Muistio Muistio Aika 20.4.2017 klo 9.00-11.45 Paikka Keuruun kaupungintalo, Multiantie 5, kokoushuone 2 Osallistujat Nimetty henkilöstöryhmä: työnantajan edustajat + henkilöstön edustajat Läsnäolijat Arja Aroheinä, pj Arja-Leena Kriivarinmäki, skype Eeva Aarnio Erkki Jäppinen Jukka Kaistinen Riitta Hallberg Sirpa Hyytiäinen - Sisko Piispanen, skype Tarja Ojala Maarit Mäntykoski - Arja Erola Kari Luostarinen Merja virtanen Henkilöstöjärjestöjen edustajat: Hannu Tuderus, JHL Heljä Siitari, Juko Jaana Pollari, Tehy Ulla Sinikka Sihvonen, Jyty Sari Harjulampi,Super, Marja-Leena Hannula, Pardia skype 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 9.00 ja Tarja Ojala toivotti tervetulleeksi Keuruulle. Käytiin lyhyt kierros tämän hetken valmistelun tuntemuksista. Keskusteluun nousivat erityisesti väliaikaishallinto, sen rakentuminen ja työskentelytavat, huoli ja kysymykset liittyen yhtiöittämiseen ja valinnanvapauteen sekä uudistuksen aikataulu kokonaisuutena ja nostona myös tietojärjestelmiin liittyvät integraatiokysymykset. Keskustelussa nousi huoli osaavan henkilöstön siirtymisestä yksityiselle puolelle ja oman tuotannon kilpailukyvystä. Hyvänä pidettiin laadittua yhteistoimintamateriaali ja toivottiin sen huolellista läpikäymistä yhteistoimintaelimissä sekö työyhteisöissä eri organisaatioissa.
Muistio 2 2. Edellisen kokouksen muistio Hyväksyttiin 3. Valmistelun kokonaistilanne Valtakunnan tasolla Kuntaliitto on julkaissut päivittyvän oppaan kunnasta maakuntaan siirtymävaiheen järjestelyt http://shop.kunnat.net/product_details.php?p=3324 Valinnanvapauden etenemistä edistetään hallituksen taholta mahdollisten pilottien kautta nykyisen sosiaalihuoltolain ja terveydenhuoltolain perustalta ja muun lainsäädännön puitteissa. Hallitus tulee osoittamaan 60 miljoonaa euroa lisätalousarviossa valinnanvapauden pilotointiin ja ennakoivaan valmisteluun. Pilotit voisivat käynnistyä 1.1.2018 ja käytännössä olla toiminnassa viimeistään 1.7.2018. Mikäli maakunnat lähtevät kokeiluun mukaan on kohteena olevan väestön edustettava riittävää väestöpohjaa, esim. 80 %:n väestöpohja. Tämä edellyttää kuntien yhteistä tahtotilaa ja päätöksentekoa. Tavoitteena on, että kokeilussa olisi täydet sote-keskusten palvelut. Alustavasti Keski-Suomessa on ollut kiinnostusta maakunnalliseen pilotointiin. KT Kuntatyönantajat ohjeessa on tarkennettu tukipalveluiden ns. 50 % sääntöä: Kuntien yhteisten tukipalveluiden osalta työntekijä siirtyy maakunnan tai maakuntakonsernin kuuluvan tai maakunnan määräysvallassa olevan yhteisön palvelukseen, jos henkilöstön nykytehtävistä vähintään puolet kohdistuu maakunnalle siirtyviin tehtäviin. Momentti koskee vain kuntien palveluksessa olevia. Kuntayhtymät, kuntien Sote-toimiala ja pelastuslaitokset: koko yksikkö siirtyy, myös tukipalveluhenkilöstö siirtyy Osakeyhtiöitetty tukitoiminta-> ei automaattisen liikkeen luovutuksen piirissä ja henkilöstö jää osakeyhtiöön Miten 50 % sääntö lasketaan: o yksilön näkökulma hallitseva o kuntien häiriötön toiminta turvattava o maakunnan kannalta tarkoituksenmukaisia ratkaisuja o neuvottelut Todettiin, että työryhmän jäsenten kunnissa on aloitettu tarkempi selvittely tukipalveluhenkilöstön osalta. KT Kuntatyönantajat on hahmottanut yhteistoiminnan rooleittain kolmeen vaiheeseen. Liikkeen luovutus tapahtuu vaiheittain ja yhteistoimintaa on useassa vaiheessa. Yhteistoimintaa toteutetaan luovuttajalla, väliaikaishallinnossa ja luovutuksen saajalla. Keski-Suomen
Muistio 3 mallissa roolit on otettu huomioon, mallinnusta on vaiheistettu myös valmistelun aikataulun mukaan. Maakuntien palvelukeskuksista ja niiden valmistelusta valtakunnan sekä Keski-Suomen osalta Kukin maakunnan valmisteluorganisaatio päättää, miten ICT-palvelut järjestetään olemassa olevien rakenteita ja tuottajia käyttäen. ICT puolella mennään nykyisillä järjestelmillä maakuntaan, mutta tavoitteena on yhtenäistäminen. Haetaan yhteensopivia järjestelmiä. Integraatiot ovat huomioitava ensimmäisenä sekä se missä ollaan menossa järjestelmien elinkaaren kannalta. Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus (TAHE) ja maakunnallinen toiminta (MAKU TAHE) Valtakunnallisesta valmistelusta TAHE-yhtiön liiketoimintaluonnos ja ohjeet maakunnalliselle valmistelulle on toimitettu maakunnille maaliskuun lopussa. Maakuntien valmisteluryhmissä on tehtävä päätöksiä ja valmistelutyöt tulisi aloittaa jo 2017. Selvityksessä on voiko MAKU TAHE tuottaa palveluita myös maakunnan yhtiöille. Palvelutarjoama on tässä vaiheessa alustavasti määritelty, ja jaettu pakollisiin palveluihin ja lisäpalveluihin. Lisäpalveluiden hankinnan päättää maakunta. Käynnistymisvaiheessa maakunnissa valitaan tai perustetaan MAKU TAHE -yhtiö, jolta maakunta tulee ostamaan määritellyt talous- ja henkilöstöhallinnon tukipalvelunsa. Tavoitteena on hyödyntää olemassa olevia palveluita ja suositaan laajaa yhteistyötä yli maakuntarajojen. Maakuntien toimijat valitseva maakunnassa käytettävät talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmät ja suunnittelevat tarvittavat järjestelmäintegraatiot siten, että maakunnan johtaminen 1.1.2019 on mahdollista. Maakuntien toimijat siirtävät tukipalveluita tuottavaa henkilöstöä valittuun MAKU TAHE yhtiöön sen mukaisesti kuin ko. toiminnot siirtyvät yhtiöön tehtäväksi. Arja Aroheinä esitteli Jyväskylän tekemää esiselvitystä etenemisen eri vaihtoehdoista, se käsitellään kuntakokouksessa ja poliittisessa ohjausryhmässä 20.4.2017. Valmistelun tilanne Keski-Suomessa, väliraportit Käytiin lyhyesti keskustellen lävitse työryhmien väliraportit ja johtoryhmän evästykset: http://www.ks2019.fi/tyoryhmat-ja-muistiot/asiantuntijatyoryhmat/valiraportit/ Keskusteltiin erityisesti johtoryhmän evästyksestä asiantuntijaryhmille koota esimerkkejä parhaista toiminta- ja työtavoista uuden maakunnan toimintakulttuurin ja johtamisjärjestelmän perustaksi. Sovittiin, että jokainen miettii näitä ja näitä on mahdollista tuoda esille työtilaan sekä seuraavassa tapaamisessa. Pohdittiin evästystä myös suhteessa siihen, että nyt ollaan rakentamassa kokonaan uutta.
Muistio 4 Väliaikaishallinto ja projektitoimisto Käytiin lävitse keskustellen päivitetty valmistelutilanne väliaikaishallinnon ja siihen liittyvän valmistelun tehtävistä, organisoinnista ja kokoonpanosta: http://www.ks2019.fi/wpcontent/uploads/2017/03/väliaikaishallinto-keski-suomessa-30032017.pdf Väliaikaishallinnolle perustetaan yhteistoimintaelin, jonka toimikausi on 1.7.2017-31.12.2018. Asiat tuodaan yhteistoimintaelimen ennen päätöksentekoa, jokaisella valmistelijalla vastuu omasta hallinnonalastaan. Työantajaedustajat ovat väliaikaishallinnon virkamiehiä. Henkilöstöjärjestöjen edustus 2+2+2. Työsuojelu olisi myös edustettuna yhteistoimintaelimessä. Keskusteltiin henkilöstötyöryhmän työskentelyn jatkamisesta väliaikaishallinnon alettua työskentelynsä. Todettiin, että Arja Aroheinä ehdottaa henkilöstötyöryhmän työn jatkamista myös seuraavassa vaiheessa. Tällä ryhmällä on valmistelun lisäksi vahva rooli muutoksen tukemisessa ja työryhmä on linkki luovuttaviin organisaatioihin päin, joiden vastuulla on omalta osaltaan toteuttaa liikkeen luovutus. Väliaikaishallinnon asettamispäätös tehdään16.6.2017. Päätös on ehdollinen, jos lait eivät ole vielä voimassa. Väliaikaishallinnon hallintosääntö tulee olla valmis ennen työskentelyn aloittamista. 4. Johtoryhmän kokous 6.4.2017 ja yhteistoiminta-ohjeet sekä eteneminen Arja-Leena Kriivarinmäki toi terveiset Keski-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen johtoryhmän kokouksesta 6.4.2017. Johtoryhmä on tyytyväinen, että on valmisteltu yhtenäinen paketti luovuttaville organisaatioille. Haasteellista yhteistoiminnan toteuttamisessa on valmistelun eteneminen monella tasolla ja sen arviointi mitä ottaa milloinkin mukaan ja miten hallita asioiden muutos myös yhteistoiminnan näkökulmasta. Muutostuki nousi esille ja se miten työntekijät saadaan mukaan muutokseen. Tätä on aktiivisesti mietittävä, ja esimiehet ovat aivan keskeisessä roolissa. Pirjo Peräaho ja Emmi Hyvönen viestittävät, että kunnat tarvitsevat myös vielä lisätukea materiaalin läpikäyntiin. Työryhmän jäsenet ovat käytettävissä tukena materiaalin läpikäynnissä. Sovittiin, että alatyöryhmä aloittaa jo Arja-Leena Kriivarinmäen johdolla seuraavan vaiheen yhteistoimintamateriaalin valmistelun, jotta sitä voidaan käsitellä seuraavassa tapaamisessa. Lisäksi alatyöryhmälle annettiin tehtäväksi miettiä evästyksiä väliaikaishallinnolle siitä, miten perustettava yhteistoimintaelin toimisi mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla yhteistoimintaa edistäen. 5. Muutostuki valmistelun eteneminen Ulla Lauttamus, Arja Erola, Sari Uotila ja Arja Aroheinä ovat asian tiimoilta kokoontuneet kerran ja jatkavat tapaamisia vielä kevään aikana. Tässä vaiheessa tavoitteena on antaa
Muistio 5 erityisesti tukea nykyisille esimiehille, jotta he tukevat henkilöstöään kohtaamaan muutoksen ja kehittymään uusissa toimintatavoissa. Tässä on myös keskeinen rooli henkilöstöjärjestöillä ja työsuojelulla. Mietinnässä sähköisten välineiden hyödyntäminen, esimerkiksi skype. Työryhmän käsityksen mukaan maakunnan eri organisaatioilla on valmius sen käyttämiseen. Keha -keskuksessa on valmisteltu muutostukea Ely keskyksen ja Keha keskuksen toiminnoille uudistukseen liittyen. Sieltä saadaan jatkoeväitä tähän. Keha keskus on saanut muutostukeen rahoituksen Valtiokonttorilta, sitä on perusteltuihin asioihin mahdollisa saada lisää. Kokonaisuuteen sisältyy muutostuki siten, että mukana ulkoinen toimija sekä työterveyshuollon lisäpalvelut tarvittaessa. Kunnilla ei ole vastaavaa rahoitusta muutostuen toteuttamiseen. Sovittiin, että tutkitaan Kevan avaama työhyvinvoinnin kehittämisrahan haku. Toivottavaa olisi, että myös valtio tukisi resurssoimalla muutostukea muutoksessa olevaan kuntapuolen henkilöstöön. Esimiehen tukipakettiin on alustavasti nostetut teemat: Faktat on oltava esimiehillä hallussa ja saatavilla. Muutoksessa on huomioitava kuitenkin se, että asioiden johtamisen rinnalle erittäin vahvasti ihmisten johtaminen muutoksessa. Mieli tarvitaan mukaan muutokseen! Suorituksen johtaminen keskiöön tähän tukea ja välineitä esimiehille Muutos on aina tunnetason prosessi. Miten johdetaan tunteita muutoksessa? Muutos on onnistunut vasta kun se näkyy asiakaspalvelussa, ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa ja uusissa toimintatavoissa. Valmennusten on tuotava ja vahvistettava turvallisuutta mutta samalla haastettava henkilöstöä ja esimiehiä. Työajan hallinnan haasteeseen vastaaminen. Armollisuus henkilöstölle ja esimiehille - Miten me kaikki jaksamme tämän ison muutoksen? Miten varmistamme työkyvyn ja hyvinvoinnin. o Aivojen huolto ja kuormittumisen hallinnan keinot tärkeitä oppia yhdessä Erilaisuuden kunnioittaminen maakunnan ja kuntien toimijat erilaisia OSAAMINEN MUUTOKSESSA = TIETO, TAITO ja ASENNE On kuultava myös, mitä muutostukea esimiehet ja henkilöstö tarvitsevat. Tässä ollaan myös me aktiivisia viestin kuulijoita, välittäjiä ja kokoajia. Myös henkilöstön viesteille ja kuulemiselle mietitään aktiivisesti erilaisia kanavia. Esimiesten rooli korostuu tässäkin. 6. Muut asiat Paikalliset sopimukset osalta vielä puuttuu. Toimitetaan skannattuna merja.virtanen@jkl.fi Työryhmän jäsenet voivat tallentaa paikalliset sopimuksensa myös suoraan työtilaan. Tiekartan päivittyminen, eel tietojen keräykseen tiedoksi, ei tässä vaiheessa toimeksi http://alueuudistus.fi/documents/1477425/4064731/tiedot+siirtyv%c3%a4st%c3%a4+ henkil%c3%b6st%c3%b6st%c3%a4+kvtes+%282%29.ls/d03ad673-2c50-4ca6-826a-57ddb009724d (huom! pyytää tunnistautumista, paina peruuta)
Muistio 6 Ministeri Juha Rehulan tilaisuus Keski-Suomen maakunnan kuntien luottamusmiesjohdolle ja henkilöstön edustajille 28.3.2017 Paviljongissa Keski-Suomen Sote- ja maakuntauudistuksen poliittisen ohjausryhmän kokous 20.4.2017, väliraportti. Eeva Aarnio esittelee Arjan sijasta väliraportin. Kuopioon maakuntauudistuksen aluetilaisuus 4.5.2017, bussikuljetus Toukokuun kokouksen ajankohdan siirtäminen: Kokous pidetään Laukaassa 30.5.2017 klo 9-12. Tarkempi paikka tulee kokouskutsuun. Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 11.45