Osavuosikatsaus Tammi- Elokuu 2016 KÄRSÄMÄEN KUNTA 1
Sisällys 1. Toimintaympäristö... 3 1.1 Väestö... 3 1.2 Työttömyys... 5 2. Talouden kehitys... 5 2.1 Yleistä... 5 2.2 Tuloslaskelma ja talouden toteutuminen... 5 3. Tuloslaskelma 1.1-31.8.2016... 8 4. Kuntakonserni 1.1-31.8.2016... 9 5. Hallintokunnat 1.1. 31.8.2016... 11 5.1 Tarkastuslautakunta... 11 5.2 Kunnanhallitus... 12 5.3 Opetustoimen lautakunta... 21 5.4 Vapaa-ajan lautakunta... 35 5.5 Tekninen lautakunta... 48 6. Investointiohjelman 2016 toteutuminen 1.1.-31.8.2016... 59 2
1. Toimintaympäristö Valtionvarainministeriön syksyn 2016 taloudellisen katsauksen mukaan Suomen talous kasvaa kuluvana vuonna 1,1 % edelliseen vuoteen verrattuna. Seuraavien kahden vuoden aikana kasvu jää yhden prosentin tuntumaan ja koko ennusteperiodilla kumulatiivinen kasvu jää vain noin kolmeen prosenttiin. Huolimatta hienoisesta talouden piristymisestä Suomen taloustilanne pysyy lähivuosien ajan heikkona. Ennusteen mukaan BKT tulee olemaan vielä 2018 noin 3 % pienempi kuin vuonna 2008 ja teollisuustuotannon taso jäisi samana vuonna 2018 hieman yli viidenneksen alemmalle tasolla kuin kymmenen vuotta sitten. Viennin kehitys jää edelleen maailmankauppaa vaisummaksi ja siten markkinaosuuksien menettäminen kansainvälisessä kaupassa jatkuu. Lähivuosien taloudellista aktiviteettia kannattelee etupäässä yksityinen kulutus ja investoinnit. Keskipitkällä aikavälillä talouden tuotantomahdollisuuksia kuvaavan potentiaalisen tuotannon kasvu jää selvästi alle yhden prosentin. Maailmantalouden ja -kaupan kasvunäkymät ovat heikentyneet viimeaikoina. Maailmankaupan kasvu jää tänä vuonna vain 2 prosenttiin ollen prosenttiyksikön alhaisempaa kuin maailmantalouden kasvu. Iso-Britannian eroaminen EU:sta on ensisijaisesti maata itseään koskettava negatiivinen shokki. Iso- Britannian talouskasvu tulee selvästi hidastumaan lähitulevaisuudessa. Suomen julkinen talous pysyy alijäämäisenä vuosikymmenen loppuun saakka. Julkiseen talouteen on eri hallitusten toimesta kohdentunut mittavia sopeutustoimia, mutta niistä huolimatta alijäämä ei ole supistunut merkittävästi. Talouden hidas kasvu ei tuota tarpeeksi verotuloja rahoittamaan julkisia menoja ikääntymisen aiheuttaessa automaattista menojen kasvupainetta. (lähde: Valtionvarainministeriö, Taloudellinen katsaus syksy 2016, 15.9.2016) 1.1 Väestö Tilastokeskuksen ennakkotiedon 26.7.2015 mukaan Kärsämäellä on vuoden 2016 kahden ensimmäisen vuosineljänneksen aikana syntynyt 13 ja kuollut 16 henkilöä. Kärsämäelle on maahanmuuton tai kuntien välisen muuton myötä muuttanut 59 henkilöä ja kuntien välinen lähtömuutto on ollut 42 henkilöä. Vuoden 2015 lopussa Kärsämäen väkiluku oli 2655 henkilöä ja elokuun 2016 lopussa se oli 2666 henkilöä, eli väestömäärä on kasvanut vuoden aikana 11 henkilöllä. 3
Asukasmäärän kehitys v. 2007-08/2016 3100 3000 2900 2800 2700 2995 2972 2918 2874 2820 2763 2723 2698 2655 2666 2600 2500 2400 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 08\2016 Kuva 1: Kärsämäen väestömäärän kehitys 2007-8/2016 (Lähde: Tilastokeskus) 4
1.2 Työttömyys Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksen elokuun työllisyyskatsauksen mukaan työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta Pohjois-Pohjanmaalla oli elokuun 2016 lopussa 14,2 %. Vuotta aikaisemmin prosenttiosuus oli 0,7 prosenttiyksikköä suurempi, eli 14,9 %. Kärsämäellä työttömyysaste elokuun lopussa oli 10,4 % ja vuotta aikaisemmin työttömyysaste oli 12,1 %. Elokuun lopussa Työttömiä työnhakijoita oli 114, joista miehiä 57ja naisia 57. Alle 25 -vuotiaiden työttömien lukumäärä oli 15 ja yli 50 -vuotiaita työttömiä oli 53. Yli 1 v. työttömänä olleiden lukumäärä oli 42. 2. Talouden kehitys 2.1 Yleistä Tuleva maakuntauudistus ja sen mukanaan tuomat muutokset kuntien rahoitusjärjestelmässä lisäävät epävarmuutta talouden suunnitteluun tuleville vuosille. Kunnan asukasluku on kehittynyt positiiviseen suuntaan, palvelujen tarve on alkuvuoden aikana kasvanut erityisesti varhaiskasvatuksen osalta. Tulevina vuosina Kärsämäen kunnan kannalta keskeistä on tulorahoituksen turvaaminen sekä menojen hallinta, jotta palveluiden riittävyys ja saatavuus voidaan turvata myös tulevat muutokset huomioiden. Vuoden 2015 tilinpäätöksessä tilikausi muodostui 583 279 euroa ylijäämäiseksi, ja taseeseen kertynyt ylijäämä oli yhteensä 3,219 miljoonaa euroa. 2.2 Tuloslaskelma ja talouden toteutuminen Toimintatuotot Toimintatuottoja on kertynyt vuoden 2016 tammi-elokuun aikana 2 737 093 euroa, joka edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna 672 869 euroa enemmän. Toimintatuotoista myyntituottoja oli 1 218 014 euroa, maksutuottoja 639 236 euroa, vuokratuotot olivat 605 374 euroa. Toimintakulut 5
Toimintakulujen toteuma vuoden 2016 tammi-elokuussa oli -13 964 126 euroa, kun edellisvuoden vastaavana ajankohtana toteuma oli -14 055 855 euroa. Toimintakulut ovat toteutuneet 91 729 euroa pienempinä edellisen vuoden tilanteeseen verrattuna. Suurin ryhmä toimintakuluissa ovat palvelujen ostot, sisältäen Attendo Oy:tä, Ppky Selänteeltä ja Kuntien Hetapalvelut Oy:ltä ostettavat palvelut. Palvelujen ostot ovat olleet elokuun lopussa yhteensä -8 235 979 euroa, kun edellisen vuoden vastaava toteuma oli -8 131 570 euroa. Palvelujen ostoissa kasvua on ollut siis 104 409 euroa. Henkilöstökulujen toteuma vuoden 2016 tammi-elokuun tilanteessa on -3 997 071 euroa. Vähennystä edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna on ollut 236 580 euroa. Toimintakate Toimintakatteeksi vuoden 2016 kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana muodostui -11 227 033 euroa, kun edellisen vuoden vastaava luku oli 11 991 631 euroa. Verotulot Kumulatiiviset verotilitykset ovat olleet elokuun loppuun mennessä yhteensä 4 938 020euroa, kun vuotta aiemmin kertymä oli 4 891 524 euroa, eli verotilitykset ovat olleet edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna yhteensä 46 496 euroa enemmän. Kunnallisverotilitykset ovat elokuun lopussa 4 574 120 euroa, kun ne vuotta aikaisemmin olivat samassa ajankohdassa 4 550 659 euroa. Yhteisöverojen kumulatiivinen toteuma on elokuun loppuun mennessä ollut 362 318 euroa. Yhteisöveroja on kertynyt edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden 27 368 euroa enemmän. Verotulot TA 2016 Tot. 08/2016 Tot % Kunnan tulovero 5 760 000 4 574 120 79,4 % Kiinteistövero 521 000 1 582 0,3 % Yhteisövero 389 000 362 318 93,1 % Rahoitustuotot ja -kulut Rahoitustuottoja on kirjattu elokuun loppuun mennessä yhteensä 138 809 euroa, vuoden 2015 elokuun lopussa rahoitustuottoja oli kertynyt 117 917 euroa. Yleinen korkotaso on pysynyt edelleen 6
ennätysalhaisena tarkastelukaudella. Korkokulujen toteuma tammi- elokuun tarkastelujaksolla on -30 355 euroa, vuotta aiemmin korkokulut olivat -52 862 euroa samalla ajanjaksolla. Vuosikate Vuosikate on tarkastelujaksolla 1 211 306 euroa. Edellisvuoden vastaavana ajankohtana vuosikate oli 213 073 euroa. Tilikauden tulos Tarkastelujakson tilikauden tulos on 823 504 euroa, vuotta aiemmin tilikauden tulos oli elokuun lopussa - 116 895 alijäämäinen. Lainat Kunnan maksuvalmiutta on hoidettu käyttämällä lyhytaikaisia kuntatodistuksia. Kuntatodistusten korko on ollut tarkastelujaksolla erittäin alhainen. Pitkäaikaista talousarviolainaa ei ole otettu vuonna 2016. Sijoitukset Sijoitussalkun tuotto kustannusten jälkeen oli vuoden alusta elokuun loppuun 5,37 %. Annualisoitu nettotuotto alusta 31.5.2007 lähtien on ollut 4,69 %. Vuonna 2009 tuotto oli 18,33 %, vuonna 2010 7,41 %, vuonna 2011-1,85 % ja vuonna 2012 11,85 %, vuonna 2013 9,19 %, vuonna 2014 10,52 %. 7
3. Tuloslaskelma 1.1-31.8.2016 Talousarvio TOT TULOSLASKELMA 2 016 31.8.2016 tot-% TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 439 560 1 218 014-778 454 277,10 Maksutuotot 1 700 370 639 236 1 061 134 37,59 Tuet ja avustukset 129 602 64 774 64 828 49,98 Vuokratuotot 1 133 780 605 374 528 406 53,39 Muut toimintatuotot 31 500 209 695-178 195 665,70 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ 3 434 812 2 737 093 697 719 79,69 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -4 583 814-3 007 721-1 576 093 65,62 Henkilösivukulut Eläkekulut -1 282 113-854 083-428 030 66,62 Muut henkilösivukulut -199 086-135 267-63 819 67,94 Palvelujen ostot -12 146 671-8 235 979-3 910 692 67,80 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -683 060-465 386-217 674 68,13 Avustukset -688 059-514 435-173 624 74,77 Vuokrakulut -1 270 742-726 281-544 461 57,15 Muut toimintakulut -28 981-24 973-4 008 86,17 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -20 882 526-13 964 126-6 918 400 66,87 TOIMINTAKATE -17 447 714-11 227 033-6 220 681 64,35 Verotulot 6 670 000 4 938 020 1 731 980 74,03 Valtionosuudet 11 252 000 7 488 608 3 763 392 66,55 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 0 34-34 0,00 Muut rahoitustuotot 318 000 138 809 179 191 43,65 Korkokulut -110 000-30 355-79 645 27,60 Muut rahoituskulut -13 000-96 777 83 777 744,44 VUOSIKATE 669 286 1 211 306-542 020 180,98 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot -555 470-387 802-167 668 69,82 TILIKAUDEN TULOS 113 816 823 504-709 688 723,54 Varausten muutos 54 890 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) 168 706 823 504-709 688 488,13 8
4. Kuntakonserni 1.1-31.8.2016 Kuntakonserni on toiminut talousarvion tavoitteiden mukaisesti. Suurella todennäköisyydellä tavoitteet saavutetaan, joitain poikkeuksia lukuun ottamatta. Merkittäviä toiminnallisia poikkeamia ei ole. Kunnan verotulot ovat kertyneet ennakoitua paremmin ja valtionosuudet ennakoidun mukaisesti. Hyväksytty talousarvio toteutunee. Ulkoistettujen sosiaali- ja terveyspalvelujen ja ruoka- ja siivoushuollon palvelujen osalta on siirrytty kohti arkipäiväistä toimintaa, kun vuoden 2015 merkittävien muutosten jälkeen. Vuonna 2016 on panostettu työllisyyden hoitamiseen sekä elinkeinoelämän ja asumisen kehittämisen kunta- ja elinkeinostrategioiden mukaisesti. Kunnan väkiluku on ollut noususuunnassa v. 2015 lopun tilanteeseen verrattuna ja työllisyystilanne on parantunut vuoden takaiseen verrattuna. Kuntakonsernin tytäryhtiöt ovat Kärsämäen Vesihuolto Oy, Kärsämäen Teollisuuskiinteistöt Oy, Kärsämäen Asunnot Oy ja Kärsämäen Kehityskeskus Oy sekä Kiinteistö Oy Kärsämäen Liikekeskus. Kärsämäen Vesihuolto Oy:n välitilinpäätös ajalta 1.1. - 30.6.2016 osoittaa voittoa n. 1.900. Talousarviossa vuodelle 2016 koko vuoden tulokseksi on arvioitu tappiota n. 4.900. V. 2015 tammi-kesäkuun ajan voitto oli n. 12.800 ja koko vuoden tulos tappiolla n. 4.000. Todennäköisesti toiminnan laajuus, kannattavuus ja ympäristötavoitteet tulevat toteutumaan. Hinnoittelussa jäteveden hinta nousi 1.7.2016 alkaen uusien lietevelvoitteiden myötä. Palvelun laadusta ei tultane tekemään asiakastutkimusta ja investointiosuus voi jäädä osin toteutumatta. Kärsämäen Teollisuuskiinteistöt Oy:n tavoitteena on ollut nostaa tilojen käyttöaste n. 50%:iin. Tavoitteeseen ei ole päästy yhteistilojen heikon kysynnän vuoksi. Tiloja on vuokrattu lähinnä varastotiloiksi. Tiloissa on ollut kaikkiaan 7 vuokralaista. Vuokrarästejä ei ole. Käyttöaste on ollut n. 20% ja vuokratulot n. 17.000. Tulos oli tarkastelujaksolla n. 42.000,- tappiolla, josta poistot olivat n. 30.000,-. Yhtiö aloitti elokuussa ns. Nordic-hallin muutostyöt alkaliparistojen kiertotalouden tarpeisiin. Muutostyöt valmistunevat joulukuussa 2016. Kärsämäen Asunnot Oy:n vuokratilojen käyttöaste on ollut noin 88 prosenttia välillä, mikä vastaa n. 21 asuinhuoneiston vapaana olemista. Käyttöaste kehittyy nousujohteisesti, mutta tavoitetasoon, yli 95 %, pääsy vaatii vielä aikaa ja lisätoimenpiteitä. Vuokria on korotettu 1.8.2016 alkaen noin 3%. Vuokrasaamisten määrä on 36 532 euroa, kun vuoden 2015 lopussa saamisia oli 49 288 euroa. Lainasalkun uudelleenjärjestelyssä on meneillään konversiolainan kilpailuttaminen, tavoitteena on saada järjestely Valtiokonttorin kanssa saatettua loppuun vuoden 2017 tammikuussa. Pellonpään uudisrakentamishanke on etenemässä, rakentaminen pyritään aloittamaan syksyn 2016 aikana. Tavoiteaikataulu hankkeen valmistumiselle on kesä 2017. Kärsämäen Kehityskeskus Oy:llä ei ole tällä hetkellä toimintaa. Kiinteistö Oy Kärsämäen Liikekeskuksen tavoitteena on ollut saada kaikki liikekeskuksen tilat vuorattua. Tavoite ei ole toteutunut katsausajankohtaan mennessä. Kärsämäen kunta on ostanut kolmen 9
liikekeskuksessa sijaitsevan huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet, osakekaupan myötä kunnan omistusosuus nousee 90,3 %:iin. Kunnan takaamaa 100 000 euron limiittiä ei ole käytetty. Pitkäaikaisten lainojen korko on alentunut merkittävästi kuluneen vuonna ja yhtiön maksuvalmius on tällä hetkellä hyvä sekä omavaraisuusaste tyydyttävä (29 %). 10
5. Hallintokunnat 1.1. 31.8.2016 5.1 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta on kokoontunut 1.1.2016-31.8.2016 välisenä aikana neljä kertaa. 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 Talousarvio 2016 0 Talousarvio 1.1-31.12.16 Talousarvio 1.1-31.8.16 Toteutunut 1.1-31.8-16 Tilintarkastus Palkkiot Muut kulut Tarkastuslautakunnan talousarvion toteuma on koko vuoden talousarvioon 48,32 % ja 1.1-31.8.2016 välisestä talousarviosta 64,42 %. Tarkastuslautakunnan talousarvion toteutumassa on alitusta 1.1-31.8.2016 välisellä ajalla 35,5 %. Tarkastuslautakunnan suurin kuluerä on tilintarkastus. Tilintarkastuksen kulut kohdistuvat enemmän loppuvuodelle. Tämän vuoksi tarkastuslautakunta ei esitä talousarviomuutosta. 11
5.2 Kunnanhallitus Kärsämäen kunnan vuosille 2016-2021 laaditun strategian visiona on että Kärsämäki on luova ja kansainvälinen, yrittäjyyttä ja asukkaiden viihtyvyyttä edistävä, menestyvä maaseutupaikkakunta. Kärsämäen kehittämisen painopisteet, tavoitteet ja toimenpiteet tärkeysjärjestykseen asetettuna. Strateginen tavoite Strategiamittarit Toimenpiteet, resurssit ja ajoitus I Tehostettu paikkakunnan markkinointi Kärsämäki tulee laajasti tunnetuksi vetovoimaisena ja aktiivisena, asukkaitaan ja yrityksiään kannustavana ja elinvoimaisena maaseutupaikkakuntana mittarit: paikkakuntakuvan laatu ja tunnettuus mediassa ja eri sidosryhmissä, kunnan asukasmäärän kehitys, kuntaja elinkeinostrategioiden toteutusaste, kehittämishankkeiden vaikuttavuus, uudet yritykset, työpaikkojen määrä, paikkakunnan sisäisen kehittämisilmapiirin ja ulkoisen yhteistyön taso Panostetaan paikkakuntamarkkinointiin yhdessä yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa: Käynnistetään matkailu- ja markkinointihanke, sähköistä näkyvyyttä lisätään. Toteuma: Matkailu- ja markkinointihanketta suunniteltu kevään aikana, Kärsämäki Kartallehanke yhteistyössä Kärsämäen Yrittäjien kanssa. Mobiilimarkkinointia testattu. Tiedotteet hallituksen ja valtuuston kokouspäätöksistä medialle, Kaikujulkaisuun ja internetiin. Toteuma: Lehdistölle lähetetty tiedotteita hallituksen ja valtuuston kokouspäätöksistä, Kaiku- julkaisu ja internetsivut käytössä tiedottamisen välineinä. II Laadukas maaseutuasuminen Kärsämäkisen maaseutuasumisen tarjoama elämänlaatu muodostuu paikkakunnan vahvuustekijäksi kunnan nettomuuton kehitys, kunnan asuntokannan käyttöaste, uusien asuntorakentamishankkeiden Laaditaan yhteistyössä muiden toimialojen kanssa muuttopaketti, Kärsämäelle töihin- paketti, jossa kerrotaan kunnan palvelutarjonnasta 12
määrä, asuntotonttien myyntimäärät keskustassa ja kylillä, yksityisten vajaakäyttöisten asuntojen määrä, asiakaspalaute asumisja muista palveluista sekä harrastusmahdollisuuksista (säännölliset asukas- ja asiakaskyselyt), aktiivisten kyläja muiden yhdistysten määrä, palvelujen jonotusaste ja ihmisläheisyys ja asumisesta. Toteuma: ei toteutunut vielä Ylläpidetään asukkaiden viihtyvyyttä ja omaehtoista toimintaa Toteuma: Kunnan asuntotilanteeseen suunniteltu ratkaisuja kh:n omistajaohjauksen mukaisesti Kärsämäen Asunnot oy on käynnistänyt rivitalohankkeen Pellonpään tontille, okt-tonttien lisämaata ja tonttikokoa koskeva ohjeistus uudistettu valtuustossa. Kylätoiminnan yhteistyömuotojen kehittäminen kunnan ja kylien välillä, kyläkierrokset. Toteuma: ei toteutunut vielä Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään lähipalveluina, palvelujen laatua kehitetään yhteistyössä palveluntuottajan kanssa Toteuma: toteutunut III Monitahoinen saavutettavuus Kärsämäestä kehittyy Keskipiste Puolimatkassa saavutettavuutensa pohjalta yritys- ja muita uudet yrityshankkeet, yritystonttien myyntimäärä, liiketilojen käyttöaste, valta- ja kantateiden varsien kehittämisaktiivisuus, tapahtumien ja majoittujien määrä, hanketavoitteet Messu ja tapahtumanäkyvyyden lisääminen Toteuma: Kunta ollut mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa Kärsämäen markkinoita yhteistyössä Kärsämäen Yrittäjien kanssa. Sähköistä viestintää kehitetään, yhteistyö Pyhänet Oy:n kanssa valokuituverkon hyödyntämisessä. Toteuma: toteutunut 13
Yhteistapaamiset yrittäjien kanssa; tavoitteena on vapaamuotoinen keskustelu kaupallisen vetovoiman parantamisesta yrittäjäiltojen lisäksi. Toteuma: toteutunut IV Omaleimainen kulttuuri Kulttuuri luo monimuotoisena kehittämisen voimavarana Kärsämäelle elämyksiä ja elinvoimaa ja kytkeytyy tiiviisti paikkakunnan kuvaan ja markkinointiin sekä matkailun ja palvelujen kehittämiseen ja kansainvälisten yhteyksien hyödyntämiseen tapahtumien kävijämäärä, uusien tapahtumien synty, uudet yritykset, kansainvälisten yhteyksien ja vierailujen määrä, majoitusvuorokaudet, kulttuurimatkailun aktiviteetti Edesautetaan kunnan kansainvälistymistä mm. yhteistyössä EVS-nuorten ja taiteilijaresidenssin vieraiden kanssa. Toteuma: Yhteistyötä EVSvapaaehtoisten ja taiteilijaresidenssin vieraiden kanssa on ollut pääasiassa sivistystoimen toiminnan puitteissa. Kärsämäki- sanan tarina Toteuma: ei toteutunut vielä Hallintopalvelut Vastuualueet: yleishallinto, elinkeinotoimi ja Selännepalvelut Toimielin: kunnanhallitus Palvelutuotannon periaatteet: 1) Kunnan omana toimintana tuotettavat palvelut - asiakirjahallinta ja muut hallintopalvelujen toimistopalvelut - 2) Sidosyksiköltä ostettavat palvelut Kuntien Hetapalvelut Oy: - - Talous- ja henkilöstöhallinto 3) Yhteistyössä alueen muiden kuntien kanssa tuotettavat palvelut - maaseutupalvelut - lomituspalvelut -talous- ja velkaneuvonta 14
4) Yksityisiltä palvelujen tuottajilta ostettavat palvelut - atk-palvelut - elinkeinojen neuvonta- ja kehittämispalvelut - Sosiaali- ja terveyspalvelut - Ruokahuolto- ja siivous 5) Valtion tuottamat palvelut -yleinen edunvalvonta -kuluttajaneuvonta - 6) Välitetyt palvelut - Kelan yhteispalvelu - TE-toimisto yhteispalvelu Voimassa olevat strategiat ja ohjelmat: - Kunta - ja elinkeinostrategia 2016-2021 - NIHAK-seudun kasvuohjelma 2020 - Konserniohjeet - Pohjois-Pohjanmaan Hyvinvointiohjelma - Kärsämäen liikenneturvallisuussuunnitelma - Sisäisen valvonnan ohje - Hankintaohjeet - Kotouttamisohjelma 2012 - Vanhuspoliittinen suunnitelma 2003-2015 - Lapsi- ja nuorisopoliittinen kehittämisohjelma 2009-2012 - Hyvinvointikertomus 2013-2016 - Savuton kunta Yleishallinto Vastuullinen viranhaltija: kunnanjohtaja sekä kunnansihteeri Toiminnan kuvaus: Valtuusto päättää toiminnan ja talouden keskeistä tavoitteista sekä hallinnon järjestämisestä, talouden ja rahoituksen puitteista. Hallitus vastaa kunnan hallinnosta ja talouden hoidosta, sen ohjauksesta ja seurannasta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta sekä valvoo kunnan etua. Keskushallinto vastaa keskitetyistä asiakirjahallinnon ja monistuksen tehtävistä. Lisäksi se huolehtii kunnanhallituksen ja valtuuston kokousasioista. Tehtäviin kuuluu myös kuukausittaisen Kaiku-kuntajulkaisun toimittaminen sekä TE-keskuksen työllisyyspalvelujen sähköinen välittäminen etäpalveluna. Talous- ja henkilöstöhallintopalvelut on ostettu Kuntien Hetapalvelut Oy:ltä. Muutosta on työstetty alkuvuoden 2016 ajan yhteistyössä Hetapalvelujen kanssa. Henkilöstöhallinto vastaa keskitetystä kunnan työntekijöiden työterveyshuollon, yhteisten koulutuksen sekä työsuojeluorganisaation ja yhteistyötoimikunnan toiminnan järjestämisestä. Talous- ja velkaneuvonnan palvelut ostetaan Ylivieskan kaupungilta. Tavoitteet ja toimenpiteet: Talousarviossa on varauduttu 20 kunnanhallituksen kokoukseen, 11 valtuuston kokoukseen ja 3 iltakouluun. Elokuun loppuun mennessä kunnanhallitus oli kokoontunut 15 kertaa ja valtuusto 5 kertaa. Kunnan avustuksiin kulttuurijärjestöille on varattu 13 000 euroa: Suomen Elämäntarinayhdistys ry. 5000 euroa, Musiikkia Paanukirkossa ry 3 000 euroa ja Taideyhdistys Elsuupa ry. 5000 euroa. Ajankohtaiset asiat tiedotetaan henkilökunnalle mm. sähköpostilla. Eri toimialojen hallintohenkilöstön yhteinen Kehittämisryhmä kokoontuu säännöllisesti. Yhteistoimintaryhmä kokoontuu säännöllisesti samoin työsuojelutoimikunta. Sähköistä asiointia ja sähköisten palvelujen käyttöä kehitetään edelleen, vuoden 2016 tavoitteena sosiaalisen median ja sähköisen viestinnän käytön lisääminen mahdollisuuksien mukaan. Vuoden 2016 aikana siirrytään sähköisen ilmoitustaulun käyttöön. Yleishallinto/ kunnanhallitus valmistelee valtuustolle vuoden 2016 aikana uuden Kuntalain 15
mukaisen ehdotuksen valtuutettujen lukumäärästä seuraavalla vaalikaudella. Seuraavat kuntavaalit toimitetaan huhtikuussa 2017, nykyisen valtuuston toimikausi jatkuu 2017 toukokuun loppuun. Valtuutetuilla on oikeus erota toimestaan säännönmukaisen vaalikauden, eli vuoden 2016 lopussa. Eroilmoitus on tehtävä viimeistään 30.11.2016. Hallintosääntö päivitetään vastaamaan uuden kuntalain vaatimuksia vuoden 2016 aikana. Uudistettu hallintosääntö voimaan viimeistään 1.6.2017. Kärsämäen kunnan voimassa oleva strategia ulottuu vuosille 2016-2021. Maaseutupalvelut Nivalan kaupunki tuottaa maaseutuhallinnon viidelle kunnalle, jotka ovat Kärsämäki, Nivala, Oulainen, Sievi ja Ylivieska. Yhteistoiminnan järjestämistä varten on perustettu yhteiseksi toimielimeksi Nivalan maaseutulautakunta. Toimielin toimii Nivalan kaupungin organisaatiossa. Lautakuntaan valitaan kaksi jäsentä Nivalasta ja yksi jäsen kustakin muusta kunnista. Palveluja tuotetaan kaikkien sopimuskuntien alueella lähipalveluina. Tavoitteet Hoidetaan tehokkaasti lakisääteiset viljelijöiden EU- ja kansalliset maataloustukiasiat. Turvataan monipuolisten ja laadukkaiden maaseutupalvelujen saatavuus toimialueen kunnissa. Perusmaatalouden toimintaedellytyksiä kehitetään edistämällä mm. sukupolvenvaihdoskauppoja, tilusjärjestelyjä ja tilakohtaista kehittämistä. Edistetään ja autetaan uusien maaseutuelinkeinojen syntymistä. Kehitetään maaseudun monipuolisia elinkeinoja yhteistyössä maaseudun muiden toimijoiden kanssa. Tukihakemusten käsittelyssä siirrytään mahdollisimman paljon sähköisten järjestelmien hyötykäyttöön. Järjestetään viljelijöille koulutusta jokaisessa alueen kunnassa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Suoritteet Kärsämäki TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS2018 Maatilojen lukumäärä 133 130 128 127 Viljelty pelto (ha) 7 450 7 450 7 450 7 450 Maksetut tuet yht. (milj ) 6,2 6,2 6,2 6,2 Lomitus Reisjärven paikallisyksikkö järjestää lomituspalvelut Haapajärven, Kärsämäen, Pyhäjärven ja Reisjärven maatalousyrittäjille. Tavoitteet: Lomatoimen yksikkö suorittaa lomituspalvelulain mukaiset tehtävät. Lomituspalvelujen tuotanto tehostuu ja lomituspalvelujen tilakohtainen käyttö lisääntyy helpottaen tilojen toimintaa. Kunta tukee maksullista lomitusapua ja samalla edesauttaa lomittajien työllistymisessä. Maksulliseen lomitusapuun on varattu 24 000 euroa vuodelle 2016. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Valtuusto hyväksyi hyvinvointikertomuksen 2013-2016. Hyvinvointikertomus on HYTE-työryhmän kokoama poikkihallinnollinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämissuunnitelma, missä on asetettu ikäryhmittäiset tavoitteet ja toimenpiteet, joiden vaikuttavuutta seurataan indikaattoreista. Hyvinvointikertomuksen toimenpide-ehdotukset otetaan huomioon toimielinten talousarvion vuosiohjelmissa Hyvinvointikertomuksen toteutumista seurataan vuosittain HYTE-työryhmässä, joka antaa kertomuksensa vuosittain hallitukselle ja valtuustolle. Hyte- työryhmä on järjestäytynyt kevään aikana uudelleen laajennetulla kokoonpanolla. Kunnan henkilöstöä ohjataan huolehtimaan henkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnista. henkilöstön liikunnan ja hyvinvoinnin tukemiseen on varattu 5000 euroa. 16
Mittarit TP2015 TA2016 Tot 08/2015 Tot 08/2016 Hallintopalvelujen henkilökunta Kunnan vakinaisten vakanssien lkm Työterveyshuollon nettomenot, Valtuuston kokouksia Hallituksen kokouksia 4 4 4 3,8 129 116 125 124 6 047 4 400 * * 9 10 5 5 20 20 13 15 17
Elinkeinotoimi Vastuullinen viranhaltija: kunnanjohtaja Toiminnan kuvaus: Kunta ostaa elinkeinoelämän toimitilapalveluja Kärsämäen Teollisuuskiinteistöt Oy:ltä. Kunnan elinkeinojen kehittäminen ennen Nivala-Haapajärven Seutu Nihak ry:n perustamista oli Kärsämäen Kehityskeskuksen toimintaa. Nykyisin yritystoiminnan elinkeinopalvelut tuottaa Nihak ja sen kautta ohjautuvat yritysten elinkeinotoiminnan kehitysprojektit. Kunta ostaa puolikkaan yritysasiamiehen palvelut seutukunnalta ja tarvittaessa seutukunnan on mahdollisuus antaa väliaikaisesti henkilöresursseja enemmänkin. Hankkeet ja projektit sisältävät kunnan maksuosuuden muiden hallinnoimiin projekteihin. Tavoitteet ja toimenpiteet: Elinkeinoelämän edistämisessä tavoitteita ja toimintaa ohjaa vuonna 2015 hyväksytty uusi elinkeinostrategia. Tavoitteena on Kärsämäen aidot kilpailuedut tunnistaen turvata olemassa olevien yritysten toimintaedellytyksiä ja edistää uusien työpaikkojen syntyä. Nihak Seutukunnalle maksetaan elinkeinojen kehittämisen hoidosta 110 000 euroa (josta jäsenmaksun suuruus 15,5 /asukas, eli n. 42 000 ). Kunnan osallistumisesta projekteihin päättää kunnanhallitus. Mittarit TP2015 TA2016 Tot 08/2015 Tot 08/2016 Väkiluku 2 655 2686 2672 2666 Työttömyysaste (%) 15,8% * 14,9 13,5 Vuosikate /asukas 392 265 80 454 Verotulot /asukas 2718 2 483 1831 1852 Valtionosuudet /asukas 4 065 4 189 2714 2809 Perustetut yritykset 10 23 9 10 Pidetyt yrittäjäillat 5 5 3 3 18
Selännepalvelut Vastuullinen viranhaltija: kunnanjohtaja Toiminnan kuvaus: Kunta ostaa ppky Selänteeltä ympäristöterveydenhuollon, ympäristönsuojelun, maa-aineslain, rakennusvalvonnan ja korjausneuvonnan palvelut. Tavoitteet ja toimenpiteet: Palvelut ostetaan palvelutasosuunnitelman ja vuosittaisen vuosisuunnitelman mukaisesti. Kunnan maksuosuus Ppky Selänteelle ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelujen osalta on 205 090 euroa. Selännepalvelujen toteuma 31.8.2016 on 139 563 euroa. Sosiaali- ja terveyspalvelut Vastuullinen viranhaltija: kunnanjohtaja Toiminnan kuvaus: Sosiaali- ja terveyspalvelujen tarkoituksena on turvata kärsämäkisille lakisääteiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Peruspalvelut järjestetään lähipalveluna. Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään yhteistyössä yksityisen palveluntuottajan kanssa. Palveluntuottajana toimii Attendo Oy. Tavoitteet ja toimenpiteet: Palvelut tuotetaan lähipalveluina. Palveluiden laatua ja vaikuttavuutta kehitetään yhteistyössä yksityisen palveluntuottajan kanssa. Vuonna 2016 on kunnan omassa toiminnassa panostettu kuntouttavaan työtoimintaan ja työllisyyden hoitoon, työllistämisvastaava on aloittanut vuoden alussa. TE-keskus on myöntänyt rahoituksen työvoimapoliittiselle, Kohti Työelämää hankkeelle, hankkeeseen liittyen on perustettu työpaja Rihmankiertämön kiinteistöön. Sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkoistus perustuu kiinteään vuosihintaan, jolloin sote-palvelujen kustannukset ovat paremmin hallittavissa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ohjausryhmä on kokoontunut vuoden aikana 4 kertaa. 19
Valtuustotaso TP 2015 Alkup. TA 2016 tot. 01-08 2015 tot. 01-08 2016 Kunnanhallitus yhteensä -11 116 045-11 071 080-7 988 115-7 460 047 Lautakuntataso Yleishallinto - 870 721-859 360-556 674-553 355 Elinkeinotoimi -401 116-404 060-275 645-309 074 Selännepalvelut - 185 596-208 920-139 491-139 563 Sosiaali- ja terveyspalvelut -9 658 611-9 598 740-7 016 306-6 341 779 20
5.3 Opetustoimen lautakunta Talousarvion toteutuminen 1.1. 31.8.2016 Kärsämäen kunnan vuosille 2016-2021 laaditun strategian vision mukaan Kärsämäki on luova ja kansainvälinen, yrittäjyyttä ja asukkaiden viihtyvyyttä edistävä, menestyvä maaseutupaikkakunta. Opetustoimenlautakunnan vastuualueelle kuuluvia keskeisiä toimenpiteitä ovat: Kärsämäen kehittämisen painopisteet, tavoitteet ja toimenpiteet tärkeysjärjestykseen asetettuna. Strateginen tavoite Strategiamittarit Toimenpiteet, resurssit ja ajoitus I Tehostettu paikkakunnan markkinointi Kärsämäki tulee laajasti tunnetuksi vetovoimaisena ja aktiivisena, asukkaitaan ja yrityksiään kannustavana ja elinvoimaisena maaseutupaikkakuntana Paikkakuntakuvan laatu ja tunnettuus mediassa ja eri sidosryhmissä, imagotutkimus (selkeät mittaukset ja haastattelut kohderyhmittäin/ asiakassegmenteittäin), kunnan asukasmäärän kehitys, kunta- ja elinkeinostrategioiden toteutusaste, kehittämishankkeiden vaikuttavuus, uudet yritykset, työpaikkojen määrä, paikkakunnan sisäisen kehittämisilmapiirin ja ulkoisen yhteistyön taso Osallistutaan yhteistyössä Kärsämäen brändi- ja markkinointistrategian ja sen toimintasuunnitelman toteuttamiseen. Markkinoidaan lukiota potentiaalisille opiskelijoille laajasti. Tuodaan esille peruskoulun vahvuuksia. II Laadukas maaseutuasuminen Kärsämäkisen maaseutuasumisen tarjoama elämänlaatu muodostuu paikkakunnan Kunnan nettomuuton kehitys, kunnan asuntokannan käyttöaste, uusien asuntorakentamishankkeiden määrä, asuntotonttien Asumisen asiakaspalveluprosessi viritetään tehokkaaksi räätälöitynä ja yksilöllisenä kokonaispalveluna (asunto, työpaikat, palvelut, harrastukset ja etuudet samassa 21
vahvuustekijäksi myyntimäärät keskustassa ja kylillä, yksityisten vajaakäyttöisten asuntojen määrä, asiakaspalaute asumis- ja muista palveluista sekä harrastusmahdollisuuksista (säännölliset asukas- ja asiakaskysely), aktiivisten kylä- ja muiden yhdistysten määrä, palvelujen jonotusaste ja ihmisläheisyys Kyläkoulujen määrä vähintään 2 kpl Kerhojen määrä muuttopaketissa, markkinointiaineistot visuaalisesti näyttäviksi, some-näkyvyys). Varmistetaan päivähoitopaikkojen tarpeenmukainen saatavuus. Säilytetään opetustoimen ja opetuksen hyvä palvelutaso. Säilytetään kyläkoulut. Aamu- ja iltapäiväkerhojen toimintaa jatketaan, koulujen kerhotoimintaa kehitetään edelleen. Yhteisöllisyyttä tuetaan, mm. vanhempainyhdistystoimintaa. III Monitahoinen saavutettavuus Kärsämäestä kehittyy Keskipiste Puolimatkassa - saavutettavuutensa pohjalta yritys- ja muita toimijoita investoimaan sitouttava sijoittumiskohde. IV Omaleimainen kulttuuri Kulttuuri luo monimuotoisena kehittämisen voimavarana Kärsämäelle elämyksiä ja elinvoimaa ja kytkeytyy tiiviisti paikkakunnan kuvaan ja markkinointiin sekä matkailun ja palvelujen kehittämiseen ja Uudet yrityshankkeet, yritystonttien myyntimäärä, liiketilojen käyttöaste, valta- ja kantateiden varsien kehittämisaktiivisuus, tapahtumien ja majoittujien määrä, hanketavoitteet Tapahtumien kävijämäärä, uudet tapahtumat, kansainvälisten yhteyksien ja vierailujen määrä, kulttuurimatkailun aktiviteetti Opetussuunnitelman tavoitteiden toteutuminen Kylien elinympäristöjen esillenosto toimivien tie- ja sähköisten yhteyksien ja väljien asumismahdollisuuksien kautta. Järjestetään koulukuljetukset laadukkaasti. Huolehditaan lukion saavutettavuudesta myös ulkopaikkakuntalaisten opiskelijoiden osalta. Kootaan jo olevat ja kehitettävät omaleimaiset kulttuurikohteet, -tapahtumat, -ympäristöt ja -palvelut samaan ja eri vuodenaikoihin sovittuvaan ja tuotteistettavaan palvelukokonaisuuteen, joka toimii markkinoinnin perustana. 22
kansainvälisten yhteyksien hyödyntämiseen Toteutuneiden kvyhteistyöprojektien lukumäärä Kylien omaperäisten kulttuurivaikutteiden, -palvelujen ja yritystoiminnan yhteiskäyttö tapahtumissa ja matkailussa (tarinallisuus, luontokohteet, metsästys, ruoka, jne). Paikalliset perinteet ja kulttuurin vahvuudet huomioidaan opetussuunnitelmassa. Valtuuston sitovuustaso TA 2016 TOT 31.8.2016 % Opetustoimen lautakunta -5 420 590-3 527 847 65,1 Toimielimen sitovuustaso TA 2016 TOT 31.8.2016 % Opetustoimen hallinto -136 690-105 610 77,3 Perusopetus -3 441 810-2 240 925 65,1 Toisen asteen koulutus -692 590-420 743 60,8 Kansalaisopisto -64 500-32 275 50,0 Varhaiskasvatus -1 085 000-728 294 67,1 OPETUSTOIMEN HALLINTO TA 2016 TOT 31.8.2016 % Toimintatulot 0 35 135,0 Toimintamenot -136 690-105 645 77,3 Netto -136 690-105 610 77,3 Poistot -350-470 134,3 PERUSOPETUS Perusopetuksen päävastuualue sisältää perusopetuksen tulosyksikön (mukana taiteen perusopetus). Strateginen tavoite Toimenpiteet, resurssit ja ajoitus Toteutuminen 31.8.2016 23
Kansainvälisyysprojekteja ja yhteistyötä jatketaan. Uutta Comenius-hanketta tai muuta kansainvälisyyskontaktia etsitään. Millään peruskoululla ei ole tällä hetkellä kansainvälisyys hankkeita. Panostetaan lähialueen koulujen, kylien ja hankkeiden yhteistyöhön. Kaikkia yhdeksäsluokkalaisia ohjataan yhteishakuun. Kaikki perusopetuksen keväällä 2016 päättäneet saavat opiskelupaikan. Kaikki 41 oppilasta saivat opiskelupaikan: Lukiosta 18 (44 %) ja Ammattiopistosta 23 (56 %). Seurataan missä muu Suomen taitotaso menee. Käytössä on valtakunnalliset arvioinnin kriteerit. Perusopetuksen kustannukset pyritään pitämään samantyyppisten kuntien tasolla. Koulun toimintaa verrataan alueen ja koko maan tunnuslukuihin. Yhtenäisen perusopetuksen toteuttamista jatketaan ja kehitetään lisäämällä yhteistyötä koulujen kesken. Kaikilla kunnan alakouluilla on yhteisiä tilaisuuksia. Kouluilla on yhtenäiset toimintasäännöt ja oppilashuollon ohjeistus. Alakoulujen hiihtokisat 23.2.16 ja sählyturnaus 26.4.16 ja YU-kisat 30.8.16 Frosteruksen koululla. Yhtenäiskoulun käytänteiden yhdenmukaistamista jatketaan luokka-asteesta riippumatta. Kunnan yhteinen esiopetuksen ja perusopetuksen uusi opetussuunnitelma on otettu käyttöön 1.8.16. Kärsämäen kunnan perusopetuksessa käytössä päivitetty käyttäytymisen kriteeristö (Opetustoimen ltk. 14.4.15 43. Luokka-asteet 1-2 ja luokka- 24
asteet 3-9. Frosteruksen koulu on edelleen mukana SYVE:ssä eli Suomen Yhtenäiskouluverkossa. SYVE ry ajetaan yhdistyksenä alas vuoden 2016 aikana. Yhtenäiskouluajatus on ajanut läpi valtakunnan ja valistustyön tekeminen ei ole enää tarpeellista. Syyslukukaudella 2009 aloitettu KIVA-koulu -toimintaohjelma jatkuu kaikilla kouluilla. Vuosittain tehtävien oppilaskyselyjen perusteella kiusaaminen vähentyy. Kaikilla kouluilla tietoon tulleisiin kiusaamistapauksiin puututtu systemaattisesti ja vakavasti. Kaikki pienemmätkin tapaukset selvitetty Tietotekniikan hallitseminen ja sujuva käyttö on tärkeää nykyyhteiskunnassa. Oppilashallintoa ja yhteyksiä kotiin tehostetaan, prosesseja digitalisoidaan sekä yhdenmukaistetaan niin kouluilla kuin koulutoimessa. Opettajien tietotekniset taidot ovat tärkeitä. Sitoudutaan ohjelman tehokkaaseen toteuttamiseen. Koko ajan pyritään päivittämään opetustilojen AV-tekniikkaa vanhimmasta päästä. Kaikissa kouluissa (Frosterus, Venetpalo, Saviselkä ja lukio) on käytössä yhteinen digitaalinen Wilma-järjestelmä, joka on Multi- Primus oppilashallinto-ohjelman www-liittymä. Opettaja, henkilökunta ja huoltaja pääsevät yhdellä tunnuksella kaikkiin häntä koskeviin tietoihin käsiksi. OSAAVA-hankkeen kautta selvitetään alueen opettajien tieto- ja viestintätekniikan (tvt) käyttöä, koulutustarpeita siinä sekä järjestetään tvt-koulutuksia alueen opettajille. Hankkeessa aloitetaan myös koulujen tvtstrategiatyö alueella. Oppitunnilla ATK-luokassa Helmi-maaliskuun aikana kaikkien koulujen koneet on asennettu uudelleen ja huonoimmat on pantu SER-jätteeseen. Oppilasverkon palvelin on Frosteruksen koululla. Alakoulujen opettajat ovat olleet verkkokoulutuksessa Haapajärven kaupungin organisoimassa TVTstrategiakoulutuksessa. Strategia on valmis. Wilmaa käytetään kaikilla kouluilla päivittäin. Opinaika opetusohjelma on myös oppilaitten käytössä. Kärsämäen kunnan tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia on hyväksytty lautakunnassa 17.3.15. Jatkohankkeessa 2016-2017 koulutetaan Selänteen kuntiin lisää tvt-agentteja ja Kärsämäeltä on 2 opettajaa agenttina. 25
Tietokoneet ja opetusvälineet ajan tasalla. Sisäilman laadulla on suuri merkitys opiskelutehokkuuteen ja motivaatioon. jokaisella oppilaalla on käytössä hyvin toimiva tietokone. Jokaisen opetustilan opetusvälineistö on ajan tasalla (tietokone, dataprojektori, dokumenttikamera). Sisäilmanlaatu pysyy normaalin rajoissa. Suoritetaan ilmanlaatumittauksia luokissa tarpeen mukaan. Frosteruksen koulu on käyttänyt valtuuston myöntämän investointirahan 12 000 ATK-luokan työasemien uusimiseen maaliskuussa. Frosteruksen koulussa on talvella tehty yksittäisen huoneen radonkohdemittaus. Radonia ei ollut liikaa. Varhaisen puuttumisen mallia painotetaan koulumaailmassa. Psykologin tutkimuksiin ohjattu oppilas pääsee tutkimuksiin 2 kuukauden kuluessa. Kärsämäellä on oma kokoaikainen koulukuraattori. Koululääkäri on oltava lain edellyttämän verran käytettävissä. Suunnilleen toteutuu. Kevään aikana psykologin palvelut hoiti Petri Juujärvi Koulutusavain Oy:stä ja syksyllä Carlos Sirkiä Poiju psykologipalvelusta. Osto on 2 pv/kk. Kuraattori saatu työsuhteeseen 2.1.14. Kuraattori vieraili kyläkouluilla joka toinen viikko yhden koulupäivän mittaisesti. Resursoidaan riittävästi tukiopetusta ja muuta yleisen tuen resurssia. Kouluterveydenhoitaja oli kyläkouluilla fyysisesti läsnä kerran kuukaudessa. Tukiopetusta on annettu tarvittaessa. Tukiopetusresurssia on siedettävästi. Kaikki opettajat ovat osaavia (substanssipätevyys) ja muodollisesti kelpoisia. Kaikilla opettajilla on mahdollisuus osallistua ammattipätevyyttä täydentävään koulutukseen. Listataan poikkeamat. Kirjataan opettajien osallistumiset koulutuksiin. 26 Kouluilla kaikki opettajat ovat muodollisesti päteviä. Tosin poissaoloja on ollut runsaasti ja sijaiset epäpäteviä. Muodollisesti epäpätevä opettaja
keväällä Frosterus: 2 luokanopettajaa. Muodollisesti epäpätevä opettaja syksyllä Frosterus: yksi luokanopettaja ja yksi kielten opettaja. Opettajat osallistuivat VESOkoulutuksiin ja Yrityskylä-koulutuksiin. Mahdollisimman moni oppilas osallistuu koulun tarjoamaan kerhoon. Kaikille 1-9 luokan oppilaille tarjotaan mahdollisuus osallistua koulun ilmaisiin kerhoihin. Vanhemmat otetaan mukaan kerhotoimintaan. Kaikilla oppilailla 1-9 lk on tarjottu mahdollisuus osallistua koulun ilmaisiin kerhoihin. Monipuolinen ja innostava liikunta on tärkeää oppilaan kasvulle. Oppilaiden ylipaino vähentyy. Oppilaiden liikkuminen lisääntyy. Oppilaille tarjotaan tavallisten liikuntamuotojen lisäksi mm. lumikenkäilyä, melontaa, yösuunnistusta ja valokuvausta. Kerhotoiminta tukee liikunnanopetusta. Pidennetyt välitunnit (25 min) on kerran viikossa. Koulutetut välkkärit ohjaamassa. Oppilaat ovat saaneet opetussuunnitelman mukaista liikunnanopetusta koulun omien mahdollisuuksien ja painotusten mukaisesti. Myös välitunneilla pyritään aktiiviseen liikkumiseen mm. välkkäritoiminnan kautta. Perusopetus on mukana Liikkuva koulu -ohjelmassa ja saanut myös avustusta Avista. Suositusten mukainen kouluruokailu. Kouluruokailu on suosituksen mukainen. Yrittäjyyskasvatusstrategian tavoitteet näkyvät opetuksessa. Toimitaan strategian mukaisesti ja oppilaat järjestävät keväällä yhdessä paikkakunnan yrittäjien kanssa tapahtuman, jossa Hyväksytty lautakunnassa 16.4.14 ja päivityksen alla. Yrittäjyyskasvatusstrategian mukaisia toimia on toteutettu. Kärsämäen 27
esitellään paikkakunnalla toimivia yrityksiä ja heidän tuotteitaan. kaikki 6-luokkalaiset olivat päivän Oulussa yrityskylässä 7.4.16. Yläkoulussa on TET-päiviä. Uuden OPS:n valmistelussa on myös vahvasti mukana. Yhteistyö kodin ja koulun välillä on osa luontevaa yhteistyötä. Kaikilla peruskouluilla on vanhempainyhdistys. Yhteistyötä kotien, kylien ja koulun välillä lisätään. Kyllä on. Toiminta on etupäässä varainkeruuta ja talkoilua. OPS2016 liittyen on Wilma-kysely ja tiedotustilaisuus toteutettu huoltajille. Loputkin huoltajat siirtyvät Wilman käyttäjiksi. Vanhempainillat, vanhempainvartit ja lapset puheeksi -menetelmä ovat käytössä kaikilla kouluilla. Wilma on käytössä kaikilla kouluilla. Huoltajatunnukset ovat keväällä kaikilla perheillä käytössä Kärsämäellä. Yläkoulun oppilaiden opiskelumotivaatio on riittävän korkealla tasolla ja oppituntien työrauha on taattu. Opetusryhmissä vaalitaan opiskelurauhaa. Tarpeen vaatiessa perustetaan JOPOluokka, johon hakemusten perusteella valitaan 7-9.- luokkalaisia oppilaita. Listataan JOPO-oppilaiden määrä. Keväällä yhteensä 11 JOPO-oppilasta (4 opp/8.lk ja 7 opp/9.lk). Syksyllä yhteensä 12 JOPO-oppilasta (4 opp/8.lk ja 8 opp/9.lk). Tietty yleisopetuksen ryhmät ovat saaneet työrauhaa JOPO-luokan ansiosta. Lapset puheeksi -menetelmä Kaikissa kunnan peruskouluissa on käytössä Lapset puheeksi - menetelmä ja siihen on koulutetut opettajat. Kaikilla kouluilla on LP-menetelmä käytössä 1.1.15 alkaen. Opettajista on 73 % LP-menetelmäkoulutettu. Kirjataan käytyjen keskustelujen/ neuvonpitojen määrä. 28
Kyläkoulujen toiminta pyritään turvaamaan pitämällä oppilasmäärät vähintään nykyisellä tasolla. Seurataan kyläkoulujen oppilasmääriä ja ennusteita. Peruskoulut + taiteen perusopetus TA 2016 TOT 31.8.2016 % Toimintatulot 117 000 87 642 74,9 Toimintamenot -3 558 810-2 328 567 65,4 Netto -3 441 810-2 240 925 65,1 Poistot -97 670-73 204 75,0 TOISEN ASTEEN KOULUTUS Toisen asteen päävastuualue sisältää lukion tulosyksikön. Strateginen tavoite Toimenpiteet, resurssit ja ajoitus Toteutuminen 31.8.2016 Lukion opiskelijamäärä säilyy kohtuullisena. Kärsämäki mukana elukiossa. Jokaisella vuosiluokalla vähintään 20 opiskelijaa. elukiossa vähintään yksi aikuisopiskelija. Päivälukiolaiset suorittavat kursseja elukiossa. Kärsämäen lukiosta annetaan elukio-opetusta vähintään kaksi kurssia vuodessa. Peruskoulun oppilaille tarjotaan mahdollisuus suorittaa kursseja elukiossa. Lukiossa 46 opiskelijaa. Aloittavalla vuosiluokalla tavoitteen mukainen opiskelijamäärä. elukiossa yksi tutkintotavoitteinen aikuisopiskelija. Päivälukiolaisilla kaksi, aineopiskelijoilla kaksi ja peruskoululaisilla yksi kurssisuoritus. Lukion toimintaa verrataan alueen tunnuslukuihin Opiskelijakohtaiset kustannukset samantyyppisten lukioiden tasolla. Pohjois-Suomen AVI:n keräämien vuoden 2014 tietojen mukaan olivat Kärsämäen lukion taloustilaston mukaiset 29
opiskelijakohtaiset kustannukset 13 093. Maaseutumaisten kuntien keskimääräiset kustannukset entisen Oulun läänin alueella olivat 10 915. Lukiossa suoritetaan tietokoneen A- ajokortteja. Tavoitteena viisi A-korttia vuodessa sekä osasuorituksia 20 opiskelijalta. Suoritettu kuusi A-tutkintoa ja 57 osakoetta. Kaikilla lukion opettajilla muodollinen kelpoisuus. Listataan poikkeamat. Kaikilla lukion opettajilla muodollinen kelpoisuus. Lukioyhteistyötä muiden lukioiden kanssa jatketaan. Päivälukiolaiset osallistuvat vähintään viidelle kahden tai useamman lukion yhteiselle kurssille. Opiskelijat ovat osallistuneet vuoden 2016 aikana kuudelle yhteiselle kurssille. Mahdollisimman moni lukion päättäneistä saa opiskelupaikan korkeakoulusta. Tietokoneet ja opetusvälineet ajan tasalla. Lukion päättäneet saavat opiskelupaikan korkeakouluista paremmin kuin Suomessa keskimäärin. Oppitunnilla tietokoneluokassa jokaisella opiskelijalla on käytössä hyvin toimiva tietokone. Opiskelupaikan välittömästi ylioppilaaksi valmistumisen jälkeen saaneet Opiskelu paikka Kmäki 2014 Kmäki 2008-2014 Suomi 2008-2014 yliopisto 17 % 22 % 18 % AMK 28 % 32 % 16 % ammatilli 11 % 8 % 4 % nen ei opiskelu paikkaa 44 % 39 % 62 % Lukion käytettävissä olevassa Frosteruksen koulun tietokoneluokassa riittävä määrä tietokoneita, jotka päivitetty vuonna 2016. Lukion tietokoneluokassa 24 tietokonetta, joissa Linux-käyttöjärjestelmä. 30
Jokaisen opetustilan opetusvälineistö on ajan tasalla (tietokone, dataprojektori, dokumenttikamera). Yhden luokan varustelu puutteellinen. Lukion opiskelijoiden käyttöön hankitaan tablettitietokoneita ja ne otetaan käyttöön opetuksessa. Tablettitietokoneet on hankittu henkilökohtaiseen käyttöön opettajille ja opiskelijoille. Tablettitietokoneita käytetään opetuksessa. Valmistaudutaan sähköiseen ylioppilastutkintoon. Opettajia koulutetaan. Aloitetaan tekninen valmistautuminen. Pidetään sähköisiä kurssikokeita Abitti-järjestelmällä. Opettajat käyneet koulutuksessa sekä seuranneet verkkokoulutusta. Yksi lukion luokka varustettu kiinteillä kaapeloinneilla Abitti-koejärjestelmää varten. Lukiolle tarvittaisiin vielä muutama (vanha) kannettava tietokone sähköisten kokeiden varakoneiksi. Kurssikokeita pidetty säännöllisesti Abittijärjestelmällä. Sähköisen ylioppilaskokeen valtakunnallinen kenraaliharjoitus pidetty 6.4.2016. Koejärjestelmä toimi hyvin. Lukio hyväksytty mukaan Erasmus+ - hankkeeseen Math and Science Adventure 31
Lukio TA 2016 TOT 31.8.2016 % Toimintatulot 36 000 14 678 40,8 Toimintamenot -728 590-435 420 59,8 Netto -692 590-420 743 60,8 Poistot -10 680-7 920 74,2 AIKUISKOULUTUS Aikuiskoulutuksen päävastuualue sisältää kansalaisopiston tulosyksikön. Strateginen tavoite Toimenpiteet, resurssit ja ajoitus Toteutuminen 31.8.2016 Tarjotaan monipuolista kuntalaisten tarpeet huomioonottavaa opetusta joustavin opetusjärjestelyin. Tunnusluvut. Kevät 2016 tunnusluvut: Vapaan sivistystyön opetus 1472,7 t 427 opiskelijaa, netto 613 opiskelijaa, brutto Taiteen perusopetus 62 t 11 opiskelijaa, netto Kurssimaksutulot: 36 943, mikä on 97,22 % TA:sta Kunnan maksuosuus: 11 429,09 Menot: 78 755,34, mikä on 40,04 % TA:sta Kansalaisopisto TA 2016 TOT 31.8.2016 % Toimintatulot 0 0 0 Toimintamenot -64 500-32 275 50,0 Netto -64 500-32 275 50,0 32
VARHAISKASVATUS Strateginen tavoite Toimenpiteet, resurssit ja ajoitus Toteutuminen 31.8.2016 Lasten tasapainoisen kasvun, kehityksen ja oppimisen edistäminen yhteistyössä vanhempien kanssa. Lisätään yhteistyötä vanhempien kanssa, huomio päivittäisille keskusteluille. Hyvin toteutunut. Päivähoitopaikka kaikille sitä tarvitseville. Lisätään hoitopaikkoja ja henkilöstön määrää tarpeen mukaan. Hoitopaikkoja lisätty uuden ryhmäperhepäiväkodin muodossa. Kärsämäen varhaiskasvatus tunnetuksi Nettisivut kuntoon. Esite Lastentalosta ja Tenavatuvasta. Lastentalon esite tehty ja se on luettavissa Kärsämäen kunnan nettisivuilla. Tenavatuvan esite tehty kesällä 2016. Lapset puheeksi menetelmä ja varhaiskasvatussuunnitelma kaikille lapsille Kirjataan käytyjen keskusteluiden/neuvonpitojen määrä. 24/108 lp-vasu keskustelua käyty. Keskustelut pääsääntöisesti syksyisin. Ei neuvonpitoja Varhaiskasvatussuunnitelmat yksiköihin Varhaiskasvatussuunnitelma Tenavatuvalle ja perhepäivähoitoon. Lastentalon vasun päivitys kevään 2016 aikana. Tenavatuvan ja perhepäivähoidon vasun teko aloitettu. Lastentalon vasu päivitetty. 33
Kotiseutu tutuksi lapsille Tutustuminen lähiympäristöön, rakennuksiin, palveluihin. Tutustumiskäyntejä ja kävelyretkiä. Kävelyretkiä lähiympäristöön tehty. Lisäksi tehty vierailuja kirkkoon, kirjastoon, paloasemalle ja paikallisiin yrityksiin. Erityislastentarhanopettajien palvelut. 1-2 pv/kk erityislastentarhanopettaja Kärsämäellä. Kaikki tukea tarvitsevat saavat elton palveluita. ei elton palveluita Varhaiskasvatus TA 2016 TOT 31.8.2016 % Toimintatulot 158 500 107 162 67,6 Toimintamenot -1 243 500-835 456 67,2 Netto -1 085 000-728 294 67,1 34
5.4 Vapaa-ajan lautakunta Talousarvion toteutuminen 1.1. - 31.8.2016 Kärsämäen kunnan vuosille 2016-2021 laaditun strategian vision mukaan Kärsämäki on luova ja kansainvälinen, yrittäjyyttä ja asukkaiden viihtyvyyttä edistävä, menestyvä maaseutupaikkakunta. Vapaa-ajan lautakunnan vastuualueelle kuuluvia keskeisiä toimenpiteitä ovat: Kärsämäen kehittämisen painopisteet, tavoitteet ja toimenpiteet tärkeysjärjestykseen asetettuna. Strateginen tavoite Strategiamittarit Toimenpiteet, resurssit ja ajoitus I Tehostettu paikkakunnan markkinointi Kärsämäki tulee laajasti tunnetuksi vetovoimaisena ja aktiivisena, asukkaitaan ja yrityksiään kannustavana ja elinvoimaisena maaseutupaikkakuntana Paikkakuntakuvan laatu ja tunnettuus mediassa ja eri sidosryhmissä Tiedotus ja sosiaalinen media II Laadukas maaseutuasuminen Kärsämäkisen maaseutuasumisen tarjoama elämänlaatu muodostuu paikkakunnan vahvuustekijäksi Asiakaspalaute vapaa-ajan palveluista ja harrastusmahdollisuuksista Laaditaan yhteistyössä muiden toimialojen kanssa muuttopaketti, jossa kerrotaan kunnan palvelutarjonnasta Aktiivisten kylä- ja muiden yhdistysten määrä Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelujen tarjontaan panostaminen Kylätoiminnan yhteistyömuotojen kehittäminen 35
III Monitahoinen saavutettavuus Kärsämäestä kehittyy Keskipiste Puolimatkassa - saavutettavuutensa pohjalta yritys- ja muita IV Omaleimainen kulttuuri Kulttuuri luo monimuotoisena kehittämisen voimavarana Kärsämäelle elämyksiä ja elinvoimaa ja kytkeytyy tiiviisti paikkakunnan kuvaan ja markkinointiin sekä matkailun ja palvelujen kehittämiseen ja kansainvälisten yhteyksien hyödyntämiseen Erilaisten tapahtumien määrä Tapahtumien kävijämäärä, uudet tapahtumat, kansainvälisten yhteyksien ja vierailujen määrä, kulttuurimatkailun aktiviteetti Lisätään näkyvyyttä eri tapahtumissa Kootaan jo olevat ja kehitettävät omaleimaiset kulttuurikohteet, -tapahtumat, -ympäristöt ja -palvelut samaan ja eri vuodenaikoihin sovittuvaan ja tuotteistettavaan palvelukokonaisuuteen, joka toimii markkinoinnin perustana Kulttuuriyrittäjyyden ja -aktiviteetin kehittäminen verkostoitumista ja ulkomaisia kontakteja hyödyntäen Valtuuston sitovuustaso Kylien omaperäisten kulttuurivaikutteiden, -palveluiden ja yritystoiminnan yhteiskäyttö tapahtumissa ja matkailussa TA 2016 TOT 31.8.2016 % Vapaa-ajan lautakunta -510 200-296 830 58,2 Toimielimen sitovuustaso TA 2016 TOT 31.8.2016 % Kirjasto- ja kulttuuritoimi -233 930-126 865 54,2 Liikunta- ja nuorisotoimi -276 270-169 964 61,5 KIRJASTO- JA KULTTUURITOIMI 36
Kirjasto- ja kulttuuritoimen päävastuualueeseen kuuluvat seuraavat lautakuntaan nähden sitovat tulosyksiköt: hallinto, kirjastotoimi ja kulttuuritoimi. Kirjastotoimi Strateginen tavoite Toimenpiteet, resurssit ja ajoitus Toteutuminen 31.8.2016 Kirjastopalvelujen saatavuuden turvaaminen Pääkirjasto on avoinna talvella 38, kesällä 33 tuntia viikossa. Saviselän lainausasema palvelee Saviselän koululla ja on avoinna 2 tuntia viikossa. Kirjastoautopalveluja ostetaan Frosteruksen ja Venetpalon kouluilla oleville pysäkeille Haapajärveltä. Tmi Tiimi- Palvelut kanssa jatketaan kirjastopalvelujen välittämistä yrityksen asiakkaille. Kirjakokoelmaa pidetään Tammenlehvässä, Koivupuistossa ja Sykkeessä, ja ne vaihdetaan säännöllisesti. Pääkirjasto on ollut avoinna 38 tuntia viikossa. Saviselän lainausasemaa on pidetty tiistai-aamuisin avoinna 2h kirjastovirkailijoiden toimisesta. Haapajärven kirjastoautolla on pysäkit Venetpalon ja Frosteruksen kouluilla Lukemisharrastuksen edistäminen Lukudiplomin markkinointia 1-6 luokkien oppilaille jatketaan, järjestetään kirjailijavierailuja ja erilaisia lukemiskampanjoita ja yhteistyössä Frosteruksen koulun kanssa pyritään luomaan koululaisille säännölliset kirjastokäynnit. Kirjavinkkausta tehdään kouluilla säännöllisesti. Lukuvuonna 2015-2016 lukudiplomia suoritettiin 119 kappaletta. Lukudiplomin markkinointia on jatkettu koulujen alettua syksyllä Kaukolainaksi on tilattu omasta kokoelmasta puuttuvaa materiaalia. Järjestetään kirjastossa erilaisia teematapahtumia, joitten yhteydessä esitellään teemaan liittyvää kirjallisuutta. Hankitaan kaukolainaksi omasta kokoelmasta puuttuva materiaali. Koivupuistossa on käyty lukemassa kerran viikossa vanhuksille. Kirjastossa on pidetty satutunteja ja lukukoira on vieraillut säännöllisesti kirjastossa. 37