Suunnitelmallisuus suojelee lasta valvontaohjelma lastensuojelupalvelujen tukena Kunnalliset lastensuojelupalvelut, valtakunnallinen valvontaohjelma 2013-2014 1
Valvontaohjelman perusta Lastensuojelulain tarkoituksena on: turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Kuntien tehtävänä on vastata alueensa lastensuojelupalvelujen tarpeeseen riittävällä ja laadukkaalla tavalla. Kunta vastaa itse järjestämiensä ja tuottamiensa lastensuojelupalvelujen laillisuudesta. Valvontaviranomaiset ohjaavat ennakoivasti sekä valvovat jälkikäteen lastensuojelupalvelujen osia ja kokonaisuutta. 2
Valvontaohjelman tarkoitus Lasten ja nuorten heikot mahdollisuudet valvoa itse omien oikeuksiensa toteutumista on yksi lastensuojelupalvelujen suurimmista riskeistä. Valviran ja aluehallintovirastojen yhdessä valmisteleman kunnallisten lastensuojelupalvelujen valtakunnallisen valvontaohjelman tarkoituksena on: tukea suunnitelmaperusteista ja yhdenmukaista valvontaa ja ohjausta (informaatio-ohjaus, reaktiivinen valvonta) vahvistaa lapsen edun sekä lapsen ja perheiden osallisuuden ja perusoikeuksien toteutumista lastensuojelutyössä 3
Valvontaohjelman sisältö Ehkäisevän lastensuojelun ja lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun: järjestäminen edellytykset, menettelytavat Ajantasaista tietoa niistä vaatimuksista, joita toiminnassa pitää noudattaa: palveluista vastuussa oleville palvelujen käyttäjille 4
5
Valvontaohjelman toimeenpano Valvontaohjelman toimeenpanoon kuuluvat: Lastensuojelulain mukaisten määräaikojen noudattamisen valvonta Lastensuojelun ammatillisen henkilöstön määrän ja kelpoisuuden valvonta Samanaikaisesti eri puolella maata toteutettavan valvontaintervention valmistelu, jonka osana myös kehitetään valvonnan käytäntöjä ja puuttumiskriteerejä. 7
Lapsen oikeudet, lastensuojelulaki ja lapsen etu Vanhemmilla tai huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta ja kehityksestä ja heidän pitää turvata lapselle tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi. Lapsen edun on määrättävä heidän toimintaansa. Sama koskee julkista valtaa jonka kaikessa toiminnoissa, jotka koskettavat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Kunnat ja valtio ovat velvollisia huolehtimaan siitä, että vanhemmat/huoltajat voivat toteuttaa huoltajille kuuluvia oikeuksiaan. Tähän sisältyy myös periaate, että julkinen valta voi puuttua perheen autonomiaan vain poikkeustapauksissa, silloin kun lapsen oikeuksia ei voida muuten turvata. Julkisen vallan on turvattava erityisen haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien asema ja oikeudet. 9
Lapsen oikeudet, lastensuojelulaki ja lapsen etu Lapsen näkemykset on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti. Tämän toteuttamiseksi lapselle on erityisesti annettava mahdollisuus tulla kuulluksi häntä koskevissa oikeudellisissa ja hallinnollisissa toimissa joko itse tai edustajan tai asianomaisen toimielimen välityksellä kansallisen lainsäädännön menettelytapojen mukaisesti. Lastensuojelussa on tuettava lapsen tietoisuutta siitä, että hänellä on samat lapsen oikeudet kuin muillakin lapsilla. 10
Lapsen etu lastensuojelun tärkein periaate (1/2) Tulkittaessa lapsen etua lastensuojelun eri tilanteissa on syytä ottaa erityisesti huomioon miten eri toimenpidevaihtoehdot ja ratkaisut turvaavat lapselle: tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin sekä läheiset ja jatkuvat ihmissuhteet; mahdollisuuden saada ymmärtämystä ja hellyyttä sekä iän ja kehitystason mukaisen valvonnan ja huolenpidon; taipumuksia ja toivomuksia vastaavan koulutuksen; turvallisen kasvuympäristön ja ruumiillisen sekä henkisen koskemattomuuden; itsenäistymisen ja kasvamisen vastuullisuuteen; mahdollisuuden osallistumiseen ja vaikuttamiseen omissa asioissaan; kielellisen, kulttuurisen ja uskonnollisen taustan huomioimisen. (LSL 4 ) 12
Lapsen etu lastensuojelun tärkein periaate (2/2) Lapsen etua ei voida yleisesti ja tyhjentävästi määritellä. Lapsen edun arviointi lastensuojelun prosesseissa on yksilökohtaista kokonaisarviointia, jossa kaikilla edellä mainituilla arviointikriteereillä pitää olla merkitystä. Lastensuojelun päätöksenteossa on aina kysymys erilaisten lapsen elämään vaikuttavien olosuhteiden arvioinnista ja niiden välisten syy- ja seuraussuhteiden punninnasta. Lapsen etu ratkaistaan tapauskohtaisesti, mutta kullakin hallinnonalalla kunkin lapsiin liittyvän kysymyksen yhteydessä on suositeltavaa pohtia sitä, millä tekijöillä voidaan lapsen parhaan toteutuminen turvata mahdollisimman hyvin. Tällöin kysymys on lapsivaikutusten arvioinnista joka on välttämätöntä lapsen edun huomioon ottamiseksi yleisemmällä tasolla. 13
Lastensuojelun valvonta Kunta vastaa itse järjestämiensä ja tuottamiensa lastensuojelupalvelujen laillisuudesta. Kunnassa lastensuojelua ja toiminnan lainmukaisuutta valvoo sosiaalihuollosta vastaava toimielin. Lisäksi kunnan on seurattava ja valvottava sekä kunnan omaa että alueellaan sijaitsevaa ja muualta ostettua yksityistä sijaishuollon palvelutuotantoa. Valvontaa toteutettaessa sijoituskunnan ja aluehallintoviraston on toimittava yhteistyössä sijoittajakunnan kanssa. (LSL 79 ) Järjestämisvastuussa oleva kunta vastaa aina myös niistä järjestämisvastuunsa piiriin kuuluvista palveluista, jotka se on ulkoistanut, hankkinut ostopalveluina tai palvelusetelillä. 14
Miten lastensuojelupalveluja valvotaan kunnassanne? Kunnan toteuttamassa lastensuojelun valvonnassa on keskeisintä, että: toiminnan lainmukaisuutta, palvelujen saatavuutta ja laatua seurataan riittävällä tavalla. Mahdollisiin puutteisiin on tartuttava viiveettä. 15
Muistutukset Toimintayksiköiden on analysoitava säännöllisesti muistutuksia ja yhteydenottoja ja hyödynnettävä saatua tietoja palvelujensa laadun kehittämisessä. Toimintayksikön johtajan vastuulla on, että muistutukset käsitellään huolellisesti, objektiivisesti ja asianmukaisesti. Lastensuojelun asiakkaalla on sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain mukaan oikeus tehdä saamastaan kohtelusta muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle (23 ). Kuntien on nimettävä ne henkilöt, joille muistutus osoitetaan. Lainsäätäjän tarkoitus on ollut, että muistutukset ohjautuvat käsiteltäväksi sellaisille viranhaltioille tai vastuuhenkilöille, joilla on mahdollisuus toimivaltansa nojalla vaikuttaa tilanteen muuttamiseksi, mikäli muistutus antaa siihen aihetta. Valvira on antanut ohjeen koskien muistutusmenettelyn käyttöä sosiaalipalveluissa (ohje 8/2010). 18
Valvonta kohdistuu: Vaadittava taso: Muistutukset Kunnassa on toimintamalli muistutusten käsittelemiseksi Lastensuojelua koskevista muistutuksista kerätään ja analysoidaan säännöllisesti tietoa toiminnan parantamiseksi 19
Aluehallintovirastot ja Valvira Alueellisina sosiaalihuollon lupa- ja valvontaviranomaisina toimivat kuusi aluehallintovirastoa (AVIt). Valvira ohjaa sosiaali- ja terveysministeriön alaisena aluehallintovirastojen toimintaan niiden toimintaperiaatteiden, menettelytapojen ja ratkaisukäytäntöjen yhdenmukaistamiseksi sosiaalihuollon ohjauksessa ja valvonnassa. Valvira ohjaa ja valvoo sosiaalihuoltoa erityisesti silloin, kun kysymyksessä ovat periaatteellisesti tärkeät tai laajakantoiset asiat, usean aluehallintoviraston toimialuetta tai koko maata koskevat asiat tai asiat, joita aluehallintovirasto on esteellinen käsittelemään (SHL 3 ). Ensisijaisia aluehallintovirastojen ja Valviran valvonnan muotoja ovat ohjaus, neuvonta ja seuranta joiden avulla voidaan usein välttää valvontaviranomaisen tarve puuttua toimintaan muun valvonnan tai velvoitteiden keinoin. 20
Ehkäisevä lastensuojelu koskee kaikkia Kunnan on järjestettävä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ehkäisevää lastensuojelua. Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevän lastensuojelun järjestäminen koskee kaikkia kunnan viranomaisia eikä se edellytä lastensuojelun asiakkuutta. Kuntien on huolehdittava siitä, että terveyden- tai sairaanhoidollinen tarve ei saa johtaa lastensuojelun asiakkuuteen silloin, kun lapsi tai nuori ei oman käyttäytymisensä tai huoltajien huolenpitokyvyn puutteiden vuoksi tarvitse lastensuojelutoimenpiteitä. Terveydenhuollon viranomaisten on varattava riittävät resurssit lasten- ja nuorisopsykiatriaan, jotta vältytään epätarkoituksenmukaisilta lastensuojelun sijaishuollon ratkaisuilta. 21
Yhteistyö lasten ja perheiden asioissa Konsultaatioapu: nimettävä asiantuntija-apua peruspalveluille antavat lastensuojelun asiantuntijat konsultoinnin muodot on sovittava ja niiden pitää vastata laadultaan sekä määrältään peruspalvelujen henkilöstön tarpeita ja olla kaikkien osapuolten tiedossa. Lasten huomioiminen aikuisten palveluissa: Lapselle on turvattava riittävä hoito ja tuki tilanteissa, joissa lapsen vanhempi, huoltaja tai muu lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaava henkilö saa päihdehuolto- tai mielenterveyspalveluja tai muita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja Lastensuojelun ja aikuisille suunnattujen palvelujen yhteistyön käytännöt, vastuut ja perheiden tukemisessa käytettävät menetelmät tulee sopia ja niiden on oltava kaikkien osapuolten tiedossa. 22
Erityisperhepalvelujen kokonaisuus Miten kunnassanne on järjestetty ao. erityisperhepalvelut, niiden resursointi ja yhteistyö/liittymäpinta lastensuojelun kanssa? Perheasioiden sovittelu Lastenvalvojat Huolto- ja tapaamisoikeusselvitykset Valvotut tapaamiset Adoptioneuvonta ja adoption jälkeinen tuki 23
Valvonta kohdistuu: Tieto lasten ja nuorten kasvuoloista, sosiaalisista ongelmista ja palvelutarpeesta Ohjaus tuen ja erityisen tuen piiriin peruspalveluissa Viranomaisten yhteistyö Adoptioneuvonta Vaadittava taso: Ajantasainen ja monipuolinen, myös lasten ja nuorten näkemys on huomioitu Toimintamalli palveluihin ohjaamisessa Alle 3 viikon odotusaika tuen tarpeen arviointiin Lastensuojelun konsultaatioapu muulle sosiaali-, terveys- ja opetustoimen henkilöstölle Toimintamalli lastensuojelun ja aikuisten palvelujen yhteistyöstä (ml. lasten tilanteen huomioiminen aikuisten palveluissa) Toimintamalli adoptioneuvonnan ja adoption vahvistamisen jälkeisen tuen antamisessa Kelpoisuuslain 3 :n mukainen sosiaalityöntekijän kelpoisuus ja perehtyneisyys adoptioasioihin 24
Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun järjestäminen Kunnissa on varmistettava, että toimintarakenteet tukevat lainsäädännön toteuttamista. Lapsen suotuisan kehityksen ja hyvinvoinnin edistämisen toteutumiseksi lastensuojelulle on luotava riittävät mahdollisuudet toteuttaa lastensuojelua niin, ettei toimenpiteillä aiheuteta vahinkoa lapsen suotuisalle kehitykselle ja että mahdollisuus jatkotyöskentelyyn perheen kanssa säilytetään. (HE 252/2006 s. 117) Kunta ei voi vedota resurssien puutteeseen, jos kuntalaisten perusoikeuksia turvaavien työtehtävien suorittaminen viivästyy kunnassa lainvastaisesti (EOA 30.3.2007, Dnro 38/2/05). 25
Ostopalvelut Lastensuojelussa tehtävät päätökset ja muut ratkaisut, jotka vaikuttavat annettavan hoidon ja tuen määrään ja laatuun kuuluvat toimielimen siis loppukädessä lapsen asioista vastaavan tai muuten lainsäädännössä määritellyn viranhaltijan vastuulle. (Räty 2010, 139) Virkavastuulla suoritettavat lastensuojelun tehtävät, joita ei voi hankkia yksityisinä ostopalveluina ovat: lastensuojeluilmoitusten vastaanottaminen ja arviointi lastensuojelutarpeen selvitys asiakassuunnitelmien laatiminen lastensuojelun päätöksenteko lastensuojelun valvonta 26
Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Sisällettävä tiedot: lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta; lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista; lastensuojelun tarpeesta kunnassa; lastensuojeluun varattavista voimavaroista; lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä; yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä; sekä suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta 27
Valvonta kohdistuu: Vaadittava taso: Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Valtuuston hyväksymä ja päivittämä vähintään 4 vuoden välein Huomioitu kunnan talousarviossa Valmisteltu laajassa yhteistyössä Sisältää tarvittavat tiedot (ks. edellä), myös seurannasta Linkittyy nuoriso- ja/tai lapsipoliittiseen ja muuhun kunnan ohjelmatyöhön ja terveydenhuoltolain mukaiseen hyvinvointikertomukseen 28
Velvoite lapsen osallisuudesta Lapsen osallisuuteen lastensuojeluasiassa liittyvät mm.: mahdollisuus ilmaista näkemyksensä ja toivomuksensa sekä saada siihen tukea ja apua mahdollisuus vaikuttaa lastensuojeluprosessiin mahdollisuus saada tietoa tietyissä tilanteissa mahdollisuus itsenäisiin päätöksiin. (LSL 5, 20, EOA 10.9.2009, Dnro 543/4/08) Lapsen osallisuuden varmistamiseksi lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä tai muulla lastensuojelun työntekijällä on velvollisuus tavata lapsi henkilökohtaisesti riittävän usein eri lastensuojelutoimenpiteiden yhteydessä. Lapsen tapaaminen riittävän usein tarkoittaa sitä, että lapsen tai nuoren ja työntekijän välille syntyy aidosti mahdollisuus tuttuun ja luottamukselliseen vuorovaikutussuhteeseen. 29
Valvonta kohdistuu: Vaadittava taso: Lapsen osallisuus ja mielipiteen selvittäminen Asiakasasiakirjoissa kirjaukset lapsen tapaamisista sekä mielipiteen selvittämisen tavasta ja sen pääasiallisesta sisällöstä Työntekijöillä on tieto käytettävissä olevista menetelmistä lapsen mielipiteen selvittämiseksi ja niitä käytetään 30
Lastensuojelun edunvalvoja Aina kun on syytä epäillä, että huoltaja on esteellinen käyttämään lapsen puhevaltaa, lastensuojelussa on arvioitava tarvetta hakea lapselle edunvalvoja. Edunvalvojan määrääminen voi tulla kyseeseen esim. tilanteissa: joissa on objektiivisesti arvioiden aihetta olettaa, että huoltaja joutuu lojaliteettiristiriitaan eikä sen vuoksi voi puolueettomasti valvoa lapsen etua. joissa huoltaja ei terveydentilansa vuoksi kykene valvomaan lapsen etua tai ilmeisen puolueettomuuden vaarantuessa tilanteessa, jossa huoltajan tai hänelle läheisen ihmisen epäillään pahoinpidelleen tai käyttäneen lasta seksuaalisesti hyväkseen. 31
Valvonta kohdistuu: Vaadittava taso: Edunvalvojan määrääminen Kunnassa on toimintamalli edunvalvonnan tarpeen arviointiin Kunnassa on asiantuntijalista edunvalvojana käytettävissä olevista henkilöistä 32
Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä Jokaisella lastensuojelun asiakkaana olevalla lapsella pitää olla hänen asioistaan vastaava sosiaalityöntekijä (LSL 13 ). Tämä koskee myös lastensuojelutarpeen selvittämisen vaihetta. Lapsella on lastensuojelussa oikeus hänen asioistaan vastaavaan sosiaalityöntekijään joka: on perillä lapsen asioista ja hoitaa niitä tapaa lasta henkilökohtaisesti ja kahden kesken riittävän usein vastaa lapsen asiakassuunnitelman laatimisesta ja päivittämisestä keskustelee lapsen kanssa häntä koskevista asioista ja perustelee päätökset 38
Lastensuojelutarpeen selvitys Lastensuojelutarpeen selvitys on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä, mutta viimeistään kolmen kuukauden kuluessa lastensuojeluasian vireille tulosta (LSL 27 ). Hallituksen esityksessä on todettu, että selvityksen tekeminen voi kestää maksimiajan kolme kuukautta ainoastaan poikkeuksellisesti esimerkiksi tilanteissa, joissa odotetaan lääkärin tai psykologin lausuntoa tai meneillään olevan poliisitutkimuksen valmistumista (HE 252/2006 vp, 144). Laadukas lastensuojelutarpeen selvitys on lapsen oikeus. Mitä huolellisemmin lapsen tilanne kartoitetaan, sitä vaikuttavammin vastataan lapsen suojelun ja perheen tuen tarpeisiin. 39
Asiakassuunnitelma (1/3) Lastensuojelun järjestämisen on aina perustuttava asiakkaalle laadittuun suunnitelmaan. Lastensuojelun asiakassuunnitelmassa arvioidaan kokonaisvaltaisesti lapsen ja hänen perheensä tilanne sekä turvataan pitkäjänteinen tuki ja selvitetään lapsen etu ja arvioidaan eri toimenpiteiden todennäköiset vaikutukset lapsen kehitykseen ja kasvuun Asiakassuunnitelmasta ei tehdä hallintopäätöstä. Palveluista ja tukitoimista tehdään erikseen valituskelpoiset päätökset (AsiakasL 6 ). Huostaan otetun lapsen vanhemmille on laadittava vanhemmuuden tukemiseksi erillinen asiakassuunnitelma Vastuu lastensuojelun asiakassuunnitelman laatimisesta on aina lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä. 44
Asiakassuunnitelma (2/3) Asiakassuunnitelma on laadittava ja tarkistettava aina yhteistyössä lapsen ja huoltajan kanssa ellei sille ole ilmeistä estettä. Asiakassuunnitelman laatiminen ja tarkistaminen on tarvittaessa tehtävä muun lapsen laillisen edustajan, vanhemman, muun lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavan taikka lapselle läheisen henkilön sekä lapsen huoltoon keskeisesti osallistuvan henkilön kanssa. (LSL 30 ) Mukaan voidaan kutsua myös lapsen kasvun ja kehityksen asiantuntijoita sekä viranomais- ja yhteistyötahoja. Osallistujille voidaan luovuttaa lapsen tuen tarpeen selvittämiseksi ja huolenpidon järjestämiseksi välttämättömiä tietoja sosiaalihuollon asiakaslain ja julkisuuslain säännösten mukaisesti. Hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti lapsen ja huoltajan pitää saada asiakassuunnitelmasta oma kopionsa ilman aiheetonta viivytystä, ellei se ole vastoin lapsen etua. Lapsen hoidosta vastaavan tahon on saatava tietoonsa lapsen hoidon ja kasvatuksen kannalta olennaiset asiat. Muita tietoja, kuten lapsen vanhempia/huoltajia koskevia yksityisasioita ei saa antaa tiedoksi esim. sijaishuollon yksikölle. 45
Asiakassuunnitelmaan kirjattava: (3/3) ne olosuhteet ja asiat, joihin pyritään vaikuttamaan lapsen ja hänen perheensä tuen tarve ja heidän toiveensa palvelut ja muut tukitoimet, joilla tuen tarpeeseen ja asiakkaiden toiveisiin pyritään vastaamaan (huom! + sostt. välttämättömiksi arvioimat) arvioitu aika, jonka kuluessa tavoitteet pyritään toteuttamaan lapsen ja hänen huoltajiensa sekä sosiaalityöntekijän rooli ja vastuu tavoitteiden toteutumisessa ja niiden saavuttamisessa asianomaisten eriävät näkemykset tuen tarpeesta ja palvelujen ja muiden tukitoimien järjestämisestä taho joka vastaa lapsen ja vanhempien asiakassuunnitelmien ja/tai hoito- ja kasvatussuunnitelmien yhteen sovittamisesta + suunnitelma lapsen henkilökohtaisesta tapaamisesta? Huostaan otetun tai jälkihuollossa olevan lapsen tai nuoren asiakassuunnitelmaan kirjataan lisäyksiä (ks. s.36) 46
Lastensuojelun avohuolto Perustuu asiakkaan ja ennen kaikkea lapsen tarpeisiin ja kokemuksiin sekä siihen, että asiakas on mahdollisimman paljon mukana työn tavoitteiden määrittelyssä ja niiden arvioinnissa Lapsilähtöistä, suunnitelmallista, tavoitteellista sekä asiakkaiden tarpeiden mukaan resursoitua Muodostaa asiakkaille ja työntekijöille selkeän käsityksen siitä, miten tuen vaihtoehtoja arvioidaan ja millä perusteilla niistä valitaan sopivin sekä miten vanhemmille järjestetty tuki auttaa lapsen tilannetta Perheen riittämätön toimeentulo tai puutteelliset asumisolosuhteet on korjattava ensisijaisesti ennen muihin lastensuojelutoimenpiteisiin ryhtymistä, eivätkä ne siis voi koskaan muodostaa yksin huostaanottoon johtavaa perustetta. Asuntoon liittyvät puutteet eivät myöskään saa merkitä sitä, että lapsi ja vanhempi tästä syystä joutuisivat asumaan erillään. 49
Lastensuojelun avohuolto Kunnan on järjestettävä lastensuojelun asiakkaille ne sosiaalihuollon palvelut, jotka lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä on asiakassuunnitelmassa arvioinut välttämättömiksi lapsen tai nuoren terveyden tai kehityksen kannalta. Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on kannustettava lasta ja perhettä kertomaan oman käsityksensä tuen tarpeesta ja tarvittavista tukimuodoista. Palveluntarvetta arvioitaessa on huomioitava nimenomaan lapsen ja perheen tuen tarpeet, eikä palveluntarvetta saa rajata kunnan aiemmin käyttämään palveluvalikoimaan. Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tukitoimien keinoista on valittava se, joka parhaiten edesauttaa lapsen ja perheiden ongelmien ratkaisua ja puuttuu vähiten autonomiaan ja yksityisyyteen. (HE 137/2010 vp. s. 12) 50
Kiireellinen sijoitus Jos lapsi on lastensuojelulain 40 :ssä mainituista syistä välittömässä vaarassa tai muutoin kiireellisen sijoituksen tarpeessa voidaan hänet sijoittaa kiireellisesti perhehoitoon tai laitoshuoltoon taikka järjestää muulla tavoin hänen tarvitsemansa hoito ja huolto. Kiireellisessä sijoituksessa on aina kyse poikkeuksellisesta tilanteesta ja vahvasta puuttumisesta itsemääräämisoikeuteen. Kiireellistä sijoitusta ei saa käyttää palvelujärjestelmästä johtuvista syistä eikä se ole huostaanoton valmistelun väline. 56
Sijaishuollon järjestäminen Sijaishuollon laadun mittareita ovat hoitopaikan pysyvyys ja sijainti kohtuullisella etäisyydellä kotipaikasta lapsen ja perheen kuuleminen sijaishuoltopaikkaa valittaessa perheen välisestä yhteydenpidosta huolehtiminen perhehoidon järjestäminen kaikille sitä tarvitseville lapsen tarpeenmukaisten palvelujen saaminen riittävä ja asianmukainen sijaishuollon valvonta Ks. lisää: Lastensuojelun ympärivuorokautinen hoito ja kasvatus, valtakunnallinen valvontaohjelma 2012-2014 59
Sijaishuoltopaikan muuttaminen Lapsen olosuhteet voivat muuttua sijoituksen aikana niin, että aikaisemmin lapsen tarpeita vastaava sijoituspaikka ei olekaan hänelle enää sopiva ja hänen tarpeitaan vastaava. Lapsen toistuvat sijoitukset eri paikkoihin voivat vahingoittaa vakavasti hänen kehitystään sekä luoda juurettomuutta ja turvattomuutta. Lapsen siirtäminen sijoituspaikasta toiseen esim. taloudellisista syistä on kiellettyä, sillä sijaishuollon muutoksen pitää aina perustua lapsen etuun. Lapsen sijaishuoltopaikan valintaan pitää kiinnittää erityistä huomiota niin, että lapsi sijoitetaan hänen tarpeitaan vastaavaan sijoituspaikkaan ja että hänen yksilölliset tarpeensa otetaan huomioon. 60
Jälkihuolto Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on järjestettävä lapselle tai nuorelle jälkihuolto sekä sijaishuollon päättymisen jälkeen että avohuollon tukitoimena tapahtuneen sijoituksen päättymisen jälkeen, mikäli lapsi on ollut yksin sijoitettuna ja sijoitus on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään puoli vuotta. Velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy viimeistään, kun nuori täyttää 21 vuotta. Jälkihuoltoa on järjestettävä kaiken ikäisille lapsille ja nuorille asiakassuunnitelma huomioiden. Kunnan on järjestettävä jälkihuolto tukemalla lasta tai nuorta sekä hänen vanhempiaan ja huoltajiaan sekä henkilöä, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi tai nuori on. (LSL 76) Jälkihuollon tukitoimenpiteiden arvioinnin yhtenäisestä laadusta on huolehdittava täydennyskoulutuksella, yhtenäisillä asiakirjakäytännöillä ja toimintaohjeilla. 61
Lastensuojelun rekisterit ja kirjaaminen 1) Lastensuojelun asiakasrekisteri 2) Rekisteri lastensuojeluilmoituksista (lastensuojeluasian vireille tuloista) 3) Rekisteri kunnan alueelle toisen kunnan toimesta ja yksityisesti sijoitetuista lapsista Rekisterejä on käytettävä niiden tarkoitusten mukaisesti lastensuojelun tarpeen seuraamiseksi, palvelujen ja tukitoimien järjestämiseksi sekä valvonnassa. Lastensuojelun asiakastyössä tietojen kirjaamisen tulee olla ajantasaista ja riittävää. Kirjaaminen pitää tehdä viipymättä, mutta viimeistään kahden viikon sisällä tapaamisesta, neuvotteluista tai muusta yhteydenotosta. Kirjaamisen laatu voidaan varmistaa myös työyhteisön yhteisillä dokumentointiohjeilla ja toimintatavoilla. Työnantajan on huolehdittava, että työntekijöillä on riittävästi aikaa lastensuojelutyön dokumentoimiseen. 66
Valvonta kohdistuu: Vaadittava taso: Lastensuojelulain mukaisiin rekistereihin perustuva palvelutarpeen selvittäminen Rekistereistä ilmenevän palvelutarpeen selvittämiselle on selkeä käytäntö (esim. vastuuhenkilö) Lastensuojelun asiakasrekisteri Rekisteri lastensuojeluilmoituksista Rekisteri kunnan alueelle toisen kunnan toimesta tai yksityisesti sijoitetuista lapsista Kirjaaminen Rekisterit ovat ajantasaisia ja niistä on asianmukaiset rekisteriselosteet (henkilötietolaki 9, 10 ) Kirjaaminen on ohjeistettu ja siihen on resursoitu työaikaa Kirjaaminen tapahtuu viimeistään kahden viikon sisällä kirjattavasta tapahtumasta 67
Lastensuojelun henkilöstö Sosiaalityöntekijät vastaavat lastensuojeluprosessista ja heidän tehtäviinsä sisältyy paljon julkisen vallan käyttöä jolla voidaan merkittävästikin puuttua yksilön oikeuksiin ja etuuksiin. Lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle on nimettävä hänen asioistaan vastaava sosiaalityöntekijä, jolla tulee olla sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain 3 :n mukainen sosiaalityöntekijän ammatillinen kelpoisuus. (LSL 13 ). Lakiin on otettu säännös, joka mahdollistaa tilapäisen poikkeamisen kelpoisuusvaatimuksista: Jos sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön tehtävään ei saada henkilöä, jolla on säädetty kelpoisuus, tehtävään voidaan ottaa enintään vuodeksi henkilö, jolla suoritettujen opintojen on riittävät edellytykset tehtävän hoitamiseen (Kelpoisuuslaki (272/2005) 12 ). Sosiaalityöntekijän tehtävää tilapäisesti hoitavan henkilön pitäisi valvontaviranomaisen näkemyksen mukaan olla suorittanut vähintään sosiaalityön aineopinnot sekä ohjatun käytännön harjoittelujakson. Sosiaalialan käytännön harjoittelujaksojaan suorittavia opiskelijoita ei saa käyttää korvaamaan varsinaisten työntekijöiden työpanosta. 69
Valvonta kohdistuu: Kunnan sosiaalihuollon johtava viranhaltija Lastensuojelutoimenpiteistä päättävä viranhaltija Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä Sosiaaliohjaaja Lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittäminen Henkilöstön rekrytoiminen Vaadittava taso: Kelpoisuuslain 10 1 momentin mukainen kelpoisuus Kelpoisuuslain 3 :n mukainen sosiaalityöntekijän kelpoisuus Kelpoisuuslain 3 :n mukainen sosiaalityöntekijän kelpoisuus Tehtävään soveltuva sosiaali- ja terveysalan AMK-tutkinto Vuoden aikana vähintään 3 kk työskennelleiden rikostausta on selvitetty Kunnassa on toimintamalli kelpoisuusehdot täyttävän henkilöstön rekrytoimiseksi 70
Moniammatillinen asiantuntemus Kunnan tai useamman kunnan yhdessä pitää asettaa lastensuojelun asiantuntijaryhmä joka koostuu sosiaali- ja terveydenhuollon edustajista, lapsen kasvun ja kehityksen asiantuntijoista sekä muista lastensuojelutyössä tarvittavista asiantuntijoista (LSL 14 ). Sosiaalityöntekijällä pitää olla mahdollisuus saada asiakasohjausryhmän tai muun moniammatillisen ryhmän asiantuntija-apua sopivien avohuollon tukitoimien valinnassa ja etsimisessä. Asiakasasia tulisi saada moniammatillisen ryhmän käsittelyyn kahden viikon sisällä tehdystä pyynnöstä 71
Lastensuojelua koskevia suosituksia ja tietopohjaa Hallitusohjelma 2011-2014 Kaste-ohjelma 2012-2015 Lastensuojelun kansalliset laatusuositukset (lausunnolla) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL:n) lastensuojelutilasto ja lastensuojelun käsikirja www.lastensuojelunkasikirja.fi Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomus 6/2012 Toimiva lastensuojelu- selvitysryhmän loppuraportti Suojele unelmia, vaali toivoa Nuorten suositukset lastensuojelun ja sijaishuollon laadun kehittämiseksi. Lastensuojelun tieto ja tutkimus- hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Alkoholiohjelma 73
Kuvailutiedot Julkaisun nimi: Kunnalliset lastensuojelupalvelut, valtakunnallinen valvontaohjelma 2013-2014 Julkaisija: Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) Julkaisun päivämäärä: 27.3.2013 Dnro: 41/05.00.00.03/2013 Avainsanat: asiakassuunnitelma, avohuolto, dokumentointi, edunvalvoja, henkilöstö, huostaanotto, hyvinvointisuunnitelma, jälkihuolto, konsultaatioapu, kunta, kuuleminen, lapsen etu, lapsen oikeudet, lastensuojelu, lastensuojelupalvelut, ohjaus, omavalvonta, osallisuus, ostopalvelut, perhepalvelut, puhevalta, rekisteri, sosiaalihuolto, sosiaalipalvelut, sijaishuolto, sosiaalipäivystys, valvonta, valvontainterventio, valvontaohjelma Liitteet: Ohjaus- ja valvonta- sekä tarkastuskäynnin kertomus Valmistelu- ja päivitysvastuu: Kristiina Ruuskanen, tarkastaja, Valvira 74
Ethän epäröi olla yhteydessä! Kristiina Ruuskanen, tarkastaja Ohjausosasto, sosiaali- ja terveydenhuollon ryhmä kristiina.ruuskanen@valvira.fi p. 0295 209 627 75