L ARKISTOKAPPAL ~'l GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/3311/2002/2/10 yutasaari Mäkrä 23.05.2002 Olavi Kontoniemi Juha Mursu VIITASAAREN MÄKRÄN ALUEEN KULTAPOTENTIAALISELVITYS VUOSINA 1998-2000
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä 23.05.2002 'Tekijät Olavi Kontoniemi olavi.kontoniemi@gsf fi Juha Mursu juha:mursu@gsffi. Geologian tutkimuskeskus, PL 1237 70211 KUOPIO Raportin nimi Raportin laji M19 Toimeksiantaja VIITASAAREN MÄKRÄN ALUEEN KULTAPOTENTIAALISELVITYS VUOSINA 1998-2000. Tiivistelmä Tutkimusalue sijaitsee karttalehdellä 3311 1.1 Suovanlahden kylässä Mäkrälampien maastossa n: 16 km Viitasaaren keskustasta itään. Aluetta tutkittiin lohkare-etsinnällä, geofysikaalisilla maastomittauksilla, geologisella kartoituksella ja kairauksella. Koska aiheen kultapitoisuudet jäivät alhaisiksi ja koska kultakriittinen kivilajiyksikkö (dioriitti-tonaliitti) jäi kooltaan pieneksi, alueen kultapotentiaali on tämän tutkimuksen pohjalta vähäinen. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Viitasaari, Mäkrä, kulta, lohkare-etsintä, geologinen kartoitus, geofysikaaliset mittaukset, kairaus Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Suomi, Länsi-Suomen lääni, Viitasaaren kaupunki, Suovanlahden kylä Karttalehdet 3311 11 Muut tiedot Arkistosarjan nimi Arkistotunnus X1-raporttisarja - M19/3311/2002/2/10- Kokonaissivumäärä Kieli Hinta Julkisuus 6 suomi
GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND DOCUMENTATION PAGE Date 23.05.2002 Authors Olavi Kontoniemi Juha-Mursu olavi.kontoniemi@gsf.fi juha:mursu@gsf fi Geologian tutkimuskeskus, PL 1237 70211 KUOPIO Title of report Type of report M19 - Commissioned by VIITASAAREN MÄKRÄN ALUEEN. KULTAPOTENTIAALISELVITYS. VUOSINA 1998-2000 Abstract The-exploration area is located at Suovanlahti.village (map 3311 11) about 16 km east of the center of Viitasaari town. The study area was explored by boulder tracing, geophysical measurements, geological mapping. and diamond drilling. Gold content of the Au-critical rock unit'(diorite-tonalite) remained so low that no significant gold potential occurs within the study area. Keywords Viitasaari, Mäkrä, gold, boulder tracing, geological mapping, geophysical measurements, drilling diamond Geographical area Finland, Western Finland province, Viitasaari town, Suovanlahti village Map sheet '331111 Other information Report serial Archive code M19/3311/2002/2/10 Pages Language Price Confidentiality 6 Finnish
SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 1 SUORITETUT TUTKIMUKSET 1 Lohkare-etsintä ja geologinen kartoitus 1 Geofysikaaliset tutkimukset : 1 Kairaus 3 Kemialliset analyysit 3 TUTKIMUSTULOKSET 3 Alueen geologia 3 Alueen malmipotentiaalista 3 TUTKIMUSAINEISTON TALLENTAMINEN 4 VIITELUETTELO 5 LIITELUETTELO 5 LIITTYY 5
1 JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee karttalehdellä 3311 11 Suovanlahden kylässä Mäkrälampien maastossa n. 16 km Viitasaaren keskustasta itään (kuva 1). Alueellaon tehty aikaisemmin malmitutkimuksia liittyen kuparin ja kullan etsintään ensin vuosina 1957-58 (Laitakari, 1959) ja myöhemmin 1982-86 (Nikander, 1987). Ensimmäisen vaiheen tutkimuksissa etsittiin alueen emäksisistä karsiutuneista vulkaniiteista kuparia ja tällöin kairattiin 5 reikää, joista R9 :ssä granaattidiopsidikarressa oli' parhaimmillaan 0 :84 % o Cu (ti m). Alueen lohkareikossa oli runsaasti intermediäärisiä vulkaniittilohkareita, joissa oli jopa 10 ppm kultaa. 1980-luvun tutkimuksissa tutkittiin tarkemmin kultapitoisia lohkareita ja etsittiin niiden mahdollista lähtöaluetta paljastumakartoituksella, geofysikaalisilla mittauksilla, syvämoreeninäytteenotollaja montutuksella. Kultapitoisten lohkareiden isäntäkiveksi todettiin intermediäärinen vulkaniitti ja niistä tehdyissä analyyseissä oli parhaimmillaan n. 11 ppm kultaa. Kulta esiintyi vain arseenikiisujuonissa. Lohkareiden tarkka lähtöpaikka jäi selvittämättä. Tällä tutkimuksella oli tarkoitus vielä kerran selvittää kullan esiintymistä Mäkrän kivissä ja kairata lohkareiden mahdollinen lähtöalue. SUORITETUT TUTKIMUKSET Tutkimusalueella ja sen ympäristössä on tehty maastossa lohkare-etsintää, geologista kartoitusta, geofysikaalisia maastomittauksia ja kevyttä kairausta GTK :n POKA-kalustolla. Kerätyistä geologisista näyttpistä on tehty kemiallisia analyysejä. Lohkare-etsintä ja geologinen kartoitus Lohkare-etsintää tekivät kesällä 1998 pääasiassa työnjohtaja Reino Toivonen ja tutkimustyöntekijä Kari Savolainen- karttalehdillä 3313 02, 3311 11 - ja- 12. Lohkarehavaintoja tehtiin kaikkiaan 20 kpl. Seuraavan kesän alussa kesäapulaiset Aarne Perälä (AVP) ja Kimmo Kemppainen (KJK) kartoittivat Mäkrän alueen kallioperän detaljikartoituksena. Havaintoja tehtiin kaikkiaan 83 kpl. Lisäksi Kari Savolainen teki yhden esikartoitushavainnon Lahnasen alueelta (KAS-98-6). Geofysikaaliset tutkimukset ~1ingram- ia magneettiset mittaukset Tammikuussa1983 GTK teki Mäkrän tutkimusalueella slingram- ja magneettisia mittauksia n. 1.5 km2 alueella. Slingramina käytettiin korkeajaksoslingramia ffl- 14 khz) kelavälillä 60 m. Magneettinen mittaus tehtiin protonimagnetometrillä. Sekä slingram-, että magneettiset mittaukset oli tehty 50 m linjavälillä ja 20 M pistevälinä. Aineisto on käsitelty uudelleen ja mm. tasovirheitä on korjattu. Uudelleen käsitellystä aineistosta piirretty magneettinen totaali-intensiteetti kartta on liitteenä 3. IP-mittaukset Mäkrän tutkimusalueella tehtiin systemaattinen monitaso-ip-mittaus 2.25 km2 alueella kesä-elokuussa 1999. Mittauksen toteutti GTK Scintrex IPR-12 laitteistolla dipoli-dipoli järjestelmällä ja mittausparametreilla a =t 10 m sekä N = 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8 ja 9. Mittauksessa käytettiin lo metrin pisteväliä ja 100 metrin linjaväliä. Aineistosta piirretty näennäinen varautuvuus arvoilla N = 4 on liitteenä 4. Syys-marraskuussa 1999 mitattiin lisäksi joitakin profiileja myös Scintrex IPR- 1 0-laitteistolla mittausparametreina a = 20 m ja N = 3, pistevälinä mittauksessa käytettiin 20 m. Linjoitukset alueelle tehtiin käyttäen DGPS-paikannusta.
3 Kairaus Mäkrän alueelle kairattiin kesän 2000 alussa 4 POKA-reikää (yht. 245.10 m) GTK:n GM100 :lla kahteen 2 reiän profiiliin. Ensimmäinen profiili kairattiin 50-luvulla kairatun reiän R7 :n eteen ja toinen profiili suunnilleen samaan profiiliin R6 :n kanssa. Kemialliset analyysit Kerätyistä lohkare-, paijastuma- ja kairansydännäytteistä on tehty kaikkiaan 50 malmianalyysiä. Kairansydännäytteet on ositettu kivilajirajat ja malmityyppirajat huomioon ottaen yleensä -n 1 m:npätkiksi. Analyysipätkät on puolitettu timanttisahalla ja puolikkaat on murskattu, jaettu ja jauhettu automaattisella käsittelylinjalla mangaaniteräsvälineillä GTK :n Kuopion laboratoriossa. Kaikista näytteistä on analysoitu ns. ICP-monimetallianalyysiin kuuluvat komponentit sekä Au, Bi, Sb, Se ja Te. Liuotus on tehty kuningasvedellä 90 C :ssa ja analysointi ICP-tekniikalla (menetelmä 511P). Lohkare- ja paljastumanäytteistä - kullan - seuralaiset (Bi, Sb, Se, Te) määritettiin GAAS-tekniikalla (menetelmä 511U) samasta liuoksesta kuin 51 1P. Muuten kulta ja sen seuralaiset on määritetty menetelmillä 521U tai 522U, joissa kuningasvesiuutto tehdään huoneenlämmössä 5 g:n tai 20 g :n alkupunnituksesta, jonka jälkeen metallit kerasaostetaan elohopealla. Metallien määritys tehdään sitten GAAS-tekniikalla. TUTKIMUSTULOKSET Alueen geologia Pippingin (1966) tekemällä Viitasaaren 1 :100000 -karttalehdellä Mäkrän alueelle on merkitty graniitin ympäröimä kiillegneissisulkeuma, jossa liuskeisuus kaatuu 45 kulmalla lounaaseen tai etelään ja havaitut venymät painuvat 40 kulmalla kaakkoon. Myöhemmissä tutkimuksissa on ilmennyt, että graniittien ympäröimä - vanhempi gneissiyksikkö koostuu pääasiassa korkean asteen kiillegneisseistä, granodioriittigneissistä, dioriitti-tonaliitista ja vaihtelevasti karsiutuneesta intermediäärisestä vulkaniitista tai amfiboliitista (ks. liite 1). Kivilajiyksiköt esiintyvät ruhjeisina lounaaseen loivasti kaatuvina levymäisinä kappaleina. Metamorfoosiasteen ja kivien ulkoasun tiukka vaihtelu "levyjen" välillä viittaa yksiköiden alloktoniseen luonteeseen : Kiillegneissi vaihtelee asultaan raitaisesta granaatti-kordieriittigneissistä suonigneissin kautta migmatiittiin. Dioriitti-tonaliittiyksikkö on useimmiten voimakkaasti hiertynyttä ja graniittijuonien leikkaamaa. Amfiboliitti-karsiyksikkö sisältää raitaista intermediääristä tai emäksistä vulkaniittia ja siinä on runsaasti granaattidiopsidikartta. Alueen malmipotentiaalista Tarkastelemalla lohkareaineistoa ja analyysituloksia voidaan todeta, että kultaa on vain yhteydessä ja korkeimmat pitoisuudet ovat hiertyneissä tonaliiteissa (ks. taulukko 1). arseenikiisun Taulukko 1. Mäkrän kultapitoiset lohkareet. Table 1. Gold bearin boulders o the Mäkräi area. Tunnus kivilaji Au (ppb) As (%) RT-98-L 1- KIILGN + KVARJ 1670 1.84 RT-98-1, 2. IVULK 3470 13.50 RT-98-L3 IVULK 890 1.93 RT-98-L13 HRT TON 5370 10.20 RT-98-L14 HRT TON 4790 1A9 RT-98-L15 IVULK + ASKI-JUONI 4350 16.40 RT-98-L 17 IVULK 1180 4.30 RT-98-L18 HRT TON 1680 1.74
Lohkare- ja kalliohavaintojen perusteella kairaus kohdistettiin alueelle, missä oletettavasti saavutettaisiin dioriitti-tonaliittiyksikkö (ks. liite 1). Kairausten perusteella geologiseen karttaan piirretty tonaliittiyksikkökin jakautuu kahteen kapeaan (paksuus n. 10-20 m) kiillegneissin ja intermediäärisen vulkaniitin jakamaan osaan. Kaakkoispää yksiköstä on emäksisin (dioriitti). Dioriitti-tonaliittiyksiköt ja niiden välille jäävä pintakiviyksikkö on vaihtelevasti-hiertynyttä ja mineralisoitunutta. Yleisesti hiertyneessä kivessä on heikko rautakiisupirote (etupäässä rikkikiisua), mutta satunnaisesti myös arseenikiisurakoja. Kultapitoisuudet jäivät alhaisiksi (max. 0.1-0.2 ppm) metrin pätkissä analysoituna; mutta arseenikiisujuonia oli -enitenr 368 :nja 369 :n alussa. Kiisujuonet olivat selvästi vaatimattomampia kuin lohkareissa tavatut. Malmikriittisen dioriitti-tonaliittiyksikön pienuuden ja malmimineraalien esiintymistavan perusteella alueen malmipotentiaali on varsin heikko. (ASKI juonet) TUTKIMUSAINEISTON TALLENTAMINEN I(airansydämet on varastoitu GTK :n Lopen arkistoon ja raportit sekä "Liittyy"-aineiston kartat, kairausprofiilikuvat ja kairausraportit Espoon arkistoon. Liittyy-aineiston analyysidata ja havaintoaineisto on tallennettu Oracle-tietokantaan, josta sitä voidaan muokata käyttäjän tarvitsemaan muotoon. Olavi Kontoniemi geologi Ju a Mursu geofyysikko
5 VIITELUETTELO REFERENCES Laitakari, A.J. 1959. Selostus Viitasaarella v. 1958 loppuun mennessä suoritetuista malmitutkimuksista. Julkaisematon arkistoraportti. Geologian tutkimuskeskus. M17/Vs-59/1. Nikander, J. 1987. Malmitutkimukset Viitasaaren kunnassa valtausalueella Iso-Mäkrälampi 1 (kaiv.rek.- N:o 3385/1) ja Suovanlahti 1 - (kaiv.rek.n:o 3890/1). Julkaisematon arkistoraportti. Geologian tutkimuskeskus. M06/3311/-87/1/10.. Pipping, F. 1966. Suomen geologinen kartta, kallioperäkartta, lehti 3311 - Viitasaari. Geologinen tutkimuslaitos LIITELUETTELO APPENDICES 1. Mäkrän alueen geologinen kartta. 1. Geological map of the Mäkrä area. 2. Luettelo kairanrei'istä. 2. List of drill holes in the study area. 3. Mäkrän alueen magneettinen kartta. 3. Magnetic map of the Mäkrä area. 4. Mäkrän alueen IP- kartta. 4. IP-map of the Mäkrä area. LIITTYY I,IST OF RELATED MATERIAL 1. Geofysikaaliset kartat Linjoitus : Q06/3311 11 1 :20000 Magneettinen mittaus : Q22.21/3311 11/02/1 1 :10000 Q22.21/3311 11/02/2 1 :4000 IP-mittaus : Q28.41/3311 11/02/1 1 :10000 Q28.41/3311 11/02/2 1 :4000 Q28.42/3311 11/02/1 1 :10000 Q28.42/3311 11/02/2 1 :4000 Slingram-mittaus : Q24.11/3311 11/02/1 1 :10000 Q24.11/3311 11/02/2 1 :4000 2. Kairausraportit (tunnuksen yhteinen alkuosa M52.5/3311/00/ ) 8367, 368, 369, 370 3. Kemialliset analyysit : - lohkareet : Tilaus 52986 (N98309643 652), 52989 (N98311709, N98311711 719) - paljastumat Tilaus 52989 (N98311724)
- kairansydamet Tilaus 52629 (LO1303236 264) 4. Havaintolömakkeet : - lohkarehavainnot OMK-98-L1, RT-98-L1 L5, L12 L20, KAS-98-Ll L5 - paljastumahavainnot KAS-98-6, AVP-99-1 40, KJK-99-1 43