SEURANTA-ARVIOINTI VARHAISKASVATUSOIKEUDEN MUUTOKSESTA JÄRVENPÄÄSSÄ

SEURANTA-ARVIOINTI VARHAISKASVATUSOIKEUDEN MUUTOKSESTA JÄRVENPÄÄSSÄ 12.5.2017

Sisällys 1. JOHDANTO... 2 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTUS... 2 3. TAUSTATIETOJA KYSELYYN VASTAAJISTA... 3 4. VARHAISKASVATUSOIKEUDEN MUUTOKSEN HAVAITTUJA VAIKUTUKSIA... 6 4.1. Muutosvaihe ja vanhempien tietämys varhaiskasvatusoikeudesta... 6 4.2. Yleistason vaikutuksia... 6 5. VARHAISKASVATUSOIKEUDEN MUUTTAMINEN 20 TUNTIIN... 9 5.1. Havaittuja vaikutuksia niihin lapsiin, joiden varhaiskasvatusoikeutta on muutettu 20 tuntiin... 9 5.2. Havaittuja vaikutuksia niihin perheisiin, joissa lapsen/lasten varhaiskasvatusoikeutta on muutettu 20 tuntiin aiempaan kokoaikaiseen varhaiskasvatusoikeuteen verrattuna... 12 6. VARHAISKASVATUKSESSA ALOITTANEET LAPSET... 13 6.1. Havaittuja vaikutuksia lapsiin, jotka ovat varhaiskasvatuslain muutoksen jälkeen tulleet varhaiskasvatuksen piiriin ja aloittaneet osa-aikaisen varhaiskasvatuksen... 14 6.2. Havaittuja vaikutuksia niiden lasten perheisiin, jotka ovat varhaiskasvatuslain muutoksen jälkeen tulleet varhaiskasvatuksen piiriin ja aloittaneet osa-aikaisen varhaiskasvatuksen... 16 7. LAAJENNETTU VARHAISKASVATUSOIKEUS... 17 7.1. Havaitut vaikutukset niihin lapsiin, joille on haettu laajennettua varhaiskasvatusoikeutta... 17 7.2. Havaitut vaikutuksia niihin perheisiin, joiden lapselle/lapsille on haettu laajennettua varhaiskasvatusoikeutta... 19 7.3. Havaintoja laajennetun varhaiskasvatuksen hakuprosessista... 20 7.4. Pienten lasten palveluiden asema lapsen ja perheen tilanteen arvioinnissa... 22 8. TYÖNTEKIJÖIDEN HAVAITSEMIA VAIKUTUKSIA PERHEISIIN JA SEKÄ TYÖNTEKIJÖIHIN... 23 9. VASTAAJIEN ARVIOITA MUUTOKSESTA KOKONAISUUTENA... 25 9.1. Vastaajien jättämiä avoimia kommentteja... 29 10. YHTEENVETO TUTKIMUKSEN TULOKSISTA SEKÄ TULOSTEN ARVIOINTIA... 32 10.1. Tutkimuksen keskeiset tulokset... 32 10.2. Tulosten arviointia... 34 LÄHTEET... 39 1

1. JOHDANTO Viime vuonna Järvenpään kaupunki päätti uuteen varhaiskasvatuslakiin nojaten muuttaa järvenpääläisten lasten varhaiskasvatusoikeutta. Muutoksen perusteella kaikilla lapsilla Järvenpäässä on nykyisin oikeus 20 tuntiin varhaiskasvatusta viikossa ja lisäksi tietyin perustein oikeus tätä laajempaan varhaiskasvatukseen. Aiemmin kaikilla varhaiskasvatusikäisillä lapsilla oli ns. subjektiivinen oikeus kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen. Järvenpään kaupungin lasten ja nuorten lautakunta on viime vuonna tekemässään päätöksessä edellyttänyt, että päätöksen vaikutuksista tehdään seuranta-arviointi. Lautakunnan edellyttämää arviointia varten on huhtikuussa 2017 kerätty kokemuksia ja näkemyksiä järvenpääläisten varhaiskasvatusikäisten lasten vanhemmilta, varhaiskasvatuksen työntekijöiltä sekä pienten lasten palvelujen työntekijöiltä kyselytutkimuksen ja muutamien kartoittavien haastattelujen avulla. Tässä arviointiraportissa arvioidaan keskeisimpiä vaikutuksia, joita muutoksella on havaittu olleen. Raportissa käydään läpi kyselyn ja haastattelujen tuloksia sekä arvioidaan niitä. Tutkimuksen on toteuttanut ja raportin on koonnut tutkija Saara Turkka. Turkka työskentelee parhaillaan Suomen UNICEFilla. Raportti etenee siten, että ensin käydään lyhyesti läpi seuranta-arviointitutkimuksen toteutus. Tämän jälkeen puretaan tutkimuksen tuloksia aloittaen ensin kyselyyn vastaajien taustiedoista ja yleisistä vaikutuksista, joita muutoksella on havaittu olleen. Tämän jälkeen esitellään havaittuja vaikutuksia niihin lapsiin ja perheisiin, joissa varhaiskasvatusoikeutta on muutettu 20 tuntiin. Seuraavaksi käsitellään uusina varhaiskasvatuksen piiriin muutoksen jälkeen tulleita lapsia ja heidän perheitään. Kolmanneksi käsitellään lapsia ja perheitä, jotka ovat hakeneet lapselle laajennettua varhaiskasvatusoikeutta. Tämän jälkeen käydään lyhyesti läpi työntekijöiden havaitsemia vaikutuksia. Vastaajien yleisiä arvioita muutoksesta esitellään raportin loppupuolella. Lopuksi vedetään yhteen vielä kyselyn ja haastattelujen tulokset ja arvioidaan niitä. 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tarvittavan tiedon kerääminen aloitettiin tekemällä Järvenpäässä muutamia kartoittavia haastatteluita. Haastateltaviksi pyydettiin vanhempia, joiden lapsia varhaiskasvatusoikeuden muutos oli koskenut sekä varhaiskasvatuksen henkilökunnan edustusta ja työntekijöitä kaupungin pienten lasten palveluista. Kun haastattelujen avulla oli luotu alustavaa kuva tilanteesta, laadittiin laajemman yleiskuvan saamiseksi kyselytutkimus. Kysely suunnattiin vain niiden lasten perheille, joita varhaiskasvatusoikeuden muutos on koskettanut. Rajaus tehtiin, koska tutkimuksen avulla haluttiin saada tietoa lasten ja perheiden omakohtaisista kokemuksista. Vaikka kaikkien perheiden näkemykset ovat toki aiheeseen liittyvässä julkisessa keskustelussa arvokkaita, on muutoksen vaikutuksia todennäköisesti vaikeampi arvioida, jos muutos ei ole vaikuttanut oman lapsen ja perheen tilanteeseen. Kysely levitettiin perheille sähköpostilla, jossa oli linkki sähköiseen Webropol-kyselylomakkeeseen. Niille perheille, joille Järvenpään Varhaiskasvatuspalveluissa ei ollut tiedossa sähköpostiosoitetta, kysely lähetettiin postitse. Vanhemmille suunnattu kysely käännettiin myös englanniksi, jotta mahdollisimman moni vanhempi pystyi vastaamaan kyselyyn. Kyselyn jakelu kohdistui varhaiskasvatuksen asiakasperheisiin. Näin ollen on mahdollista, että mikäli perhe ei nykyisellään ole varhaiskasvatuksen asiakas, mutta on aiemmin ollut, ei kysely ole tavoittanut tätä perhettä. 2

Kysely lähetettiin 134 vanhemmalle, joista 49 vastasi. Vastausprosenttia 36,5 voi pitää melko hyvänä ottaen huomioon sen, että kyselyn vastausaika jouduttiin pitämään suhteellisen lyhyenä raportin valmistumisaikataulun vuoksi. Lisäksi Järvenpäässä on ollut viime aikoina jaossa muitakin kyselyitä (mm. valtakunnallinen VakaVai-kysely), mikä on saattanut vaikuttaa joiden vastaajien halukkuuteen vastata kyselyyn lapsiperheen arjen keskellä. Varhaiskasvatuksen työntekijöistä kyselyyn vastasi 47 henkilöä. Järvenpään kunnallisessa varhaiskasvatuksessa työskentelee noin 400 hoito- ja kasvatushenkilökuntaan kuuluvaa työntekijää, joille kysely suunnattiin. Vastaajien osuutta ei voida pitää erityisen korkeana, mutta toisaalta on otettava huomioon lyhyt vastausaika, muut kiertävät kyselyt ja se, että työntekijät todennäköisesti vastasivat kyselyyn kiireisellä työajallaan. Järvenpäässä toimivat yksityiset varhaiskasvatuspalvelut eivät sisältyneet tutkimuksen kohderyhmään, joten arviointiraportissa ei käsitellä varhaiskasvatusoikeuden muutosta niiden lasten näkökulmasta, jotka ovat yksityisellä puolella varhaiskasvatuksessa. Pienten lasten palvelujen työntekijöistä kyselyyn vastasi 11 henkilöä. Jakelun kohdejoukko oli huomattavasti suppeampi kuin varhaiskasvatuksen työntekijöiden joukko. Tarkkaa vastausprosenttia ei voida arvioida tämän ryhmän kohdalla, mutta vastausprosentti on selvästi parempi kuin varhaiskasvatuksen työntekijöiden vastausprosentti. Mukaan mahtui perhetyöntekijöitä, toiminnanohjaajia, psykologeja, perheohjaajia ja esimiestason edustusta. 3. TAUSTATIETOJA KYSELYYN VASTAAJISTA Vanhemmat: Enemmistö kyselyyn vastanneista vanhemmista (82 prosenttia) oli lasten äitejä ja loput 18 prosenttia olivat lasten isiä. Vastaajien ja heidän puolisoidensa työmarkkina-asema vaihteli. Seuraavan sivun kuvat 1 ja 2 kuvaavat tarkemmin vastaajakunnan työmarkkina-asemaa. Eniten vastaajajoukossa korostuivat (yhteensä 39 prosenttia) kotona lastaan hoitavat vanhemmat (vanhempain- tai hoitovapaa tai kotihoidontuki). 26 prosenttia vastaajista työskenteli joko kokoaikaisesti, osa-aikaisesti tai yrittäjänä toimien. 19 prosenttia oli työttömiä työnhakijoita tai lomautettuja ja, 14 prosenttia oli opiskelijoita. Ryhmään muusta syystä työelämän ulkopuolella kuuluvat esimerkiksi eläkkeellä olevat, pitkäaikaissairaat tai varusmiespalvelua suorittavat vastaajat. Useimmiten vastaajan puoliso työskenteli joko kokoaikaisesti, osa-aikaisesti tai yrittäjänä (51 %), mutta mukaan mahtui myös useita vastaajia, joilla ei ollut puolisoa, ja jotka nimesivät itsensä taloutensa ainoiksi aikuisiksi (17 %). 14 prosenttia puolisoista oli kotona hoitamassa perheen lasta/lapsia ja 10 prosenttia oli työttömiä työnhakijoita tai lomautettuja. Englanniksi kyselyyn vastasi kaksi vastaajaa. Lisäksi yksi vastaaja toi suomenkielisissä vastauksissaan ilmi perheensä olevan maahanmuuttajataustainen. Enemmistössä (63,3 %) kyselyyn vastanneista perheistä oli kaksi varhaiskasvatusikäistä lasta. 28,6 prosentissa perheistä oli yksi varhaiskasvatusikäinen lapsi ja 8,1 prosentissa kolme varhaiskasvatusikäistä lasta. Lisäksi 22,4 prosentilla perheistä oli yksi tai useampia kouluikäisiä lapsia. Vastanneista vanhemmista 83,6 prosenttia kertoi, että perheen lapsista joko yksi tai useampi oli ollut varhaiskasvatusoikeuden muutoksen voimaantulon aikaan 1.8.2016 varhaiskasvatuksen piirissä. Lopuilla vastaajista perheen lapsi on tavalla tai toisella tullut varhaiskasvatuksen palvelujen piiriin tämän jälkeen. 3

KUVA 1: Kyselyyn vastanneiden vanhempien työmarkkina-asema a. Työssä, lyhyt määräaikaine n työsuhde 0 % i. Vanhempaintai hoitovapaalla 31 % j. Hoitamassa lastani/lapsian i kotihoidon tuella. 8 % b. Työssä, säännöllinen osa-aikatyö 2 % c. Työssä, säännöllinen kokopäivätyö 20 % f. Työtön työnhakija tai lomautettu 19 % d. Työssä, vuorotyö 0 % e. Työssä, yrittäjä 4 % KUVA 1: Kyselyyn vastanneiden vanhempien puolison työmarkkina-asema a. Työssä, lyhyt määräaikaine n työsuhde 0 % j. Hoitamassa lastani/lapsian i kotihoidon tuella. 10 % h. Opiskelija 2 % k. Olen talouteni ainut aikuinen. 17 % b. Työssä, säännöllinen osa-aikatyö 2 % c. Työssä, säännöllinen kokopäivätyö 43 % h. Opiskelija 14 % g. Muusta syystä työvoiman ulkopuolella 2 % i. Vanhempaintai g. Muusta syystä hoitovapaalla työvoiman 4 % ulkopuolella 6 % f. Työtön työnhakija tai lomautettu 10 % e. Työssä, yrittäjä 6 % d. Työssä, vuorotyö 0 % 4

Varhaiskasvatuksen työntekijät: Kyselyyn vastanneissa varhaiskasvatuksen työntekijöissä oli eniten lastentarhanopettajia (ks. tarkemmin taulukko 1 alla). Heitä oli vastaajista yli kolmannes. Myös perhepäivähoitajia ja lastenhoitajia oli kumpiakin noin viidennes vastaajista. Varhaiskasvatuksen esimiehiä mahtui mukaan muutamia. Muiden vastaajaryhmien edustus oli pienempää. Vastaajista lähes kolme neljännestä (74,5 %) oli töissä kunnallisessa päiväkodissa. 19,1 prosenttia ilmoitti puolestaan työskentelevänsä kunnallisessa perhepäiväkodissa. Loppujen 6,4 prosentin työpaikka oli jokin muu. TAULUKKO 1: KYSELYYN VASTANNEIDEN VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖIDEN AMMATTIASEMA AMMATTINIMIKE PROSENTTIA (%) VASTAAJISTA a. Lastentarhano pettaja 36,2 b. Lastenhoitaja 19,1 c. Varhaiskasvatuksen 2,1 erityisopettaja d. Perhepäivähoitaja 21,3 e. Erityisavustaja/ 6,4 henkilökohtainen erityisavustaja/ ryhmäavustaja f. Esimies varhaiskasvatuksessa 14,9 g. Muu hoito- tai 0 kasvatushenkilökunnan jäsen Vastaajien työyksikkö oli enimmäkseen suuri tai keskisuuri. 34 prosenttia ilmoitti, että yksikössä on varhaiskasvatuksessa lapsia 61-100. 27,7 prosenttia arvioi lasten määrän olevan 101-150. Suurimmissa yksiköissä (151-200 lasta) työskenteli 8,5 prosenttia vastaajista. Toisaalta kaikkien pienimmissä yksiköissä (1-10 lasta) työskenteli 17 prosenttia vastaajista. Muita työyksiköitä oli edustettuna vähemmän. Vastaajan työyksikössä työskentelevän henkilökunnan määrän arvioitiin yleisimmin olevan 21-30 (36,2 %). Seuraavaksi yleisimmät vaihtoehdot olivat 11-20 (23,4 %) ja 1-5 (21,3 %). Hieman yli 10 prosenttia vastaajista ilmoitti henkilökunnan määrän työyksikössään olevan yli 30. Pienten lasten palveluiden työntekijät: Pienten lasten palveluiden työntekijöiden kyselyyn vastanneista 45,5 prosenttia ilmoitti ammattinimikkeensä olevansa toiminnanohjaaja tai perheohjaaja. Seuraavaksi eniten kyselyyn vastasi perhetyöntekijöitä. Pieni edustus oli myös esimiehillä sekä psykologeilla. Vastaajista suurin osa ilmoitti olevansa työssään roolissa, jossa he ohjaavat perheitä varhaiskasvatuksen piiriin ja tarvittaessa varhaiskasvatusoikeudesta päättävän viranomaisen luokse. 18,2 prosenttia vastaajista ilmoitti tekevänsä suosituksia ja kirjoittavansa lausuntoja varhaiskasvatusoikeudesta. 9,1 prosenttia kertoi avustavansa kollegaansa suositusten ja lausuntojen tekemisessä. 5

4. VARHAISKASVATUSOIKEUDEN MUUTOKSEN HAVAITTUJA VAIKUTUKSIA 4.1. Muutosvaihe ja vanhempien tietämys varhaiskasvatusoikeudesta Kysyttäessä millä tavalla vanhempi on saanut tietoa varhaiskasvatuksen muutoksesta Järvenpäässä, vastasi enemmistö vastaajista (58,6 %) saaneensa tietoa lapsensa varhaiskasvatuksen yksiköstä. Seuraavaksi yleisin tietolähde olivat olleet tiedotusvälineet, joista tietoa kertoi saaneensa 30,6 prosenttia vastaajista. 16,3 prosenttia ilmoitti saaneensa tiedon kunnan varhaiskasvatuksen viranomaisilta. 12,2 prosenttia mainitsi sosiaalisen median tietolähteeksi. 6,1 prosenttia vastasi, ettei ollut saanut asiasta tietoa. Niissä perheissä jotka kokivat, etteivät olleet saaneet asiasta tietoa, on mukana myös sellaisia perheitä, joissa lapsi ei muutoksen voimaantulon aikaan ollut varhaiskasvatuksessa. Niinpä tällainen perhe on voinut tuolloin jäädä varhaiskasvatusyksikön tai kunnan tiedotuksen ulkopuolelle. Tilanne ei ollut tällainen kaikkien tiedotusta vaille jääneiden kohdalla, mutta kyselystä ei tarkemmin ilmene, millaisia ongelmia vastaajat kokevat tiedotuksessa olleen. Vastaajan oli mahdollista valita kysymyksessä useampi kuin yksi vaihtoehto. Vanhemmista 61,2 prosenttia kertoi tietävänsä, millä perusteilla lapselle voi varhaiskasvatuslain mukaan hakea laajennettua varhaiskasvatusoikeutta. Loput 38,8 prosenttia ilmoitti, ettei tunne näitä perusteita. Tulos kertoo, että vaikka enemmistö jo tuntuu tietävän laajennetun varhaiskasvatusoikeuden hakemisen perusteet, kannattaa perusteista tiedottamiseen jatkossakin kiinnittää huomiota. Varhaiskasvatuksen työntekijöiltä kysyttiin, millä tavalla heidän varhaiskasvatusyksikössään oli selvitetty varhaiskasvatusoikeuden muutoksen tullessa voimaan viime vuonna, kenellä lapsista oli oikeus kokoaikaiseen ja kenellä osa-aikaiseen varhaiskasvatukseen. 54,3 % kertoi, että yksikössä oli tiedusteltu asiaa vanhemmilta. Lisäksi melko yleinen (47,8 %) oli tilanne, että työntekijät tiesivät jo aiempien vanhempien kanssa käytyjen keskustelujen perusteella, mikä kunkin perheen tilanne oli. 34,8 prosenttia vastasi, että vanhemmat olivat myös oma-aloitteisesti kertoneet tilanteestaan. 8,7 prosenttia ei tiennyt, miten heidän yksiköissään oli menetelty. Joissain tapauksissa tilanne oli saattanut tulla ilmi tuloselvitystietojen kautta. 4.2. Yleistason vaikutuksia Vanhemmilta tiedusteltiin, miten varhaiskasvatusoikeuden muutos Järvenpäässä on vaikuttanut perheen lasten varhaiskasvatusoikeuden laajuuteen ja toteutumiseen. Seuraavan sivun kuva 3 kuvaa vanhempien vastauksia. Suurin vastaajaryhmä (44 %) olivat ne perheet, joissa varhaiskasvatusoikeutta oli muutettu 20 tuntiin aiempaan kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen verrattuna. 15 prosentilla vastaajista lapsi ei ollut aiemmin ollut varhaiskasvatuksen piirissä, mutta on muutoksen jälkeen osallistunut osa-aikaiseen varhaiskasvatukseen. Kahdeksan prosenttia kertoi hakeneensa lapselleen/lapsilleen laajennettua varhaiskasvatusoikeutta. Melko moni (33 %) valitsi vaihtoehdon muulla lailla. Näiden vastaajien jättämistä avoimista vastauksista käyvät ilmi perheiden moninaiset ja vaihtelevat tilanteet, joista tässä on kuvattuna muutama esimerkki: Opiskelen äitiysloman aikana [---] ja varhaiskasvatuslaitos olisi suostunut vain 20 h viikko hoitoaikaan. Jouduin hakemaan päätökseen muutosta valitusmenettelyn kautta, vaikka olin juridisesti täyspäiväinen opiskelija. Järvenpään varhaiskasvatus tulkitsi lakia niin, että äitiysloma menee opiskelun ohitse, joten olisin 6

joutunut keskeyttämään opinnot (tai ainakin vähentämään niitä merkittävästi). (Vastaajan lapsi on tällä hetkellä kokoaikaisessa varhaiskasvatuksessa.) Lapsi oli ennenkin puolipäivähoidossa. Nyt päivähoidon ajankohta on eri. Opiskelun, työttömyyden ja nyt äitiysloman kanssa on joutunut tekemään usein muutoksia. Lapsi reagoi rutiinin muutoksiin selvästi. Lapsi ollut keväällä 2016 viimeksi kokopäivähoidossa, mutta [---] äidin jäätyä kotiin äitiyslomalle aloittanut osapäivähoidon. KUVA 3: VANHEMPIEN VASTAUKSET KYSYMYKSEEN MITEN VARHAISKASVATUSOIKEUDEN MUUTOS JÄRVENPÄÄSSÄ ON VAIKUTTANUT VARHAISKASVATUSIKÄISTEN LASTESI VARHAISKASVATUSOIKEUDEN LAAJUUTEEN JA TOTEUTUMISEEN? Lapseni/lasteni varhaiskasvatusoikeutta on muutettu 20 tuntiin viikossa ja lapsi on osaaikaisessa varhaiskasvatuksessa. Aiemmin lapsi on ollut kokoaikaisessa varhaiskasvatuksessa. Prosenttia (%) vastaajista Muulla lailla? Miten? Lapseni ei ole/eivät ole ennen muutosta olleet varhaiskasvatuksen piirissä, mutta osallistuu/osallistuvat nykyisin varhaiskasvatukseen 20 tuntia viikossa. Olen hakenut lapselleni/lapsilleni laajennettua varhaiskasvatusoikeutta hakemusmenettelyn kautta. Lapsen varhaiskasvatusoikeus on päätöksen mukainen. 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Kysely eteni vanhempien kohdalla siten, että he saivat tämän vastauksen perusteella myöhemmin tarkemmin arvioida lapseensa ja perheeseensä kohdistuneita vaikutuksia. Näin kyselyssä haluttiin erotella vaikutukset, jotka liittyvät lapsen varhaiskasvatusoikeuden vähenemiseen, lapsen varhaiskasvatuksen aloittamiseen sekä toisaalta laajennetun varhaiskasvatusoikeuden vaikutuksiin. Näitä havaittuja vaikutuksia käsitellään kategorioittain alkaen sivulta 10. Kyselyyn vastanneiden varhaiskasvatuksen työntekijöiden vastausten perusteella vaikuttaa siltä, että yleisin järjestely osa-aikaisesti varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten kohdalla on se, että he ovat paikalla osaviikkoisesti eli 2,5 päivää viikossa maanantaista keskiviikkoon. 81,6 prosenttia vastasi, että tällainen järjestely on yleinen heidän työyksikössään. 50 prosenttia vastasi, että lapset ovat paikalla usein aamupäivisin maanantaista perjantaihin kello 8-12. Se, että lapsi on paikalla 2,5 päivää keskiviikosta perjantaihin, oli 42,1 prosentin mielestä yleinen ajankohta. Vastaajan oli mahdollisuus valita useampi vaihtoehto kysymyksessä, jos useampi vaihtoehto oli hänen työyksikössään yleinen. Myös kyselyyn vastanneiden osa-aikaisessa varhaiskasvatuksessa olevien lasten vanhempien vastauksissa osaviikkoisuus (ma-ke) oli yleisin järjestely (35,7 %), vaikka kaikki mainitut vaihtoehdot esiintyivät vastauksissa. 7

Varhaiskasvatuksen työntekijöiden vastausten perusteella osa-aikaisen varhaiskasvatuksen ajankohdasta päätetään yleisimmin siten, että lapsen huoltaja toivoo jotain tiettyä ajankohtaa (63,2 %). Puolet vastaajista (50 %) kertoi, että järjestely, jossa varhaiskasvatuksen esimies ensisijaisesti ehdottaa sopivaa ajankohtaa, on myös yleinen. Muuna vaihtoehtona mainittiin muun muassa se, että perheen toive toteutetaan, jos se sopii varhaiskasvatusryhmän kokonaisuuteen. Alla oleva kuva 4 kertoo, mitä konkreettisia vaikutuksia varhaiskasvatuksen työntekijät ovat havainneet varhaiskasvatusoikeuden muutoksella olleen varhaiskasvatusyksikköön ja varhaiskasvatusryhmiin. Vastaajien mukaan lasten varhaiskasvatuksen yksikkö ja ryhmä ovat enimmäkseen muutoksen jälkeen säilyneet samana, vaikka vastausten mukaan muutoksia on voinut tulla joissain tapauksissa. Noin kolmannes kokee, että lapsiryhmien koko on kasvanut muutoksen seurauksena. Hieman pienempi osuus kokee, että ryhmien koko on säilynyt samana. 50 prosentin mukaan taas lapsiryhmien koko vaihtelee ajankohdan mukaan eli luultavasti sen mukaan, miten osa-aikaisesti varhaiskasvatuksessa olevat lapset ovat paikalla. Kukaan vastaaja ei sen sijaan tiennyt, että hänen yksikössään olisi perustettu osa-aikaisesti paikalla oleville lapsille omat ryhmänsä. Kuva 4: Työntekijöiden havaitsemia vaikutuksia varhaiskasvatuksen yksiköissä. Vastaajien valitsemien monivalintavastausten prosenttiosuudet (%). 0 10 20 30 40 50 60 Lasten varhaiskasvatuksen yksikkö on muutoksen jälkeen säilynyt samana. Lasten varhaiskasvatusryhmä on muutoksen jälkeen säilynyt samana. Lapsiryhmien koko vaihtelee ajankohdan mukaan. 50 50 55 Lapsiryhmien koko muutoksen myötä kasvanut. 29 Lapsiryhmien koko on säilynyt samana Lasten varhaiskasvatusryhmä on muutoksen jälkeen joissain tapauksissa vaihtunut. Lasten varhaiskasvatuksen yksikkö on muutoksen jälkeen joissain tapauksissa vaihtunut. Lapsiryhmien koko on pienentynyt. Osa-aikaisen varhaiskasvatuksen piirissä oleville lapsille on perustettu omat varhaiskasvatusryhmänsä. 3 0 0 8 24 Vanhempien vastaukset näiden muutosten osalta olivat melko samansuuntaisia kuin työntekijöiden. Niiden perheiden kohdalla, joissa lapsi on ennen muutosta ollut varhaiskasvatuksessa ja on tällä hetkellä osaaikaisessa varhaiskasvatuksessa, enemmistö vastaajista (86,4 %) kertoi, että varhaiskasvatuksen yksikkö ja ryhmä (77,3 %) on säilynyt samana. 13,6 prosenttia kuitenkin kertoi, että yksikkö olisi muuttunut ja 27,2 prosenttia taas ilmoitti lapsen varhaiskasvatusryhmän muuttuneen. 35,7 prosenttia sanoi ryhmäkoon pysyneen muutoksen seurauksena samana, 31,8 prosenttia ilmoitti sen kasvaneen ja noin yhdeksällä prosentilla oli se kokemus, että ryhmäkoko on laskenut. 8

Ryhmäkoon vaihtelun vaikutuksia pohdittiin myös seuraavassa pienten lasten palvelujen työntekijän kyselyyn jättämässä kommentissa: Tämä ei ole havainto, vain pohdinta: Miten se, että ryhmä muodostuu lähes joka päivä eri lapsista (vai muodostuuko?)( koko- ja osa-aikaisista, ryhmään tullaan ja mennään "pitkin " päivää) vaikuttaa lasten, sekä osa- että kokoaikaisessa hoidossa olevien lasten stressitasoon ja ryhmädynamiikkaan, henkilöstön jaksamiseen jne? Tutkimukseen ja asiantuntijanäkemyksiin perustuvaa tietoa ryhmäkoon vaikutuksista varhaiskasvatuksessa on koottu lasten ja nuorten lautakunnalle tehtyyn ennakkoarviointiin ryhmäkoon nostamisesta. Varhaiskasvatuksen henkilökunnalta kysyttiin, onko muutoksen myötä jäänyt joitain lapsia varhaiskasvatuksesta kokonaan pois tai onko osa-aikaisen varhaiskasvatuksen piiriin tullut muutoksen jälkeen uusia lapsia. Vastaajista 47,4 prosenttia vastasi, ettei tiedä, onko lapsia jäänyt varhaiskasvatuksesta pois. 36,8 prosenttia arvioi, että lapsia ei ole jäänyt pois. 15,8 prosenttia puolestaan vastasi, että joitain lapsia olisi jäänyt kokonaan pois varhaiskasvatuksesta. Lapsen varhaiskasvatuksessa päättämisen syytä ei Järvenpäässä raportoida tai tilastoida tietojärjestelmiin, mutta päiväkodeista varhaiskasvatuksen esimiehiltä ei ole tullut hallintoon tieto, että lapsia olisi lopettanut varhaiskasvatuksessa varhaiskasvatusoikeuden laajuuden muutoksen vuoksi. Vastauksista ei tarkemmin käy ilmi, millaisiin tilanteisiin lapsen varhaiskasvatuksesta poisjäämiset liittyvät, joten tietoa ei tässä yhteydessä voi arvioida sen tarkemmin. 44,7 prosenttia työntekijöistä ilmoitti, että muutoksen seurauksena on tullut muutamia uusia lapsia varhaiskasvatusyksikköön osa-aikaiseen varhaiskasvatukseen. 36,8 prosenttia sanoi, ettei tiennyt, onko uusia lapsia tullut, ja 18,4 prosenttia ilmoitti, ettei uusia lapsia ole tullut heidän yksikköönsä. Haastattelujen kautta saadut tiedot vahvistavat, että lapsia on Järvenpäässä tullut lisää osa-aikaiseen varhaiskasvatukseen, kun taas esimerkiksi varhaiskasvatuskerhojen hakijamäärät ovat hieman pudonneet. 5. VARHAISKASVATUSOIKEUDEN MUUTTAMINEN 20 TUNTIIN 5.1. Havaittuja vaikutuksia niihin lapsiin, joiden varhaiskasvatusoikeutta on muutettu 20 tuntiin Sekä lasten vanhemmilta että varhaiskasvatuksen henkilökunnalta tiedusteltiin, minkälaisia mahdollisia vaikutuksia he ovat havainneet varhaiskasvatusoikeuden muutoksella olleen niihin lapsiin, joiden varhaiskasvatusoikeutta on muutettu 20 tuntiin aiemmasta kokoaikaisesta varhaiskasvatusoikeudesta. Seuraavan sivun taulukkoon 2 on koottu vastaajien havaitsemia vaikutuksia. Taulukossa kummankin vastaajaryhmän viisi yleisimmin valitsemaa vaikutusta on korostettu punertavalla värillä. TAULUKKO 2: LASTEN VANHEMPIEN SEKÄ VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖIDEN HAVAITSEMIA VAIKUTUKSIA LAPSIIN, JOIDEN VARHAISKASVATUSOIKEUTTA ON MUUTETTU 20 TUNTIIN VASTAAJAN HAVAITSEMA VAIKUTUS VANHEMMAT TYÖNTEKIJÄT 9

Vastaajien valitsemien monivalintavastausten (%) (VAKA) (%) prosenttiosuudet (%) a. Lasten yleinen hyvinvointi on parantunut. 5 21 b. Lasten yleinen hyvinvointi on heikentynyt. 10 3 c. Lasten kaverisuhteiden pysyvyys on parantunut. 14 3 d. Lasten kaverisuhteiden pysyvyys on heikentynyt. 48 13 e. Lapsilla on enemmän kaverisuhteita. 10 0 f. Lapsilla on vähemmän kaverisuhteita. 29 8 g. Lasten yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot sekä 14 8 vertaisryhmässä toimimisen taidot ovat parantuneet. h. Lasten yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot sekä vertaisryhmässä toimimisen taidot ovat heikentyneet. 19 5 i. Lasten suhde perheeseensä on parantunut. 5 21 j. Lasten suhde perheeseensä on heikentynyt. 10 3 k. Lasten kasvu, kehitys ja oppiminen on parantunut. 10 8 l. Lasten kasvu, kehitys ja oppiminen on heikentynyt. 10 0 m. Lasten osallistuminen varhaiskasvatuksen pedagogiseen 10 18 toimintaan on parantunut. n. Lasten osallistuminen varhaiskasvatuksen pedagogiseen 38 11 toimintaan on heikentynyt. o. Lasten tasavertaisuus muihin lapsiin nähden on 10 8 parantanut. p. Lasten tasavertaisuus muihin lapsiin nähden on 62 5 heikentynyt. q. Lasten yksilöllisen kehityksen tuki varhaiskasvatuksessa 5 13 on parantunut. r. Lasten yksilöllisen kehityksen tuki varhaiskasvatuksessa 24 5 on heikentynyt. s. Lapsi kuormittuu enemmän, kun on kokoaikaisessa varhaiskasvatuksessa (väsymys, stressi tms.). 5 21 t. Lapsi kuormittuu enemmän, kun on osa-aikaisessa varhaiskasvatuksessa ja lisäksi hoidossa kotona (väsymys, stressi tms.). 18 3 u. Lasten mahdollisuus osallistua ja saada vaikuttaa itseään 5 5 koskeviin asioihin on parantunut. v. Lasten mahdollisuus osallistua ja saada vaikuttaa itseään 33 0 koskeviin asioihin on heikentynyt. w. Lasta kunnioittava toimintatapa on parantunut 0 3 varhaiskasvatuksessa. x. Lasta kunnioittava toimintatapa on heikentynyt 19 0 varhaiskasvatuksessa. y. Olosuhteet päiväkodissa tai vastaavassa 5 8 varhaiskasvatusyksikössä ovat lapsen/lasten kannalta parantuneet. z. Olosuhteet päiväkodissa tai vastaavassa 33 5 varhaiskasvatusyksikössä ovat lapsen/lasten kannalta heikentyneet. å. Muu havaittu vaikutus 5 3 ä. En ole havainnut erityisiä vaikutuksia. 10 47 Lasten vanhempien useimmin mainitsemat lapsiin kohdistuvat vaikutukset ovat negatiivisia, kun taas varhaiskasvatuksen henkilökunnan useimmin mainitsevat vaikutukset ovat enimmäkseen positiivisia. 10

Tältä osin voidaan sanoa, että vanhempien ja henkilökunnan arviot eroavat toisistaan. Toki myös vanhempien vastauksiin mahtuu muutamia positiivisia ja henkilökunnan vastauksiin muutamia negatiivisia arvioita. Vanhempien negatiiviset vastaukset toistuivat vielä useammin kuin henkilökunnan positiiviset arviot, niin että vanhempien negatiivisten arvioiden prosenttiosuudet nousevat korkeammiksi kuin henkilökunnan valitsemien keskimäärin positiivisten vastausten prosenttiosuudet. Henkilökunnan yleisin vastaus on, että he eivät ole havainneet erityisiä lapsiin kohdistuneita vaikutuksia (47 %). Noin viidennes henkilökunnasta kokee, että niillä lapsilla, joilla varhaiskasvatus on muutettu 20 tuntiin viikossa aiempaan kokoaikaiseen varhaiskasvatusoikeuteen nähden, lasten hyvinvointi on parantunut ja heidän suhteensa perheeseensä on parantunut. Edelleen noin viidennes kokee, että lapsi kuormittuu kokoaikaisessa varhaiskasvatuksessa enemmän kuin osa-aikaisessa varhaiskasvatuksessa. Lasten osallistumisen varhaiskasvatuksen pedagogiseen toimintaan arvioidaan parantuneen 18 prosentissa vastauksista. Vanhemmat nostavat lapsiin kohdistuvissa vaikutuksissa esiin erityisesti tasavertaisuuden. 62 prosenttia näkee lapsensa/lastensa tasavertaisuuden heikentyneen muutoksen seurauksena. Muita yleisesti havaittuja vaikutuksia ovat kaverisuhteiden heikentyminen, jonka on maininnut myös varhaiskasvatuksen henkilökunnasta 13 prosenttia. Lisäksi vanhemmat kokevat melko yleisesti lasten osallistumisen varhaiskasvatuksen pedagogiseen toimintaan heikentyneen. Reilu kolmannes kokee, että lasten mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa itseään koskeviin asioihin on heikentynyt. Samoin kolmannes kokee, että olosuhteet lapsen varhaiskasvatusyksikössä ovat heikentyneet. Edelliseen kysymykseen jätetyissä avoimissa kommenteissa vanhemmat toivat esiin muun muassa vaikutuksia lapsen sosiaalisiin suhteisiin, rutiineihin sekä perheen tilanteen lapselle aiheuttamaan kuormitukseen. Henkilökunta toi esiin muun muassa varhaiskasvatuksen ajankohdan merkitystä lapselle sekä lasten kokemusten yksilöllisyyttä. Alle on koottu muutama esimerkki kommenteista. Vanhemmat: Esim. tiettyjen rutiinien rikkoutuminen, kun hoitoaika määräytyy päivittäin kaupungin määräämänä eikä ohjaudu perheen tarpeisiin perustuen. Muutoksen alkaessa hoitoajoissa tapahtui monia muita muutoksia, jotka vaikuttivat suoraan lapsen arkeen, esim. unipaikan siirtäminen [---], koska lapsi ei ole kokoaikahoidossa - tätä oli vaikea hänen käsittää ja se tuntui vain epäreilulta. Lapsi jää helpommin ulkopuoliseksi kaverisuhteissa koska ei ole paikalla joka päivä. Kun lapsi tulee vanhemmaksi, hän huomaa jäävänsä paitsi joistakin retkistä yms. (Perheen lapsi on osaviikkoisesti 2,5 pv/vko varhaiskasvatuksessa.) Vanhempi lapsista kokee itsensä ulkopuoliseksi/on menettänyt kaverisuhteita. Eikä kumpikaan lapsista ymmärrä, miksi eivät saa olla päiväkodissa yhtä kauan kuin muut lapset, jotta kerkeisivät leikkimään myös/ olemaan ulkona. Lapseni kokee jäävänsä monessa asiassa ulkopuolisiksi eikä keskiviikkoisin 4h päivä palvele perhettämme lainkaan. Päinvastoin siitä on enemmän haittaa kuin hyötyä. Lapset jäävät paitsi paljosta toiminnasta ja sosiaalisesta kanssakäymisestä ja ovat siitä erittäin pahoillaan. Mielekkään & kehittävän kotihoidon (2,5pv/vko) järjestäminen 4- & 6-vuotiaille on hyvin haastavaa, kun samaan aikaan pitäisi panostaa 100% työnhakuun ja omaan ammatilliseen kehitykseen. 11

Työttömyyden/kotihoidon aiheuttama stressi kuormittaa lapsia uskoakseni jopa enemmän, kuin vielä pystyvät ilmaisemaan. Ulkopuolisuuden tunnetta ja kaverisuhteiden heikentämistä lisää hoitoaikojen osuminen ryhmän yhteisten tapahtumien ja toimintojen (retket, teemapäivät jne.) sekä pienryhmätoiminnan ulkopuolelle. (Perheen lapsi on varhaiskasvatuksessa osaviikkoisesti 2,5 päivää viikossa.) Varhaiskasvatuksen työntekijät: Ensisijaisesti niillä, jotka vakan piirissä joka päivä, vaikutukset positiivisempia (säännöllisyys) kuin osaviikkoisilla. Eri lapset kokevat asiat hyvin eri tavoin. 20-h hoidolla on etenkin vaikutusta kaverisuhteisiin. Jotkut saattavat kokea puolipäiväisyyden keventävänä, mutta useimpiin juuri kaverisuhteiden vaikutus on heikentävä. Säännöllinen läsnäolo aktiivisimpaan toiminta-aikaan yhdessä sopivien tukitoimien ja laadukkaan pedagogisen toiminnan kanssa ovat saaneet nämä ylläolevat vaikutukset aikaan. (Valinnut kohdat g,k, m, q ja u.) 5.2. Havaittuja vaikutuksia niihin perheisiin, joissa lapsen/lasten varhaiskasvatusoikeutta on muutettu 20 tuntiin aiempaan kokoaikaiseen varhaiskasvatusoikeuteen verrattuna Niiden lasten vanhemmat, jotka arvioivat edellisessä kysymyksessä lapsiinsa kohdistuneita vaikutuksia, saivat tehtäväkseen myös arvioida perheisiinsä kohdistuneita vaikutuksia. Työntekijäpuoli ei vastannut perheitä koskeviin vaikutuksiin tässä osassa (ks. työntekijöiden vastaukset vaikutuksista kaikkiin muutoksen koskettamiin perheisiin alkaen sivulta 23). Yleisimpänä havaittuna vaikutuksena huoltajista 57 % tuo esille, että huoltajien mahdollisuudet työnhakuun, työssäkäyntiin tai opiskeluun ovat heikentyneet (ks. taulukko 3 seuraavalla sivulla). Muista vaikutuksista mainittiin seuraavaksi yleisimpänä perheiden tasavertaisuuden heikentyminen (38 %), yhteyden heikentyminen päiväkotiin (24 %) sekä lapsen sisaruksille aiheutuneet haitat (24 %). Vanhempien useimmin mainitsemat perheeseen kohdistuvat vaikutukset ovat pääosin kielteisiä. Kolmannes (33 %) vastaajista kuitenkin kertoi, ettei ole havainnut erityisiä vaikutuksia. TAULUKKO 3: VANHEMPIEN VASTAUKSET KYSYMYKSEEN MINKÄLAISIA MAHDOLLISIA VAIKUTUKSIA VARHAISKASVATUSOIKEUDEN MUUTOKSELLA 20 TUNTIIN VIIKOSSA ON OLLUT KOKO PERHEELLENNE? VALITSE SOPIVAT VAIHTOEHDOT. 12

VASTAAJAN HAVAITSEMA VAIKUTUS Vastaajien valitsemien monivalintavastausten prosenttiosuudet (%) a. Perheen hyvinvointi on parantunut. 14 b. Perheen hyvinvointi on heikentynyt. 19 c. Perheen sisäiset suhteet ovat kohentuneet. 10 d. Perheen sisäiset suhteet ovat heikentyneet. 14 e. Lapsen sisarukset ovat hyötyneet muutoksesta. 14 f. Lapsen sisaruksille on aiheutunut haittoja muutoksesta. 24 g. Varhaiskasvatuksen vanhemmille/huoltajille tarjoama tuki 10 vanhemmuuteen on parantunut. h. Varhaiskasvatuksen vanhemmille/huoltajille tarjoama tuki 14 vanhemmuuteen on heikentynyt. i. Vanhempien/huoltajien mahdollisuudet työnhakuun, 0 työssäkäyntiin ja opiskeluun ovat parantuneet. j. Vanhempien/huoltajien mahdollisuudet työnhakuun, työssäkäyntiin ja opiskeluun ovat heikentyneet. 57 k. Perheen tasavertaisuus muihin perheisiin nähden on 10 parantanut. l. Lasten tasavertaisuus muihin perheisiin nähden on heikentynyt. 38 m. Yhteys lasten päiväkotiin tai vastaavaan 5 varhaiskasvatusyksikköön on parantunut. n. Yhteys lasten päiväkotiin tai vastaavaan 24 varhaiskasvatusyksikköön on heikentynyt. o. Muu havaittu vaikutus 5 p. En ole havainnut erityisiä vaikutuksia. 33 Avoimia vastauksia edelliseen kysymykseen: Työttömän päästessä työhaastatteluun on hankalaa saada lapsenhoito järjestymään, mikäli haastattelu on silloin, kun lapsi ei ole päivähoidossa tai päivähoidolle asetetut päivittäiset kellonajat eivät jousta, jolloin vaikeaa ehtiä ajoissa hakemaan lasta, jos haastattelu on toisessa kaupungissa ja ruuhka-aika alkaa. Rytmi ei pysy. 6. VARHAISKASVATUKSESSA ALOITTANEET LAPSET 13

6.1. Havaittuja vaikutuksia lapsiin, jotka ovat varhaiskasvatuslain muutoksen jälkeen tulleet varhaiskasvatuksen piiriin ja aloittaneet osa-aikaisen varhaiskasvatuksen Seuraavalla sivulla olevaan taulukkoon 4 on koottu lasten vanhempien ja varhaiskasvatuksen työntekijöiden havaitsemia vaikutuksia lapsiin, jotka ovat muutoksen jälkeen tulleet varhaiskasvatuksen piiriin ja aloittaneet osa-aikaisen varhaiskasvatuksen. Syiksi osa-aikaisen varhaiskasvatuksen aloittamiseen huoltajat nimesivät muun muassa lapsen tarpeen sosiaalisiin kontakteihin. Varhaiskasvatusoikeuden laajuuden muutosta vastaajat eivät sinällään nähneet syyksi varhaiskasvatuspaikan hakemiseen: Lapsi kaipasi ikäistänsä seuraa ja enemmän sosiaalisia kontakteja sekä virikkeitä, joita en pystynyt/pysty tarjoamaan vauvan tullessa perheeseen (olen ajokortiton ja pienten lasten kanssa liikkuminen hankalaa). Tarvitsimme myös helpotusta pikkulapsiarkeen (olematon tukiverkosto, väsymys yms). Ei varhaiskasvatuksen lakimuutos vaikuttanut siihen, että hain [lapselle] päivähoitopaikkaa. Edellä olevat vaihtoehdot eivät kuvanneet aiempaa tilannetta: lapsi oli varhaiskasvatuksessa puolipäiväisenä neljänä päivänä viikossa. Tällä samalla tavalla on jatkettu lain muutoksen jälkeen. [---] Maksuissa tämä ei näy enää lainkaan vähennyksenä kuten aiemmin. Taulukosta voi havaita, että sekä vanhempien että varhaiskasvatuksen henkilökunnan havaitsemat varhaiskasvatukseen osallistumisen vaikutukset osa-aikaisen varhaiskasvatuksen aloittaneisiin lapsiin ovat pääsääntöisesti myönteisiä. Erityisesti vanhemmat ovat havainneet lapsen osallistumisella osaaikaiseen varhaiskasvatuksen olleen positiivisia vaikutuksia. 86 prosenttia kokee, että lapselle on varhaiskasvatukseen osallistumisen myötä kehittynyt enemmän kaverisuhteita. 71 % prosenttia kokee yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojen sekä vertaisryhmässä toimimisen parantuneen, ja yli puolet (57 %) on havainnut myös lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen parantuneen. Muita ovat lapsen tasavertaisuuden (43 %), yleisen hyvinvoinnin (29 %) ja yksilöllisen kehityksen tuen parantuminen (29 %). 29 prosenttia arvioi, että lapsi kuormittuu enemmän osa-aikaisessa varhaiskasvatuksessa kuin kotihoidossa ollessaan. TAULUKKO 4: LASTEN VANHEMPIEN SEKÄ VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖIDEN HAVAITSEMIA VAIKUTUKSIA LAPSIIN, JOTKA OVAT MUUTOKSEN JÄLKEEN ALOITTANEET OSA-AIKAISEN (20 T/VKO) VARHAISKASVATUKSEN VASTAAJAN HAVAITSEMA VAIKUTUS VANHEMMAT TYÖNTEKIJÄT (VAKA) 14

Vastaajien valitsemien monivalintavastausten prosenttiosuudet (%) a. Lasten yleinen hyvinvointi on parantunut. 29 16 b. Lasten yleinen hyvinvointi on heikentynyt. 0 0 c. Lasten kaverisuhteiden pysyvyys on parantunut. 14 5 d. Lasten kaverisuhteiden pysyvyys on heikentynyt. 0 0 e. Lapsilla on enemmän kaverisuhteita. 86 16 f. Lapsilla on vähemmän kaverisuhteita. 0 3 g. Lasten yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot sekä 71 21 vertaisryhmässä toimimisen taidot ovat parantuneet. h. Lasten yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot sekä vertaisryhmässä toimimisen taidot ovat heikentyneet. 0 0 i. Lasten suhde perheeseensä on parantunut. 14 8 j. Lasten suhde perheeseensä on heikentynyt. 0 0 k. Lasten kasvu, kehitys ja oppiminen on parantunut. 57 18 l. Lasten kasvu, kehitys ja oppiminen on heikentynyt. 14 0 m. Lasten tasavertaisuus muihin lapsiin nähden on 43 16 parantanut. n. Lasten tasavertaisuus muihin lapsiin nähden on 0 3 heikentynyt. o. Lasten yksilöllisen kehityksen tuki on parantunut. 29 13 p. Lasten yksilöllisen kehityksen tuki on heikentynyt. 14 0 q. Lapsi kuormittuu enemmän, kun on osa-aikaisessa 29 3 varhaiskasvatuksessa (väsymys, stressi tms.). r. Lapsi kuormittuu enemmän, ei ole varhaiskasvatuksessa 0 0 (väsymys, stressi tms.). s. Lasten mahdollisuus osallistua ja saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin on parantunut. 14 5 t. Lasten mahdollisuus osallistua ja saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin on heikentynyt. 0 0 u. Muu havaittu vaikutus 14 3 v. En ole havainnut erityisiä vaikutuksia. 14 55 Työntekijöiden yleisin vastaus (55 %) oli, että he eivät ole havainneet lapsiin kohdistuneita vaikutuksia. Työntekijät ovat havainneet samankaltaisia positiivisia vaikutuksia kuin vanhemmat, joskaan eivät yhtä usein. Vanhempien arvioimien positiivisten vaikutusten prosenttiosuudet ovat siis kaikissa kohdissa korkeammat kuin työntekijöiden arvioimien positiivisten vaikutusten prosenttiosuudet. Alle on vielä koottu muutama avoin vastaus havainnollistamaan vaikutuksia lapsiin. Uutena vaikutuksena on tuotu esiin muun muassa riitaja kiusaamistilanteiden vaikutuksia lapseen. Vanhemmat: On rauhallisempi kotona päiväkotipäivinä. On iloinen uusista kavereista. Päivähoidossa ei riitä resurssit ennakoimaan lasten keskinäisiä riita- ja kiusaustilanteisiin. Monet tilanteet jäävät huomaamatta hoitajilta. Näitä kiusaustilanteita käsitellään sitten herkän lapsen kanssa iltaisin keskustelemalla. Pitkinä päivinä ovat kyllä väsyneempiä, mutta se on luonnollista kun tekemistä on koko päivän. Pienin nukkuu päiväunia nyt päiväkodissa, muttei kotona. Vanhin lapsi odottaa kovasti päiväkotipäiviä ja on miltei 15

vihainen kun tulen hakemaan "jo". Meillä sairastettin kyllä koko loppu ja alkuvuosi..se oli negatiivista. He ovat nyt paljon kovempiäänisiä - täytyykö päiväkodissa sitten huutaa että saa äänensä läpi. Lapsi hyötyy varhaiskasvatuksesta, mutta varhaiskasvatusoikeuden muutoksella ei ole lapselle vaikutusta. Varhaiskasvatuksen työntekijät: Lapsen jaksaminen on parantunut, väsymystila on kohentunut. 6.2. Havaittuja vaikutuksia niiden lasten perheisiin, jotka ovat varhaiskasvatuslain muutoksen jälkeen tulleet varhaiskasvatuksen piiriin ja aloittaneet osa-aikaisen varhaiskasvatuksen Ne vanhemmat, jotka arvioivat varhaiskasvatuksen aloittamisen vaikutuksia lapsiinsa, arvioivat myös varhaiskasvatuksen aloittamisen vaikutuksia perheisiinsä. Vanhemmat kokevat lapsen varhaiskasvatukseen osallistumisesta perheille aiheutuneiden vaikutusten olevan pääasiassa myönteisiä, kuten seuraavan sivun taulukosta 5 selviää. 57 prosenttia vanhemmista tunnistaa varhaiskasvatuksessa olevan lapsen/lasten sisarusten hyötyneen järjestelystä. Huoltajien omat mahdollisuudet työnhakuun, työskentelyyn tai opiskeluun ovat myös arvioiden mukaan parantuneet (57 %). Muita yleisiä havaittuja vaikutuksia ovat perheen tasavertaisuuden parantuminen (43 %), hyödyllisenä koettu huoltajien saama tuki vanhemmuuteen (43 %) sekä perheen hyvinvoinnin (29 %) ja sisäisten suhteiden (29 %) parantuminen. Vajaa kolmannes (29 %) ilmoitti, ettei ole havainnut erityisiä vaikutuksia. Alle on koottu muutama kysymykseen liittyvä avoin vastaus: Mustasukkaisuus pikkusiskoa kohtaan on poistunut. Vanhemmat jaksavat pyörittää arkea paremmin, lasten kanssa jaksaa paremmin olla. Olo on energisempi ja mieli positiivisempi. Aamupäivän hoidossa olo kuormittaa lasta ja ylivirittää. Iltapäivä menee palautuessa. Sairastettiin kaikki enemmän. Itse olen saanut aikaa keskittyä työnhakuun ja opiskeluun. Äiti voi paremmin. Iltaisin ei juuri ehdi/jaksa tehdä siinä parissa tunnissa lasten nukkumaanmenon ja oman nukkumaanmenon välissä enää mitään aivotyötä. Pienempi [lapsi] on tyytyväinen saadessaan enemmän kahdenkeskistä aikaa äidin kanssa ja oppii kotona paremmin uusia taitoja, kun [vanhempi sisarus] on päivähoidossa. TAULUKKO 5: VANHEMPIEN VASTAUKSET KYSYMYKSEEN MINKÄLAISIA MAHDOLLISIA VAIKUTUKSIA LAPSEN/LASTEN OSALLISTUMISELLA OSA-AIKAISEEN VARHAISKASVATUKSEEN ON OLLUT KOKO PERHEELLENNE? VALITSE SOPIVAT VAIHTOEHDOT. VASTAAJAN HAVAITSEMA VAIKUTUS Vastaajien valitsemien monivalintavastausten prosenttiosuudet (%) 16

a. Vanhemmat/huoltajat ovat hyötyneet varhaiskasvatuksen 43 tarjoamasta tuesta vanhemmuuteen. b. Vanhemmat/huoltajat eivät ole hyötyneet 0 varhaiskasvatuksen tarjoamasta tuesta vanhemmuuteen. c. Perheen tietoisuus lapsen/lasten tarpeista on parantunut. 14 d. Perheen tietoisuus lapsen/lasten tarpeista on heikentynyt. 14 e. Perheen hyvinvointi on parantunut. 29 f. Perheen hyvinvointi on heikentynyt. 0 g. Perheen sisäiset suhteet ovat kohentuneet. 29 h. Perheen sisäiset suhteet ovat heikentyneet. 0 i. Lapsen sisarukset ovat hyötyneet muutoksesta. 57 j. Lapsen sisaruksille on aiheutunut haittoja muutoksesta. 0 k. Vanhempien/huoltajien mahdollisuudet työnhakuun, 57 työssäkäyntiin ja opiskeluun ovat parantuneet. l. Vanhempien/huoltajien mahdollisuudet työnhakuun, työssäkäyntiin ja opiskeluun ovat heikentyneet. 0 m. Perheen tasavertaisuus muihin perheisiin nähden on 43 parantanut. n. Lasten tasavertaisuus muihin perheisiin nähden on 0 heikentynyt. o. Muu havaittu vaikutus 14 p. En ole havainnut erityisiä vaikutuksia. 29 7. LAAJENNETTU VARHAISKASVATUSOIKEUS 7.1. Havaitut vaikutukset niihin lapsiin, joille on haettu laajennettua varhaiskasvatusoikeutta Kaikilta vastaajaryhmiltä kysyttiin arvioita siitä, miten laajennettu varhaiskasvatusoikeus vaikuttaa lapsiin, joille sitä on haettu verrattuna tilanteeseen, jossa he olisivat osa-aikaisessa hoidossa. Pienten lasten palvelujen työntekijät ovat useimmiten mukana sellaisissa varhaiskasvatusoikeuden laajuuteen liittyvissä arvioinneissa, jotka koskevat laajennetun varhaiskasvatusoikeuden myöntämistä. Niinpä tätä vastaajajoukkoa pyydettiinkin kyselyssä arvioimaan erityisesti laajennetun varhaiskasvatusoikeuden hakuprosessia ja sen vaikutuksia lapsiin ja perheisiin. Kaikki vastaajaryhmät kokivat, että laajennetun varhaiskasvatusoikeuden vaikutukset ovat olleet myönteisiä (ks. taulukko 6 seuraavalla sivulla). Vanhemmista kysymykseen vastasivat ne, jotka olivat hakeneet lapselleen tai lapsilleen laajennettua varhaiskasvatusoikeutta. Kaikki kysymykseen vastanneet vanhemmat olivat sitä mieltä, että lasten hyvinvointi sekä yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot ja vertaisryhmässä olemisen taidot ovat parantuneet. Samoin lasten kasvu, kehitys ja oppiminen on ollut vahvempaa. TAULUKKO 6: LASTEN VANHEMPIEN, VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖIDEN SEKÄ MUIDEN PIENTEN LASTEN PALVELUJEN (PLP) TYÖNTEKIJÖIDEN HAVAITSEMIA LAPSIIN KOHDISTUVIA VAIKUTUKSIA LIITTYEN LAAJENNETTUUN VARHAISKASVATUSOIKEUTEEN (VERRATTUNA OSA-AIKAISEEN VARHAISKASVATUSOIKEUTEEN) 17

VASTAAJAN HAVAITSEMA VAIKUTUS Vastaajien valitsemien monivalintavastausten prosenttiosuudet (%) VAN- HEMMAT TYÖN- TEKIJÄT (VAKA) TYÖN- TEKIJÄT (PLP) a. Lasten yleinen hyvinvointi on parempi. 100 40 78 b. Lasten yleinen hyvinvointi on heikompi. 0 0 0 c. Lasten kaverisuhteet ovat pysyvämpiä. 50 40 33 d. Lasten kaverisuhteet ovat heikompia. 0 0 0 e. Lapsilla on enemmän kaverisuhteita. 75 30 22 f. Lapsilla on vähemmän kaverisuhteita. 0 0 0 g. Lasten yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot sekä 100 40 56 vertaisryhmässä toimimisen taidot ovat parempia. h. Lasten yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot sekä vertaisryhmässä toimimisen taidot ovat heikompia. 0 0 0 i. Lasten suhde perheeseensä on parempi. 50 17 33 j. Lasten suhde perheeseensä on heikompi. 0 3 0 k. Lasten kasvu, kehitys ja oppiminen on vahvempaa. 100 53 67 l. Lasten kasvu, kehitys ja oppiminen on heikompaa. 0 0 0 m. Lapset osallistuvat useammin ja tiiviimmin 50 33 67 varhaiskasvatuksen pedagogiseen. n. Lapset ovat tasavertaisempia muihin lapsiin nähden. 75 20 67 o. Lapset ovat vähemmän tasavertaisia muihin lapsiin 0 0 0 nähden. p. Lasten yksilöllisen kehityksen tuki on vahvempaa. 75 47 67 q. Lasten yksilöllisen kehityksen tuki on heikompaa. 0 0 0 r. Lapsi kuormittuu enemmän, kun on kokoaikaisessa 0 7 22 varhaiskasvatuksessa (väsymys, stressi tms.). s. Lapsi kuormittuu enemmän, kun on osa-aikaisessa varhaiskasvatuksessa ja lisäksi hoidossa kotona (väsymys, stressi tms.). 25 0 11 t. Muu havaittu vaikutus 25 0 0 u. En osaa arvioida vaikutuksia./en tiedä, millaisia vaikutukset ovat olleet. 0 23 0 75 prosenttia vanhemmista arvioi, että lapsilla on enemmän kaverisuhteita, lasten yksilöllisen kehityksen tuki on vahvempaa ja lapset ovat tasavertaisempia muihin lapsiin nähden. Työntekijäpuolella pienten lasten palvelujen työntekijät arvioivat laajennetusta varhaiskasvatuksesta aiheutuneen lapsille selkeitä hyötyjä. Kysymykseen vastasivat ne työntekijät, jotka olivat jatkaneet työskentelyä perheiden kanssa sen jälkeenkin, kun laajennettu varhaiskasvatusoikeus oli perheen lapselle myönnetty. Näin he pystyivät arvioimaan myös päätöksen vaikutuksia. Yleisin havaittu vaikutus oli lasten hyvinvoinnin paraneminen (78 %). Lisäksi järjestelyn nähtiin tukevan lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista sekä lapsen tasavertaisuutta ja yksilöllisen kehityksen tukea ja edistävän lasten osallistumista pedagogiseen toimintaan (67 %). Varhaiskasvatuksen työntekijöillä arviot olivat samansuuntaisia, mutta havaittujen positiivisten vaikutusten prosenttiosuudet olivat hieman pienempiä. Erona kahteen muuhun vastaajaryhmään viiden yleisimmin havaitun vaikutuksen joukkoon mahtui varhaiskasvatuksen työntekijöillä lapsen kaverisuhteiden pysyvyyden paraneminen (40 %). Varhaiskasvatuksen työntekijät eivät myöskään yhtä usein nostaneet tasavertaisuusnäkökulmaa esille, kuin kaksi muuta ryhmää. Noin viidennes ei osannut arvioida vaikutuksia. Alle on avoin kommentti kysymykseen liittyen: Vanhemmat: 18

Lapsen elämä on selkeämmin rytmitettyä, toisen huoltajan voimavarat paremmat ja iltapäivät lapsen kannalta mielekkäämpiä. Tutkimusta varten tehdyssä vanhemman haastattelussa, jossa haastateltavan vanhimmille lapsille oli myönnetty laajennettu varhaiskasvatusoikeus, korostui myös varhaiskasvatuksen tarjoaman säännöllisen rytmin myönteinen merkitys lapselle sekä varhaiskasvatuksen kehittävyys verrattuna kotioloihin. Toisessa haastattelussa, jossa haastatellun lapsi oli osa-aikaisessa varhaiskasvatuksessa, vanhempi arvioi, että laajemmasta varhaiskasvatusoikeudesta olisi hyötyä erityisesti lapsen kielen ja kouluvalmiuksien kehitykselle. 7.2. Havaitut vaikutuksia niihin perheisiin, joiden lapselle/lapsille on haettu laajennettua varhaiskasvatusoikeutta Laajennettua varhaiskasvatusoikeutta lapselleen hakeneet vanhemmat arvioivat laajennetun oikeuden vaikutusten olleen perheelleen myönteisiä (ks. seuraavan sivun taulukko 7). Kaikki vastaajat arvioivat perheen hyvinvoinnin olevan parempi, kuin se muuten olisi. Myös perheen sisäisten suhteiden ja yhteyden lapsen varhaiskasvatusyksikköön koettiin olevan vahvempia, kuin ne muuten olisivat. Puolet koki laajennetun varhaiskasvatusoikeuden tukeneen huoltajien jaksamista ja vaikuttaneen positiivisesti perheen tasavertaisuuteen. Avoimissa vastauksissa nousi esiin, että laajennettu varhaiskasvatus on helpottanut rutiinien säilymistä arjessa. Tutkimusta varten tehdyissä haastatteluissa tuli perheille aiheutuneiden vaikutusten osalta esiin huoltajan jaksaminen. Jos vanhemmalla oli pienempiä lapsia hoidettavaan kotona, antoi laajennettu varhaiskasvatusoikeus mahdollisuuden keskittyä pienempien lasten hoitamiseen ja turvata heidän unirytminsä, jonka vanhempien lasten puolipäiväisen varhaiskasvatuksen nähtiin rikkovan. TAULUKKO 7: VANHEMPIEN VASTAUKSET KYSYMYKSEEN MINKÄLAISIA MAHDOLLISIA VAIKUTUKSIA NÄET LAPSEN/LASTEN LAAJENNETTULLA VARHAISKASVATUSOIKEUDELLA OLEVAN/OLLEEN KOKO PERHEELLE VERRATTUNA OSA-AIKAISEEN VARHAISKASVATUSOIKEUTEEN? VALITSE SOPIVAT VAIHTOEHDOT. VASTAAJAN HAVAITSEMA VAIKUTUS 19 Vastaajien valitsemien monivalintavastausten prosenttiosuudet (%)

a. Perheen hyvinvointi on parempi kuin se olisi muuten. 100 b. Laajennettu varhaiskasvatusoikeus on tukenut 50 vanhempien/huoltajien jaksamista. c. Perheen sisäiset suhteet ovat paremmat kuin ne muuten 75 olisivat. d. Perheen sisäiset suhteet ovat heikommat kuin ne muuten 0 olisivat. e. Laajennetussa varhaiskasvatuksessa olevan lapsen/olevien 25 lasten sisarukset ovat hyötyneet tilanteesta. f. Laajennetussa varhaiskasvatuksessa olevan lapsen/olevien lasten sisaruksille on aiheutunut haittoja tilanteesta. 0 g. Vanhempien/huoltajien mahdollisuudet työnhakuun, 0 työssäkäyntiin tai opiskeluun ovat paremmat kuin ne muuten olisivat. h. Perheen tasavertaisuus muihin perheisiin nähden on 50 parempi kuin se olisi muuten. i. Lasten tasavertaisuus muihin perheisiin nähden on 0 heikompi kuin se muuten olisi. j. Yhteys lasten päiväkotiin tai vastaavaan varhaiskasvatusyksikköön on vahvempi. 75 k. Yhteys lasten päiväkotiin tai vastaavaan 0 varhaiskasvatusyksikköön on heikompi. l. Muu havaittu vaikutus 0 m. En ole havainnut erityisiä vaikutuksia. 0 7.3. Havaintoja laajennetun varhaiskasvatuksen hakuprosessista Kaikille kyselyyn osallistuneille vanhemmille, jotka kertoivat hakeneensa lapsilleen laajennettua varhaiskasvatusoikeutta, oli laajennettu oikeus myönnetty. Aloite laajennetun varhaiskasvatusoikeuden hakemiseen oli useimmiten tullut perheeltä itseltään (75 %) ja yhdessä tapauksessa syntynyt yhteistyössä perheen, toimintaterapeutin ja päiväkodin kanssa. Myös varhaiskasvatuksen työntekijöiden enemmistö (59 %) sekä pienten lasten palvelujen työntekijöistä kaikki (100 %) olivat sitä mieltä, että aloitteet tulevat usein perheeltä itseltään. Varhaiskasvatuksen työntekijät toivat myös esiin (41 %), että aloite voi tulla myös varhaiskasvatuspalveluista. Pienten lasten palvelujen työntekijät taas näkivät, että aloite tulee usein (63,6 %) muista kunnan lapsi- ja perhetyön palveluista tai neuvolasta (54,5 %). Pienten lasten palvelujen työntekijöille tehdyissä haastatteluissa neuvola mainittiinkin tärkeänä perheitä ohjaavana palveluna, koska lähes kaikki lapset ja heidän huoltajansa käyttävät neuvolan palveluita. Pienten lasten palveluiden työntekijöiden vastauksissa arvioidaan, että useimmiten laajennetun varhaiskasvatusoikeuden hakemiseen liittyy perheen tuen tarve (90,9 %). Usein perusteena käytetään myös sitä, että laajennettu oikeus on tarpeen lapsen kehityksen vuoksi tai on muutoin hänen etunsa mukaista (81,8 %). Vanhemman osa-aikaisen tai väliaikaisen työssäkäynnin, työllistymistä edistävän palvelun, kuntoutuksen tai muun vastaavan syyn nimesi yleiseksi perusteeksi 36,4 prosenttia vastaajista. Varhaiskasvatuksen työntekijät korostivat lapsen etua yleisimpänä syynä (63 %), tämän jälkeen perheen tuen tarvetta (56 %) ja vanhemman työssäkäyntiin, työllistymistä edistävään palveluun tai kuntoutukseen osallistumista (22 %). Kyselyyn vastanneilla perheillä syyt hakea laajennettua varhaiskasvatusoikeutta 20