Keski-Uudenmaan kaupunki Palveluverkkoselvitys. Kuntien toimitilaverkoston ja siinä tapahtuvan toiminnan selvitys; arviointi tehty v.

Keski-Uudenmaan kaupunki Palveluverkkoselvitys Kuntien toimitilaverkoston ja siinä tapahtuvan toiminnan selvitys; arviointi tehty v. 2012 tiedoilla

KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 1 Tiivistelmä Keski-Uudenmaan kaupungin palveluverkkoselvityksen tavoitteena oli selvittää selvityksessä mukana olevien kahdeksan kunnan ja kaupungin hallinnassa olevan kiinteistökannan sekä kuntien kiinteistönpidon nykytila. Toiminnan osalta analysoitiin kuntien varhaiskasvatus ja perusopetus. Työn keskeinen sisältö oli esittää kolme vaihtoehtoista tapaa ratkaista uuden, yhdistyvistä kunnista muodostuvan kaupungin varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkko ja etsiä palveluverkon säästöpotentiaaleja. Keski-Uudenmaan kaupungin palveluverkkoselvityksen yhteydessä analysoitiin lisäksi kuntien terveydenhuollon palveluverkko. Selvityksen pohjana toimivat selvitysalueen kaupunkien ja kuntien omat palveluverkkoselvitykset. Palveluverkkoselvityksissä on analysoitu kuntien ja kaupunkien kiinteistökanta toiminnallisesti ja taloudellisesti sekä palveluverkko varhaiskasvatus- ja perusopetustoiminnan osalta. Selvityksissä tilojen käyttäjille tehtiin kysely mm. tilojen toimivuudesta ja käytettävyydestä sekä kiinteistönpidon organisaatioiden tuottamista palveluista. Kyselyn tiedot varmennettiin haastattelemalla keskeisiä asiakkaita sekä kiinteistönpidon organisaatioiden henkilöstöä. Kuntakohtaisten palveluverkkoselvitysten ennakkotietojen, visioiden sekä vaihtoehtoisten toimitilaverkkojen mallien pohjalta järjestettiin Keski-Uudenmaan kuntien yhteinen tilaisuus, jossa yhdistymisselvitykselle määriteltiin visio. Samassa tilaisuudessa määriteltiin vaihtoehtoiset toimitilaverkkojen mallit, joita lähdettiin tutkimaan. Toimitilaverkon visioksi saatiin: Hyvällä yhdyskunnan, toiminnan ja talouden suunnittelulla ohjaten tiiviimpi ja tehokkaammin organisoitu, asiakasta palveleva toimitilaverkko ja liikkuvat palvelut teknologiaa ja joukkoliikennettä hyödyntäen Kiinteistöjen ylläpitokustannusten näkökulmasta Keski-Uudenmaan kunnat ovat kokonaisuutena suhteellisen edullisia vertailuaineistoon nähden. Kustannuserot alueen kuntien sisällä ovat kuitenkin suuria. Koulu- ja päiväkotikiinteistöjen kohdalla käyttäjäkohtaisten ylläpitokustannusten erot edullisimman ja kalleimman kunnan välillä ovat yli kaksinkertaiset. Granlund Oy:n ja Kuntamaisema Oy:n yhdessä luomalla simulaatiomallilla tutkittiin eri laskennallisten koulu- ja päiväkotiverkkomallien vaikutukset toiminta- ja kiinteistökustannuksiin. Mallien perusteella koulu- ja päiväkotiverkossa voitaisiin säästää vuodessa 37 65 miljoonaa euroa ja luopua 179 000 198 000 huoneistoneliöstä. Säästö olisi noin 179 295 euroa alueen asukasta kohden. Saavutettavat säästöt laskettiin sillä perusteella, että kunnat kehittävät verkkoa yhdessä yli kuntarajojen. Vaikka kunnat eivät päättäisikään yhdistyä, niiden olisi suositeltavaa alkaa suunnitella koko Keski-Uudenmaan palveluverkkoa yhtenä kokonaisuutena. Uudessa mallissa kaikki lähtee toiminnan edellytysten tarkastelusta. Lähtökohtana ovat toiminnan analyysi ja toiminnan tarpeet (noin 80 % kustannuksista). Investoinnit ja kiinteistöpito (noin 20 % kustannuksista) tukevat toimintaa. Jos toimintaa saadaan tehostettua, siitä säästyvällä summalla olisi mahdollista rahoittaa uusi ja toimintaa paremmin tukeva kiinteistöverkko.

KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 2 SISÄLLYS Johdanto... 3 Palveluverkkoselvityksen taustaa... 3 Työskentelyprosessin kuvaus... 3 Työn tavoitteet ja rajaukset... 5 Kiinteistöjen ylläpidon kustannukset... 6 Kustannusvertailut... 6 Koulu- ja päiväkotiyksiköiden tarkastelu... 9 Johtopäätökset kiinteistöjen ylläpidon kustannuksista... 12 Kiinteistönpidon yhteenveto... 13 Kiinteistöjen käyttäjäkysely... 13 Kiinteistönpidon toiminta... 16 Yhteenveto kiinteistönpidon tilanteesta... 18 Toiminnan kustannukset... 19 Yleistä... 19 Varhaiskasvatus... 19 Perusopetus... 21 Yhteenveto nykyisestä tilanteesta... 24 Väestö... 24 Palveluverkon nykytila... 25 Kuntien palveluverkkojen nykytila ja tulevaisuuden vaihtoehdot... 31 Simulaatiomalli... 31 Kuntakohtaisten palveluverkkomallien lähtökohtia... 32 Yhteenveto yksittäisten kuntien säästöpotentiaalista... 38 Yhteisen palveluverkon tavoitetila... 40 Virkamiesten näkemys Keski-Uudenmaan kaupungin palveluverkosta.. 40 Kolme mahdollista toimitilaverkkoa... 42 Simulaatiomallin tulokset - K-U8... 42 Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen mallien vertailu... 46 Yhteenveto malleista... 52 Uusi kiinteistönpidon toimintamalli... 53 Yhteenveto ja johtopäätökset... 55 Lähteet... 57 LIITE 1: Toimitilojen sijainti ja väestöpohja... 58 LIITE 2: Kiinteistöjen ylläpidon kustannukset... 60 LIITE 3: Käytetyt käsitteet ja laskentaperusteet... 71 LIITE 5: Toiminnan kustannukset... 76

KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 3 Johdanto Palveluverkkoselvityksen taustaa Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Nurmijärven, Mäntsälän, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan yhdistymisselvitys käynnistyi kesäkuussa 2013. Selvitykseen liittyy tämä selvitys uuden, yhdistyneen kunnan palveluverkosta. Selvityksen loppuraportti valmistuu kesään 2014 mennessä ja päätökset yhdistymisestä ja uudesta palveluverkosta tehdään vuoden 2014 loppuun mennessä. Palveluverkkoselvitys on tehty siten, että ensin kukin kunta on tehnyt oman palveluverkkoselvityksensä, jossa on selvitetty kunnan palveluverkon nykytila ja sen kehittämisen mahdollisuudet. Lopuksi kaikkien kuntien tiedot on kerätty yhteen ja niiden pohjalta on muodostettu näkemys yhteisestä verkosta. Kuntien omat palveluverkkoselvitykset ovat oleellinen osa työtä. Niiden avulla kunnat voivat arvioida mikä on niiden oman palveluverkon kehittämispotentiaali verrattuna yhteisen verkon kehittämispotentiaaliin. Palveluverkkotarkastelu käsittää vertailun kuntien perusopetuksen, varhaiskasvatuksen ja terveydenhuollon vastaanottotoiminnan verkoista. Edellä mainittujen toimintojen vaatimat rakennukset muodostavat kuntien kiinteän verkon: niiden osuus em. kuntien kiinteistöjen ylläpitomenoista oli vuonna 2012 yhteensä 78,06 %. Muu kunnan toiminta ei kuulu tämän tarkastelun piiriin. Tarkastelussa ovat mukana sekä kiinteistöt, kiinteistöpalvelut että kiinteistöissä tapahtuva toiminta. Keski-Uudenmaan kaupungin palveluverkkoselvitys on osa Granlund Oy:n 2011 käynnistämää kuntien ja kaupunkien verkostohanketta. Loppuvuoteen 2013 mennessä verkostohankkeeseen ovat osallistuneet Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen kuntien lisäksi Hollolan, Mynämäen ja Kirkkonummen kunnat sekä Akaan, Valkeakosken ja Iisalmen kaupungit. Lisäksi vastaava laajemman alueen selvitys on aloitettu Itä-Uudellamaalla osana yhdistymisselvitystä marraskuussa 2013. Itä-Uudellamaalla uusina kuntina ja kaupunkeina mukaan tulevat Porvoo, Loviisa, Askola, Lapinjärvi ja Myrskylä. Sipoo ja Pornainen ovat mukana molemmissa yhdistymisselvityksissä. Työskentelyprosessin kuvaus Kuntakohtaiset palveluverkkoselvitykset aloitettiin keräämällä tarvittava tieto kunnan/kaupungin kiinteistökannasta. Tilojen käyttäjille tehtiin kysely mm. tilojen toimivuudesta ja käytettävyydestä sekä kiinteistönpidon organisaation palveluista. Kyselyn tiedot varmennettiin haastattelemalla kunnan virkamiehiä sekä keskeisiä asiakkaita. Haastatteluissa kysyttiin käyttäjien mielipidettä tiloista ja niiden kiinteistöpalveluista, ja verrattiin mielipiteitä kyselyissä saatuihin tuloksiin. Näin pystyttiin muodostamaan yleiskuva kiinteistöjen ja kiinteistönpidon tilasta.

KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 4 Kun tarvittava ennakkotieto oli kerätty ja analyysit tehty (ts. kuntakohtaiset selvitykset saatu riittävän pitkälle), järjestettiin kuntien ja kaupunkien virkamiehille tulosseminaari, jossa koko selvitykselle määriteltiin visio. Samassa tilaisuudessa määriteltiin strategiset vaihtoehdot palveluverkon järjestämisestä ja sijoittumisesta, joiden pohjalta konsultti työsti erilaisia laskennallisia palveluverkkomalleja. Tämän jälkeen määritellyille strategisille malleille tehtiin ennusteet, määriteltiin investointitarpeet ja arvioitiin vaikutukset Keski-Uudenmaan kaupungin talouteen. Palveluverkkoselvityksen raportti kirjoitettiin saatujen tulosten, palautteen ja yhdessä valittujen periaatteiden pohjalta. Palveluverkkoselvityksen tekemisestä vastaavina konsultteina toimivat Heikki Lonka ja Ville-Veikko Lallukka Granlund Oy:stä. Alikonsultteina toimivat palveluverkkoselvitysten osalta Sirpa Romppainen, Laura Käsmä ja Eero Vaissi Kuntamaisema Oy:stä. Konsulttien työtä ohjasi tilaajan edustajana Johanna Viita KUUMA -liikelaitoksesta sekä erikseen nimetty projektiryhmä. Työssä avustivat myös Aappo Niikko, Antti Andelin, Pasi Lindholm, Joonas Alakomi ja Sara Grotell Granlund Oy:stä sekä Janne Laitinen ja Julia Luoma Kuntamaisema Oy:stä. Kuva 1: Keski-Uudenmaan kaupungin palveluverkkosuunnitelman suunnittelu- ja vuorovaikutusprosessi Työtä seurasi koko ajan projektiryhmä, joka kokoontui neljä kertaa. Lisäksi selvitykseen liittyi erilaisten alaryhmien (mm. sivistys, MALY, muut palvelut) työpalavereja. Projektiryhmä Puheenjohtaja Projektinvetäjä Sihteeri Mikael Grannas (Sipoon kj.) Heikki Lonka (Granlund Oy) Johanna Viita (KUUMA-liikelaitos) Ilari Myllyvirta (Sipoo) Jussi Niemi (Tuusula) Jukka Pietilä (Pornainen) Jyrki Meronen (Järvenpää) Jouni Mattsson (Hyvinkää) Seija Vanhanen (Kerava) Hannu Seppälä (Mäntsälä) Ilkka Ruutu (Nurmijärvi) Petteri Heino (Soster) Janne Vainikainen (Sivistys) Ville-Veikko Lallukka (Granlund Oy)

KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 5 Työn tavoitteet ja rajaukset Keski-Uudenmaan kaupungin palveluverkkoselvityksen tavoitteena oli selvittää selvityksessä mukana olevien kuntien hallinnassa olevan kiinteistökannan sekä kunnan kiinteistönpidon nykytila. Myös kiinteistöissä tapahtuvan varhaiskasvatus- ja perusopetustoiminnan kustannuksien analyysi oli keskeinen osa selvitystä. Työn keskeinen sisältö oli esittää kolme vaihtoehtoista tapaa ratkaista uuden, yhdistyvistä kunnista muodostuvan kaupungin palveluverkko ja esittää tapa, jolla se on rahoitettavissa ja toteutettavissa. Kolmea mallia verrataan kuntien omiin selvityksiin. Keski-Uudenmaan kaupungin palveluverkkoselvitys käsittelee yhdistymisselvitystä tekevien kuntien kiinteistöjen ylläpitokustannuksia (tarkemmin liitteessä 2) sekä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kiinteistöissä tapahtuvan toiminnan kustannuksia. Selvityksen tiedot on koottu yhteen kuntakohtaisista palveluverkkoselvityksistä. Palveluverkkoselvityksessä on tarkasteltu kiinteistöjä, jotka ovat kuntien omassa omistuksessa sekä oman ylläpidon piirissä. Näin ollen kuntien kolmansilta osapuolilta vuokraamat tilat eivät ole pääsääntöisesti olleet mukana selvityksessä. Yksittäisiä poikkeuksia tähän kuitenkin löytyy kuntakohtaisesti.

KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 6 Kiinteistöjen ylläpidon kustannukset Kustannusvertailut Keski-Uudenmaan kaupungin palveluverkkoselvityksessä ei keskitytä yksittäisten kiinteistöjen kunnon ja toiminnallisuuden arviointiin, vaan tarkoituksena on yrittää löytää laajan selvitysalueen kiinteistökannasta erilaisia yhteneväisyyksiä ja eroavaisuuksia esimerkiksi eri kuntien välillä. Yksittäisten kiinteistöjen tarkemmat arviot löytyvät kuntakohtaisista selvityksistä. Keski-Uudenmaan kuntien toimitilojen ylläpitokustannukset arvioitiin pääsääntöisesti vuoden 2012 toteutuneiden tilinpäätöskustannusten perusteella. Keravan ja Mäntsälän kustannukset ovat vuodelta 2011, joita on korotettu kiinteistöjen ylläpitoindeksin vuosikorotuksella. Tässä tarkastelussa olleiden kiinteistöjen ylläpitokustannukset olivat vuoden 2012 tasossa noin 35,6 M. Kiinteistöjen yleinen ylläpidon kustannusindeksi on noussut vuosien 2008 2012 aikana 21,6 % 1. Vuosien välillä on kuitenkin suurta vaihtelua kustannusten nousun vauhdissa, sillä vuoden 2011 aikana kustannukset nousivat lähes 10 %, kun taas vuoden 2012 aikana kustannukset nousivat vain 2,5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Ylläpitokustannusten tarkempi kustannusanalyysi sekä kustannusten erittely on esitetty liitteessä 2. Kiinteistöverkko on laajentunut ilman selkeää kokonaiskuvaa tilanteesta ja tavoitteista. Tämä on usein johtanut kunnissa siihen, että ylläpidettävää toimitilaa on aivan liikaa suhteessa ylläpidon resursseihin. Yhtälöä hankaloittaa myös se, että kasvavalla ja kehittyvällä Keski-Uudenmaan alueella on koko ajan uusia rakentamispaineita, jotka vaativat luonnollisesti oman osuutensa ylläpidon resursseista. 1 Tilastokeskus 28.2.2013, Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi

euroa/brm 2 /vuosi euroa/brm 2 /vuosi KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 7 80 70 60 50 74,1 67,9 Kokonaiskustannukset /m 2 /vuosi keskimäärin 63,6 57,8 56,0 50,1 KU-8 IUK Vertailuaineisto 59,3 40 45,7 30 20 10 0 Kuva 2: Vuosittaiset keskimääräiset kokonaiskustannukset per neliö Keski-Uudenmaan kunnissa rakennustyypeittäin. Keskimääräiset ylläpidon kokonaiskustannukset per neliö ovat Keski- Uudenmaan vertailukunnissa hieman koko vertailuaineiston keskiarvoa alhaisemmat. Yksittäisistä rakennustyypeistä ainoastaan liikuntarakennukset ylittävät selvästi vertailuaineiston keskiarvon. Liikuntarakennusten osalta vertailuaineisto koostuu Keski-Uudellamaalla merkittävistä jää- ja uimahalleista, jotka osaltaan nostavat kustannuksia vertailukuntiin nähden. Päiväkotien kohdalla vertaillut kunnat edustavat koko aineiston keskiarvoa. 20 18 16 14 16,9 Kustannukset kuluerittäin /m 2 /vuosi keskimäärin KU-8 IUK Vertailuaineisto 12 10 8 6 4 2 10,6 8,9 7,5 6,3 3,8 3,0 1,6 1,1 0 Kuva 3: Vuosittaiset kustannukset kuluerittäin Keski-Uudenmaan kunnissa keskimäärin. Kun tarkastellaan ylläpidon tarkempia kulueriä, huomataan että Keski- Uudenmaan kuntien keskimääräiset kustannukset ovat pääosin samaa tasoa tai hieman alhaisemmat kuin vertailukunnissa. Suurin ero muodostuu kunnossapito- ja lämmityskustannusten osalta, jotka ovat Keski-

KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 8 Uudenmaan kunnissa lähes 2-4 /m 2 /vuosi pienemmät kuin vertailukunnissa. Kunnossapidon osalta on edulliset kustannukset eivät ole välttämättä ainoastaan positiivinen asia, mikäli tämä johtaa kiinteistöjen heikompaan kunnossapitotasoon. Oppilaskohtaiset kustannukset /vuosi Vertailukunnat 1 488,7 1 055,2 947,2 943,9 918,5 866,0 931,1 684,2 650,0 Kuva 4: Koulujen ylläpidon oppilaskohtaiset vuosikustannukset Keski-Uudenmaan kunnissa Kuvassa 4 on esitetty yksittäisten vertailukuntien kiinteistöjen ylläpidon kustannuksia suhteutettuna tiloissa oleviin oppilaisiin. Vertailun pienimmän ja suurimman kunnan välinen kustannusero on yli 800 euroa lasta kohden vuodessa. KU-8 kuntien oppilaskohtaisten ylläpitokustannusten keskiarvo on kuitenkin sanaa tasoa koko vertailuaineiston kanssa. 1 627,7 Lapsikohtaiset kustannukset /vuosi Vertailukunnat 1 250,8 1 149,5 1 136,9 1 111,6 1 092,1 1 019,6 776,4 688,7 Kuva 5: Päiväkotien lapsikohtaiset vuosikustannukset Keski- Uudenmaan kunnissa

oppilaita Ylläpitokustannukset /oppilas / vuosi KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 9 Päiväkotilasta kohden suhteutetut ylläpitokustannukset osoittavat, että vertailukunnat ovat keskimäärin noin 100 euroa lasta kohden halvempia vuodessa verrattuna muuhun vertailuaineistoon. Sisäisessä vertailussa ero kuntien välillä muodostuu päiväkodeissakin erittäin suureksi, ollen edullisimman ja kalleimman välillä noin tuhat euroa lasta kohden vuodessa. Päiväkotien kohdalla tiiviimmällä kaupunkirakenteella toimivat kunnat osoittautuivat vertailussa muita kuntia edullisimmiksi. Koulu- ja päiväkotiyksiköiden tarkastelu Seuraavissa kappaleissa on tarkasteltu vertailun kuntien yksittäisten kouluja päiväkotikiinteistöjen kustannusten vaihteluvälejä. Teoreettisesti suurissa yksiköissä kustannukset oppilasta/lasta kohti ovat pienemmät, sillä samalla laite- ja henkilömäärällä hoidetaan suurempaa määrää oppilaita/lapsia. Toisaalta pienissä yksiköissä kustannuksissa on usein suuri hajonta oppilas- /lapsimäärän vuotuisesta vaihtelusta johtuen. Koulut Ylläpitokustannukset suhteessa oppilasmäärään oppilaita ylläpito-kulut/ oppilas/ a Lin. (ylläpito-kulut/ oppilas/ a) 800 2 500 700 600 2 000 500 1 500 400 300 1 000 200 500 100 0 0 Kuva 6: Yksikön oppilasmäärän suhde vuosittaisiin ylläpitokuluihin (Tarkasteluvuosi 2012). Yksittäinen piste edustaa yhtä tarkastelualueen koulua. Alueen koulujen oppilaskohtaiset ylläpitokustannukset näyttävät keskimäärin kasvavan jonkin verran sitä mukaa, kun koulun oppilasmäärä pienenee. On toki hyvä huomata, että erityisesti pienimmissä kouluissa oppilaskohtaisissa ylläpitokustannuksissa on erittäin suurta hajontaa. Yleisistä teeseistä poiketen, hajonta on yllättävän suurta myös suurimpien koulujen kohdalla, joka osoittaa, että Keski-Uudenmaan kuntien tapauksessa fokus on hyvä kiinnittää myös tehottomien suurten koulujen tilanteeseen. Tehostamalla muutamien suurten ja kalliiden koulujen tilankäyttöä kuntien olisi kaikkein helpointa saada tuntuvia säästöjä kiinteistönpidossaan. Hajonta on kaikkein pienintä keskikokoisten koulujen (noin 300 oppilasta) kohdalla. Kaiken kaikkiaan vertailuaineiston vuotuiset ylläpitokustannukset oppilasta kohden vaihtelevat noin 500 eurosta noin 2 500 euroon.

brm² Ylläpitokustannukset /brm² KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 10 Ylläpitokustannukset suhteessa pinta-alaan brm² ylläpito-kulut/brm² Lin. (ylläpito-kulut/brm²) 16000 160 14000 140 12000 120 10000 100 8000 80 6000 60 4000 40 2000 20 0 0 Kuva 7: Yksikön pinta-alan suhde vuosittaisiin ylläpitokuluihin (Tarkasteluvuosi 2012) Yksittäinen piste edustaa yhtä tarkastelualueen koulua. Tarkasteltaessa koulujen ylläpitokuluja suhteessa bruttoneliömetreihin, voidaan myös huomata selvä korrelaatio laskevan koulukoon ja nousevien ylläpitokustannuksien välillä. Pienten koulujen kohdalla vuotuiset neliömetrikohtaiset ylläpitokustannukset vaihtelevat paljon enemmän kuin suuremmissa kouluissa. Edullisimmissa kiinteistöissä ylläpitoon kuluu noin 30 euroa/brm 2 vuodessa, kun taas kalleimmissa noin 150 euroa/brm 2. Kolmas näkökulma analyyseissä oli laskea, kuinka paljon tilaa oppilasta kohden kustakin kiinteistöstä löytyy. Koulujen osalta voidaan huomata, että oppilaskohtainen tilan määrä riippuu yllättävän vähän koulun koosta. Joukosta löytyy suuria kouluja, joissa voi olla tilaa yli 20 brm 2 /oppilas ja toisaalta pienehköjä kouluja, joissa voi olla tilaa alle 10 brm 2 /oppilas (LIITE 2). Alueen koulujen tilankäytön voidaan todeta olevan keskimäärin väljää. Oppilaskohtaisen pinta-alan olisi hyvä olla luokkaa 12 bruttoneliömetriä, joten suurin osa alueen kouluista ei tällä hetkellä täytä tätä tunnuslukua ja osassa kouluista luku on jopa yli kaksinkertainen. Koulujen väljä tilankäyttö on Suomessa laajalti levinnyt ja yleisesti tunnistettu ilmiö, mutta kuntien kannattaa muistaa, että jokainen ylimääräinen neliömetri maksaa. Verkon tehokkaammalla suunnittelulla voitaisiin säästää huomattavasti ylläpitokuluissa, tai toisaalta voidaan sanoa, että kiinteistöihin mahtuisi paljon nykyistä suurempi käyttäjämäärä.

brm² Ylläpitokustannukset / brm² Lapsia Ylläpitokustannukset / lapsi / vuosi KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 11 Päiväkodit Ylläpitokustannukset suhteessa lapsimäärään lapsia ylläpito-kulut/lapsi Lin. (ylläpito-kulut/lapsi) 160 3 000 140 2 500 120 100 2 000 80 1 500 60 1 000 40 20 500 0 0 Kuva 8: Yksikön lapsimäärän suhde vuosittaisiin ylläpitokuluihin (Tarkasteluvuosi 2012). Yksittäinen piste edustaa yhtä tarkastelualueen päiväkotia. Päiväkotien osalta lapsimäärän suhdetta ylläpitokuluihin laskettaessa todettiin, ettei koulujen kanssa yhtä vahvaa korrelaatiota löydy, lähinnä siksi että vertailun päiväkodit olivat keskimäärin pitkälti samankokoisia. Päiväkotien kohdalla tunnusluvun kouluja suurempi vaihteluväli selittyy yksiköiden huomattavasti pienemmällä kokoluokalla, jolloin yksittäisen lapsen muutos vaikuttaa merkittävästi esitettyyn tunnuslukuun. Ylläpitokustannukset suhteessa pinta-alaan brm² ylläpito-kulut/brm² Lin. (ylläpito-kulut/brm²) 3 500 200 3 000 2 500 180 160 140 2 000 120 100 1 500 80 1 000 60 500 40 20 0 0

KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 12 Kuva 9: Yksikön pinta-alan suhde vuosittaisiin ylläpitokuluihin (Tarkasteluvuosi 2012.) Yksittäinen piste edustaa yhtä tarkastelualueen päiväkotia. Tarkasteltaessa päiväkotien ylläpitokuluja suhteessa bruttoneliömetreihin, voidaan myös huomata erittäin pieni negatiivinen korrelaatio päiväkotikoon ja ylläpitokustannuksien välillä. Suurta hajontaa on kuitenkin havaittavissa sekä pienien, että suurien päiväkotien kohdalla. Selkeää korrelaatiota on vaikea löytää, sillä päiväkodit ovat suhteellisen samankokoisia myös pintaalan suhteet, joka osittain selittyy selkeämpien suunnitteluohjeiden olemassaololla. Toisaalta aineiston useassa kunnassa on vanhoja rakennuksia, jotka ovat viimeisten vuosikymmenien aikana otettu päiväkotikäyttöön. Näiden kustannukset voivat vaihdella erittäin merkittävästi varsinaiseen päiväkotikäyttöön suunniteltuihin kiinteistöihin verrattuna. Kolmas näkökulma myös päiväkotien analyyseissä oli laskea, kuinka paljon tilaa lasta kohden kustakin kiinteistöstä löytyy. Kuten koulujen kohdalla, myös päiväkotien osalta voidaan huomata, että lapsikohtainen tilan määrä riippuu yllättävän vähän päiväkodin koosta. Päiväkodeissa pitäisi selvitä 11,5 bruttoneliöllä (RT 96-11003), nyt käytössä on keskimäärin 13,8 bruttoneliötä. Joissain päiväkodeissa vastaava luku on lähes kolminkertainen, joten tilankäyttöä olisi mahdollista tehostaa. Johtopäätökset kiinteistöjen ylläpidon kustannuksista Kiinteistötalouden näkökulmasta vertaillut Keski-Uudenmaan kunnat ovat kokonaisuutena suhteellisen edullisia muuhun vertailuaineistoon nähden. Kustannuserot alueen kuntien sisällä ovat kuitenkin huomattavan suuria. Koulu- ja päiväkotikiinteistöjen kohdalla käyttäjäkohtaisten ylläpitokustannusten erot edullisimman ja kalleimman kunnan välillä ovat yli kaksinkertaiset. Tarkasteltaessa koulu- ja päiväkotiyksiköitä havaittiin, että pienempien yksiköiden ja nousevien ylläpitokustannusten välillä oli yhteys. Suuremmilla yksiköillä saavutettiin monessa tapauksessa edullisemmat kustannukset. Joukosta löytyi kuitenkin merkittävä määrä myös isoja yksiköitä, joiden tehokkuus ei ollut oletetulla tasolla. Käyttäjämääriin suhteutetuissa tunnusluvuissa tämä antoi viitteitä, ettei isoja yksiköitä oltu pystytty täyttämään tilojen kannalta optimaalisesti. Edullisuuden lisäksi erittäin merkittävä havainto on kustannusten suuri hajonta etenkin pienten yksiköiden kohdalla. Näissä yksiköissä yksittäisen lapsen merkitys kustannusten jakajana on merkittävä, joten vuosittaiset vaihtelut voivat muodostua ylläpitotoiminnan pitkän tähtäimen suunnitelmallisuuden kannalta haasteellisiksi. Suuremmissa yksiköissä yksittäisten lasten aiheuttamat heilahtelut eivät aiheuta kokonaisuudessa yhtä suurta muutosta.

KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 13 Kiinteistönpidon yhteenveto Kiinteistöjen käyttäjäkysely Kiinteistöjen käyttäjäkysely tehtiin Mäntsälälle, Keravalle, Tuusulalle, Sipoolle sekä Pornaisille. Hyvinkää, Järvenpää ja Nurmijärvi eivät toteuttaneet kyselyä omissa selvityksissään. Kiinteistökohtaiset yhteenvedot löytyvät kuntakohtaisista selvityksistä. Kysely lähetettiin kaikille selvityksessä mukana olevissa tiloissa työskenteleville kunnan työntekijöille. Kuva 10: Tyytyväisyys kaikkien tilojen yleiskuntoon Asiakastyytyväisyys tilojen yleiskuntoa kohtaan vaihtelee jonkin verran. Noin 50 % koko alueella kyselyyn vastanneista kokee olevansa tyytyväinen tilan yleiskuntoon, jossa viettää pääosan työajastaan. Vaihteluväli kunnittain on tosin suuri. Esimerkiksi Keravalla tyytyväisiä on alle 40 %, mutta Pornaisissa noin 60 %. Keravalta löytyy myös eniten tiloihin tyytymättömiä vastaajia, kun taas Sipoosta vähiten. Huomattavaa on myös, että selvästi eri mieltä väittämän kanssa olevien osuus vaihtelee Sipoon 5 prosentista Keravan 25 prosenttiin.

KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 14 Kuva 11: Tyytyväisyys tilojen yleiskuntoon (koulut) Tarkastellaan asiakastyytyväisyyttä pelkästään koulujen osalta, tulokset mukailevat vastauksia koko kiinteistökannan tyytyväisyyteen joskin pieniä eroja nousee esille. Keravalla erittäin tyytymättömien vastaajien osuus kasvaa yli 30 %, mikä on selvästi vertailun keskiarvoa suurempi. Sipoossa on paljon koulujen tiloihin osittain tyytymättömiä vastaajia, mutta toisaalta erittäin tyytymättömiä on vain 5 % vastaajista. Kuva 12: Tyytyväisyys tilojen yleiskuntoon (päiväkodit) Eroja voidaan huomata myös kyselyn käyttäjätyytyväisyydessä päiväkotien tiloihin. Voidaan huomata, että päiväkotien käyttäjätyytyväisyydessä Mäntsälä ja Tuusula pärjäävät heikommin kuin koulujen kohdalla, kun taas Keravan päiväkotien tilanne on merkittävästi Keravan kouluja parempi. Tilojen yleiskunto on vain yksi kyselyn tarkastelussa olevista aihealueista. Samanlaisia kuntavertailuja tehtiin myös esimerkiksi rakennuksen yleiskun-

KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 15 nosta, valaistuksesta, kiinteistöpalveluista, lämpötiloista, LVI- ja sähköjärjestelmien kunnosta ja sisäilman laadusta. Kuva 13: Tyytyväisyys sisäilman laatuun Kyselyn vastaajat ovat sisäilman suhteen tyytyväisimpiä Sipoossa ja Pornaisissa. On hyvä huomata, että niissäkin sisäilmaan tyytyväisiä on vain 40 % kyselyyn vastanneista. Sisäilman laatuun liittyvää kehittämistarvetta olisi vertailun kaikissa kunnissa, mutta kaikkein selvimmin Keravalla ja Tuusulassa, joissa erittäin tyytymättömien osuus on noin 30 %. Kyselyn vastauksista ei voida vetää suoria johtopäätöksiä terveyshaittoja aiheuttavista kiinteistöistä, mutta tyytymättömyys tilojen sisäilman laatuun on kokonaisuudessaan huolestuttavan korkea. Kuva 14: Tyytyväisyys kiinteistöpalveluiden laatuun Myös kiinteistöpalvelujen koetussa laadussa koetaan selviä eroja kuntien välillä. Voidaan huomata, että kiinteistöpalvelujen laatu koetaan vertailun huonoimmaksi Sipoossa, jossa noin 75 % vastaajista ei pidä kiinteistöpalvelujen laatua hyvänä.

KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 16 Kiinteistönpidon toiminta Keski-Uudenmaan kuntien kiinteistöjen ylläpidon toiminnasta tehtiin analyysi käyttäen apuna Granlundin Timantti-mallia (Virhe. Viitteen lähdettä ei öytynyt.). Timanttimallissa on kuusi sakaraa, jotka ovat kiinteistöpalvelut, korjaustarpeen hallinta, energia ja ympäristö, tiedon ja dokumenttien hallinta, sopimushallinta sekä kustannushallinta. Jokaisella sakaralla on asteikko (tasot 1-5), jolla mitataan kyseisen osa-alueen tämänhetkistä tasoa. Kuntien tilakeskukset tai vastaavat kiinteistöyksiköt arvioivat itse omaa toimintaansa, tavoitteita ja vaikutusmahdollisuuksiaan liittyen mallin osaalueisiin. Asiakasnäkökulmaa varten haastateltiin myös tilojen käyttäjien edustajia, jotta pystytään näkemään kuinka kiinteistöyksiköiden toiminta koetaan tilojen käyttäjien puolesta. Seuraavassa on esitetty tärkeimmät havainnot. 5 Itsearvio kokonaisarvosana Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula 4 3 2 1 0 Kiinteistöpalvelut Korjaustarpeen hallinta Energia ja ympäristö Tiedon ja dokumenttien hallinta Sopimushallinta Kustannushallinta Kuva 15: Kiinteistöyksiköiden itsearvioiden kokonaisarvosanat Kuntien kiinteistöyksiköiden itsearvioiden kokonaisarvosanojen perusteella voi todeta, että kuntakohtaisissa tuloksissa jonkin verran hajontaa. Eri kuntien tilatoimet kokevat omaavansa osaamista eri osa-alueilla. Suurin hajonta löytyy korjaustarpeen hallinnassa, joka on yksi keskeisimpiä toimintoja kiinteistöjen ylläpidossa kiinteistöpalveluiden ohella. Itsearvion kokonaistuloksia tarkasteltaessa voi todeta, että kiinteistöyksiköistä löytyy osaamista jokaiselta osa-alueelta. Näin ollen tulisi tarkastella eri kuntien vahvuuksia eri osaamisalueilla ja tämän tarkastelun perusteella hyödyntää näitä vahvuuksia kuntien yhdistymistilanteessa.

KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 17 5 Itsearvio asiakkaat Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula 4 3 2 1 0 Kiinteistöpalvelut Korjaustarpeen hallinta Energia ja ympäristö Tiedon ja dokumenttien hallinta Sopimushallinta Kustannushallinta Kuva 16: Kiinteistöyksiköiden itsearvio asiakasnäkökulmasta 5 Kuntien väliset erot korostuvat hieman verrattaessa kiinteistöyksiköiden asiakasnäkökulmia. Myös vaihtelu eri osa-alueiden arvioiden välillä on voimakasta. Kustannus- ja sopimustenhallinta arvioidaan pääosin heikoimmiksi osa-alueiksi asiakasnäkökulmasta. Keskiarvot asiakasarvio Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula 4 3 2 1 0 Kiinteistöpalvelut Korjaustarpeen hallinta Energia ja ympäristö Tiedon ja dokumenttien hallinta Sopimushallinta Kustannushallinta Kuva 17: Kiinteistöyksiköiden asiakasarvioiden keskiarvot Asiakkaiden arvio kiinteistöyksiköiden toiminnasta on yleisesti ottaen heikompi kuin kiinteistöyksiköiden itselleen antama arvio. Osittain kyseessä voi olla ongelmat kommunikaatiossa kiinteistöyksikön ja asiakkaiden välillä, joka vaikuttaa asiakkaiden kokeman palvelun laatuun.

KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 18 Kiinteistöyksiköiden itsearvio Asiakasarvioiden keskiarvo Kustannushallinta Kiinteistöpalvelut 5 4 3 2 1 0 Korjaustarpeen hallinta Sopimushallinta Energia ja ympäristö Tiedon ja dokumenttien hallinta Kuva 18: Kiinteistöyksiköiden asiakasnäkökulmasta tehtyjen itsearvioiden keskiarvo verrattuna asiakasarvioiden keskiarvoon Tilatoimien ja asiakkaiden eroavat toisistaan hieman jokaisella osa-alueella. Näkemykset ovat kuitenkin yhteneviä siltä osin että asiakkaat ja kiinteistöyksiköt arvioivat vahvimpina osa-alueina kiinteistöpalvelut ja korjaustarpeen hallinnan. On kuitenkin otettava huomioon hajonta aikaisemmin esitetyissä tuloksissa, monilla osa-alueilla löytyy kiinteistöyksiköitä, joilla on vahvempaa osaamista muihin kuntiin verrattuna, mikä myös näkyy asiakkaiden arvioissa. Yhteenveto kiinteistönpidon tilanteesta Tyytymättömyys kiinteistönpidon eri osa-alueisiin ilmenee sekä käyttäjäkyselyssä että timanttimallihaastatteluissa. Kiinteistöihin kohdistuvia ongelmia ei ole onnistuttu kuntien alueella ratkaisemaan ja tästä syystä tyytymättömien vastaajien määrä on merkittävä. On syytä ottaa huomioon että ongelmat eivät kohdistu kaikkiin kiinteistöihin vaan kiinteistökannan hajonta kuntien sisällä on laaja. Kiinteistöyksiköiden oman toiminnan itsearvioissa on myös paljon vaihtelua eri kuntien välillä. Vahvuudet eri toiminnoissa ovat kuntariippuvaisia ja osa kuntien kiinteistöyksiköistä onnistunut hankkimaan vahvan osaamisen tiettyyn osa-alueeseen ja myös välittämään tämän vaikutelman asiakkailleen. Kuntien yhdistymistilanteessa on luotava riittävän vahva yhtenäinen yksikkö hyödyntäen eri kuntien vahvuuksia omassa toiminnassaan. Yksikön tulee tukea kiinteistöjen eri toimintoja ja huomioida samalla asiakasrajapinta. Yhtenäisellä suunnitelmalla ja selkeällä visiolla olisi mahdollista luoda vahvan osaamisen omaava kiinteistöyksikkö hallinnoimaan Keski-Uudenmaan kuntien kiinteistökantaa.

KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 19 Toiminnan kustannukset Yleistä Toiminnan kustannuksista tehtiin vertailu kuudessa kunnassa: Hyvinkäällä, Järvenpäässä, Keravalla, Mäntsälässä, Sipoossa ja Tuusulassa. Vertailut on tehty Kuntamaiseman aineistoon. Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen laskennalliset asiakaskohtaiset kokonaiskustannukset selvityskunnissa (9 780 ) ovat kunta-aineistossa keskimääräistä korkeammalla tasolla. Kustannustasoa selittää alle 3-vuotiaiden korkea osuus sekä hoitohenkilökuntamitoitus. 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 Kuva 19: Varhaiskasvatuksen asiakaskohtaiset kokonaiskustannukset ovat keskiarvoa korkeammat Kokonaistarkastelussa on huomioitu lasten päivähoito, esiopetus, perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito ja hoidon tuet (lasten kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki kuntalisineen). Hoidon tukien (kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki) piirissä on peräti 40 % 0-6 vuotiaista kuntalaisista. Varhaiskasvatuksen piirissä olevista asiakkaista osuus on yhteensä 42 %.

Päiväkotiasiakkaista alle 3-vuotiaita % KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 20 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Päiväkoti Perhepäivähoito Yhteensä hoidon tuki Kuva 20: Hoidon tukien osuus on suuri Perhepäivähoidon peittävyys selvityskuntien 0-6-vuotiaista asukkaista on ainoastaan 6 %. Peittävyys on kuntavertailun pienimpiä. Perhepäivähoidon asiakaskohtainen kustannus on kuntajoukon keskiarvossa 12 746. Hoidon tuen asiakaskohtainen kustannus on keskimääräistä korkeampi, yhteensä 4 602. 24% Liminka 2012 Jalasjärvi 2012 19% KU-8 Joensuu 2012 14% Kontiolahti 2012 Soini 2012 Kemi 2012 Kempele 2012 Lieto 2012 Naantali 2012 Raisio 2012 Alajärvi Järvi-Pohjanmaa 2012 2012 Mikkeli 2012 9% Vimpeli 2012 4% 5 000 8 000 11 000 Päiväkotihoito / asiakas (ei esiopetusta, erityispäivä- ja vuorohoitoa) Kuva 21: Päiväkotihoidon korkeita kustannuksia selittää osaltaan alle 3-vuotiaiden suuri osuus.

KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 21 Päiväkotihoidon asiakaskustannus on selvityskunnissa (11 311 ) muihin kuntiin verrattuna keskimääräistä korkeammalla tasolla. Alle 3-vuotiaiden osuus kaikista asiakkaista on 19 %, mikä on kunta-aineistossa keskimääräistä korkeampi osuus. Tämä selittää osin melko korkeita yksikkökustannuksia. Keskimääräinen päiväkotikoko on vertailun suurimpia yhteensä 73 asiakasta per yksikkö. Esiopetuksessa olevien lasten osuus on keskimäärin 25 %. Ryhmäperhepäivähoidon osuus on keskimäärin 20 %. Selvityksen kunnissa on yhteensä 49 henkilöä yli optimin eli tämän verran päteviä henkilöitä on enemmän kuin siinä tilanteessa, että kaikki ryhmät olisivat mitoituksen mukaisia. Muuta henkilökuntaa on yksi 18 asiakasta kohden eli heitä on huomattavasti enemmän kuin keskimäärin. Perusopetus Perusopetuksen oppilaskohtainen bruttokustannus selvityskunnissa on 8 273 ja se on kuntavertailussa keskimääräistä matalampi. Oppilaskohtainen nettokustannus on myös alle keskimääräisen tason (7 840 ). 10 000 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 / oppilas Kuva 22: Oppilaskustannukset ovat keskimääräistä edullisempia Opetusryhmän keskimääräinen koko on 19 oppilasta 2, hieman alle OKM:n opetusryhmäsuosituksen (20-25 oppilasta), mutta silti vertailun korkeimpia. Tuntiresurssi oppilasta kohden on keskimäärin 1,8, hieman alle vertailukuntien keskitason. Selvityskuntien sisällä on kuitenkin selkeitä eroja. Kunnittain keskimääräiset opetusryhmien koot ovat: Järvenpään opetusryhmäkoko on 22 oppilasta. Keravan opetusryhmäkoko on 21 oppilasta. Hyvinkään ja Tuusulan opetusryhmäkoko on 19 oppilasta. 2 Selvityksessä keskimääräinen opetusryhmäkoko on määritetty kotiluokkien perusteella (esim. 1a, 1b jne.) Luokkien jakamista pienempiin ryhmiin eri aineiden opetuksen kohdalla ei huomioida.

/ oppilas KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 22 Mäntsälän opetusryhmäkoko on 18 oppilasta. Sipoon opetusryhmäkoko on 17 oppilasta. 9 000 Kontiolahti 2012 Jalasjärvi 2012 Alajärvi 2012 Järvi-Pohjanmaa 2012 Naantali 2012 Mikkeli 2012 8 000 Vimpeli 2012 Joensuu 2012 Raisio 2012 Lieto 2012 Soini 2012 KU-8 Kemi 2012 7 000 Kempele 2012 Liminka 2012 6 000 10 15 20 Opetusryhmäkoko Kuva 23: Opetusryhmäkoot ovat lähes OKM:n suositusten (20-25 oppilasta) mukaisia Laskennallinen keskimääräinen koulukoko on kuntajoukon keskiarvossa - yhteensä 221 oppilasta per koulu. Kunnittain koulukoko vaihtelee paljon: Kerava: 327 oppilasta Järvenpää: 279 oppilasta Tuusula: 242 oppilasta Hyvinkää: 222 oppilasta Mäntsälä: 154 oppilasta Sipoo: 150 oppilasta

Peruskoulun kustannukset / oppilas KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 23 9 000 8 500 8 000 Kontiolahti 2012 Naantali 2012 Jalasjärvi 2012 Alajärvi 2012 Mikkeli 2012 Järvi-Pohjanmaa 2012 Vimpeli 2012 Joensuu 2012 Lieto 2012 Soini 2012 KU-8 Raisio 2012 7 500 Kemi 2012 7 000 Kempele 2012 Liminka 2012 6 500 6 000 0 50 100 150 200 250 300 350 400 Keskimääräinen koulukoko Kuva 24: Keskimääräinen koulukoko on vertailun keskitasoa. Koulukuljetuksien osalta oppilaskohtaiset kustannukset ovat vertailun pienimpiä (223 per oppilas). Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden 8 % - osuus on vertailukuntien suurimpia.

KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 24 Yhteenveto nykyisestä tilanteesta Väestö Keski-Uudenmaan kuntien asukasluku on ollut kasvussa ja Tilastokeskuksen maltillisen väestöennusteenkin perusteella kasvaa edelleen. Viimeisten vuosien aikana Pornaisten asukasluku on kasvanut kuntajoukossa eniten, jopa yli 2 % vuodessa. Hyvin lähellä Pornaista ovat olleet Mäntsälä ja Nurmijärvi. Normaalein keinoin hallittavan kasvun rajana pidetään 1,5 % vuodessa, näiden kaikkien asukasluvun kasvu on ylittänyt tämän rajan. Kaikilla muillakin kunnilla kasvu on ollut huomattavasti nopeampaa kuin koko maassa yleisesti. Kaikkien kuntien väestö on mediaani-iältään nuorempaa kuin muualla maassa. Väestön kasvu tulee jatkumaan Tilastokeskuksenkin trendiennusteen perusteella ja myös ikääntyminen jatkuu, mutta ikääntyminen ei tavoita muuta Suomea (mediaani-ikä kasvaa 46 vuodesta 50 vuoteen seuraavan kahden vuosikymmenen aikana). Väestönkasvu tulee olemaan nopeinta Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Sipoossa ja Mäntsälässä. Hitaimmankin väestönkasvun kunnassa Hyvinkäällä kasvu on kuitenkin yli puoli prosenttiyksikköä vuodessa. Ennusteen mukaan minkään tarkasteltavan kunnan väestönkasvu ei tule ylittämään 1,5 prosenttiyksikköä vuodessa. Keski-Uudenmaan kaupunki 2009 2010 2011 2012 Yhteensä 237055 238937 240837 242738-14 47789 47522 47434 47222 15-24 27980 28354 28699 28920 25-44 63030 62624 62002 61566 45-64 68354 68723 68978 69383 65-74 17680 18944 20473 21890 75-12222 12770 13251 13757 Alueen erityispiirteenä on suuri asukasluvun kasvu, matala mediaani-ikä, sekä jatkuva ikääntyminen.

KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 25 Palveluverkon nykytila Kuva 25: Kahdeksan Keski-Uudenmaan kunnan koulu-, lukio- ja terveyskeskusverkko Selvityksen kunnat käyttävät perusopetukseen yhteensä 195 miljoonaa euroa vuodessa, josta kiinteistöjen ylläpitomenoihin 27,2 miljoonaa euroa. Varhaiskasvatukseen käytetään 108 miljoonaa euroa vuodessa, josta kiinteistöjen ylläpitomenoihin 8,4 miljoonaa euroa. Vuonna 2012 kouluja oli 120 ja niiden keskikoko oli 244 oppilasta. Päiväkoteja oli 142 ja niissä oli keskimäärin 58 lasta ilman esiopetusta. Varhaiskasvatusta palvelevia tiloja on 114.000 bruttoneliötä ja perusopetusta palvelevia tiloja 470.000 bruttoneliötä.

KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 26 Perusopetuksen ylläpitokustannusten jakautuminen Pornainen 3 % Perusopetuksen kokonaisneliöiden jakautuminen Pornainen 4 % Kerava 8 % Mäntsälä 8 % Nurmijärvi 21 % Kerava 9 % Mäntsälä 8 % Hyvinkää 19 % Sipoo 14 % Tuusula 17 % Sipoo 9 % Nurmijärvi 19 % Järvenpää 15 % Hyvinkää 16 % Järvenpää 15 % Tuusula 17 % Kuva 26: Koulujen ylläpitokustannusten ja kokonaisneliöiden osuus kunnittain Yllä olevat kaaviot osoittavat kuinka koulujen kokonaisneliömäärät ja tilojen ylläpitokustannukset jakautuvat selvityksessä olevien kuntien välillä. Koulujen ylläpitokustannuksista noin 2/3 muodostuu neljän suurimman kunnan Hyvinkään, Järvenpään, Nurmijärvin ja Tuusulan ylläpitokustannuksista. Pornaisten ylläpitokustannukset ovat selkeästi pienemmät kuin muiden selvityksen kuntien. Varhaiskasvatuksen ylläpitokustannusten jakautuminen Pornainen 2 % Varhaiskasvatuksen kokonaisneliöiden jakautuminen Pornainen 2 % Sipoo 10 % Kerava 9 % Nurmijärvi 21 % Mäntsälä 10 % Sipoo 9 % Nurmijärvi 23 % Mäntsälä 10 % Hyvinkää 18 % Kerava 10 % Hyvinkää 16 % Järvenpää 14 % Tuusula 16 % Tuusula 15 % Järvenpää 15 % Kuva 27: Päiväkotien ylläpitokustannusten ja kokonaisneliöiden osuus kunnittain

KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 27 Päiväkotien osalta ylläpitokustannusten ja kokonaisneliöiden osuus kunnittain mukailee perusopetuksen jakaumaa. Kuntien kokoerot ja suuri vaihteluväli tulevat esille yllä olevissa kaavioissa. Taulukko 1: Yhteenveto kuntien perusopetuksen kouluverkoista Koulukoko ja määrä Neliöt Ylläpitomenot Toiminta/oppilas ala-aste ylä-aste Kunta yli oppilaita 299- oppi- alle oppi- per per per 300 100 laita 100 laita oppilas oppilas brm 2 Hyvinkää 9 3848 2 386 6 325 19,6 944 48,2 5 661 7 273 Järvenpää 5 2286 7 1525 1 57 18,7 1 055 56,5 5 507 8 341 Kerava 7 2789 2 390 1 75 12,9 650 50,4 5 119 6 522 Mäntsälä 5 1835 4 671 8 444 13,0 684 54,7 5 533 7 346 Nurmijärvi 9 3980 6 1237 8 543 14,7 947 64,3 5 095 6 297 Pornainen 1 510 1 135 3 178 20,4 918 45,1 5 833 6 919 Sipoo 2 1041 6 1118 6 315 18,1 1 488 82,2 5 031 6 686 Tuusula 9 3815 6 1181 5 307 14,9 866 58,1 5 417 7 232 Yhteensä /keskim. 47 20104 34 6643 39 2294 16,1 931 58 5 361 7 048 Taulukko 2: Yhteenveto päiväkotiverkoista Kunta päiväkoteja lapsia lapsia/ brm 2 / ylläpito/ ylläpito/ Toiminta/ pk lapsi lapsi brm 2 lapsi Hyvinkää 20 1346 67 13,8 1 092,1 78,9 9 322 Järvenpää 22 1510 69 11,2 776,4 69,1 7 767 Nurmijärvi 36 1549 43 16,6 1 136,9 68,4 14 918 Tuusula 18 1212 67 13,8 1 111,6 80,5 10 480 Kerava 14 1054 75 10,3 688,7 66,8 9 231 Mäntsälä 12 693 58 15,6 1 250,8 80,2 9 067 Sipoo 18 747 42 14,4 1 149,5 79,9 11 516 Pornainen 2 112 56 23,7 1 627,7 68,6 10 695 Yhteensä /keskim. 142 8223 58 13,8 1 019,6 74,1 10 375 Kustannusten vaihteluväli yksittäisten yksiköiden välillä on suurta. Toiminnan kulut kouluissa vaihtelevat pääsääntöisesti 14 000 euron ja 4 000 euron välillä per oppilas ja kiinteistöjen ylläpitokulut 3 700 euron ja 400 euron välillä per oppilas. Päiväkodeissa toiminnan kulut vaihtelevat pääsääntöisesti välillä 20 000 5 700 euroa per lapsi ja kiinteistöjen ylläpitokulut välillä 2 400 400 euroa per lapsi vuodessa.

Opetuksen vuosittaiset kustannukset KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 28 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 Yli 500 300-499 200-299 150-199 100-149 70-99 40-69 alle 39 K-U8 kunnat 6130 6 034 5 466 5 447 5 169 7 817 5 597 7 207 OPH 6086 6086 6340 6478 7144 7896 9015 11100 Kuva 28: Kahdeksan kunnan opetuksen vuosittaiset kustannukset koulukoon mukaan verrattuna opetushallituksen aineistoon kuntien keskimääräisistä kustannuksista Alle sadan oppilaan kouluissa on 2231 oppilasta (8%), niiden kustannukset oppilasta kohden (ilman pääomamenoja) ovat 8 200 euroa per oppilas vuodessa ja tilaa on 19,1 neliötä per oppilas. Yli kolmensadan oppilaan kouluissa on 19 793 oppilasta (70%), niiden kustannukset oppilasta kohden ovat 6950 euroa per oppilas vuodessa ja tilaa on 15,4 neliötä per oppilas. Suuret koulut ovat opetushallituksen aineistoon verrattuna suhteellisesti tehottomampia. Tällä on merkittävä vaikutus kokonaismenoihin, suurissa kouluissa on 70% oppilaista. 80,00% 70,00% 60,00% 50,00% 40,00% 30,00% 20,00% 10,00% 0,00% yli 300 200-299 150-199 100-149 70-99 40-69 alle 39 oppilaita 19 793 4 056 1 306 1 269 1 215 747 270 oppilaita % 69,08% 14,16% 4,56% 4,43% 4,24% 2,61% 0,94% 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Kuva 29: Kahdeksan kunnan oppilaiden jakauma koulukoon mukaan Päiväkotien keskimääräinen koko on 58 lasta. Yli puolet päiväkodeista on siis kolmen ryhmän päiväkoteja tai pienempiä. Pienestä yksikkökoosta johtuen päiväkotiverkossa on 237 työntekijää yli normaalimitoituksen. Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen kiinteistöjen mitoitus vaihtelee suuresti. Mitoituksella tarkoitetaan kuinka monta bruttoneliötä rakennuksessa on suhteessa sen oppilas- tai päiväkotilapsimäärään. Osa rakennuksista on

1800-1910 1911 1913 1915 1917 1919 1921 1923 1925 1927 1929 1931 1933 1935 1937 1939 1941 1943 1945 1947 1949 1951 1953 1955 1957 1959 1961 1963 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 brm2 %-osuus KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 29 selvästi ylimitoitettu. Kun kouluissa oppilasta kohden tilaa tarvitaan opetushallituksen mitoitusohjeiden 12 14 bruttoneliötä per oppilas mukaan, on sitä keskimäärin nyt 16,1 bruttoneliötä per oppilas. Vaihteluväli kuntien kesken on suuri. Keravalla on tilaa 12,9 neliötä per oppilas, kun Pornainen tarvitsee 20,4 neliötä. Vaihteluväli kuntien sisällä on vielä suurempi. Aineistossa on monta koulua, joissa tilaa on yli 27 neliötä per oppilas. Keskikokoisissa 120 lapsen päiväkodeissa optimimitoitus per lapsi on 11,5 bruttoneliötä (RT 96-11003). Selvityksen kunnissa on nyt käytössä keskimäärin 13,8 bruttoneliötä. Keravalla päiväkodeissa on keskimäärin 10,3 bruttoneliötä per lapsi, kun Pornaisissa on käytössä yli kaksinkertainen määrä neliöitä per lapsi Keravaan verrattuna. Yksi syy verkoston hajanaisuuteen, heterogeenisuuteen ja kiinteistöjen heikkoon kuntoon löytyy sen historiassa. Puolet koulujen neliöistä on ennen vuotta 1969 rakennettuja, yksi kolmasosa on rakennettu jo ennen vuotta 1958. Päiväkotien osalta vastaavat vuodet ovat 1989 ja 1981, hoitoalan rakennusten osalta 1976 ja 1967. Ikänsä perusteella yli puolet kiinteistökannasta on siis tulossa peruskorjausikään lähiaikoina, jollei niitä ole jo peruskorjattu. Tämän ikäiset rakennukset ovat toiminnaltaan ja tekniikaltaan vanhentuneita. 35 000 30 000 25 000 Kiinteistömassan kasvu - % Koulurakennukset 100 90 80 70 20 000 60 15 000 50 40 10 000 30 5 000 20 10 0 0 Kuva 30: Kahdeksan kunnan koulujen ikä (nykyiset neliöt rakennusvuoden mukaan) Koulurakentamisessa nähdään selkeä piikki 1940-luvun lopulla ja 50-luvun aikana. Heti sodan jälkeen rakennetut koulut ovat edelleen käytössä ja muodostavat merkittävän osan koulukiinteistöistä Keski-Uudenmaan alueella.

1800-1910 1911 1913 1915 1917 1919 1921 1923 1925 1927 1929 1931 1933 1935 1937 1939 1941 1943 1945 1947 1949 1951 1953 1955 1957 1959 1961 1963 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 brm2 %-osuus KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 30 10000 8000 Kiinteistömassan kasvu - % Päiväkodit 100 90 80 70 6000 60 50 4000 40 30 2000 20 10 0 0 Kuva 31: Kahdeksan kunnan päiväkotien ikä (nykyiset neliöt rakennusvuoden mukaan) Päiväkotien osalta voimakkain rakentamisen aika on sijoittunut 1980-luvun loppupuolelle subjektiivisen päivähoito-oikeuden tultua voimaan. Keski- Uudenmaan päiväkotikiinteistöt ovat keskimääräisesti selkeästi uudempia kuin koulukiinteistöt. Terveysasemat Keski-Uudenmaan kuntien alueen nykyinen terveysasemaverkko kattaa 15 terveysasemaa ja 5 erillistä ilta- tai yöaikaan palvelua antavaa yksikköä. Päivä- ja ilta-aikainen päivystys toteutetaan pääsääntöisesti kunnan oman pääterveysaseman toimintana. Yöaikaista päivystystä tuottaa alueella Hyvinkään sairaala, Peijaksen sairaala sekä Itä-Uudenmaan yhteispäivystys Porvoon sairaalassa. Vertailtavissa kunnissa terveysasemien hoitaja- ja lääkärivastaanoton kustannukset ovat tarkastelun pohjana käytettävään Kuntamaiseman kuntavertailun keskitasoon nähden edullisemmat. Alueen kuntien keskitaso on 190 asukasta kohden, kun koko vertailuaineiston keskitaso on 220. Terveyskeskusten tehokkuuseroja selvittäneen tutkimuksen (Juho Aaltonen, VATT 2006) mukaan optimaalinen väestöpohja terveyskeskukselle olisi noin 25.000 asukasta. Vertailtavien kuntien terveysasemakohtaisissa väestöpohjissa on suuria vaihteluita. Keskiarvo (väestöpohja/terveysasemien määrä) on n. 15 000 asukasta, joten väestöpohjaa kasvattamalla voitaisiin siis ajatella saavutettavan kustannussäästöä.

KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 31 Kuntien palveluverkkojen nykytila ja tulevaisuuden vaihtoehdot Simulaatiomalli Seuraavassa esitellään simulaatiomalli, jonka avulla voidaan tutkia erilaisten palveluverkkojen vaikutusta kiinteistökantaan ja sen kustannuksiin. Simulaatiomallin avulla voidaan laskea erilaisiin yksikkökokoihin perustuvia vaihtoehtoja ja arvioida näin syntyviä kustannuksia ja säästöjä. Malli on puhtaasti teoreettinen. Siinä on otettu lähtökohdaksi joko koko kiinteistökannan korvaaminen uudella tai kaikkien kiinteistöjen korjaaminen uutta vastaavaan kuntoon. Tällöin voidaan rakennukset suunnitella täysin toiminnan ehdoilla mahdollisimman tehokkaiksi niin kiinteistönpidon kustannuksien kuin henkilökunnan mitoituksenkin näkökulmasta. Mallilla pyrittiin ennen muuta eri vaihtoehtojen mahdollisimman hyvään keskinäiseen vertailtavuuteen. Voidaan olettaa, että uudet tai uudenveroiset rakennukset ovat tilankäytöltään tehokkaampia kuin nykyiset. Mitoituksen lähtökohdaksi on otettu suunnittelu- ja rahoitusnormeista yms. saadut käyttäjäkohtaiset pinta-alat, jotka on kerrottu käyttäjien määrällä. Ylläpitokulut neliömetriä kohden on oletettu samoiksi kuin nykyiset vastaavien rakennustyyppien ylläpitokulut. Peruskorjausten ja uudisrakennusten hinnoittelu perustuu neliöpohjaisiin rakennuskohtaisiin viitehintoihin. Mallin lähtökohtana on, että ensin määritellään toiminnallisten yksiköiden koko ilman mitään kiinteistöistä aiheutuvia rajoituksia. Kiinteistöthän ollaan kaikki lähtökohtaisesti täydellisesti uusimassa tai korvaamassa uusilla rakennuksilla. Toiminnallisten yksiköiden koko ja sen kautta toiminnan kustannukset on siis mallinnettu ensin ja kiinteistökulut ovat määräytyneet niiden mukaan. Lähtökohtaisesti toiminnan ja kiinteistönpidon käyttäjäkohtaiset kulut ovat sitä alemmat, mitä enemmän käyttäjiä on, kuten seuraavasta VATT*:n kouluja koskevasta kaaviosta ilmenee. VATT:n mukaan kustannukset minimoiva kunnan keskimääräinen koulukoko on noin 300-700 oppilasta.

KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 32 Kuva 32: VATT*:in tutkimusten osoittama kustannustaso erikokoisissa kouluissa. 3 Vastaava malli pätee myös kaikkiin muihin julkisiin palveluihin, jotka muodostuvat usean toimipisteen muodostamasta verkostosta. Kuntakohtaisten palveluverkkomallien lähtökohtia Päiväkoti-, esiopetus- ja kouluverkkoa on mallinnettu kolmen eri vaihtoehtoisen toteutustavan näkökulmasta tiivis malli, väljä malli ja välimalli - kaikissa selvityksen kunnissa. Lähtökohtana on ollut tarkastella, kuinka vuoden 2012 verkko olisi kunnissa voitu rakentaa toisin. Saadut kustannussäästöt perustuvat niin tilojen tehokkaampaan ja toimivampaan käyttöön kuin toimintojen tehostumiseen (laskennallisesti suuremmat opetusryhmäkoot) ja käyttöasteen kasvattamiseen. Alkutilanteen laskennallista opetusryhmäkokoa on saatu kasvatettua koulujen yksikkökokoa kasvattamalla. Yhden luokan perustamiskustannuksissa on huomioitu niin toteutuneet henkilöstökustannukset kuin muut kustannukset. Oppilashuolto ja aamu- ja iltapäivätoiminta ja laajennettu 11- vuotinen perusopetus on jätetty huomioimatta. Esiopetuksen osalta kunnan esiopetusryhmälukumäärää ja kasvattajahenkilökuntaa verrataan mitoituksen mukaisen optimitilanteeseen. Yhden esiopetusryhmän perustamiskustannuksissa on huomioitu niin toteutuneet henkilöstökustannukset kuin skaalautuvat muut kustannukset. Päiväkotien osalta laskennallista asiakasmäärää (lapsimäärää) on verrattu mitoituksen optimaaliseen tilanteeseen. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää käyttöastetta (toimintapäivien ja läsnäolopäivien erotus), jota on kasvatettu väljästä mallista tiiviiseen malliin. Yksityinen päiväkotitoiminta on jätetty huomioimatta. 3 Aaltonen, Kirjavainen, Moisio (2006) Perusopetuksen tuottavuus ja tehokkuus 1998-2004. VATT-tutkimuksia nro 127 *Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 33 Seuraavassa on lyhyt analyysi kunkin selvityksen kunnan palveluverkon nykytilanteesta sekä kunnan tekemistä vaihtoehtoisista malleista, joiden avulla on analysoitu kunnan palveluverkon säästöpotentiaalia. Hyvinkää Hyvinkään palveluverkolle on tyypillistä suuri neliömäärä per oppilas sekä muita kuntia korkeammat oppilaskohtaiset ylläpidon kustannukset. Sen neliökohtaiset kustannukset ovat alhaiset. Hyvinkään päivähoitoverkolle on tyypillistä päiväkotien suuri määrä ja pieni koko. Keskimääräisessä päiväkodissa ei ole edes kolmea ryhmää. Päiväkotien tilat ovat hyvin tiukasti mitoitettuja, jonka takia lapsikohtaiset kiinteistökulut eivät ole kovin suuret. Toiminnan kulut ovat toiseksi alhaisimmat vertailukunnista. Hyvinkään palveluverkko on suhteellisen tehokas, joten tehostamispotentiaali on kohtuullinen. Hyvinkään verkosta on saatavissa säästöjä väljässä mallissa 4,8 M eli 106 euroa per asukas, välimallissa 6,4 M eli 139 euroa asukas ja tiiviissä mallissa 8,5 M eli 186 euroa per asukas. Neliöitä voidaan vähentää mallista riippuen 20 000 31 000 hum 2. Hyvinkään tiivis malli Hyvinkään välimalli Hyvinkään väljä malli Kuva 33: Hyvinkään vaihtoehtoiset mallit Järvenpää Järvenpään kouluverkolle on tyypillistä keskisuurten (100-299 oppilasta) koulujen suuri osuus sekä suuri oppilaskohtainen neliömäärä. Järvenpään ylä-asteet ovat vertailun kalleimpia. Suuresta neliömäärästä johtuen Järvenpään oppilaskohtaiset kiinteistöjen ylläpitomenot ovat vertailun toiseksi suurimmat vaikka sen neliökustannukset ovatkin kohtuulliset. Järvenpään päiväkodit ovat vertailun suurimpia ja niiden tilamitoitus on vertailun toisiksi pienin. Järvenpään päiväkotitoiminnan kulut ovat vertailun alhaisimmat. Palveluverkosta on saatavissa säästöjä väljässä mallissa 2,6 M eli 65 euroa per asukas, välimallissa 5,2 M eli 130 euroa asukas ja tiiviissä mallissa 6,3 M eli 158 euroa per asukas. Neliöitä voidaan vähentää malleissa n. 25 000 36 000 hum 2.

KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 34 Järvenpään tiivis malli Järvenpään välimalli Järvenpään väljä malli Kuva 34: Järvenpään vaihtoehtoiset mallit Kerava Keravan kouluverkolle on tyypillistä yli kolmensadan oppilaan koulujen suuri määrä. Keravan oppilaskohtainen neliömäärä on pieni, sen neliökustannukset ovat edulliset joten oppilaskohtainen kiinteistöjen ylläpitomeno on vertailun pienin. Myös Keravan toimintamenot ovat vertailun edullisimpien joukossa. Keravan kouluissa on kyselyn mukaan paljon huonosta sisäilmasta johtuvia terveysongelmia. Keravan päiväkotien tilojen mitoitus on koko vertailun pienin. Tämän vuoksi myös lapsikohtaiset kiinteistöjen ylläpitokulut ovat pienimmät. Keravan päivähoitomenot ovat vertailun halvimmasta päästä. Keskimääräinen keravalainen päiväkoti on vertailun suurin. Keravan palveluverkko on nykyisellään melko tehokas, johtuen pitkälti pinta-alaltaan tiiviistä rakenteesta. Palveluverkosta on saatavissa säästöjä väljässä mallissa 2,4 M eli 71 euroa per asukas, välimallissa 3,0 M eli 84 euroa per asukas ja tiiviissä mallissa 3,95 M eli 114 per asukas. Neliöitä voidaan vähentää nykyisestä n. 4 300-7 900 hum 2. Keravan tiivis malli Keravan välimalli Keravan väljä malli Kuva 35: Keravan vaihtoehtoiset mallit

KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 35 Mäntsälä Mäntsälän kouluverkolle on tyypillistä pienten ja keskisuurten koulujen suuri määrä. Alle puolet oppilaista on yli kolmensadan oppilaan kouluissa. Mäntsälän koulujen oppilaskohtainen pinta-ala on pieni, joten sen oppilaskohtainen kiinteistöjen ylläpitomeno on vertailun toiseksi alhaisin. Pienestä koulukoosta johtuen toiminnan kustannukset ovat korkeita, yläasteiden osalta vertailun toiseksi korkeimmat. Mäntsälän päiväkodit ovat suhteellisen pieniä. Mäntsälän päiväkotikiinteistöjen ylläpitomenot per neliö ovat vertailun suurimmat. Mäntsälän palveluverkosta on saatavissa säästöjä väljässä mallissa 2,0 M eli 99 euroa per asukas, välimallissa 3,6 M eli 179 euroa per asukas ja tiiviissä mallissa 4,7 M eli 233 euroa per asukas. Neliöitä voidaan vähentää nykyisestä n. 13000 20500 hum 2. Mäntsälän tiivis malli Mäntsälän välimalli Mäntsälän väljä malli Kuva 36: Mäntsälän vaihtoehtoiset mallit Nurmijärvi Nurmijärven kouluverkolle on tyypillistä koulujen määrä ja pienten, alle sadan oppilaan koulujen suuri osuus. Nurmijärvellä on pienissä kouluissa enemmän oppilaita kuin missään muussa vertailun kunnassa. Koska Nurmijärvellä on kokonaisuudessaan eniten oppilaita, sillä ei kuitenkaan pienissä kouluissa opiskelevien suhteellinen määrä ole muita suurempi. Nurmijärven neliökohtaiset kiinteistöjen ylläpitomenot ovat vertailun kolmanneksi korkeimmat. Nurmijärven päivähoidon toiminnan menot ovat vertailun suurimmat ja sen kiinteistöjen ylläpitomenot per lapsi kolmanneksi suurimmat. Päiväkodit ovat tiloiltaan väljästi mitoitetut. Nurmijärven palveluverkosta on saatavissa säästöjä väljässä mallissa 8,5 M eli 207 euroa per asukas, välimallissa 12,7 M eli 309 euroa per asukas ja tiiviissä mallissa 15,9 M eli 387 euroa per asukas. Neliöitä voidaan vähentää nykyisestä n. 29000 39000 hum 2.

KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 36 Nurmijärven tiivis malli Nurmijärven välimalli Nurmijärven väljä malli Kuva 37: Nurmijärven vaihtoehtoiset mallit Pornainen Pornaisten kouluissa on tilaa oppilasta kohden eniten vertailun kunnista. Koska sen neliökohtaiset kiinteistöjen ylläpitokoulut ovat vertailun toiseksi alhaisimmat, ovat sen oppilaskohtaiset kiinteistöjen ylläpitomenot vertailun keskiarvossa. Pornaisten ala-asteiden oppilaskohtaiset toiminnan kulut ovat vertailun kalleimmat. Vaikka Pornaisissa on yksi suuri koulu, on silti sen oppilaista suurempi osuus pienissä alle sadan oppilaan kouluissa kuin kellään muulla vertailun kunnalla. Pornaisten päiväkotien tilat ovat vertailun väljimmät. Pornaisten neliökustannukset ovat vertailun edullisimmasta päästä, mutta lapsikohtaiset kulut ovat vertailun kolmanneksi kalleimmat. Pornaisten palveluverkosta on saatavissa säästöjä väljässä mallissa 1,0 M eli 194 euroa per asukas, välimallissa 1,2 M eli 242 euroa per asukas ja tiiviissä mallissa 1,5 M eli 301 euroa per asukas. Neliöitä voidaan vähentää nykyisestä n. 7000 8000 hum 2. Pornaisten tiivis malli Pornaisten välimalli Pornaisten väljä malli Kuva 38: Pornaisten vaihtoehtoiset mallit Sipoo Sipoossa on paljon kouluja ja erikoisesti pienten ja keskisuurten koulujen osuus on suuri. Sipoossa on neljänneksi eniten neliöitä per oppilas. Kun myös kiinteistöjen ylläpitomenot ovat suuret per neliö, ovat Sipoon oppilas-

KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 37 kohtaiset kustannukset vertailun suurimmat. Sipoon kiinteistömenojen osuus opetustoiminnan menoista on merkittävä. Sipoossa on vertailun pienimmät päiväkodit. Keskimääräinen päiväkoti on alle kahden ryhmän kokoinen. Sipoon päiväkotien lapsikohtainen tila on vertailun keskiarvoa, sen kiinteistökulut per neliö ovat vertailun neljänneksi korkeimmat ja lapsikohtaiset kiinteistömenot ovat hieman keskiarvon yläpuolella. Toiminnan menot ovat toiseksi suurimmat. Sipoon palveluverkosta on saatavissa säästöjä väljässä mallissa 4,0 M eli 214 euroa per asukas, välimallissa 5,4 M eli 289 euroa per asukas ja tiiviissä mallissa 6,8 M eli 365 euroa per asukas. Neliöitä voidaan vähentää nykyisestä n. 19000 27000 hum 2. Sipoon tiivis malli Sipoon välimalli Sipoon väljä malli Kuva 39: Sipoon vaihtoehtoiset mallit Tuusula Tuusulan kouluverkosta voi sanoa, että se lähes kaikilla tavoilla tarkasteltuna edustaa vertailun kuntien keskiarvoa. Sen tilojen väljyys ja neliöhinnat ovat hieman keskiarvon alapuolella. Toiminnan kulut ovat hieman keskiarvoa suuremmat. Tuusulan päiväkodit ovat suhteellisen pieniä ja ne on mitoitettu vertailun keskiarvoa vastaavasti. Ylläpitomenot per neliö ja per lapsi ovat hieman vertailun keskiarvon yläpuolella. Toiminnan menot ovat alle keskiarvon. Tuusula palveluverkosta on saatavissa säästöjä väljässä mallissa 5,2 M eli 138 euroa per asukas, välimallissa 6,9 M eli 183 euroa per asukas ja tiiviissä mallissa 8,3 M eli 220 euroa per asukas. Neliöitä voidaan vähentää nykyisestä n. 36000 42500 hum 2.

euroa / asukas / vuosi KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 38 Tuusulan tiivis malli Tuusulan välimalli Tuusulan väljä malli Kuva 40: Tuusulan vaihtoehtoiset mallit Yhteenveto yksittäisten kuntien säästöpotentiaalista Edellä esitettyjen yksittäisten vaihtoehtoisten mallien tarkastelussa lähtökohtana pidettiin palveluiden järjestämistä kunnan rajojen sisäpuolella. Taulukko 3 Eri mallien tuomien asukaskohtaisten säästöjen vertailu eri kunnissa Laskennalliset säästöt per asukas eri malleissa 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Sipoo Pornainen Järvenpää Hyvinkää Mäntsälä Kerava Tuusula Nurmijärvi tiivis malli 365 301 120 186 233 114 220 387 välimalli 289 242 91 139 179 87 183 309 väljä malli 214 194 25 106 99 71 138 207 Yksittäisten kuntien tapauksessa mallin avulla muodostetut laskennalliset vuotuiset säästöt nykytilanteeseen nähden vaihtelevat väljän mallin mukaisissa koulu- ja päiväkotiverkoissa 25 eurosta 214 euroon per asukas, välimallin mukaisissa verkoissa 91 eurosta 309 euroon per asukas ja tiiviin mallin mukaisessa verkossa 119 eurosta 387 euroon per asukas. Tarkasteltaessa vertailun yksittäisiä kuntia voidaan todeta, että etenkin Nurmijärven, Sipoon ja Pornaisten oman verkon säästöpotentiaali on merkittävästi suurempi kuin muissa kunnissa. Maantieteellisesti suhteellisen

KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 39 pienelle alueelle hajautuneissa Keravalla ja Järvenpäässä tarkastelun säästöpotentiaali on noin puolet vertailukuntien keskitasosta. Yhteensä Keski-Uudenmaan kahdeksalla kunnalla olisi mahdollista säästää yksittäisinä kuntina optimaalisella koulu- ja päiväkotiverkon rakenteilla 29-56 miljoonaa euroa vuodessa verrattuna nykyisiin verkon toiminnan ja kiinteistöjen ylläpidon kustannuksiin. Jaettuna koko alueen väestöllä, tämä tarkoittaisi 121 225 asukaskohtaisia vuotuisia säästöjä kahdeksan kunnan alueella.

KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 40 Yhteisen palveluverkon tavoitetila Virkamiesten näkemys Keski-Uudenmaan kaupungin palveluverkosta Edellä esitetyt analyysit olivat pohjana projektin aikana pidetyille tilaisuuksille. Tulosseminaarin ja projektiryhmän kokousten tarkoituksena oli antaa virkamiesjohdolle entistä perusteellisempi käsitys Keski-Uudenmaan kaupungin kiinteistöjen ja kiinteistönpidon nykytilasta ja lisäksi muodostaa yhdessä linjaukset siitä, millä tavalla nykyistä tilannetta voitaisiin kehittää parhaalla mahdollisella tavalla. Tulosseminaari 4.12.2013 Tilaisuuteen osallistuivat Keski-Uudenmaan kuntien ja kaupunkien virkamiesjohdon edustajat. Paikalla olivat: Atte Honkonen (sivistys/talouspäällikkö, Hyvinkää) Jyrki Meronen (tilajohtaja, Järvenpää) Harri Lipasti (henkilöstöj., Tuusula) Merja Vikman-Kanerva (maankäyttöjohtaja, Kerava) Ilkka Holmila (kaupunginarkkitehti, Järvenpää) Kimmo Behm (kunnanjohtaja, Tuusula) Päivi Laitinen (JUKO, Pornainen) Soile Karhinen (tilapäällikkö, Mäntsälä) Anneli Peltola (JyTy, Pornainen) Daniel Uusitalo (JHL, Hyvinkää) Seija Marttila (hallintojohtaja, Pornainen) Pekka Lintonen (sivistysjohtaja, Mäntsälä) Ulla-Maija Upola (MALY, Pornainen) Esa Ukkola (siv.johtaja, Tuusula) Jukka Pietilä (tekninen johtaja, Pornainen) Jouni Mattsson (kaup.ins., Hyvinkää) Jyrki Lindroos (JUKO, Kerava) Kirsi Contursi (JUKO, Hyvinkää) Aarno Kononen (kehitysjohtaja, Nurmijärvi) Leena Kokko (SOTE, Sipoo) Juha Huotari (JHL, Sipoo) Christer Jakobsson (JUKO, Sipoo) Leila Kivi (Tehy, Nurmijärvi) Karita Valkonen (Super, Nurmijärvi) Maarit Nordbäck (JHL, Mäntsälä) Tuula Komokallio (JHL, Kerava) Mikko Silvast (tilapalvelupääll., Hyvinkää) Jyrki Mattila (toimialajohtaja, Hyvinkää) Kari Stenholm (talousjohtaja, Hyvinkää) Vesa Tuunainen (henkilöstöjohtaja, Hyvinkää) Pentti Halonen (sivistysjohtaja, Hyvinkää)

KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 41 Tuuli Karjalainen Jussi Niemi Erja Sihlman Janne Vainikainen Eija Rintala Hannu Seppälä Esa Siikaluoma Petteri Heino (strategiasuunnittelija, Tuusula) (tilakesk.päällikkö, Tuusula) (varh.kasv.päällikkö, Mäntsälä) (sivistys/talouspäällikkö, Mäntsälä) (SOTE, Mäntsälä) (tekninen johtaja, Mäntsälä) (hallinto, Mäntsälä) (sosiaalitaito, soster) Granlund Oy:n edustajina tilaisuudessa olivat Heikki Lonka ja Ville-Veikko Lallukka. Kuntamaisema Oy:n edustajina olivat Eero Vaissi ja Sirpa Romppainen. KUUMA liikelaitoksen edustajana tilaisuudessa oli Johanna Viita. Konsultit esittelivät saamiaan tuloksia ja niistä keskusteltiin yhdessä. Tehtiin ryhmätöitä, joissa pohdittiin Keski-Uudenmaan kaupungin toimitilaverkon erilaisia tulevaisuuden skenaarioita. Tarkoituksena on muodostaa kolme mahdollista mallia toiminnan parantamiseksi. Kiinteistönpidon nykytila Kiinteistönpidon nykytilasta ei tehty seminaarissa erillistä ryhmätyötä, koska aihealue on käsitelty kuntakohtaisissa palveluverkkoselvityksissä jo aikaisemmin. Nykyisten kuntien kiinteistönpidosta pitää luonnollisesti pyrkiä poimimaan parhaat asiat mukaan mahdollisesti syntyvään Keski- Uudenmaan kaupunkiin. Ryhmätöiden tuloksia Seminaarissa tehtiin ryhmätyö, jossa mietittiin erilaisia keinoja sille, miten Keski-Uudenmaan kaupungin palveluverkko voisi vastata mahdollisimman hyvin tulevaisuuden haasteisiin eri skenaarioissa. Keskeisimpänä tuloksena ryhmistä nousi esiin palveluverkon kokonaisvaltainen kehittäminen, joka tarkoittaa erityisesti verkon uudistamista, tiivistämistä, tehostamista sekä monikäyttöisyyttä. Tämä edesauttaisi Keski- Uudenmaan kaupunkia pääsemään eroon nykyisistä ongelmakohteista ja varmistamaan tulevaisuudessa sekä palvelujen että toimitilojen korkean laadun ja tehokkaan käytön. Tehokkaampaan verkkoon investoiminen tekisi myös vaadittavista investoinneista kohtuulliset, koska uusi palveluverkko vaatisi vähemmän hyötyneliömetrejä ja lisäksi toiminnasta saatavat säästöt lyhentäisivät takaisinmaksuaikaa. Samalla myös julkisen liikenteen kehittämiselle syntyisi edellytyksiä. Verkon kokonaisvaltaisessa kehittämisessä kaavoituksella on merkittävä rooli. Kaavoituksella kaupunki pystyy vaikuttamaan mm. sekä julkisten että yksityisten palvelujen keskittämiseen ja joukkoliikenteen kehittymiseen. Toinen tärkeä esille noussut kehittämiskohde on teknologian hyödyntäminen. Keski-Uudenmaan kaupunki voisi esimerkiksi kehittää uusia sähköisiä tai liikkuvia palvelumuotoja, jotka voisivat osaltaan korvata tiloja ja vähentää henkilöstötarvetta. Keski-Uudenmaan kaupungin visioksi saatiin: Hyvällä yhdyskunnan, toiminnan ja talouden suunnittelulla ohjaten tiiviimpi ja tehokkaammin organisoitu, asiakasta palveleva toimitilaverkko ja liikkuvat palvelut teknologiaa ja joukkoliikennettä hyödyntäen

2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030 2032 2034 2036 2038 2040 KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 42 Kolme mahdollista toimitilaverkkoa Tässä kappaleessa kuvataan menetelmää, jolla vaihtoehtoisia toimitilaverkkoja voidaan hahmotella ja esitetään kolme vaihtoehtoista Keski- Uudenmaan kaupunkiin sovellettua mallia. Kuten edellä esitetystä ilmenee, merkittävimmät kiinteistö- ja toiminnalliset kokonaisuudet, joiden tehokkuutta on syytä tarkastella Keski-Uudenmaan tapauksessa, ovat: päiväkodit koulut Tässä luvussa esiteltävät mallit on tehty tulosseminaarissa 4.12.2013 esitettyjen ja ohjausryhmän kokouksessa 12.12.2013 vahvistettujen mallien mukaan. Ne ovat teoreettisia tarkasteluja, joiden avulla etsitään uutta suuntaa toimitilaverkon ylläpidolle eivätkä ole tarkoitettu sellaisenaan toteutettaviksi. Simulaatiomallin tulokset - K-U8 Päiväkotihoidon osalta esitettävät mallit on mitoitettu K-U8-kuntien noin 8870 päiväkotiasiakkaan ja noin 2700 esioppilaan tarpeiden mukaisesti. Vuonna 2012 alle 3-vuotiaita päiväkotihoidossa oli 1696 lasta ja osaaikaisessa hoidossa yhteensä 1414 asiakasta. Esioppilaista pelkässä esiopetuksessa oli 694 esikoululaista. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan 0-6-vuotiaiden osuus tulee seuraavien lähivuosien aikana lisääntymään hieman. Vuonna 2012 K-U8-kunnissa oli perusopetuksen oppilaita yhteensä 28535, joista yläkoululaisia oli yhteensä 9567. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan perusopetusikäisten määrä tulee seuraavan lisääntymään seuraavien vuosien aikana. Korkeimmillaan ollaan vuonna 2035, jolloin perusopetusikäisiä olisi 37757. 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 0-6-v yht. 7-15-v yht. Kaikki esitettävät mallit on toteutettu campus-mallin mukaisesti, joissa niin päiväkoti, esiopetus kuin perusopetusyksiköt sijaitsevat tiiviisti toistensa lähellä. Oppilashuoltoa ja laajennettua 11-vuotista perusopetusta varten tulevat yksiköt tarvitsevat hieman lisätilaa, jota tässä mallissa ei ole otettu huomioon. Aamu- ja iltapäivähoitoa on mahdollista järjestää olemassa olevissa kiinteistöissä.

KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 43 Tiivis malli Tiiviissä mallissa on 23 koulua ja 38 päiväkotia. Mallivaihtoehdossa on kymmenen 8-sarjaista alakoulua (n. 1200 lasta per yksikkö), viisi 9- sarjaista alakoulua (n. 1400 lasta per yksikkö) ja kahdeksan yläkoulua, joista seitsemän on 15-sarjaisia (n. 1200 lasta per yksikkö) ja yksi 16- sarjainen (n. 1300 lasta per yksikkö). Päiväkotiyksiköitä on 38, ja ne on mitoitettu 250 lapselle. Esiopetustoiminta on järjestetty jokaisen alakoulun ja päiväkodin yhteydessä. Tasaisesti esioppilaita kertyy noin 55 per yksikkö. Yksiköt (koulu ja esikoulu ja päiväkoti) sijaitsevat campus-mallin mukaisesti läheisessä yhteydessä, jolloin synergia on hyödynnettävissä optimaalisesti niin pedagogisen polun kuin kustannusten näkökulmasta. Laskennalliset opetusryhmäkoot ovat alakoulun osalta 25,3 ja yläkoulun osalta 26,4 oppilasta. Päiväkotitoiminnan osalta käyttöastetta ja henkilökuntamitoitusta kohotetaan optimiin ja esiopetusryhmien kokoa kasvatetaan laskennallisesti mitoituksen sallimiin rajoihin. Tiiviissä mallissa muiden kuin henkilöstö- ja kiinteistökustannuksien odotetaan pienentyvän kohtuullisesti, koska tarkasteltava koulu- ja päiväkotiverkko on supistunut erittäin merkittävästi. Kuva 41 Tiiviin mallin mukainen koulu- ja päiväkotiverkko Tiiviissä mallissa perusopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa syntyy säästöä nykyisiin kustannuksiin verrattuna kiinteistökulut mukaan lukien n. 65,2 M vuodessa. Tilaa tarvitaan n. 198 000 huoneistoneliötä vähemmän.

KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 44 Välimalli Välimallin kouluverkossa on 34 koulua ja 46 päiväkotia. Kouluista kaksi on yläkouluja, toinen 7-sarjainen (n. 500 lasta per yksikkö) ja toinen 9- sarjainen (n. 650 lasta per yksikkö). Neljä kouluista on 4-sarjaisia alakouluja (n. 600 lasta per yksikkö). Loput koulut ovat yhtenäiskouluja, joista seitsemän on 6-sarjaisia yhtenäiskouluja (n. 1300 lasta per yksikkö), kaksitoista 4-sarjaisia yhtenäiskouluja (n. 900 lasta per yksikkö) sekä yhdeksän 3- sarjaisia yhtenäiskouluja (n. 650 lasta per yksikkö). Laskennalliset opetusryhmäkoot koulun osalta ovat alakoulun osalta 23,8 ja yläkoulun 24,0 oppilasta. Kaikki 46 päiväkotiyksikköä on mitoitettu 210 lapselle. Päiväkotiyksiköt on sijoitettu kouluyksiköiden läheisyyteen. Välimallissa päiväkotitoiminnan osalta käyttöastetta kohotetaan jonkin verran ja esiopetusryhmien kokoa kasvatetaan laskennallisesti jonkin verran nykytilanteeseen nähden. Muiden kuin henkilöstö- ja kiinteistökustannuksien odotetaan skaalautuvan hieman, koska tarkasteltava koulu- ja päiväkotiverkko on supistunut merkittävästi alkutilanteeseen nähden. Kuva 42 Välimallin mukainen koulu- ja päiväkotiverkko

KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 45 Välimallissa perusopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa syntyy säästöä nykyisiin kustannuksiin verrattuna kiinteistökulut mukaan lukien n. 51,9 M vuodessa. Tilaa tarvitaan n. 190 000 huoneistoneliötä vähemmän. Väljä malli Väljässä mallissa on 42 koulua ja 65 päiväkotia. Kouluista kahdeksan on 5- sarjaisia alakouluja (1-4 lk) (n. 450 lasta per yksikkö). Muut koulut ovat yhtenäiskouluja seuraavasti: 26 koulua on 4-sarjaisia yhtenäiskouluja (1-9 lk, n. 800 lasta per yksikkö) ja kahdeksan koulua 5-sarjaisia yhtenäiskouluja (5-9 lk, n. 550 lasta per yksikkö). Laskennalliset opetusryhmäkoot olisivat alakoulun osalta 22,0 ja yläkoulun osalta 22,1 oppilasta. Päiväkotiyksiköitä olisi 65 ja ne olisi mitoitettu 150 lapselle. Esiopetusryhmät sijoitettaisiin alakoulujen ja päiväkotien yhteyteen. Väljässä mallissa päiväkotitoiminnan osalta käyttöastetta kohotetaan vain hieman ja esiopetusryhmien kokoa kasvatetaan laskennallisesti vähän nykytilanteeseen verrattuna. Muiden kuin henkilöstö- ja kiinteistökustannuksien odotetaan skaalautuvan kohtuullisesti, koska tarkasteltava koulu- ja päiväkotiverkko on supistunut jonkin verran alkutilanteeseen nähden.

KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 46 Kuva 43: Väljän mallin mukainen koulu- ja päiväkotiverkko Väljässä mallissa perusopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa syntyy säästöä nykyisiin kustannuksiin verrattuna kiinteistökulut mukaan lukien n. 36,9 M vuodessa. Tilaa tarvitaan n. 179 000 huoneistoneliötä vähemmän. Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen mallien vertailu 300 000 000 Toiminnan kustannukset Toiminnan kustannuksilla tarkoitetaan tässä opetusryhmien koosta sekä opetus- ja muun henkilökunnan määrästä aiheutuvia kustannuksia. Taulukko 4 Toiminnan kustannusten vertailu nykytilanteen ja eri mallien välillä Toiminnan kustannukset 250 000 000 200 000 000 150 000 000 100 000 000 50 000 000 0 Päiväkotitoim inta Esiopetus VK Yhteensä Alakoulu Yläkoulu PO Yhteensä Kaikki yhteensä Kustannukset 83 580 000 9 770 000 93 350 000 101 680 000 67 670 000 169 350 000 262 700 000 Tiivis malli 66 500 000 7 470 000 73 970 000 81 380 000 55 430 000 136 810 000 210 780 000 Välimalli 70 740 000 8 390 000 79 130 000 84 880 000 59 500 000 144 380 000 223 510 000 Väljä malli 75 650 000 9 270 000 84 920 000 89 690 000 63 220 000 152 910 000 237 830 000 Kaikki muodostetut mallit toisivat merkittävän säästön nykyisiin toiminnan kustannuksiin, säästön ollessa 10 20 %. Suurimmat säästöt syntyisivät varhaiskasvatuksessa (parhaimmillaan lähes 21 %). Perusopetuksen säästöpotentiaali on 10 19 %. Varhaiskasvatuksessa säästöpotentiaali on päiväkotien kohdalla 10 20 %, ja esiopetuksessa 5 24 %. On syytä huomata, että suurin ero vaihtoehtojen välillä syntyy esiopetuksessa. Kiinteistökustannukset Kiinteistökustannukset muodostuvat ylläpitokustannuksista, kiinteistönhoidoista sekä siivouksesta. Ruokapalvelut eivät ole kustannuksissa mukana. Säästöt muodostuvat vähenevistä neliöistä, koska neliöpohjaisten ylläpitokustannuksien oletetaan pysyvän keskimääräisesti lähtötasolla.

KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 47 40 000 000 35 000 000 30 000 000 25 000 000 20 000 000 15 000 000 10 000 000 5 000 000 Taulukko 5 Kiinteistökustannusten vertailu nykytilanteen ja eri mallien välillä Kiinteistöjen kustannukset 0 Päiväkotitoiminta Alakoulu Yläkoulu PO Yhteensä Kaikki yhteensä Kustannukset 8 345 930 17 664 235 8 910 208 26 574 442 34 920 372 Tiivis malli 6 842 037 9 198 827 5 580 637 14 779 464 21 621 501 Välimalli 6 842 037 9 696 061 5 643 340 15 339 402 22 181 439 Väljä malli 6 842 037 9 944 678 6 082 267 16 026 945 22 868 982 Kiinteistökustannuksissa säästö nykyiseen olisi 35 38% välillä. Suurimmat säästöt tulisivat alakouluista (44 48 %). Perusopetuksen säästöt vaihtelisivat 32 37 % välillä. Kiinteistökustannusten erot selittyvät ennen muuta kiinteistöjen neliömäärien muutoksilla, koska neliökohtaiset kustannukset on oletettu samoiksi. Malleissa kaikki kiinteistöt olisivat uutta vastaavassa kunnossa eikä voida olettaa, että niiden hoidossa olisi eroja.

KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 48 350 000 000 Kokonaiskustannukset Kun lasketaan yhteen toiminnan ja kiinteistöjen kustannukset saadaan eri malleista syntyvät kokonaiskulut ja nykytilaan verrattava säästö. Taulukko 6 Kokonaiskustannusten vertailu nykytilanteen ja eri mallien välillä Kokonaiskustannukset 300 000 000 250 000 000 200 000 000 150 000 000 100 000 000 50 000 000 0 Päiväkotitoimi nta Esiopetus VK Yhteensä Alakoulu Yläkoulu PO Yhteensä Kaikki yhteensä Kustannukset 91 930 000 9 770 000 101 700 000 119 340 000 76 580 000 195 920 000 297 620 000 Tiivis malli 73 340 000 7 470 000 80 810 000 90 580 000 61 010 000 151 590 000 232 400 000 Välimalli 77 580 000 8 390 000 85 970 000 94 580 000 65 140 000 159 720 000 245 690 000 Väljä malli 82 490 000 9 270 000 91 760 000 99 630 000 69 300 000 168 930 000 260 690 000 Säästö on suurin tiiviissä mallissa (22 %) ja pienin väljässä mallissa (12 %). Pienin kokonaissäästö syntyy esiopetuksen väljän mallin kohdalla (5 %) ja vastaavasti suurin alakoulujen tiiviin mallin osalla (24 %).

KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 49 700 000 Kiinteistöjen huoneistoneliöt Eniten hukkatilaa on alakouluissa, joissa säästöpotentiaali olisi 118 000 129 000 hum 2, joka vastaa noin 44-48 % alakoulujen tämänhetkisistä kokonaistiloista. Malleissa kaikki kiinteistöt on mitoitettu ihanteellisen tilaohjelman mukaan ja siksi säästöä syntyy toiminnan kannalta väljässäkin verkossa. Kyseessä on siis hukkatila, joka ei nyt hyödytä ketään ja joka vain kuluttaa luonnonvaroja turhaan. Taulukko 7 Huoneistoneliöiden vertailu nykytilanteen ja eri mallien välillä Huoneistoneliöt eri vaihtoehdoissa 600 000 500 000 400 000 300 000 200 000 100 000 0 Päiväkotitoiminta Alakoulu Yläkoulu PO Yhteensä Kaikki yhteensä Tilaa nyt 175 479 276 920 139 684 416 604 592 082 Väljä malli 82 434 151 737 92 804 244 541 326 975 Välimalli 82 434 147 943 86 107 234 050 316 484 Tiivis malli 82 434 140 357 85 150 225 506 307 941 Investoinnit Oletuksena investointiohjelmalle on, että kaikki kiinteistöt joko peruskorjataan täydellisesti 80 % korjausasteella tai korvataan uudisrakennuksilla. Kiinteistökannan uudistumisaste on siis keskimäärin 90 %. Koulujen peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeiden keskimääräiseksi neliöhinnaksi on oletettu 2200 euroa/ hum 2 ja päiväkotien 2500 euroa/ hum 2. Suuret koulut ovat neliöhinnaltaan jonkin verran em. lukuja edullisempia ja pienet kalliimpia, joten kyseessä on vain suuntaa-antava tulos. Tässä ei ole otettu kantaa, mitä poistuvalle rakennuskanalle tapahtuu. Suurin osa siitä on huonossa kunnossa. Vaihtoehtoja ovat joko purku ja tontin myyminen/ottaminen toiseen käyttöön tai sitten rakennusten myynti tontteineen. Jälkimmäisessä tapauksessa uusi omistaja joutuu korjaamaan rakennukset uutta käyttötarkoitusta vastaavaksi. Tällöin vain rakennuksen rungolle voidaan laskea joku arvo. Todennäköinen myyntihinta vastaa näin ollen korkeintaan tontin arvoa. Koska ohjelma on teoreettinen, eikä ota

KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 50 800 000 000 kantaa mitkä rakennukset poistuvat käytöstä ei niille ole tässä tarkastelussa annettu mitään hintaa. Kaikki mahdollisesti saatava myyntitulo tekee siis ohjelmasta entistä kannattavamman. Uuteen malliin siirtyminen merkitsee koulu- ja päiväkotikiinteistöjen osalta 632 670 miljoonan euron investointeja. Edullisimmaksi tulee siirtyminen tiiviiseen malliin, koska neliöitä tarvitsee korjata ja rakentaa vähemmän. Taulukko 8 Tarvittavien investointien määrä eri malleissa Tarvittavat investoinnit 700 000 000 600 000 000 500 000 000 400 000 000 300 000 000 200 000 000 100 000 000 0 Päiväkotitoiminta Alakoulu Yläkoulu PO Yhteensä Kaikki yhteensä Väljä malli 185 476 905 300 438 864 183 751 484 484 190 348 669 667 253 Välimalli 185 476 905 292 927 892 170 491 068 463 418 960 648 895 865 Tiivis malli 185 476 905 277 905 949 168 596 723 446 502 672 631 979 577 Kun investointien arvo jaetaan vuosittaisella säästöllä, voidaan investoinneille laskea kuoletusaika. Oletuksena on, että malliin ei siirrytä kerralla, vaan se voidaan rahoittaa suoraan syntyvillä säästöillä. Malliin ei ole laskettu mukaan korkokustannuksia. Tarkoituksena on vain tarkastella mallien ja eri kiinteistöryhmien eroja.

KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 51 30 Taulukko 9 Investointien takaisinmaksuajat rahoitettuna saaduilla säästöillä Investoinnit jaettuna vuosittaisilla säästöillä 25 20 15 10 5 0 Päiväkotitoiminta Alakoulu Yläkoulu PO Yhteensä Kaikki yhteensä Väljä malli 20 15 25 18 18 Välimalli 13 12 15 13 12 Tiivis malli 10 10 11 10 10 Kaikista malleista kannattavin on tiivis malli, koska investoinnit ovat pienimmät ja saavutettavat vuosittaiset säästöt suurimmat, koko kiinteistökannan uusiminen vastaa vain 10 vuoden syntyneitä säästöjä. Perusopetuksen uusiminen vastaa kustannuksiltaan 10 vuoden säästöjä tiiviissä mallissa. Väljä malli venyttää maksuajat päiväkotien osalta 20 vuoteen. Kokonaisuutena kaikki mallit maksavat kuitenkin itsensä takaisin ajassa joka on lyhyempi kuin rakennusten normaali peruskorjausväli. Rahoituskustannuksia ei ole otettu huomioon, koska kunta on joka tapauksessa investoimassa vastaavan määrän.

KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 52 Yhteenveto malleista Edellä esitettyjen mallien perusteella, olisi mahdollista säästää pelkästään koulu- ja päiväkotiverkostoissa vuodessa 37 65 miljoonaa euroa ja luopua 179 000 190 000 huoneistoneliöstä. Simulaatiomalleissa tarkasteltiin koulu- ja päiväkotiverkoston kiinteistökantaa, jonka laskennallinen laajuus on 506 000 hum 2. Investointi M Toiminnan säästö M Ylläpidon säästö M Koulut ja päiväkodit 632 670 25 52 12 13 Uuden investointiohjelman lopputuloksena olisi uusi tai uudenveroinen kiinteistökanta, jolloin toiminnan laatu paranisi huomattavasti. Nykyisellä toimintamallilla tulot eivät riitä nykyaikaiseen kiinteistönpitoon. Osa uuden toimintamallin säästöistä olisikin suunnattava kiinteistönpidon tason nostoon niin, että siitä tulee aidosti toimintaa tukeva palvelu. Edellä esitetyt mallit ja laskelmat ovat puhtaasti teoreettisia ja tarkastelevat mahdollisia tulevaisuuden kehityssuuntia. Jotta uuteen malliin voidaan siirtyä, tarvitaan uusi toimitilaverkkojen suunnittelun, rakentamisena ja ylläpidon toimintamalli.

KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 53 Uusi kiinteistönpidon toimintamalli Jotta päästään taloudellisesti ja toiminnallisesti kestävälle kiinteistönpidon polulle, on luotava tätä tukeva toimintamalli. Mallille voidaan asettaa seuraavia tavoitteita: Se varmistaa kestävän taloudenpidon Kaikille investoinneille on tehtävä tuottavuustarkastelu, joka perustuu toiminnan yksikkökustannuksiin (euroa/käyttäjä tms.) Kiinteistönpito ja siihen liittyvät investoinnit ovat tukipalvelu, joka tukee tehokasta ydintoimintaa ja ne on organisoitava vastaavasti Suomen kuntien tämänhetkistä investointien, kiinteistönpidon ja toiminnan suhdetta voidaan hieman yleistäen kuvata seuraavasti: investointi kiinteistönpito toiminta Kuva 44: Nykyinen toimintamalli: investoinnit ohjaavat Malli toimii niin, että kunta päättää ensin rakentaa uuden palvelupisteen, palvelupisteelle perustetaan kiinteistönpidon järjestelmät ja tätä kautta luodaan puitteet toiminnalle. Investoinneista päätettäessä tehdään samalla palveluverkkoa ja kiinteistönpitoa koskevat päätökset. Kärjistäen voidaan sanoa, että toimintaa ja kiinteistönpitoa harjoitetaan, koska palvelupisteet on rakennettu, ei päinvastoin. Investointiprosessi on siis tärkeämpi kuin palveluverkon suunnitteluprosessi tai kiinteistönpidon prosessi. Investointien peruste on yleensä kaupunkirakenteessa tapahtuneet muutokset: on rakennettu uusi alue ja siellä tarvitaan uusia palveluita. Peruskorjaus on eräs versio tästä: olemassa oleva rakennus on mennyt huonoon kuntoon ja se korjataan. Samassa yhteydessä voidaan ottaa huomioon toiminnassa tai kiinteistönpidossa tapahtuneita muutoksia, mutta vain sen verran, kuin olemassa oleva rakennus tai siihen tehtävä laajennus mahdollistavat. Kun investointeja pyritään minimoimaan, tulee prosessista summaava: lähtökohtana on aina jo syntynyt tilanne, johon reagoidaan pienimmällä mahdollisella lisäresurssilla. Toimipisteiden matto laajenee tasaisesti kuin kasvusto, rakennus rakennukselta. Toiminnan tarpeita ja toiminnalle tehokkainta mahdollista verkkoa ei päästä koskaan hahmottamaan.

KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 54 ristiriita Kuva 46: Kasvamalla syntynyt verkko Kuva 45: Toiminnan kannalta optimaalinen verkko Uusi investointiohjelma lähtee aivan toisenlaisesta tavasta suhtautua toimintaan. Jotta investointiohjelma voidaan toteuttaa ja siitä saatavat laadulliset ja taloudelliset edut hyödyntämään, on toimintamallia muutettava toimintalähtöiseksi. toiminta kiinteistönpito investointi Kuva 47: Uusi toimintalähtöinen toimintamalli Uudessa mallissa kaikki lähtee toiminnan edellytysten tarkastelusta. Lähtökohtana ovat toiminnan analyysi ja toiminnan tarpeet. Minkälaista palveluverkkoa ja minkälaisia rakennuksia toiminta tarvitsee voidakseen tuottaa palvelut laadukkaasti ja resursseja tuhlaamatta? Kun tähän kysymykseen on saatu vastaus, voidaan kiinteistönpidon palvelut suunnitella. Investoinnit ovat vain kiinteistönpidon eräs alaprosessi, jota tarvitaan, jotta palveluverkkoon voidaan tehdä muutoksia.

KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 55 Yhteenveto ja johtopäätökset Yhdistymisselvitykseen osallistuvien kuntien varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkot koostuvat suuresta joukosta erikokoisia yksiköitä. Tehottomia ja toiminnan kustannusten osalta kalliita yksiköitä on sekä pienten että suurten kohteiden joukossa. Neliö- tai lapsikohtaisten kustannusten hajonta on erityisen voimakasta pienien koulujen kohdalla, mutta Keski- Uudenmaan kuntien alueella hajonta on yllättävän suurta myös suurimpien koulujen kohdalla. Tehostamalla muutamien suurten ja kalliiden koulujen tilankäyttöä kuntien olisi kaikkein helpointa saada tuntuvia säästöjä kiinteistönpidossa. Kiinteistöjen ylläpitokustannusten näkökulmasta Keski-Uudenmaan kunnat ovat kokonaisuutena suhteellisen edullisia vertailuaineistoon nähden. Kustannuserot alueen kuntien sisällä ovat kuitenkin huomattavan suuria. Koulu- ja päiväkotikiinteistöjen kohdalla käyttäjäkohtaisten ylläpitokustannusten erot edullisimman ja kalleimman kunnan välillä ovat yli kaksinkertaiset. Kunnat voisivat parantaa palveluidensa tasoa ja saada säästöjä uusimalla osittain vanhentuneet palveluverkkonsa. Kiinteistöverkkojen uusimisille on laskettavissa järkevät takaisinmaksuajat sekä potentiaaliset kustannussäästöt. 300 250 200 Asukaskohtainen säästöpotentiaali Keski-Uudenmaan yhteisen kaupungin säästöpotentiaali Yksittäisten kuntien säästöpotentiaali yhteensä 150 100 50 0 Tiivis Väli Väljä Kuva 48 Laskennallisten koulu- ja päiväkotiverkkomallien tuomat asukaskohtaiset säästöt yksittäisten kuntien ja yhteisen kaupungin tapauksessa.

KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 56 Tarkasteltaessa vertailun yksittäisiä kuntia voidaan todeta, että etenkin Nurmijärven, Sipoon ja Pornaisten oman verkon säästöpotentiaali on merkittävästi suurempi kuin muissa kunnissa. Saavutettavat kokonaishyödyt ovat kuitenkin suuremmat, jos kunnat kehittävät verkkoa yhdessä yli kuntarajojen. Kuvan 48 mukaisesti kaikissa tarkastelluissa malleissa laskennallinen säästöpotentiaali olisi suurempi yhteisen kaupungin tapauksessa, jolloin kuntien väliset rajat eivät rajoittaisi palveluverkon rakennetta. Samalle lapsi- ja oppilasmäärälle mitoitettu verkko toisi yhteisenä alueena 30 40 euroa suuremmat säästöt asukasta kohden, kuin mihin kunnat pystyisivät itsenäisesti. Rajulla varhaiskasvatus- ja perusopetuksen saneerauksella kuntien säästöpotentiaali selvityksen perusteella on 37 65 miljoonaa euroa. Vaikka kunnat eivät päättäisikään yhdistyä, niiden olisi suositeltavaa alkaa suunnitella koko Keski-Uudenmaan palveluverkkoa yhtenä kokonaisuutena. Kiinteistönpidon organisoimisen ja kehittämisen näkökulmasta nykyiset tilapalveluyksiköiden yhdistämistä on syytä harkita kokonaisvaltaisen ja mahdollisimman ammattitaitoisen kiinteistöyksikön saavuttamiseksi. Kunnallisessa toiminnassa raha ei muutu suoraan palveluksi ja toiminnan laaduksi. Palveluverkko ja sen rakenne vaikuttavat ratkaisevasti siihen, kuinka panostukset saadaan hyödynnettyä. Kehittämällä palveluverkkoa on mahdollista saada parempia palveluja enemmän, pienemmällä rahalla.

KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 57 Lähteet Aaltonen, Kirjavainen, Moisio (2006) Perusopetuksen tuottavuus ja tehokkuus 1998-2004. VATT-tutkimuksia nro 127 Kari Nissinen (2003) Toimitilojen tehokkuuden ja toimivuuden mittaaminen työpitetarkastelun perusteella. Yhteenvetoraportti. VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Kari Nissinen (2006) Tilateho-hankkeen loppuraportti N:o1. VTT Rakennusja yhdyskuntatekniikka KTI Ylläpidon kustannusvertailu, 2012 Leponiemi, Siitonen, Anttiroiko (2010): Julkisen ja yksityisen sektorin välinen yhteistyö. TY/Yhdyskuntatieteiden laitos Nippola, Vainio, Huuhtala (2006) Rakennustyyppikohtainen peruskorjaustarpeen arviointi kuntien rakennuksissa. Kuntaliitto RT 96-11003 Päiväkotien suunnittelu. 2010. 28 s. Tilastokeskus: Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain 1980 2012 Tilastokeskus: Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi, 28.2.2013

KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 58 LIITE 1: Toimitilojen sijainti ja väestöpohja

KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 59 Toimitilojen sijainti ja väestöpohja Koko kaupungin väestö on kasvanut tasaisesti ja väestönkasvun odotetaan jatkuvan edelleen, muuta kuitenkin matalampana. Väestönkasvu on ollut voimakkaimmillaan 1980-luvulla. 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa väestönkasvu on ollut voimakasta. Vuoteen 2040 mennessä väestön odotetaan lisääntyvän noin 60 000 asukkaalla tämänhetkiseen tilanteeseen nähden. 282 579 290 446296 959 273 056 261 949 250 204 238 937 226 883 212 027 198 691 187 455 171 119 155 778 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Kuva 49: Keski-Uudenmaan kaupungin väkiluku 1980 2040 4 Väestönkasvu on tulevaisuudessa pienempää kuin aikaisemmin, mutta kuitenkin yli 2 % lukemiin päästään vuoteen 2040 saakka. Suuret kasvuluvut (yli 2 % vuosi) voivat johtaa suuriin investointeihin ja kuntien velkaantumiseen. Tulevaisuudessa tulee siis varautua väestönkasvusta mahdollisesti syntyviin haasteisiin. 11,59 % 10,26 % 7,07 % 7,76 % 8,22 % 5,43 % 5,08 % 5,02 % 4,49 % 3,71 % 2,98 % 2,41 % Kuva 50: Keski-Uudenmaan kaupungin väkiluvun kasvu- % 1980 2040 viisivuotiskausittain 5 4 http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/tilastot/vaestotietoja/sivut/default.aspx 5 http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/tilastot/vaestotietoja/sivut/default.aspx

KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 60 LIITE 2: Kiinteistöjen ylläpidon kustannukset

KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 61 Toimitilakustannukset Kustannuksien tiliöinti Tässä tarkastelussa käsitellään kustannuksia seuraavan kustannusjaottelun mukaisesti: - Yhteiset tehtävät - Yleishoito ja valvonta - Lämpöhuolto - Sähköhuolto - Vesihuolto - Siivous - Kunnossapito Yhteisten tehtävien kustannukset muodostuvat lähinnä hallinnollisista tehtävistä.

/brm 2 /vuosi keskimäärin /brm 2 /vuosi keskimäärin KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 62 35 Siivouskulut rakennustyypeittäin KUUMA 30 Vertailukunnat 25 20 15 10 22,2 19,2 18,8 16,1 12,3 11,4 8,2 KTI toimistot 2012 16,9 5 0 Kuva 51: Siivouksen suhteelliset kustannukset eri kunnissa keskimäärin 12 Kunnossapitokulut rakennustyypeittäin KUUMA Vertailukunnat 10 9,8 KTI toimistot 2012 8 6 7,3 6,4 5,2 5,1 5,0 6,3 4 3,7 2 0 Kuva 52: Kunnossapidon suhteelliset kustannukset eri kunnissa keskimäärin

/brm 2 /vuosi keskimäärin /brm 2 /vuosi keskimäärin KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 63 16 14 13,5 Sähköhuolto rakennustyypeittäin KUUMA Vertailukunnat KTI toimistot 2012 12 10 8 6 8,8 8,3 8,3 7,1 6,2 6,0 7,5 4 2 0 Kuva 53: Sähköhuoltojen suhteelliset kustannukset eri kunnissa keskimäärin 6 5,7 Vesihuolto rakennustyypeittäin KUUMA Vertailukunnat 5 KTI toimistot 2012 4 3 2 1 2,4 2,0 1,3 0,9 0,8 0,7 1,6 0 Kuva 54: Vesihuollon suhteelliset kustannukset eri kunnissa keskimäärin

/brm 2 /vuosi keskimäärin /brm 2 /vuosi keskimäärin KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 64 16 14 12 10 14,8 Lämpöhuolto rakennustyypeittäin 11,5 10,6 10,2 9,8 9,8 8,7 KUUMA Vertailukunnat KTI toimistot 2012 10,6 8 6 4 2 0 Kuva 55: Lämpöhuollon suhteelliset kustannukset eri kunnissa keskimäärin 6 5 5,3 Ulkoalueiden hoito rakennustyypeittäin 4,4 KUUMA Vertailukunnat KTI toimistot 2012 4 3,5 3,5 3,4 3 2,6 2,4 3,0 2 1 0 Kuva 56: Ulkoalueiden hoidon suhteelliset kustannukset eri kunnissa keskimäärin

/brm 2 /vuosi keskimäärin /brm 2 /vuosi keskimäärin KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 65 9 8 7 Yhteiset tehtävät rakennustyypeittäin KUUMA Vertailukunnat KTI toimistot 2012 6 5 4 4,9 4,3 4,0 3,9 3,6 3,6 3,6 3,8 3 2 1 0 Kuva 57: Yhteisten tehtävien suhteelliset kustannukset eri kunnissa keskimäärin 2 2 2 1,7 Jätehuolto rakennustyypeittäin KUUMA Vertailukunnat KTI toimistot 2012 1 1 1 1,3 1,2 1,2 1,0 0,9 0,8 1,1 1 1 0 0 0 Kuva 58: Jätehuollon suhteelliset kustannukset eri kunnissa keskimäärin

Lapsia oppilaita KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 66 Tilankäyttö suhteessa oppilasmäärään oppilaita brm² / oppilas Lin. (brm² / oppilas) 800 40 700 35 600 30 500 400 25 20 brm² / oppilas 300 15 200 10 100 5 0 0 Kuva 59: Yksikön tilankäyttö suhteessa oppilasmäärään (Tarkasteluvuosi 2012) Tilankäyttö suhteessa lapsimäärään lapsia brm²/lapsi Lin. (brm²/lapsi) 160 35 140 30 120 100 80 25 20 brm² / lapsi 15 60 40 10 20 5 0 0 Kuva 60: Yksikön tilankäyttö suhteessa lapsimäärään(tarkasteluvuosi 2012)

KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 67 1,6 % 1,6 % 4,5 % 5,2 % Siivous 10,6 % 11,8 % 33,3 % Lämpöhuolto Yleishoito ja valvonta Kunnossapito Sähköhuolto Yhteistehtävät Ulkoalueiden hoito Vesihuolto 14,2 % 17,4 % Jätehuolto Kuva 61: Koulujen ylläpitokustannukset kuluerittäin Rakennukset keskimäärin 59,28 Pornainen 42,67 Hyvinkää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Tuusula 53,86 55,70 56,64 58,99 61,60 Sipoo Järvenpää 71,66 73,13 0 10 20 30 40 50 60 70 80 Kuva 62: Rakennusten suhteelliset neliöylläpitokustannukset kunnittain

KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 68 Koulut keskimäärin 57,80 Pornainen Hyvinkää Kerava Mäntsälä Järvenpää Tuusula 45,1 48,2 50,4 52,6 56,4 58,1 Nurmijärvi 64,3 Sipoo 82,2 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Kuva 63: Koulujen suhteelliset neliöylläpitokustannukset kunnittain Rakennukset keskimäärin 74,08 Kerava Nurmijärvi Pornainen Järvenpää 66,8 68,4 68,6 69,1 Hyvinkää Sipoo Mäntsälä Tuusula 78,9 79,9 80,2 80,5 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Kuva 64: Päiväkotien suhteelliset neliöylläpitokustannukset kunnittain

KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 69 Hallintorakennukset keskimäärin 50,09 Sipoo Pornainen Nurmijärvi 35,97 38,49 42,08 Tuusula 49,40 Kerava Mäntsälä Järvenpää Hyvinkää 55,46 56,32 59,79 63,22 0 10 20 30 40 50 60 70 Kuva 65: Hallintorakennusten suhteelliset neliöylläpitokustannukset kunnittain Kokoontumisrakennukset keskimäärin 56,02 Hyvinkää 29,92 Nurmijärvi 45,13 Mäntsälä Kerava Sipoo Tuusula Järvenpää Pornainen 55,69 56,62 60,02 63,80 68,11 68,92 0 10 20 30 40 50 60 70 80 Kuva 66: Kokoontumisrakennusten suhteelliset neliöylläpitokustannukset kunnittain