry:n toimintaa. Kunnostustoimenpiteet olivat hapettaminen, vesikasvien niitto ja kalakannan hoito katiskoilla ja turoilla. 17

Yhteistyössä Uudenmaan ELY- keskuksen ja Espoon teknisen keskuksen kanssa tehtiin Espoonjoen alajuoksulle Kauklahteen kalataloudellinen kunnostus. Vuonna 2014 RKTL on yhdessä Espoo-Mankin kalastusalueen kanssa koekalastanut kunnostetussa kohteessa ja alueella kutee nyt uhanalainen meritaimen ja vaellussiika. Ympäristökeskus on mukana Gumbölenjoen Myllypadon kalatien suunnittelussa. Kalatien ohjausryhmässä on edustus ELY-keskuksesta, teknisestä keskuksesta ja Espoon Rotaryklubista. Kalatien on tarkoitus valmistua vuonna 2015. Ympäristökeskus on mukana asiantuntija tahona HSY:n projektissa Espoon vedenhankintavesistöjen säännöstelyn muuttaminen, jossa on tavoitteena poistaa Nuuksion Pitkäjärven, Dämmanin ja Oittaan padot ja korvaamalla ne kalateillä. Ympäristökeskus on mukana asiantuntija tahona Kaupunkitekniikan vetämässä Espoonjoen kunnostuksen suunnittelussa, jossa kunnostetaan Espoonjokea huomioiden niin kalataloudelliset kuin tulvasuojelulliset tavoitteet. Virtavesien hoitoyhdistyksen (VIRHO ry) kunnostustalkoita avustettiin Finnoonojan Sunassa ja Gräsanojan Lukupurossa. 3.8. Pilaantuneen maaperän kunnostus Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) tuli voimaan 1.6.2007. Asetuksessa on liitteenä yleisesti esiintyvien maaperän haitallisten aineiden kynnys- ja ohjearvot maaperässä kokonaispitoisuutena kuiva-ainetta kohti. Kynnysarvon ylittäminen edellyttää maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointia. Luontainen taustapitoisuus voi joskus ylittää kynnysarvopitoisuuden. Geologian tutkimuskeskus on selvittänyt Espoon taustapitoisuudet ja tutkimusta koskeva raportti julkaistiin syksyllä 2013. Espoon ympäristökeskuksen ylläpitää tietoja mahdollisesti pilaantuneista maa-alueista paikkatietoperusteisessa valvontaohjelmassa (Trimble Locus ympäristövalvonta). Kohteiden ajantasaiset tiedot ovat nähtävillä kaupungin käyttämässä karttaohjelmassa (Webmap). Vuonna 2015 kunnostus- ja selvitystoimenpiteitä tehtiin noin 30 kohteessa. Maaperän pilaantuminen tuli esiin 10 purku-, rakennus- tai peruskorjauskohteessa. Yleisimmin maaperä oli pilaantunut öljyllä. Ympäristökeskus valvoi omalta osaltaan kunnostushakkeiden toteutusta. Kaupungin omistamien pilaantuneiden kohteiden tutkimisessa ja kunnostuksessa ympäristökeskus on mukana asiantuntijana. Lisäksi ympäristökeskus ohjaa ja neuvoo yksityisiä henkilöitä pilaantuneen maaperän kunnostusta koskevissa asioissa. 3.9. Nitraattiasetuksen valvonta Valtioneuvoston asetus (1250/2014) eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (ns. nitraattiasetus) edellyttää, että kotieläinsuojien lantavarastoon tulee mahtua koko vuoden aikana muodostuva lanta lukuun ottamatta eläinten laitumelle jättämää lantaa. Lannan varastointitilalta vaadittavasta tilavuudesta voidaan poiketa tietyin edellytyksin. Lannan varastoinnista aumassa on tehtävä etukäteen valvontailmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vuonna 2015 ympäristönsuojeluviranomaiselle tehtiin kaksi valvontailmoitusta. Kaksitoista tallia tarkastettiin. Nitraattiasetuksen valvonnan yhtenäistämiseksi pääkaupunkiseudulla Helsingin, Vantaan ja Espoon ympäristökeskuksissa nitraattiasetusta valvovat henkilöt tapaavat vuosittain. 18

3.10. Ilmastonsuojelu Päästölaskennat osoittivat, että kasvihuonekaasupäästöt eivät vähene tavoitteen mukaisesti. Kokonaispäästöt vähenivät 2 % ja asukasta kohti lasketut päästöt vähenivät 4 % vuoteen 2013 verrattuna. Tämä johtui suurimmaksi osaksi kulutussähkön päästöjen vähenemisestä. Espoon ongelmana on edelleen kivihiilen suuri osuus kaukolämmön tuotannossa. Kaupungin ilmasto- ja energia-asioiden koordinaatioryhmä kokoontui kaksi kertaa vuonna 2015. Ilmasto- ja energiatoimenpideohjelman seuranta tehtiin syksyllä 2015. Ekotukitoiminnan avulla edistettiin ilmasto- ja muiden ympäristötavoitteiden toteuttamista kaupungin työyksiköissä. Ekotukitoiminnasta on kerrottu tarkemmin luvussa 6.1. Osana HSY:tä toimiva Ilmastoinfo auttaa kaupunkilaisia pienentämään hiilijalanjälkeään tarjoamalla käytännönläheisiä ohjeita asukkaille ja pk-yrityksille keskittyen energia-, liikkumis- ja ruokavalintoihin. Vuonna 2015 Ilmastoinfo järjesti Espoossa esimerkiksi Aurinkosähköä kotiin ja Tasapainota talosi -kampanjoihin liittyvät asukasillat, Pyöräilyviikon pyöräilyaamiaisen, Espoopäivän sähköpyörätapahtuman sekä Hävikkiviikon ruokahävikkikampanjan. Vuonna 2012 käynnistynyt ASIAA-hanke (Asukkaiden ilmastoteot asuinalueilla) jatkui vuonna 2015 nimellä Pääkaupunkiseudun kuluttajien energianeuvonta. Motivan rahoitus vuoteen 2016 asti suunnitelluille alueellisille energianeuvontahankkeille loppui, ja hanketta päätettiin jatkaa pääkaupunkiseudulla kaupunkien ja HSY:n rahoittamana. Tarkoituksena on antaa kuluttajille luotettavaa ja maksutonta neuvontaa energiankulutukseen liittyvistä asioista ja kannustaa vähentämään energiankulutusta. Vuonna 2015 hankkeen toiminta alkoi painottua taloyhtiöiden energianeuvontaan. Espoossa järjestettiin Suvelan alueella Energiaviisas taloyhtiö - koulutuskokonaisuus. 3.11 Ympäristövaikutusten arviointi Vuonna 2015 ympäristökeskuksen ohjattavana ei ollut ympäristövaikutusten arviointimenettelyjä (YVA). Vuonna 2015 Espoossa päättyivät Kulmakorven kallion louhinnan ja murskauksen sekä Esbogård Ab:n maa-ainestoiminnan YVA-menettelyt. 4. LUONNONSUOJELU Espoossa on 83 luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettua aluetta, joista 40 on kaupungin omistuksessa. Vuonna 2015 rauhoitettiin yksi uusi, 0,1 ha suuruinen ja kaupungin omistamama luonnonsuojelualue: Bodominjärvessä sijatseva Lillörenin saari, jossa sijaitsee kalasääsken pesimäpaikka (Uudenmaan ELY 2.2.2015). Lisäksi toimintavuonna rauhoitettiin yksi uusi luonnomuistomerkki: ympäristölautakunnan päätöksellä 12.11.2015 rauhoitettu tammi sijaitsee yksityisellä maalla Kavallinmäessä. Nuuksion kansallispuiston pinta-ala oli toimintavuoden alussa noin 4 500 hehtaaria, josta Espoon alueella oli noin 1 870 hehtaaria. 19

Lisäksi ympäristökeskus seuraa: - 55 luonnonmuistomerkin tilaa - 32 luontotyypin tilaa (yht. n. 31 ha). Suojellut luontotyypit on perustettu luonnonsuojelulain 29 :n mukaan (Espoossa pähkinäpensaslehdot, jalopuumetsiköt, merenrantaniityt, tervaleppäkorvet). Rajauspäätöksen tekee Uudenmaan ELY- keskus, mutta Espoon ympäristökeskus on osallistunut kohteiden rauhoitusperusteiden varmistamiseen maastokäynneillä sekä päätösten hallinnolliseen valmisteluun Espoossa. - kuutta luonnonsuojelulain 27 :n mukaista erityisesti suojeltavan lajin elinaluetta. Meriuposkuoriaisen rauhoitusalueet ovat Saunalahdessa, Kivenlahden Marinsatamassa ja Espoonlahden Kallvikissa, sekä vuonna 2012 rauhoitettu uusi esiintymispaikka Soukanlahdella. Lisäksi erityisesti suojeltavan lajin elinalueita ovat purohyrrän rauhoitusalue Bembölessä sekä Suomen ainoa tunnettu turvetorvijäkälän esiintymispaikka (1,9 ha) Mankkaan Turvesuolla. Rajauspäätöksen tekee Uudenmaan ELY- keskus, mutta Espoon ympäristökeskus on tehnyt rajauspäätöksen edellyttämät paikallisen viranomaisen tehtävät. Luonnon monimuotoisuuden suojelun toimenpideohjelma (Lumo-ohjelma) valmisteltiin Espoon ympäristökeskuksen luonnon monimuotoisuuden perusteet ja priorisointi -työn pohjalta. Jatkuvasti päivittyvään ohjelmaan on kirjattu käytännön toimenpiteet, joilla kaupunki voi parhaiten turvata luonnon monimuotoisuutta alueellaan, sekä teemavuodet, jolloin keskitytään erityisesti aina tiettyyn osa-alueeseen. Vuonna 2015 selvitettiin lumo-toimenpideohjelman mukaisena projektina Espoon suojeltujen luontotyyppien nykytila ja hoitotarve, sekä laadittiin hoitosuunnitelmat kaikille luontotyyppikohteille. Projektin raportti on kattava tietopaketti ja käytännön luonnonhoidon työkalu. Projektin yhteydessä myös neuvoteltiin jo kaupungin omistamien kohteiden saamisesta luontotyyppien erityispiirteet turvaavan hoidon piiriin. Käytännön työtä maastossa tekivät kesäharjoittelijat, jotka huolsivat ja uusivat vuonna 2015 luonnonsuojelukohteiden (yhteensä 30 luonnonsuojelualuetta) merkintöjä sekä tarkisivat kaikki Espoon luonnonmuistomerkkinen (yhteensä 40 ) merkinnät. Lisäksi he tarkastivat luontovalistusrakenteiden kuntoa ja merkintöjä. Harjoittelijat tekivät myös tehokkaasti perinnemaisemien hoitotöitä yhteensä 9 kohteella sekä osallistuivat Villa Elfvikin perinnemaisematalkoiden järjestelyihin. Ympäristökeskuksen kesäharjoittelijat ovat tarkastaneet Espoon luontokohteita vuodesta 1988 lähtien. Vuodesta 2006 lähtien työohjelmaan on sisältynyt myös kaupungin mailla sijaitsevien arvokkaiden perinneympäristöjen hoitoa. Tehtävää on hoitanut 2 kesäharjoittelijaa. Vuonna 2015 osallistuttiin myös Pentalan perinnemaisemia ja Talomuseo Glims perinnemaisemia koskeviin hoitosuunnitelmien työryhmän työskentelyyn. Jahtimetsän luonnonsuojelualueelle on perustettu pajuangervon poistokokeilun seurantaa varten ensimmäiset koeruutua vuonna 2012. Vuonna 2015 jatkettiin koeruutujen seurantaa. Kolmen vuoden aikana tehdyssä poistokokeilussa on seurattu eri työmenetelmien tehokkuutta sekä pajuangervon uusimisen nopeutta. Lisäksi raivattiin koeruutujen ympäriltä uutta aluetta. Työn suorittivat ympäristökeskuksen kesäharjoittelijat ja raivaukseen osallistui sovittuna talkoopäivänä myös ympäristökeskuksen henkilökuntaa. Träskändan luonnonsuojelualueella jatkettiin yhteistyössä kaupunkitekniikkakeskuksen kanssa kirjanpainajien feromonipyyntiä, jossa puiston eri osiin pystytetyillä feromonipyydyksillä selvitettiin kirjanpainajien määriä. Kirjanpainajien tuhoalue on pysynyt puiston keskiosassa ja tuholaisten määrät ovat olleet kohtuullisia. Pyyntiä jatketaan myös vuonna 2016. 20

4.1. Lumo-toimenpideohjelman suoluonto teemavuosi Espoon luonnon monimuotoisuuden suojelun toimenpideohjelman mukaisesti vuonna 2015 vietettiin suoluonnon teemavuotta. Tällöin keskityttiin erityisesti suoteemaan liittyviin toimenpiteisiin ja aiheesta tiedottamiseen. 4.2. Espoon liito-oravien kokonaisselvitys (ELKS) ja liito-oravaviestintä Toimintavuonna saatettiin päätökseen laajan Espoon liito-oravien kokonaisselvityksen (ELKS), vuonna 2014 aloitetut kartoitukset. Kahden konsultin voimin kartoitettiin yleispiirteisellä tasolla liito-oravien esiintyminen, niille soveltuvat alueet, tulevaisuudessa soveltuvat alueet sekä kriittiset kulkuyhteydet. Kartoitusalue oli pohjoinen Espoo. Väliraportit valmistuivat vuoden lopulla. Seuraavana vuonna kahden vuoden laajojen kartoitusten väliraporteista on tarkoitus työstää hankkeen loppuraportti, josta tehdään julkaisu. Viimeisten muutaman vuoden aikana Espoosta on tehty huomattavan paljon liito-oravahavaintoja keskeltä Etelä-Espoon tiheintä asutusta mm. Tapiolan, Matinkylän ja Espoonlahden suuralueilta. Havainnot keskittyvät alueelle, jolle ollaan suunnittelemassa ja rakentamassa metroa ja metroasemia tiiviine keskuksineen. Kaupungissa on lähdetty tavoittelemaan ihmisen ja liitooravan sopuisaa rinnakkaiseloa ja haettu ratkaisuja, joiden avulla lajin suotuisa suojelutaso säilyisi mutta alueelle voidaan myös rakentaa. Haastava tilanne vaatii aktiivista otetta myös viestintään, kun tavoitteita ja mahdollisia ratkaisumalleja tehdään tutuksi kaupungin sisällä ja muihin toimijoihin päin. Pohjois-Espoon kartoituksilla saadaan tietoa siitä, mikä liito-oravien vanhojen esiintymisen ydinalueiden tilanne on Pohjois-Espoossa. ELKS-selvitykset tuottavat tärkeää liito-oravatietoa myös vireille tullutta Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaavatyötä varten. 4.3. Liito-oravaneuvottelut ja -neuvonta Espoon liito-oravien kokonaisselvityksen (ELKS) kartoitusten valmistuttua Espoon kaupungin sisäiseen paikkatietojärjestelmään saatiin vuonna 2015 julkaistua laaja päivitys liito-oravien alueista ja uusimmista havainnoista. Vuonna 2015 valmistui kaupunkisuunnittelukeskuksen tilauksesta selvityksiä liito-oravien kulkuyhteyksistä, joiden perusteella yhteysverkostoa täydennettiin paikkatietoihin. Koko Espoon liito-oravatiedot havainnoista ovat lisänneet ympäristökeskuksen kaupungin sisäisesti saamia neuvontapyyntöjä maankäytön ja liito-oravan suojelun yhteensovittamisesta. Vuonna 2015 ympäristökeskus kävi lukuisia liito-oravaneuvotteluja luonnonhoitoyksikön ja viherylläpidon kanssa kaupungin viheralueista ja ulkoilureittien suunnittelusta sekä rakennusvalvonnan ja tonttiyksikön kanssa rakennushankkeista sekä pihasuunnitelmista. Neuvottelujen lisäksi ympäristökeskuksen edustajat kävivät vuonna 2015 kaupungin muiden yksiköiden kanssa maastossa tarkastamassa liito-oravakohteiden nykytilannetta ja arvioimassa suunniteltujen hankkeiden mahdollisia vaikutuksia liito-oraviin. 4.4. Luonnonsuojeluun ja yleiseen ympäristönsuojeluun liittyvät tutkimukset ja selvitykset Espoon suojeltujen luontotyyppien nykytila ja hoito-ohjeet / Jussi-Pekka Manner 21

Espoon liito-oravien kokonaisselvitys 2015 Pohjois-Espoo, läntinen ja keskinen osa-alue (julkaisematon väliraportti) / Ympäristötutkimus Yrjölä Oy / Lumotron Espoon liito-oravien kokonaisselvitys 2015 Pohjois-Espoon pohjoinen osa-alue (julkaisematon väliraportti) / Ympäristösuunnittelu Enviro Oy Espoon lintuvesien pesimälinnuston seuranta 2015 / Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 5. YMPÄRISTÖVALISTUS, YHTEISTYÖ, LUONTORETKET, TIEDOTUS JA JULKAISUT 5.1. Yleinen ympäristövalistus Ympäristökeskuksen keskeinen tehtävä on asiantuntijatiedon välittäminen kaupungin organisaatiossa, kuntalaisille ja yrityksille esim. erimuotoisin lausunnoin, kannanotoin ja materiaalein. Ympäristökeskuksen julkaisuista useimmat ovat saatavissa myös internetistä. Ympäristökeskuksessa ylläpidettiin tärkeimpiä luonto- ja ympäristötietoja Mapinfossa ja Trimble Locus -paikkatietojärjestelmässä, jossa ne ovat Webmap-sovelluksen kautta kaikkien kaupungin yksiköiden käytössä. Vuonna 2015 paikkatietoja ja niiden käytön ohjeita päivitettiin ja aikaisemmin julkaisemattomia luontokartoitustietoja siirrettiin paikkatietojärjestelmiin, jotta ne olisivat myös muiden kaupungin yksiköiden käytössä. 5.2. Yhteistyö ja työryhmät Ympäristökeskuksen henkilökunta oli vuonna 2015 mukana mm. seuraavissa työryhmissä: - Kuutoskaupunkien kestävän kehityksen indikaattori- ja raportointiryhmä - Kuntien ilmastonsuojelutyöryhmä - Pääkaupunkiseudun ympäristötilastot - Tutkijaverkosto - Eetvartti toimituskunta - Espoon kaupungin hulevesityöryhmä - Espoon kaupungin avo-oja työryhmä - Espoonjoen vesistöalueen tulvariski työryhmä - Espoon ja Uudenmaan ELY-keskuksen kalataloudellisten kunnostusten työryhmä - HSY:n pohjavedet ja vedenhankinta - ohjausryhmä - Länsimetro ympäristöryhmä - EU:n ympäristömeludirektiivin toimeenpanoa pääkaupunkiseudulla valmisteleva työryhmä - Espoon kaupungin melutyöryhmä - 6-pack melutyöryhmä - HSY:n ilmansuojelu ryhmä - Redust-hankkeen ohjausryhmä - Pääkaupunkiseudun valvontatarkastajien yhteistyöryhmä - HSY Ämmässuon alueen asukkaiden sidosryhmä - Kulmakorven louhintahankkeen asukkaiden sidosryhmä - Jersinmäki - Takapelto louhintahankkeen seurantaryhmä 22

- Kulmakorven maantäyttöalueiden ohjausryhmä - Mankkaan kaatopaikan kunnostuksen seurantaryhmä - Tapiola Golf -hankkeen ohjausryhmä - PETITE (perustietotekniikka) seurantaryhmä - paikkatieto seurantaryhmä - HSY:n kaavoitus ja ilmansuojelu ryhmä - Espoon vieraslajien seurantatyöryhmä - Espoon kaupungin ilmansuojelutyöryhmä - Espoon epävirallinen kaavoituksen ilmansuojeluryhmä - Espoon kaupungin poikkihallinnollinen kestävän kehityksen ohjelmaryhmä - Pääkaupunkiseudun ympäristöhallinnon yhteistyötä valmistelevat työryhmät - Espoon Viheralueohjelman ohjausryhmä - Ulkoilureittien rakentamiseen liittyvät ohjausryhmät - Puisto- ja viheraluesuunnitelmiin liittyvät ohjausryhmät - Kaavoitukseen liittyviä luontoselvitysten ohjaustyöryhmiä ja kaavojen ohjausryhmiä - Träskändan hoitotyöryhmä - Matalajärvi-työryhmä - Kaupunkiekologinen yhteistyöfoorumi - Lukupuron valuma-alueen ohjausryhmä - Finnoon altaan yleissuunnitelman ja hoito-ja käyttösuunnitelman ohjausryhmä - Paikkatietoverkosto - Uudenmaan liiton ympäristöryhmä - Aurauslumien sijoittaminen ohjausryhmä - Bodominjärven ja Dämmanin säännöstelyn muuttaminen ohjausryhmä - Kirkkojärven teknis-taloudellinen selvitys suunnittelutyöryhmä - Pääkaupunkiseudun ympäristöpäälliköt - Kuutoskaupunkien ympäristöpäälliköt - Uudenmaan ympäristökasvatuksen ja -tietoisuuden edistämisryhmä VÄLKE - RCE Espoo, kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen ja koulutuksen verkosto - Espoon kestävän kehityksen kasvatuksen toimintaryhmä ja neuvotteluryhmä - Pääkaupunkiseudun luontokoulujen kurssisuunnitteluryhmä - Pääkaupunkiseudun kuntien yhteinen luontoretkikalenteri-ryhmä - Pääkaupunkiseudun ympäristökasvatusta ja -tietoisuutta tekevien yhteistyöryhmä Pääskyt - Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liiton Lyke-verkosto - Kompostointineuvonnan suunnittelu/hsy - Vihreän lipun Hanska - toiminnan suunnitteluryhmä/suomen Ympäristökasvatuksen Seura - Teknisen toimen asiakaspalvelua kehittävät ryhmät - Espoon kaupungin viestintäverkosto - Palvelupäätoimittajien verkosto - Raide-Jokerin Keilaniemi-Vermo- osuuden suunnitteluryhmä - Niittykummun BREEAM Communities -sertifikaatin ympäristötyöryhmä - Espoon kaupungin viherkudelmatyöryhmä Lisäksi ympäristön- ja luonnonsuojeluyksikkö sekä 1.4. alkaen myös ympäristötietoyksikkö osallistui useisiin kaavoitusta koskeviin maankäyttö- ja rakennuslain 66 :n mukaisiin viranomaisneuvotteluihin sekä kaupunkisuunnittelukeskuksen ja ELY-keskuksen välisiin kuukausikokouksiin. Ympäristökeskus ja rakennusvalvontakeskus sekä ympäristökeskus ja kaupunkisuunnittelukeskus tapaavat vuosittain ajankohtaisten asioiden äärellä. Ympäristökeskuksen luonnonsuojelun ja määnkäytön asiantuntijat tapaavat ELY-keskuksen edustajia kerran vuodessa omassa kokouksessaa. Valvontayksikkö on antanut neuvontaa ja asiantuntija-apua mm. pilaantuneiden maa-alueiden ja ilmanlaatuasioiden huomioon ottamisessa kaavoituksessa, rakentamisessa ja maankäytössä. Muista yhteistyöhankkeista on kerrottu tarkemmin aina kyseistä aihepiiriä käsittelevässä kohdassa, esim. jätehuoltoon liittyvästä yhteistyöstä kerrotaan luvussa 3.3. 23

5.3. Luontoretket Villa Elfvikin luontotalo on järjestänyt vuodesta 2011 lähtien kaikki ympäristölautakunnan rahoituksella toteutettavat retket Espoossa. Retket olivat aikuisille tarkoitetut luontoretket Espoon parhaisiin retkikohteisiin, Villa Elfvikin touko- ja syyskuun sesonkiretket 5-11-vuotiaille lapsiryhmille, koko perheen sunnuntairetket kesä-syyskuussa Villa Elfvikissä ja yksi Keskuspuistossa sekä huhtikuun linturetki Laajalahdelle sekä muutamia muita retkiä. Retket järjestettiin ajalla 11.4. 22.11.2015. Aikuisten retkiä oli yhteensä 23 ja niille osallistui 748 henkeä, edelliseen vuoteen verrattuna 120 osallistujaa enemmän. Kausi oli kaikkien aikojen ennätysvuosi kävijämäärältään. Koko perheen retkiä oli yhteensä 23 retkeä, retkeläisiä yhteensä 1 168, keskimäärin 46 osallistujaa/retki. Näiden retkien suosio vain kasvaa. Villa Elfvikin sesonkiretkiä oli 67 kpl, niillä oli 1 288 osallistujaa, keskimäärin 19 osallistujaa/retki. Villa Elfvikissä oli lisäksi 3 muuta retkeä, joilla oli yhteensä 178 osallistujaa. Yhteenlaskettuna ympäristölautakunnan alaisuudessa järjestetyille 116 retkelle osallistui 3 382 2 791 henkeä, keskimäärin 29 henkeä/retki. Tätä voidaan pitää erittäin hyvänä tuloksena ja keskimääräinen retkille osallistuneiden määrä kasvoi neljällä edelliseen vuoteen verrattuna. Aikuisten luontoretkipalvelut ostettiin edelleen Hymyilevä Punakettu Luonto- ja ohjelmapalveluilta. Koko perheen retket veti Luonnonihme Ohjelmapalvelut Oy ja luontotalon sesonkiretket vetivät talon omat oppaat. Perinteiseen tapaan laadittiin 21. kerran pääkaupunkiseudun kuntien yhteinen retkiesite. Lisäksi retkistä tiedotettiin Internetissä, sanomalehtien tapahtumapalstoilla ja Espoo-Esbo-lehdessä. Villa Elfvikin järjestämät eri puolille Espoota suuntautuvat retket vuonna 2015 olivat: - Linturetket Laajalahdelle, Iso- Huopalahdelle ja Finnoolle, yhteensä 7 retkeä - Yhdistetty lintu- ja lepakkoretki Laajalahdelle - Viiden veden vaellus - Retki Nuuksion Siikaniemeen - Glimsinjoki kävelyt, 2 retkeä - Retki Keskuspuistoon - Träskändan kartanonpuiston iltakävely, 2 retkeä - Perheretki Keskuspuistoon - Myllyjärvi- Hepolampi 550-kohteen retket, 2 retkeä - Hanikan luontoretki - Nuuksion kesäretki, sieniretki ja 2 vaellusretkeä - Trämanskärrin retki - Friisinkallion retki - Teemaretki Espoon ulkoilusaarille Vuonna 2015 aloitettiin luontoretkien kilpailutus vuosille 2016-2019. 5.4. Luontopolut Toimintavuonna 2015 avattiin Keskuspuiston Tikankierroksen luontopolku ja pystytettiin uudet luontopolkutaulut Glimsinjoen luontopolulle yhteistyössä Pro Espoonjoki ry:n kanssa. 24

Friisinkallion luonnonsuojelualueella jatkettiin infotaulujen suunnitelua yhteistyössä Friisinkallion omakotiyhdistyksen kanssa. Vastaavasti Tremanskärrin luontopolkutaulujen uudistamisessa yhteistyökumppanina oli kaupunkitekniikkakeskus. Oittaan ja Sorlammen luontopolujen kunnostuksesta ja luontopolkutaulujen uusimisesta käynnistettiin yhteistyö liikuntapalvelujen kanssa. Vuonna 2015 aloitettiin myös yhteistyö ympäristökeskuksen ja kaupunginmuseon välillä Pentalan luontopolun ja valistusrakenteiden suunnittelussa. 5.5. Viestintä ja julkaisut Ympäristökeskuksen tiedotustiimi lopettiin syksyllä 2015 ja sen tilalle perustettiin viestintätiimi. Viestintätiimi kokoontui tarpeen mukaan ideoimaan ja suunnittelemaan ympäristökeskuksen käytännön viestintää, kuten tulevia teemavuosia ja -viikkoja, projektiviestintää sekä muita viestintätarpeita. Viestintätiimin perustamisen myötä yksiköiden viestintätarpeet siirrettiin osaksi jokaisen yksikön yksikkökokousta. Viestintätiimi ehti kokoontua vuoden aikana 2 kertaa, tiedotustiimi 5 kertaa. Vuoden 2015 aikana tehtiin yhteensä 31 tiedotetta tai uutista, jotka kaikki julkaistiin kaupungin verkkosivuilla. Ympäristökeskuksesta lähetettiin lehdistölle 19 tiedotetta. Tiedotteiden näkyvyys lehdistössä oli hyvä. Pelkästään kaupungin verkkosivuilla julkaistiin 13 uutista sekä 5 tapahtumaa. Tämän lisäksi Villa Elfvikistä lähetettiin lukuisia tiedotteita ja tapahtumista tiedotettiin runsaasti verkkosivuilla. Ympäristökeskuksen somenäkyvyyttä lisättiin vuoden 2015 aikana. Kesällä tehtiin harjoittelijoiden ja projektityöntekijöiden kanssa yhdessä somepilotti, jonka aikana harjoittelijat ja projektityöntekijät kertoivat omasta työstään ja projektistaan kaupungin Facebook-sivulla ja Twitter-tilillä. Pilotin julkaisut keräsivät paljon tykkayksiä ja niihin suhtauduttiin hyvin positiivisesti. Koko vuoden aikana Facebookiin tehtiin 105 päivitystä ja Twitterissä twiitattiin 115 kertaa. Tämän lisäksi somessa käytävään keskusteluun osallistuttiin aktiivisesti. Villa Elfvikin luontotalo perusti oman Instagram-tilin keväällä 2015. @villaelfvik -tilillä julkaistiin vuoden 2015 aikana 69 julkaisua ja tilillä on 7.3.2016 154 seuraajaa. Kaupungin verkkosivujen Ympäristö ja luonto -kokonaisuuden kehittämistä jatkettiin. Ympäristö ja luonto -sivujen rakennetta yksinkertaistettiin ja rakenteesta tehtiin käyttäjäystävällisempi kokonaisuus. Yhdessä kaupunkitekniikan keskuksen kanssa suunniteltiin Vieraslajit -sivun kokoamista sekä aloitettiin Metsät -sivujen kehittäminen Metsät ja suo -sivukokonaisuudeksi. Metsät ja suot -sivukokonaisuus ei kuitenkaan ehtinyt valmistua vuoden loppuun mennessä. Tämän lisäksi verkkosivuja kehitettiin vähemmän organisaatiokeskeisiksi päivittämällä sivujen sisältöjä, erityisesti Ympäristö ja luonto -etusivua. Kaupungin intranet Essissä tiedotettiin kaupungin henkilöstöä koskevista ajankohtaisista ympäristöasioista. Essissä julkaistiin 9 uutista sekä 2 tapahtumaa. Lisäksi osallistuttiin kaupungin verkkosivujen visuaalisen ilmeen uudistamiseen osallistumalla kahteen järjestettyyn työpajaan aiheesta sekä Essin kirkastus - projektiin osallistumalla aiheesta järjestettyyn työpajaan. Keväällä aloitettiin ympäristökeskuksen viestintästrategian koostaminen. Viestintästrategian tekemistä varten koottiin strategiatiimi, jossa on vähintään yksi edustaja ympäristökeskuksen jokaisesta yksiköstä. Strategiatiimi kokoontui vuoden aikana 4 kertaa. Lisäksi viestintästrategiaa esiteltiin ja työstettiin ympäristökeskuksen syksyn toiminnansuunnittelun yhteydessä. Viestintästrategia valmistuu vuoden 2016 aikana. Ympäristökeskus on siirtynyt aikaisempaa enemmän sähköisiin julkaisuihin. Vuonna 2015 valmistui ympäristölautakunnan julkaisusarjaan yksi julkaisu: Espoon suojeltujen luontotyyppien nykytila ja hoito-ohjeet (1/15). Ympäristökeskuksen monistesarjaan valmistui 1 julkaisu: Espoon pohjavesialueiden suojelusuunnitelma (1/15). Suurin osa ympäristölautakunnan ja 25

ympäristökeskuksen julkaisuista on kaupungin verkkosivuilla. Vuonna 2015 ympäristökeskuksesta lähetettiin julkaisuja 1 194 kpl. Vuonna 2015 julkaistiin Kestävä kehitys Espoossa 2015 tietoisku sekä suomeksi että englanniksi. Ympäristökeskus oli myös mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa koko kaupungin palveluita kattavaa Espoon kaupungin Palveluesitettä, jossa on oma 4-sivuinen Ympäristö ja luonto -osio. Yhteistyössä kaupungin hulevesityöryhmän kanssa toteutettiin Espoon työmaavesiopas. Lisäksi toteutettiin sähköinen Ympäristökeskuksen ohjeita uomien muokkaamiseen sekä muuta vesiensuojelutietoa -opas. Tikankierros -luontopolun avautumisen johdosta vuonna 2013 toteutettu Tikankierroksen luontopolku -esite otettiin käyttöön vuonna 2015. 6. YMPÄRISTÖOHJELMA Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien johtosäännön mukaan ympäristölautakunnan tehtävänä on laatia ehdotus kaupungin ympäristönsuojeluohjelmaksi ja seurata sen toteutumista. Vuonna 2015 kaupungilla ei ollut voimassa olevaa ympäristöohjelmaa. Kaupungin ympäristön tilaa ja ympäristöasioiden kehittymistä seurataan kuitenkin säännöllisesti ympäristöraporteissa. Kaupungin ympäristöohjelma päivitetään vuonna 2016. 6.1. Ympäristöjohtaminen ja ekotuki Ympäristöjohtamisessa keskityttiin vuonna 2015 kaupungin ilmastotyön koordinointiin Kestävä kehitys kehitysohjelman puitteissa. Vuoden aikana valmistui luonnos kaupungin ilmastotoimenpiteiksi vuosille 2016-2020. Ympäristökeskus koordinoi kaupungin ekotukitoimintaa, jonka tavoitteena on ympäristövastuullisuuden lisääminen kaupungin työyhteisöissä. Vuonna 2015 ekotukitoiminnassa keskityttiin ekotukihenkilöiden jatkokouluttamiseen ja heidän työnsä tukemiseen. Pääkaupunkiseudun kaupunkien ja HSY:n yhteistyönä järjestettiin teemakoulutuksia ja lisäksi järjestettiin Espoon sisäisiä ekotukitapaamisia. Ekotukiverkostoa myös laajennettiin kouluttamalla uusia ekotukihenkilöitä. Ekotukihenkilöitä on kaikilla toimialoilla yhteensä 550, mutta ei tarpeeksi kaikissa tulosyksiköissä, joten verkostoa tulee edelleen täydentää. Ekotukitoiminnan ohjausryhmä, jossa on jäseniä kaikilta toimialoilta, kokoontui kaksi kertaa. Ekotukihenkilöiden toimintaa on selvitetty vuosittain ekotukihenkilöille suunnatun ekotukikyselyn avulla. Keväällä 2015 toteutetun kyselyn tulosten mukaan yleisimmät ekotukihenkilöiden edistämät asiat olivat jätteiden lajittelu (90 % ekotukihenkilöistä), energiansäästö (79 %) ja paperinsäästö (73 %). Hankalimmaksi koetaan kestävien liikkumisvalintojen edistäminen (vain 27 % edistänyt). Kyselyn mukaan 68 %:n mielestä ekotukitoiminnalla on ollut ainakin jonkin verran vaikutusta heidän työpaikkansa arkikäytäntöihin. 26 % ei osaa sanoa, onko vaikutusta ollut, ja 6 % kokee, että vaikutusta ei ole ollut. 26

Espoon kaupungin ympäristöjohtamisjärjestelmä. Luontotalon johtajan työpanosta käytettiin hoitamaan puheenjohtajuus Espoon kestävän kehityksen kasvatuksen toimintaryhmässä ja neuvotteluryhmässä. Työn tavoitteena on mm., että kaikkiin Espoon kouluihin ja päiväkoteihin saadaan kestävän kehityksen ohjelmat. Vuonna 2011 valmistuneessa Kestävän kehityksen kasvatus Espoossa KEKE selonteossa esiteltiin toimintamalli, miten kestävän kehityksen kasvatuksen työ Espoossa etenee kaupungin eri toimijoiden yhteistyönä. Toimintamalli on tarkoitettu varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja tukipalveluiden johdolle, yksiköiden esimiehille ja asiantuntijoille heidän työnsä tueksi. Malli täydentyy ja muuttuu yhteistyön edetessä. 7. VILLA ELFVIKIN LUONTOTALO 7.1. Yleistä Vuonna 2015 Villa Elfvikin luontotalon kokonaiskävijämäärä oli 33 695 henkeä, joka on 2 779 henkeä enemmän kuin edellisenä vuonna. Kävijämäärä nousi reippaasti niin retkillä kuin talon kävijöissä. Yleisötapahtumista suosituin oli joulukuun Villa Elfvikin ystävät ry:n järjestämät joulumyyjäiset. 27