Julkisen vallan käyttö lastensuojelussa Lakimies Maarit Karjalainen Valvira, yksityiset luvat ja sosiaalihuollon valvonta -osasto

Transkriptio

1 Julkisen vallan käyttö lastensuojelussa Lakimies Maarit Karjalainen Valvira, yksityiset luvat ja sosiaalihuollon valvonta -osasto

2 Suomen perustuslaki (731/1999) 2.3 : Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. 2 luku perusoikeudet, 22 perusoikeuksien turvaaminen: Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. 80 :ssä: Tasavallan presidentti, valtioneuvosto tai ministeriö voivat antaa asetuksia tässä perustuslaissa tai muussa laissa säädetyn valtuuden nojalla. Lailla on kuitenkin säädettävä yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista sekä asioista, jotka perustuslain mukaan muuten kuuluvat lain alaan

3 Suomen perustuslaki (731/1999) 118 vastuu virkatoimista: Virkamies vastaa virkatoimiensa lainmukaisuudesta. Hän on myös vastuussa sellaisen monijäsenisen toimielimen päätöksestä, jota hän on toimielimen jäsenenä kannattanut. Esittelijä on vastuussa siitä, mitä hänen esittelystään on päätetty, jollei hän ole jättänyt päätökseen eriävää mielipidettä. Jokaisella, joka on kärsinyt oikeudenloukkauksen tai vahinkoa virkamiehen tai julkista tehtävää hoitavan henkilön lainvastaisen toimenpiteen tai laiminlyönnin vuoksi, on oikeus vaatia hänen tuomitsemistaan rangaistukseen sekä vahingonkorvausta julkisyhteisöltä taikka virkamieheltä taikka muulta julkista tehtävää hoitavalta sen mukaan kuin lailla säädetään

4 Suomen perustuslaki (731/1999) 124 hallintotehtävän antaminen muulle kuin viranomaiselle: Julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia. Merkittävää julkisen vallan käyttöä voidaan antaa vain viranomaiselle

5 Kuntalaki (365/1995) 2.3 : Kunta hoitaa sille laissa säädetyt tehtävät itse tai yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa. Tehtävien hoidon edellyttämiä palveluja kunta voi hankkia myös muilta palvelujen tuottajilta. 44 : Kunnan palveluksessa oleva henkilöstö on virkasuhteessa tai työsopimussuhteessa kuntaan. Virkasuhteesta ja työsopimussuhteesta on voimassa, mitä niistä erikseen säädetään. Tehtävää, jossa käytetään julkista valtaa, hoidetaan virkasuhteessa. Tällaista tehtävää varten perustetaan virka. Perustellusta syystä henkilö voidaan kuitenkin ottaa tällaiseen tehtävään virkasuhteeseen ilman, että tehtävää varten on perustettu virkaa

6 Laki kunnallisesta viranhaltijasta (304/2003) 2 : Tässä laissa viranhaltijalla tarkoitetaan henkilöä, joka on virkasuhteessa kuntaan. Virkasuhteella tarkoitetaan julkisoikeudellista palvelussuhdetta, jossa kunta on työnantajana ja viranhaltija työn suorittajana. Henkilö otetaan virkasuhteeseen kuntalain 44 :n 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa

7 Rikoslaki (39/1889) 40 luku virkarikoksista, 11 :ssä määritelmistä: Julkista valtaa käyttävä henkilö: a) se, jonka tehtäviin lain tai asetuksen nojalla kuuluu antaa toista velvoittava määräys tai päättää toisen edusta, oikeudesta tai velvollisuudesta taikka joka lain tai asetuksen nojalla tehtävässään tosiasiallisesti puuttuu toisen etuun tai oikeuteen sekä, b) se, jonka lain tai asetuksen nojalla taikka viranomaiselta lain tai asetuksen nojalla saadun toimeksiannon perusteella kuuluu osallistua a kohdassa tarkoitetun päätöksen valmisteluun tekemällä päätösesitys tai ehdotus, laatimalla selvitys tai suunnitelma, ottamalla näyte tai suorittamalla tarkastus taikka muulla vastaavalla tavalla

8 Rikoslaki (39/1889) 12.1 : Tämän luvun virkamiestä koskevia säännöksiä sovelletaan myös julkista luottamustehtävää hoitavaan henkilöön ja julkista valtaa käyttävään henkilöön

9 Julkisesta vallasta Tietyn tyyppinen toiminta tietyn tyyppinen toimija Keskeisiä julkisen vallan käyttäjiä valtio, kunnat ja kuntayhtymät virkamiehineen ja päätöksentekoelimineen (luottamushenkilöt) Julkisen vallan käytön alaa ei voida määritellä tarkasti, merkitys voi vaihdella eri oikeudenaloilla ja eri käyttöyhteyksissä Vakiintunut käsitys: henkilö käyttää julkista valtaa antaessaan yksipuolisesti lain nojalla toista velvoittavan määräyksen tai päättäessään yksipuolisesti toisen edusta, oikeudesta ja velvollisuudesta (myös kun tosiasiallisesti puuttuu toisen etuun tai oikeuteen)

10 Julkisesta vallasta jatk. Välillinen julkisen vallan käyttö: valmistelun tai täytäntöönpanon epäitsenäinen asema itse päätöksenteon kannalta Välitön julkisen vallan käyttö: henkilö lakiin perustuvin oikeuksin tehtävissään tosiasiallisesti puuttuu toisen etuun tai oikeuteen Huom. kuitenkin tilanne, jossa valmistelutehtävällä on merkittävä vaikutus päätöksentekoon

11 Julkisesta vallasta jatk. Julkinen hallintotehtävä: laaja hallinnollisten tehtävien kokonaisuus (esim. lakien toimeenpanoon sekä yksityisten henkilöiden ja yhteisöjen oikeuksia, velvollisuuksia ja etuja koskevaan päätöksentekoon liittyviä tehtäviä) Lainsäädännössä määritelty ja tietyn elimen tai yksikön hoidettavaksi osoitettu tehtävä Laajempi kuin julkinen valta Voi sisältää julkisen vallan käyttöä, mutta ei välttämättä

12 Julkisesta vallasta Virkavastuu: Tehostettu ja laajennettu oikeudellinen vastuu, jonka kohteena on virkasuhteessa olevan henkilön julkisen vallan käyttö ja muiden hallintotehtävien toteuttaminen Virkavastuulla tapahtuva julkisen vallan käyttö: yhtäältä oikeus käyttää julkista valtaa, toisaalta velvollisuus ryhtyä johonkin julkisen vallan käyttöä sisältävään toimeen Vain virkasuhteessa olevalla henkilöllä on oikeus julkisen vallan käyttöön Virkatehtävien hoitaminen vaatii korostettua julkista luotettavuutta ja objektiivisuutta, minkä vuoksi myös oikeudellisen vastuun tulee olla ankarampi

13 Julkisesta vallasta jatk. Esittelijän vastuusta: Esittelijä on vastuussa siitä, mitä hänen esittelystään on päätetty, jollei hän ole jättänyt päätökseen eriävää mielipidettä Jos päätöksen kohteena on asia, joka on julkisen vallan käyttöä, myös esittelijän katsotaan käyttävän julkista valtaa

14 Julkinen valta ja sosiaalihuolto Sosiaalihuoltolain 17.1 :n mukaan kunnan on huolehdittava seuraavien palvelujen järjestämisestä: - sosiaalityö - kasvatus- ja perheneuvonta - kotipalvelut - asumispalvelut - laitoshuolto - perhehoito - vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta ja vammaisten henkilöiden työtoiminta - toimenpiteet elatusavun vahvistamiseksi

15 Julkinen valta ja sosiaalihuolto jatk. Sosiaalihuoltolain 17.2 :n mukaan kunnan on myös huolehdittava - lasten ja nuorten huollon - kehitysvammaisten erityishuollon - vammaisuuden perusteella järjestettävien palvelujen ja tukitoimien - päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien huoltoon kuuluvien palveluluiden - lastenvalvojalle säädettyjen tehtävien ja muiden isyyden selvittämiseen ja vahvistamiseen - ottolapsineuvontaan - perheasioiden sovitteluun

16 Julkinen valta ja sosiaalihuolto jatk. - lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanossa toteutettavaan sovitteluun kuuluvien toimenpiteiden - omaishoidon tuen ja muiden sosiaalipalveluiden järjestämisestä - kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa säädetyistä tehtävistä siten kuin niistä erikseen säädetään

17 Julkinen valta ja sosiaalihuolto jatk. Palvelujen järjestäminen ja tuottaminen Kunnan järjestämisvelvollisuus - palvelujen hankkiminen yksityisiltä palvelujen tuottajilta Mitä palveluja voidaan sopimusperusteisesti antaa yksityisen palvelujen tuottajan tuotettavaksi? Julkisen vallan käyttö vain kunnallisilla elimillä

18 Lastensuojelulaki (417/2007) 13 lastensuojelutoimenpiteistä päättävä viranhaltija 1 mom: Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen määräämä sosiaalityöntekijän kelpoisuuden omaava viranhaltija käyttää päätöksentekovaltaa asioissa, jotka koskevat kiireellistä sijoitusta (38.1 ) ja kiireellisen sijoituksen lopettamista (39.1 ) 2 mom: Kunnan johtosäännön mukaan määräytyvä sosiaalihuollon viranhaltija, jolla on kelpoisuuslain 10.1 mukainen kelpoisuus, tai johtavan viranhaltijan määräämä muu viranhaltija, jolla on kelpoisuuslain 10.1 tai 10.2 :n tai 3 :n mukainen kelpoisuus, tekee päätöksen asioissa, jotka koskevat kiireellisen sijoituksen jatkamista (38.3 ), huostaanottoa ja siihen liittyvää sijaishuoltoa (43.1 ), huostaanoton tai kiireellisen sijoituksen aikana tehtävää sijaishuoltopaikan muuttamista (43.3 ) ja huostassapidon lopettamista (47 )

19 Lastensuojelulaki jatk. Johtava viranhaltija tai hänen määräämänsä viranhaltija tekee myös lapsen tutkimusta (28 ) ja huostaanottoa ja siihen liittyvää sijaishuoltoa koskevan hakemuksen (43.2 ) 3 mom: Edellä 2 momentissa tarkoitetuissa asioissa viranhaltijan tulee olla muu kuin lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä (13 b ). Viranhaltija, joka on tehnyt kiireellistä sijoitusta koskevan päätöksen, ei voi tehdä kiireellisen sijoituksen jatkamista koskevaa päätöstä. 4 mom: Rajoituksista ja rajoitustoimenpiteistä päättävästä viranhaltijasta säädetään 11 luvussa

20 Lastensuojelulaki jatk. 13 b lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä: Lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle on nimettävä hänen asioistaan vastaava sosiaalityöntekijä (edellytetään sosiaalityöntekijän kelpoisuutta) 24 : lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on valvottava lapsen edun toteutumista ja avustettava virkansa puolesta lasta tai nuorta puhevallan käytössä sekä tarvittaessa ohjattava lapsi tai nuori oikeusavun piiriin taikka huolehdittava siitä, että lapselle haetaan 22 :ssä tarkoitetuissa tilanteissa edunvalvojaa 41 työpari, huostaanoton ja sijaishuollon valmistelu

21 Lastensuojelulaki jatk. 27 lastensuojelutarpeen selvitys: Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on tehtävä selvitys lapsen tilanteesta. Selvityksessä arvioidaan lapsen kasvuolosuhteita, huoltajien tai muiden lapsen hoidosta ja kasvatuksesta tällöin vastaavien henkilöiden mahdollisuuksia huolehtia lapsen hoidosta ja kasvatuksesta sekä lastensuojelutoimenpiteiden tarvetta. Selvitys tehdään kyseessä olevan tapauksen olosuhteiden edellyttämässä laajuudessa. Selvityksen tekemiseksi sosiaalityöntekijä voi tarvittaessa olla yhteydessä lapselle läheisiin henkilöihin sekä eri yhteistyötahoihin ja asiantuntijoihin siten kuin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 16 ja 17 :ssä säädetään

22 Lastensuojelulaki jatk. Selvitys on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä. Sen on valmistuttava viimeistään kolmen kuukauden kuluessa lastensuojeluasian vireille tulosta. Huoltajalle ja lapselle on ilmoitettava selvityksen valmistuttua lastensuojelun asiakkuuden jatkumisesta. Samaten on ilmoitettava asiakkuuden päättymisestä kuitenkin ottaen huomioon, mitä asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 11 :ssä säädetään. Asiakkuus päättyy, mikäli selvitys ei anna aihetta lastensuojelutoimenpiteisiin

23 Lastensuojelulaki jatk. 30 asiakassuunnitelma: Lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle on tehtävä asiakassuunnitelma, jollei asiakkuus pääty lastensuojelutarpeen selvityksen jälkeen tai kysymyksessä on tilapäinen neuvonta ja ohjaus Asiakassuunnitelmaan kirjataan ne olosuhteet ja asiat, joihin pyritään vaikuttamaan, lapsen ja hänen perheensä tuen tarve, palvelut ja muut tukitoimet, joilla tuen tarpeeseen pyritään vastaamaan, sekä arvioitu aika, jonka kuluessa tavoitteet pyritään toteuttamaan. Asiakassuunnitelmaan on kirjattava myös asianomaisten eriävät näkemykset tuen tarpeesta ja palvelujen sekä muiden tukitoimien järjestämisestä. Asiakassuunnitelma on tarkistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa

24 Lastensuojelulaki jatk. Huostaanotettua lasta koskevaan asiakassuunnitelmaan kirjataan lisäksi sijaishuollon tarkoitus ja tavoitteet, erityisen tuen ja avun järjestäminen lapselle, hänen vanhemmilleen, huoltajilleen tai muille lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaaville henkilöille. Lisäksi suunnitelmaan kirjataan, miten toteutetaan lapsen yhteydenpito ja yhteistoiminta lapsen vanhempien ja muiden hänelle läheisten henkilöiden kanssa ja miten samalla otetaan lapsen edun mukaisella tavalla huomioon tavoite perheen jälleenyhdistymisestä. Huostaanotetun lapsen vanhemmille on laadittava vanhemmuuden tukemiseksi erillinen asiakassuunnitelma, jollei sen laatimista ole pidettävä tarpeettomana. Suunnitelma laaditaan tarvittaessa yhteistyössä muun sosiaali- ja terveydenhuollon kuten päihde- ja mielenterveyshuollon kanssa

25 Lastensuojelulaki jatk. 33 asioiden kirjaaminen: Lastensuojelun työntekijöiden tulee merkitä lasta tai nuorta koskeviin asiakasasiakirjoihin lastensuojeluasian 26 :n 1 momentissa tarkoitetusta vireille tulosta lähtien kaikki lapsen tai nuoren tarvitsemien lastensuojelutoimenpiteiden järjestämiseen vaikuttavat tiedot sekä toimenpiteiden suunnittelun, toteuttamisen ja seurannan kannalta tarpeelliset tiedot

26 Lastensuojelulaki jatk. 38 kiireellinen sijoitus: Kiireellisestä sijoituksesta päättää 13.1 :n mukaan määräytyvä viranhaltija, jonka päätöksen perusteella kiireellinen sijoitus voi jatkua korkeintaan 30 päivää. Edellisen estämättä kiireellinen sijoitus voi jatkua ilman eri päätöstä yli 30 päivää, jos 13.2 ja 13.3 :n mukaan määräytyvä viranhaltija tekee 30 päivän kuluessa kiireellisen sijoituksen alkamisesta 43.2 :ssä tarkoitetun huostaanottoa koskevan hakemuksen hallinto-oikeudelle tai ennen päätöstä lapsen kiireellisestä sijoituksesta lapsen huostaanottoa koskeva asia on jo vireillä hallinto-oikeudessa tai korkeimmassa hallintooikeudessa

27 Lastensuojelulaki jatk. Jos 30 päivää ei ole riittävä aika lapsen huostaanoton selvittämiseksi, 13.2 ja :n mukaan määräytyvä viranhaltija voi tehdä päätöksen lapsen kiireellisen sijoituksen jatkamisesta enintään 30 päivällä edellyttäen, että tarvittavista lastensuojelutoimenpiteistä ei ole mahdollista päättää ilman lisäselvityksiä, välttämättömiä lisäselvityksiä ei ole mahdollista saada 30 päivässä kiireellisen sijoituksen alkamisesta ja jatkopäätös on lapsen edun mukainen 39 kiireellisen sijoituksen lakkaaminen: Kun peruste kiireelliselle sijoitukselle on lakannut tai sijoitus on rauennut jäljempänä 2 momentissa tarkoitetussa tilanteessa, 13.1 :n mukaan määräytyvän viranhaltijan on välittömästi tehtävä päätös kiireellisen sijoituksen lopettamisesta

28 Lastensuojelulaki jatk. 41 huostaanoton ja sijaishuollon valmistelu: Lapsen huostaanottoa ja sijaishuoltoa koskevat asiat valmistelee lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä yhteistyössä toisen sosiaalityöntekijän tai muun lastensuojeluun perehtyneen työntekijän kanssa. Valmistelutyön tukena tulee olla käytettävissä oikeudellista asiantuntemusta ja muuta lastensuojelun toteuttamisessa tarvittavaa asiantuntemusta

29 Lastensuojelulaki jatk. 43 huostaanottoa ja sijaishuoltoa koskeva päätöksenteko: Huostaanottoa ja siihen liittyvää sijaishuoltoa koskevan päätöksen tekee 13.2 ja 13.3 :n mukaan määräytyvä viranhaltija lapsen asioista vastaavan työntekijän valmisteltua asian, jos huoltaja tai 12 vuotta täyttänyt lapsi ei vastusta huostaanottoa ja siihen liittyvää sijaishuoltoon sijoittamista Jos lapsen huoltaja tai 12 vuotta täyttänyt lapsi vastustaa huostaanottoa tai siihen liittyvää sijaishuoltoon sijoittamista, asian ratkaisee hallinto-oikeus ja 13.3 :n mukaan määräytyvän viranhaltijan hakemuksesta lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän valmisteltua asian Huostaanoton ja kiireellisen sijoituksen aikana sijaishuoltopaikan muuttamista koskevan päätöksen tekee 13.2 ja 13.3 :n mukaan määräytyvä viranhaltija lapsen asioista vastaavan viranhaltijan valmisteltua asian

30 Lastensuojelulaki jatk. 45 huostaanotetun lapsen huolto: Kun lapsi on otettu huostaan, sosiaalihuollosta vastaavalla toimielimellä on oikeus huostaanoton tarkoituksen toteuttamiseksi päättää lapsen olinpaikasta sekä hoidosta, kasvatuksesta, valvonnasta ja muusta huolenpidosta ja näiden toteuttamiseksi tarpeellisesta opetuksesta ja terveydenhuollosta 13.2 ja 13.3 :n mukaan määräytyvä viranhaltija tai saman pykälän 1 momentissa tarkoitettu sosiaalityöntekijä taikka laitoksen johtaja päättää huostaanotetun lapsen ja tämän vanhempien sekä muiden lapselle läheisten henkilöiden yhteydenpidon rajoittamisesta siten kuin 62 ja 63 :ssä säädetään

31 Lastensuojelulaki jatk. 47 huostassapidon kesto ja lakkaaminen: Huostaanotto on voimassa toistaiseksi. Kun 40 :n mukaista huostassapidon ja sijaishuollon tarvetta ei enää ole, 13.2 ja 13.3 :n mukaan määräytyvän viranhaltijan tulee tehdä päätös huostassapidon lopettamisesta lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän valmisteltua asian

32 Lastensuojelulaki jatk. 11 luku rajoitukset sijaishuollossa 61 : Tämän luvun säännöksiä, jotka koskevat lastensuojelulaitoksen johtajalle tai muulle henkilöstölle annettua rajoitustoimivaltaa, sovelletaan kaikissa 57 :ssä tarkoitetuissa lastensuojelulaitoksissa riippumatta siitä, kuuluuko mainittu henkilöstö virkasuhteiseen tai muuhun henkilökuntaan, jollei erikseen lailla toisin säädetä. Muun kuin virkasuhteisen henkilön rikosoikeudellisesta virkavastuusta rajoitustoimivallan yhteydessä säädetään rikoslain 40 luvun 12 :ssä

33 Lastensuojelulaki jatk. Rajoitustoimenpiteissä on aina kysymys yksilön perusoikeuksien rajoittamisesta Rajoitustoimenpiteiden käytössä on aina kysymys julkisen vallan käytöstä 61 soveltuu siis sekä virka- että työsuhteessa tehtävään työhön, merkitystä ei myöskään sillä, onko kysymys julkisen vai yksityisen ylläpitämästä laitoksesta KKO:2002:

34 Lastensuojelulaki jatk. 63 yhteydenpidon rajoittamista koskeva päätös: yhteydenpidon rajoittamisesta tekee päätöksen 13.2 ja 13.3 :n mukaan määräytyvä viranhaltija lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän valmisteltua asian tai lapsen kiireelliseen sijoitukseen liittyvissä tapauksissa ja tarvittaessa muissa kiireellisissä tilanteissa 13.1 :ssä tarkoitettu sosiaalityöntekijä. Lyhytaikaisesta, enintään 30 vuorokautta kestävästä, 62.1 ja 62.2 :ssä tarkoitetusta rajoittamisesta voi kuitenkin päättää myös lastensuojelulaitoksen johtaja. Jos rajoittamista on tarpeen jatkaa tai se on alun perin tarpeen määrätä 30 vuorokautta pidemmäksi, päättää asiasta 13.2 ja 13.3 :n mukaan määräytyvä viranhaltija lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän valmisteltua asian

35 Lastensuojelulaki jatk :ssä tarkoitettuja rajoitustoimenpiteitä voidaan käyttää vain laitoshuoltona järjestettävässä sijaishuollossa Aineiden ja esineiden haltuunotto, henkilöntarkastus ja henkilönkatsastus, omaisuuden ja lähetysten tarkastaminen lähetysten luovuttamatta jättäminen, kiinnipitäminen, liikkumisvapauden rajoittaminen, eristäminen, erityinen huolenpito Toimivalta päätöksen tekemiseen laitoksen johtajalla, laitoksen johtajan määräämällä laitoksen hoito- ja kasvatushenkilökuntaan kuuluvalla, lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä, 13.2 ja 13.3 :ssä tarkoitetulla viranhaltijalla Huom. rajoitustoimenpiteen toteuttaja

36 Kysymyksiä Lastensuojelutarpeen selvityksen laatiminen työparin ostaminen yksityiseltä palvelujen tuottajalta selvityksen ostaminen/teettäminen yksityisellä palvelujen tuottajalla kokonaisuudessaan? Sosiaalipäivystys: voiko kunta antaa määräyksen yksityisen palvelujen tuottajan osoittamalle henkilölle toimia kunnan viranhaltijana esim. kiireellisen huostaanoton tekemisen yhteydessä? Tilanne tulisi eteen, kun kunnan oma viranhaltija ei olisi saatavilla tai käytettävissä. Päätöksenteko esim. kiireellinen sijoitus, päätös huostaanotosta/hakemus hallinto-oikeudelle sama/eri viranhaltija? Olosuhdeselvityksen laatiminen huolto- ja tapaamisasioissa; pienissä kunnissa lastensuojelun sosiaalityöntekijät laativat