Homma hanskaan Yksilöohjauksen materiaalipakki
Sisältö Johdanto 5 Ohjausprosessi 7 Ohjausprosessin kulku 10 Kuva ohjausprosessista ja sen sisällöstä 11 Info-tapaaminen 13 1. 2. tapaaminen 14 3. tapaaminen 15 4. tapaaminen 17 5. tapaaminen 18 6. tapaaminen 20 7. tapaaminen 21 8. tapaaminen 23 Viimeinen tapaaminen 24 Liitteet 25
Johdanto Yksilöohjauksen materiaalipakki on suunniteltu, kehitelty ja pilotoitu NUOTTI -nuorten työllistymistä tukevien palvelujen kehittämisprojektissa vuosina 2010 2012. Projekti on saanut Varsinais-Suomen ELYkeskuksen myöntämää ESR-rahoitusta. Projektin kohderyhmänä ovat olleet Salon seudulla asuvat työttömät tai työttömyysuhan alla olevat alle 30-vuotiaat nuoret. Projektia ovat toteuttaneet yhteistyössä Salon seudun Projektin tavoitteena on ollut erilaisin keinoin ja yhteistyömuodoin tukea Salon seudun nuorten työllistymistä. Projektin toimenpiteet ovat tähdänneet siihen, että työttömät nuoret voisivat saada tukea ja ohjausta entistä suunnitelmallisemmin, tehokkaammin ja kokonaisvaltaisemmin. Tähtäimenä on ollut katkeamaton palveluprosessi, jolloin aina varmistetaan, että nuori siirtyy suunnitellusti tukitoimesta toiseen. aikuisopisto, Salon seudun ammattiopisto, Salon kaupunki, Turun ammattikorkeakoulun Salon yksikkö sekä Salon työ- ja elinkeinotoimisto. Projektin yhteistyökumppaneita ovat olleet nuorten työllistymisen ja osaamisen kehittämisen parissa työskentelevät toimijat sekä Projektissa on toteutettu ohjauksen ja neuvonnan pilotteja, joihin on osallistunut kohderyhmänä olevia nuoria. Piloteissa nuoret ovat saaneet tukea työllistymiseensä erilaisin ohjausmenetelmin. julkisella, yksityisellä että kolmannella sektorilla. 5
Yksilöohjauksen materiaalipakkiin on koottu nuorten ohjauksessa käytettyjä erilaisia menetelmiä ja harjoitteita. Lisäksi pakkiin on kuvattu Nuotti-projektissa kehitetty yksilöohjauksen prosessi ja siihen liittyvät materiaalit. Materiaalipakin sisältö on syntynyt Projektissa on laadittu ja ylläpidetty myös sähköistä palvelukarttaa, johon on koottu nuorten työllistämisessä ja syrjäytymisen ehkäisyssä työskentelevät toimijat ja niiden tarjoamat tuki- ja ohjauspalvelut Salossa. Palvelukartta löytyy osoitteesta www.nuotti.info. pitkälti ohjaajien käytännön kokemuksesta nuorten Yksilöohjauksen materiaalipakin tarkoituksena on palvella työllistymisen ja osaamisen kehittämisen parissa työskenteleviä toimijoita, jotka työssään kohtaavat asiakkaita. Materiaalipakki on pilotoitu nuorten kanssa, mutta harjoitteet ja käytännöt soveltuvat kaiken ikäisten ohjaukseen. aikuisten parissa. Harjoitukset on muokattu kohderyhmää ajatellen tarkoitukseen sopiviksi ohjaajien aikaisemmin työssään käyttämistä ja mukana kulkeneista menetelmistä. Osa materiaalista on kokemuksen pohjalta tuotettu itse. Tästä syystä aineistossa ei ole mainittu kaikkien harjoitusten kohdalla lähdeviitteitä, sillä niitä on ollut mahdotonta jäljittää. Tekijät: Merja Korkiakoski Eri tapaamiskertojen yhteyteen on myös teeman mukaisesti liitetty vinkkejä internetsivustoista, joista Merri Rannikko Anne Virta voi löytää lisätietoa teemaan liittyvään aiheeseen tai esimerkiksi osoitteita ja puhelinnumeroita helpottamaan ohjaajan työtä. 6
Ohjausprosessi Yksilöohjausprosessi on suunniteltu ja koottu siten, että se kohtaa ohjattavan joka elämäntilanteessa. Yksilöohjauksella tarkoitetaan tilannetta, jossa ohjaaja keskustelee ohjattavan kanssa kahden kesken. Yksilöohjauksen haasteena on saada ohjattava avautumaan, jakamaan henkilökohtaista elämäänsä vieraan ihmisen kanssa ja kertomaan ongelmistaan. Ainoa tie tähän on pitkällä aikavälillä luotu luottamuksellinen, välittävä ja avoin keskusteluilmapiiri. Tästä syystä ohjauksen tarkoituksena on kartoittaa ohjattavan elämäntilanne kokonaisvaltaisesti ja ohjaus on tarvittaessa pitkäkestoista. kanssa yhdessä, kun nuorelle on kerrottu perustiedot ohjaustoiminnasta. Allekirjoittamalla lähetteen myös itse nuori hyväksyy yhteystietojensa luovuttamisen sekä yhteydenoton ohjaajalta. Samalla hän tiedostaa myös sen, että mikäli hän ei otakaan tarjottua ohjausta vastaan, saa lähetteen hänen kanssaan allekirjoittanut työntekijä siitä tiedon. Varmistettaessa tällainen tiedonkulku minimoidaan se mahdollisuus, että nuori jäisi kokonaan ilman mitään ohjausta. Asiakas voi myös itse ottaa yhteyttä ja pyytää tapaamista. Lähetteen saapumisen jälkeen yksilöohjaaja ottaa asiakkaaseen yhteyttä ja sopii Info-tapaamisen. Ohjausprosessin tavoitteena on: Ohjattavan elämäntilanteen kokonaisvaltainen kartoitus Työllistymistä vaikeuttavien tekijöiden tunnistaminen ja ratkaisun löytäminen Verkoston rakentaminen ja palveluohjaus Ohjattavan omien tavoitteiden selkiyttäminen Ohjattavan oman aktiivisuuden lisääminen Info-tapaamisen aikana kerrotaan asiakkaalle ohjauksen toimintatavoista ja ohjaukseen liittyvistä käytännöistä. Asiakas tekee itse päätöksen osallistumisestaan ohjaukseen. Jos asiakas jatkaa ohjauksessa, hänen kanssaan täytetään aloituslomake. Aloituslomakkeeseen kirjataan yhteystiedot sekä sen hetkinen työ- tai opiskelutilanne. Aloituslomakkeessa on mukana suostumus tietojen vaihtamiseen -lomake. Tämä lomake mahdollistaa sen, että asiakkaan suos- Yksilöohjaus alkaa siitä, että yksilöohjausta antavalle taholle tulee lähete asiakkaasta, joka kaipaa tukea. Lähetteen voi kirjoittaa esimerkiksi kaupungin tai tumuksella hänen asioistaan voidaan käydä keskustelua asiakkaan oman verkoston välillä. Asiakkaan asioiden selvittäminen on helpompaa, jos suostumus tietojen vaihtoon on annettu. kunnan sosiaalitoimi, nuorisotoimi, alueen TE-toimisto tai alueella toimivat eri alojen oppilaitokset. Lähetteitä lähettävät tahot ja niihin liittyvät käytännöt tulee sopia erikseen. Lähete kirjoitetaan nuoren Aloituslomakkeeseen kirjataan myös asiakkaan asiakkuussuhteet, jotta tarvittaessa yhteystiedot näihin tahoihin ovat selvillä. Joka ohjauskerrasta täytetään 7
ohjauspäiväkirjaa, johon merkitään ne asiat, joista on Ohjausprosessin eteneminen: keskusteltu. Tämä toimintamalli on keino vetää yhteen ne asiat, joita ohjauksessa on sillä kerralla keskusteltu, ja sitoutuminen ohjaukseen voi parantua. Lähetteen lähettäneelle taholle ilmoitetaan, onko asiakas aloittanut ohjauksessa vai ei. Ohjaus jatkuu seuraavan tapaamisajankohdan sopimisella. Tapaamisten on hyvä tapahtua vähintään kerran viikossa. 1. 2. tapaaminen Ensimmäisten tapaamisten aikana aloitetaan alkukartoitus. Tähän on käytössä Alkukartoitus-lomake, jossa käydään läpi ohjattavan aiempi koulu- ja työhistoria sekä näiden sujuvuus ohjattavan näkökulmasta. Kartoitus pitää sisällään eri teemoja, joiden kautta lähdetään kartoittamaan ohjattavan elämäntilannetta. Seuraavien ohjauskertojen teemat määräytyvät sen mukaan, mitkä asiat koetaan ohjattavan kanssa tärkeimmiksi käsitellä. Jotta motivaatio ohjaukseen heräisi ja myös säilyisi, pyritään prosessin aikana korostamaan ohjattavan omia toiveita ja aktiivisuutta ohjaukseen osallistumisessa. Ohjausten numerointi on tarkoitettu selkeyttämään prosessin kulkua. Näitä teemoja ovat terveys, ammatinvalinta, työnhaku, taloudellinen tilanne, minäkuva ja tulevaisuus. Alkukartoituksessa katsotaan, mitkä asiat vaikuttavat tavoitteiden eteenpäin viemiseen ja ratkaistaan ne kiireys-/tärkeysjärjestyksessä. Ohjauksen teemojen sijoittuminen ohjausprosessissa muotoutuu ohjattavan elämäntilanteen mukaan. 3. tapaaminen Terveysteemassa käydään läpi vuorokausirytmi, päihteidenkäyttö, tupakointi, mahdolliset fyysiset ja psyykkiset sairaudet, terveyteen liittyvät jo olemassa olevat verkostot sekä niiden mahdollinen tarve. Nuotti-projektissa nuoria on pyritty sitouttamaan pitkäkestoiseen, suunnitelmalliseen ja tavoitteelliseen ohjaukseen. Raportoinnissa varsinainen projektissa aloittaminen on katsottu tapahtuvaksi, kun nuori on osallistunut ohjaukseen yli 7 tunnin ajan. Tämän jälkeen nuoren ohjauksessa on päästy yleensä tilanteeseen, jossa tehdään pitkän tähtäimen suunnitelma. Tähän perustuen Nuotti-projektin ohjausprosessi tässä materiaalissa perustuu juuri kahdeksan tapaamiskerran prosessiin. Haluamme nuoren tulevaisuudensuunnitelmissa painottaa pitkän tähtäimen suunnitelman tärkeyttä, vaikka sen toteuttaminen 4. tapaaminen Ammatinvalintateemassa selvitellään ohjattavan kanssa, mikä ammatti olisi hänestä kiinnostava. Tämän selvityksen apuna voi käyttää mm. ammatinvalinnan testejä, vierailuja eri työpaikoissa, työkokeiluja, työharjoittelua jne. tapahtuisikin pienten välietappien kautta. Useimmiten nuoren edun mukaista on, että ohjaus jatkuu suunnitelmaa ja tavoitteita seuraten myös tämän kahdeksan kerran ohjausprosessin jälkeen. 5. tapaaminen Minäkuva-teeman tarkoituksena on selventää ohjattavalle, millainen hän on ihmisenä ja työnhakijana. Tapaamisen aikana selvitetään myös hänen vahvuutensa ja asiat, joihin tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Minäkuva-teemassa tarkastellaan myös ohjattavan omaa verkostoa (perhe, ystävät, opiskelukaverit, työkaverit, koti, harrastukset jne.). 8
6. tapaaminen Työnhakuteemassa jatketaan selvitystä, mikä ala olisi kiinnostava. Tapaamisessa käydään läpi erilaiset keinot hakea työpaikkoja ja laitetaan kuntoon työnhaun asiakirjat (ansioluettelo, työhakemus ja vapaa hakemus). Mahdollisia toimenpiteitä ja ratkaisuja, joissa ohjaus voidaan katsoa päätettäväksi, ovat esimerkiksi ohjattavan oma päätös lopettaa ohjaus, työllistyminen, opiskelupaikan saanti tai elämäntilanteen korjaantuminen. Samoin käydään läpi työhaastattelua ja siihen valmistautumista ja tarvittaessa harjoitellaan konkreettisesti työhaastattelutilannetta harjoitteiden kautta. Ohjattavan kanssa tutustutaan työ- ja elinkeinotoimiston palveluihin sekä selvitetään työnhakuasiakkuuden voimassaolo. 7. tapaaminen Ohjattavan taloudellinen tilanne käydään läpi ja sitä varten kartoitetaan tulot ja menot. Tarvittaessa solmitaan asiakkuus sosiaalitoimeen ja sen kautta selvitetään oikeus toimeentulotukeen. Jos ohjattavalle on tullut velkoja ja niistä yksin selviytyminen on vaikeaa, otetaan yhteys velkaneuvontaan ja hoidetaan tilannetta kuntoon. Viimeinen tapaamiskerta Yksilöohjauksen päätyttyä tulee kirjata päättämisilmoitus. Mikäli ohjauksen päättyminen on ns. hallittu eli siitä on päätetty yhdessä ohjattavan kanssa, voidaan päättämisilmoitus allekirjoittaa yhdessä viimeisellä tapaamiskerralla, jolloin ohjaukseen osallistuneen kanssa tehdään yhteenveto ohjauksesta ja arviointia asetetuista tavoitteista ja niiden toteutumisesta. Jos nuorta ei tavoiteta tai hän ei enää halua saapua ohjaustapaamisiin eli ohjauksen päättyminen on ns. hallitsematon, on työntekijän silti hyvä kirjata ylös ohjauksen päättyminen ja siihen johtaneet syyt, sekä ilmoittaa nuoren yhteistyöverkostolle ohjauksen päättymisestä. Tällä varmistetaan, ettei ohjattava jää kokonaan palvelujen ulkopuolelle ja vältetään turhaa 8. tapaaminen ja päällekkäistä työtä. Koko ohjausprosessin aikana selvitellään mahdollisuuksia ohjattavan opiskelu- tai työllistymistilanteen parantamiseksi. Tulevaisuudensuunnitelmat ovat koko ajan läsnä ja ohjauksen aikana pyritään saavuttamaan pienin askelin niitä tavoitteita, jotka voisivat viedä ohjattavan asioita parempaan suuntaan. Tässä vaiheessa ohjausta voidaan ohjattavan kanssa miettiä suunnitelmaa ohjauksen jatkolle ja elämälle ohjauksen jälkeen. Nämä Päättämisilmoituksesta tulee käydä ilmi, miksi ohjaus on päättynyt ja mitkä ovat asiakkaan jatkosuunnitelmat. Ohjauksen aikana kertyneet tehtävät ja lomakkeet kootaan ja annetaan ohjattavalle mukaan portfolio-kansioon. Portfolio-kansion tarkoitus on osoittaa, miten oma kehitys on edennyt asetettuja tavoitteita kohti sekä tukea itseohjautuvuutta jatkoa ajatellen. jatkosuunnitelmat voivat olla esimerkiksi koulutusharjoittelu, työharjoittelu, opinnot, työpaikka tai kuntouttava työtoiminta. Ohjausta jatketaan kunkin ohjattavan yksilöllisen tarpeen mukaan. Yhteydenpito lähettävään tahoon ja asiakkaan verkostoon jatkuu läpi ohjauksen asiakkaan tilanteen/ tarpeen mukaan. 9
Ohjausprosessin kulku Lähete* Asiakkaan yhteydenotto Ohjaajan yhteydenotto Henkilöä ei tavoiteta / ei näe tarvetta ohjaukseen Info-tapaaminen Henkilö aloittaa ohjauksen:» Aloituslomake Tieto lähettävälle taholle** Tutustuminen 1. 2. tapaaminen / alkukartoitus:» Alkuhaastattelu» Palveluohjaus» Verkostopalaverin tarve eri toimijoiden ja asiakkaan kesken Ohjaukseen sitouttaminen Palveluohjaus 3. 7. tapaaminen: Käydään elämäntilannetta läpi ohjauskeskusteluissa eri teemojen kautta. Verkosto- palaverit 8. tapaaminen Jatko/tulevaisuus?» Ohjauksen suunnitelma ja tavoitteet Ohjaus jatkuu * Lähetteitä voivat lähettää työllistymisen ja osaamisen kehittämisen parissa työskentelevät tahot, jotka tekevät asiakastyötä. ** Yhteydenpito lähettävään tahoon ja asiakkaan verkostoon jatkuu läpi ohjauksen. Viimeinen tapaaminen: Päättämisilmoitus 10
Kuva ohjausprosessista ja sen sisällöstä Alkukartoituksessa katsotaan, mitkä asiat vaikuttavat tavoitteiden eteenpäin viemiseen ja ratkaistaan ne kiireys-/tärkeysjärjestyksessä. Alkukartoituksen jälkeen ohjaus muotoutuu nuoren elämäntilanteen mukaan. Info» Ohjauksen käytännöt ja toimintatavat» Asiakkaan päätös ohjauksen aloituksesta» Aloituslomake 1. 2. tapaaminen» Alkukartoitus: aikaisemmat koulutukset, kurssit, työkokemus ja näiden sujuvuus ohjattavan näkökulmasta, terveys ja elintavat, tulevaisuuden toiveet; koulutus/ työ/muut tarpeet Yhteydenpito lähettävään tahoon ja nuoren verkostoon jatkuu läpi ohjauksen tilanteen/tarpeen mukaan Terveys» Vuorokausirytmi, päihteet, tupakointi, fyysiset ja psyykkiset sairaudet, terveyteen liittyvät verkostot/niiden tarve Ammatinvalinta» Mikä kiinnostaa?» Ammatinvalinnan testejä jne.» Apua ammatinvalintaan? Minäkuva» Millainen olen? Millainen työnhakija olen? Mitä osaan? Keitä on ympärilläni? Jatkuu» 11
Kuva ohjausprosessista ja sen sisällöstä Työnhaku» Alat, jotka kiinnostavat?» Työnhaun tavat» Työnhaun asiakirjat» Työhaastattelu ja siihen valmistautuminen» TE-toimiston palvelut Taloudellinen tilanne» Mistä kuukausitulot?» Mitä menoja?» Velat?» Ratkaisuja vaikeisiin tilanteisiin?» Tarve verkostolle? Yhteydenpito lähettävään tahoon ja nuoren verkostoon jatkuu läpi ohjauksen tilanteen/tarpeen mukaan Tulevaisuus?» Ohjauksen suunnitelma ja tavoitteet (koulutusharjoittelu tai työharjoittelu, opinnot, työt)» Ohjaus jatkuu Ratkaisuja» Työllistyminen» Opiskelupaikan saanti» Elämäntilanteen korjaantuminen» Ohjattavan oma päätös jne. Ohjaus päättyy» Päättämisilmoitus 12
Info-tapaaminen Info-tapaamisessa asiakkaalle kerrotaan, mistä ohjauksessa on kyse, mitkä ovat sen tavoitteet ja millä tavalla ohjausta viedään eteenpäin (toimintatavat ja käytännöt). Asiakkaan päätös ohjauksen aloituksesta Asiakas tekee päätöksen osallistumisestaan ohjaukseen. Ohjaus perustuu vapaaehtoisuuteen, jolloin asiakas itse päättää oman tarpeensa ohjaukselle. Asiakkaan epäröidessä hänelle annetaan aikaa päätöksen teolle. Tässä tilanteessa voidaan sopia ajankohta yhteydenotolle, jolloin asiakas ilmoittaa halukkuutensa yksilöohjaukseen. Yhteydenotto voidaan sopia esimerkiksi seuraavalle päivälle. Asiakas voi tehdä päätöksen ohjauksesta myös info-tapaamisen aikana. Ohjauksen aloittamispäätöksen jälkeen asiakkaan kanssa täytetään aloituslomake. Tapaamiset on hyvä järjestää tilaan/paikkaan, joka on rauhallinen ja mahdollistaa keskustelun ilman ulkopuolista häiriötekijää. Osa harjoitteista vaatii tietokoneen internet-yhteyksin. LIITE ALOITUSLOMAKE Aloituslomakkeeseen kirjataan yhteystiedot sekä ohjattavan sen hetkinen työ- tai opiskelutilanne. Aloituslomakkeessa on mukana lomake suostumus tietojen vaihtamiseen. Tämä lomake mahdollistaa sen, että ohjattavan suostumuksella hänen asioistaan voidaan käydä keskustelua hänen oman verkostonsa välillä. Ohjattavan asioiden selvittäminen on helpompaa, jos suostumus tietojen vaihtoon on annettu. Aloituslomakkeeseen kirjataan myös ohjattavan asiakkuussuhteet, jotta tarvittaessa yhteystiedot näihin tahoihin ovat selvillä. Joka ohjauskerrasta täytetään ohjauspäiväkirjaa, johon merkitään ne asiat, joista on keskusteltu. Ohjaus jatkuu seuraavan tapaamisajankohdan sopimisella. Tapaamisten on hyvä tapahtua vähintään kerran viikossa. Ohjaajan on hyvä kirjata itselleen ylös tapaamiskertojen keskustelun sisältöä ja niissä esille tulleet asiat. Näin ohjaaja voi palata ennen seuraavaa tapaamista ohjattavan asioihin, ja palauttaa mieleensä hänen tilanteensa. Ohjaajan tulee muistaa vaitiolovelvollisuutensa ja säilyttää asiakastiedot ja kirjalliset raportit paikassa, jonne ulkopuoliset tahot eivät pääse niitä lukemaan. Aloituslomake on suunniteltu palvelemaan Nuotti projektin ohjaus- ja raportointikäytäntöjä. Ohjausta toteuttavan tahon kannattaa pohtia, mitä tietoja ohjattavista halutaan kerätä ja mitä tietoja säilytetään, arkistoidaan tai tilastoidaan. Lomaketta voi näin ollen muokata ohjausta toteuttavan tahon tarpeiden mukaan. 13
1. 2. tapaaminen Ensimmäisten ohjauskertojen aikana käydään läpi ohjattavan elämäntilannetta. Tähän on apuna alkukartoituslomake, jossa käydään läpi ohjattavan aiempi koulu- ja työhistoria sekä näiden sujuvuus ohjattavan näkökulmasta. Kartoitus pitää sisällään eri teemoja, joiden kautta ohjattavan sen hetkinen tilanne pyritään kartoittamaan. Nämä teemat ovat terveys, ammatinvalinta, Lisäksi alkukartoituksen jälkeen voidaan pohtia yhdessä tulevaisuuden näkymiä ja toiveita liitteenä olevan tulevaisuuden pohdinta -tehtävän avulla. työnhaku, taloudellinen tilanne, minäkuva ja tulevaisuus. Alkukartoituksessa katsotaan, mitkä asiat vaikuttavat tavoitteiden eteenpäin viemiseen ja ratkaistaan ne kiireys-/tärkeysjärjestyksessä. LIITE ALKUKARTOITUS Asiakkaan tausta: koulutukset, kurssit, työkokemus ja näiden sujuvuus ohjattavan näkökulmasta Terveys ja elintavat Tulevaisuuden toiveet; koulutus/työ/muut tarpeet Alkukartoituslomakkeen tarkoituksena on olla auttavana työkaluna keskustelun avaamiseksi. Siihen asetetut kysymykset ovat johdattelevia ja niiden kautta pääsee helpommin perille ohjattavan tilanteesta. Alkukartoituslomakkeeseen voi palata uudelleen missä vaiheessa ohjausprosessia tahansa ja täydentää olemassa olevia vastauksia. Tämän alkukartoituksen aikana voi nousta esille asioita, jotka ovat sillä hetkellä sellaisia, että niihin tulisi puuttua heti. Nämä tilanteet määrittävät sen, miten ohjauksen teemat jatkossa sijoittuvat ohjausprosessin aikana. Tilanne alkukartoituksen jälkeen voi olla myös se, ettei mikään asia nouse erityisesti pinnalle. Tässä tilanteessa ohjauksessa voidaan edetä ohjausprosessin osoittaman järjestyksen mukaisesti. 14
LIITE TULEVAISUUDEN POHDINTAA Tulevaisuuden pohdinta -tehtävän tarkoituksena on miettiä tulevaisuuden näkymää esimerkiksi 5 tai 10 vuoden kuluttua. Millainen on sen hetkinen työ- ja opiskelutilanne? Mitä vapaa-aikaan kuuluu? Millainen on perhe ja muut verkostot? Missä ja miten asuu? Tulevaisuuden pohdinta -tehtävän avulla voidaan luoda kuvauksia mahdollisesta tulevaisuudesta. Ajatusten kirjaaminen auttaa hahmottamaan toivottavan tulevaisuudenkuvan. Ohjattavan kanssa käydään läpi, ovatko hänen hahmottamansa tulevaisuudenkuvan tavoitteet realistisia ja toteutettavia siinä ajassa, kun on määritelty. Ohjattavan kanssa keskustellaan myös, millaisia asioita hänen tulisi tehdä, jotta tuo tulevaisuudenkuva voisi toteutua. 3. tapaaminen Kolmannella tapaamiskerralla käydään läpi erilaisia teemoja, jotka vaikuttavat olennaisesti omaan hyvinvointiin. Näitä teemoja käsitellään keskustelua ylläpitäen sekä tarvittaessa erilaisten testien kautta. Teemoja ovat: vuorokausirytmi, päihteet, tupakointi, fyysiset ja psyykkiset sairaudet, terveyteen liittyvät verkostot sekä niiden tarve. Keskustelun aikana kartoitetaan tarvetta mm. terveyspalveluille. Ohjattava ohjataan terveystarkastukseen ja hammaslääkäriin, jos edellisestä käyntikerrasta on kulunut paljon aikaa tai olisi tarpeellista kartoittaa terveydentilaa kokonaisvaltaisemmin. Huoli ohjattavan psyykkisestä hyvinvoinnista voi myös olla asia, jonka vuoksi tulisi varata aika lääkärillä käyntiin. Ohjattavan kanssa käydään läpi myös mahdolliset rajoitteet (fyysiset tai psyykkiset), jotka voivat omalta osaltaan vaikuttaa työllistymiseen tai opiskeluun. Päihde-osiossa kartoitetaan ohjattavan asennetta päihteisiin sekä mahdollista käyttöä. Ohjaaja kertoo ohjattavalle päihteiden ja muiden huumaavien aineiden haittavaikutuksista ja tarvittaessa ohjaa ohjattavan päihdepalveluiden piiriin (esimerkiksi A-klinikalle) 15
Terveysteemassa käsitellään vuorokausirytmiä ja autetaan ohjattavaa ymmärtämään rytmin säilyttämisen tärkeys. Jos ihminen joutuu toimimaan vastoin luontaista elämänrytmiään, suorituskyky heikkenee. Väsymys ja univaje vaikuttavat eniten monimutkaisiin älyllisiin toimintoihin, kuten loogiseen päättelyyn ja suunnitteluun. Väsyneenä myös tarkkaavaisuus, keskittymiskyky ja työmotivaatio heikkenevät nopeasti. Ruokailutottumuksilla on suuri vaikutus ihmisen fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin. Voidaksemme hyvin tarvitsemme monia erilaisia ravintoaineita. Epäterveelliset ruokailutottumukset vaikuttavat paitsi painoon ja terveyteen niin myös jaksamiseen arjessa. Ruokailutottumukset opitaan paljolti kotoa ja myöhemmin myös kavereilta. Parhaimmillaan perheiden, lasten ja nuorten parissa työskentelevät aikuiset voivat parantaa ruoan merkitystä arjessa. Terveys o Vuorokausirytmi LIITE KYSYMYSPATTERISTO KESKUSTELUN TUEKSI o Päihteet Audit-testi, alkoholikäytön riskit (www.paihdelinkki.fi/testaa/audit) SADD-testi, alkoholiriippuvuus (www.paihdelinkki.fi/testaa/sadd) Infoa päihteistä (www.paihdelinkki.fi) o Tupakointi Nikotiiniriippuvuustesti (www.paihdelinkki.fi/testaa/tupakointi) Infoa tupakasta (www.paihdelinkki.fi/tietoiskut) o Huumeet DAST huumeidenkäyttötesti (www.paihdelinkki.fi/testaa/huumeidenkaytto) Infoa huumeista (www.paihdelinkki.fi/tietoiskut) o Ravitsemus LIITE RUOKAILUTOTTUMUKSET o Terveyteen liittyvät verkostot / niiden tarve www.nuotti.info Oman alueen terveyspalvelut 16
4. tapaaminen Neljännellä tapaamiskerralla pohditaan ammatinvalintaa. Ammatinvalintaa pohtiessa on hyvä kartoittaa omia taitoja, vahvuuksia sekä kiinnostuksen kohteita. Opiskelupaikan saamiseen vaikuttaa koulumenestyksen lisäksi työkokemus, lahjakkuus, soveltuvuus alalle sekä joillain aloilla terveydelliset seikat. Peruskoulun päätyttyä on edessä urapolulle astuminen. Koulutusvaihtoehtoja on tarjolla kasoittain. Itselle parhaiten soveltuvaa vaihtoehtoa voi joutua harkitsemaan pitkäänkin. Urasuunnitelma hahmottuu omia kykyjä ja kiinnostuksen kohteita kartoittamalla. Suunnitelmia laatiessa ja koulutuksia etsiessä tulee mietityksi myös, mitä tulevalta koulutukseltaan ja ammatiltaan toivoo. Ammatinvalintaratkaisuja tehdessä pitäisi pohtia omia taitoja, vahvuuksia ja kiinnostuksen kohteita sekä itselle tärkeitä asioita. Valintoja tehdessä kannattaa kiinnittää huomio ennen kaikkea työn sisältöön ja mielekkyyteen, eikä antaa esimerkiksi ammatin arvostuksen ja palkkauksen ohjailla liikaa valintoja. Ammatinvalintaprosessin avuksi on laadittu erilaisia harjoitteita ja testejä, joiden avulla ohjattava voi alkaa kartoittaa omaa tulevaisuuden ammattiaan. Ammatinvalinta o Mikä kiinnostaa? LIITE AMMATIT -HARJOITE LIITE MITÄ MIELTÄ KOULUSTA JA OPISKELUSTA? -KYSELY LIITE TESTAA OPPIMISTYYLISI o Apua ammatinvalintaan www.mol.fi o Ammatinvalinnan testejä AVO-ohjelma (www.mol.fi/avo/) A-ura (www.avosto.net/a-ura/) Ammattinetti (www.ammattinetti.fi) o Tietoa opiskelusta ja koulutuksista www.koulutusnetti.fi www.opintoluotsi.fi 17
5. tapaaminen Viidennellä tapaamiskerralla pohditaan omaa minäkuvaa. Ihmisen minäkuva määritellään käsitykseksi omasta itsestä ja suhteesta ympäröivään maailmaan. Minäkuva kehittyy ja muuttuu koko elämän ajan ihmisen saadessa vuorovaikutuksessa palautetta toiminnastaan ja omasta persoonastaan muilta ihmisiltä. Saatu palaute vaikuttaa voimakkaasti ihmisen käsitykseen siitä, millainen hän itse on, mitä hän osaa ja mitä ei. Minäkuvassa erotellaan erilaisia piirteitä ja puolia, suhteuttaa helposti kaikki elämänsä vastoinkäymiset omaan kyvyttömyyteensä ja sortuu yhä uudelleen samoihin virheisiin. kuten esim. älykkyys, toimintatapa, ulkonäkö, sukupuoli, luotettavuus ja ailahtelevaisuus. Yksilötasolla Kuva itsestä vaikuttaa ratkaisevasti siihen, miten ihminen suhtautuu omaan ympäristöönsä. Epäonnistumistilanteessa riippuu täysin henkilön minäkuvasta, kerääkö hän voimansa ja yrittää uudelleen vai antaako hän periksi pitäen ongelmaa ylivoimaisena. minäkuvat eroavat sen mukaan, millaisia ominaisuuksia tai piirteitä asianomainen uskoo itsessään olevan. Toinen yksilö voi arvostaa ja pitää tärkeänä itsessään jotain tiettyä ominaisuutta, kun taas toiselle ko. piirre ei merkitse läheskään samaa. Ihmiset eroavat toisistaan myös siinä, kuinka selkiytynyt ja todellinen heidän minäkuvansa on. Realistinen kuva itsestä on eräs toimintakykyisen ihmisen tärkeimpiä tunnuskuvia. Epärealistisella tai minäkuvaansa tunnistamattomalla henkilöllä on vaikeuksia toimia parhaalla mahdollisella tavalla, koska vääristynyt tai olematon minäkuva vaikeuttaa toiminnasta saatavan palautteen käsittelyä. Epäonnistumisen kohdatessa realistisen ja hyvin jäsentyneen minäkuvan omaava henkilö kykenee arvioimaan syitä ja korjaamaan toimintatapaansa. Kehittymättömän ja negatiivisen minäkuvan omaava Minäkuva kehittyy vuorovaikutuksessa henkilön sosiaaliseen ympäristöön, joka muodostuu kodista ja vanhemmista, ikätovereista, työtovereista, omasta perheestä jne. Erittäin tärkeällä sijalla on lapsuusvaihe, jolloin kognitiivinen kehitys luo pohjaa sille, että luottamus omiin kykyihin lisääntyy. Minäkuvan kehittyminen jatkuu koko elämän ajan lapsuudessa luodulle kestävälle pohjalle. Käsitys omasta itsestä ohjaa monella tavalla suhtautumistamme ympäröivään maailmaan. Katsomme maailmaa minäkuvastamme peilautuvien ominaisuuksien, piirteiden jne. kautta. 18
Minäkuva ohjaa koko ihmisen sosiaalista toimintaa. Minä- ja maailmankuvien erilaisuus selittää ihmisten erilaiset ratkaisut samassa tilanteessa. Kielteinen kuva johtaa avoimeen ja rohkeaan asennoitumiseen elämää kohtaan. Tällainen henkilö ei epäröi ottaa vastaan haasteita ja uskaltaa asettaa itselleen tavoitteita. omista kyvyistä ja ominaisuuksista johtaa varaukselliseen suhtautumiseen elämään ja sen mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin. Tällainen henkilö välttää haasteita, koska päällimmäisenä on epäonnistumisen pelko. (Lähde: http://oppimateriaalit.internetix.fi/fi/ avoimet/1filosofiapsykologia/psykologia/elamanhallinta/ minakuva) Myönteinen käsitys itsestä ja luottamus omiin kykyihin Minäkuva Ohjauksen tueksi on kehitetty paljon erilaisia harjoitteita ja menetelmiä. Niiden käyttäminen ohjauksessa auttaa ohjattavaa paremmin jäsentämään ja selkiyttämään omaa minäkuvaa. LIITE MINÄKUVA -HARJOITE LIITE MINUN TARINANI LIITE 20 MINUA KUVAAVAA SANAA LIITE ADJEKTIIVILISTA LIITE SUHDEVERKOSTO LIITE VERKOSTOKARTTA LIITE OSAAMISEN KARTOITUS 19
6. tapaaminen Kuudennella tapaamiskerralla käydään läpi työnhakua ja siihen liittyviä asioita. Työelämä ja työmarkkinat muuttuvat jatkuvasti. Ennen luotiin elämänmittaista, vakaata uraa. Nykyään kuljetaan urapolulla, joka voi sisältää useita eripituisia työsuhteita ja myös alan vaihtoja. Työnhaku vaatii aikaa, energiaa ja suunnitelmallisuutta. Toisinaan on hyvä pysähtyä tutkailemaan omia tavoitteita ja tulevaisuudensuunnitelmia, vaikka tavoitteena olisi vain työllistyä mahdollisimman nopeasti. Ennen kuin ryhtyy työnhakuun, on tärkeää selvittää omat lähtökohdat, vahvuudet ja toiveet. On tärkeää tunnistaa osaamisensa ja katsella ympärille: millä aloilla on imua, mitkä työtehtävät vaikuttavat kiinnostavilta, millaisissa organisaatioissa voisi taitojaan hyödyntää ja myös oppia uutta? Työnhaku on oman osaamisen - tietojen, taitojen, persoonan - näkyväksi tekemistä ja kohdentamista. Myös Oma kiinnostus työnhaussa on ensiarvoisen tärkeää. Mitä juuri itse haluaa tehdä? asenteet ja tahto, innostus uuteen ja halu tehdä, kontaktit ja verkostot sekä merkitykselliset elämänkokemukset ovat osaamista. Työnhaku Ohjausta varten on laadittu työnhakupaketti, jonka avulla ohjaaja voi edetä järjestelmällisesti ohjattavan kanssa. Hyvä valmistautuminen ja ajan tasalla olevat työnhaun asiakirjat edistävät työnhakua merkittävästi. o Työnhaku LIITE TYÖNHAUN TAVAT LIITE TYÖNHAUN ASIAKIRJAT LIITE TYÖHAASTATTELU JA SIIHEN VALMISTAUTUMINEN LIITE AJATUKSIA TYÖN MAAILMASTA LIITE MITÄ HALUAT TYÖELÄMÄLTÄ? o TE-toimiston palvelut (www.mol.fi) o CV-netti (https://asiointi.mol.fi/cvhaku/) 20
7. tapaaminen Seitsemännellä tapaamiskerralla käydään läpi ohjattavan taloudellinen tilanne. Oman talouden hallinta vaatii suunnittelua. Tulojen ja menojen tulee pidemmällä tähtäimellä olla tasapainossa. Yksilöohjauksessa ohjattavan taloudellinen tilanne käydään kokonaisvaltaisesti läpi. Tapaamisessa kartoitetaan tulot ja menot ja apuna käytetään Tulot ja menot -seurantalomakkeita. Seuraavalla viidellä askeleella taloudellinen tilanne lähdetään ottamaan haltuun yksilöohjauksessa. Ohjauksen aikana voi ottaa yhteyttä oman kunnan velkaneuvojaan/talous- ja velkaneuvontatoimistoon! velat. Jos ulosottoon on mennyt jo joitakin velkoja, selvitetään velkojat ja velkojen summat, pääomat ja kertyneet korot. Pyydetään ulosottomieheltä selvitys, jos ohjattava on itse epävarma omasta tilanteestaan. Otetaan esille viimeisimmät maksukuitit tai -kehotukset ja kirjataan niistä velkojen määrä. Lasketaan mukaan pankki- ja rahoitusyhtiövelat viimeisestä laskusta. Haetaan viimeisin perintätoimiston maksukehotus. Lasketaan myös erääntyneiden laskujen määrä ja muut rästit. Seuraavaksi voidaan esittää seuraavia kysymyksiä: Kuinka paljon olet sopinut maksavasi kuukaudessa yhteensä? Onko summa suurempi kuin maksuvarasi, jonka juuri laskit? Pystyisitkö maksamaan velkasi, jos menosi olisivat normien mukaiset? Miten saat taloutesi hallintaan? Keinoja voi olla monenlaisia: tulojen lisääminen, menojen pienentäminen, omaisuuden myyminen, velkojen yhdistely, maksusuunnitelman 1. Istutaan alas ja aletaan laskea muuttaminen. Selvitetään tilanne: Lasketaan palkkakuitista, kuinka paljon nettopalkka on kuukaudessa. Jos ohjattava saa esimerkiksi asumistukea, lapsilisää tai muita tuloja, lisätään ne säännöllisiin tuloihin. Vähennetään tuloista asumiskulut ja muut menot, joista tärkeimmät ovat sairauskulut, työmatkakulut ja elatusapumaksut. Lasketaan kaikki tulot ja menot kuukautta kohti. Jäljelle jäävä summa on käytössä 1) elämiseen ja hankintoihin ja 2) velkojen maksuun. 3. Otetaan yhteys velkojiin ja tehdään maksusuunnitelma Otetaan yhteys velkojiin ja pidetään neuvotteluyhteyttä yllä. Tärkeää on, ettei ohjattava jää odottamaan maksukehotusten tulvaa, eikä heitä maksukehotuksia roskiin. Mahdollisuuksia velkojen maksuihin voi tulla monta ennen luottohäiriömerkintää. Velat ovat aina omia velkoja ja niistä on otettava vastuu. Velkojien edustajat ovat ammattilaisia eikä yhteydenottoja tarvitse 2. Kaikki velat esiin häpeillä. Ulosottomiehenkin kanssa voi neuvotella. Lasketaan seuraavaksi velkojen määrä ja kootaan kaikki Tämän jälkeen tulee laatia ehdotus velan maksamisesta. Siihen tarvitaan edellä esitettyjä laskelmia. Rahoituslaitos tarvitsee tietoja kokonaistilanteesta. Suunnitelma tehdään niin pitkäaikaisten luottojen kuin rästienkin maksamisesta ja tämä suunnitelma esitetään velkojille. Tässä kohtaa täytyy muistaa olla realistinen. Jos sopimusta ei pysty noudattamaan, velkoja ei helposti usko suunnitelmia seuraavalla kerralla. 21