Integroidun torjunnan yleiset periaatteet (IPM - Integrated Pest Management) Kasvinsuojeluainekouluttajien ja tutkinnon järjestäjien koulutus TUKES 13.2.2017 Niina Kangas, Kauppapuutarhaliitto ry niina.kangas@kauppapuutarhaliitto.fi Kauppapuutarhaliitto ry
Integroitu kasvinsuojelu Integroitu torjunta tarkoittaa kaikkien mahdollisten ja sopivien torjuntamenetelmien harkitsemista ja yhdistelyä toistensa kanssa pyrittäessä ehkäisemään kasvintuhoojapopulaatioiden lisääntymistä. Integroidussa torjunnassa torjunta-aineiden ja muiden kasvinsuojelukeinojen käyttö pidetään tasolla, joka on taloudellisesti perusteltu ja joka minimoi ihmisten terveydelle ja ympäristölle aiheutuvat riskit. Integroitu torjunta painottaa terveen viljelykasvuston tuottamista niin, että viljelyekosysteemi häiriintyy mahdollisimman vähän samalla kun kasvintuhoojien lisääntymistä rajoittavia luontaisia keinoja käytetään hyväksi mahdollisimman laajasti. (FAO 2002)
Integroitu kasvinsuojelu Integroitu kasvinsuojelu yhdistää kasvinsuojelun muihin viljelykäytäntöihin taloudellisesti järkevällä tavalla ottaen huomioon ihmisen ja ympäristön terveyden. Integroitu kasvinsuojelu nojaa ennaltaehkäisevään torjuntaan ja kasvinsuojelu toteutetaan ensisijaisesti luontaisten vihollisten, biorationaalisten torjunta-aineiden, tuholaisille resistenttien viljelykasvien ja viljelykäytäntöjen kautta. (Bajwan ja Kogan 2002) Eli IPM on taloudellisesti, ihmisten ja ympäristön kannalta paras vaihtoehto. Lisäksi lainsäädännön edellyttämää.
Integroidun torjunnan yleiset periaatteet direktiivi 2009/128 EY Kansallinen toimintasuunnitelma kasvinsuojeluaineiden kestävästä käytöstä: 1 Haitallisten organismien ehkäisy- ja vähentämismenetelmät 2 Tarkkailumenetelmät 3 Torjuntakynnysarvot päätöksenteon perustaksi 4 Ei-kemiallisten menetelmien harkitseminen 5 Kohdetarkkuus ja sivuvaikutusten minimoiminen 6 Kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käytön vähentäminen minimiin 7 Torjunta-aineresistenssin ehkäisymenetelmät 8 Tulosten ja havaintojen kirjaaminen Mitään näistä periaatteista ei voi käyttää tuloksellisesti yksin, vaan kaikkien periaatteiden yhdistäminen johtaa tavoiteltuun tulokseen. Kauppapuutarhaliitto ry
Integroitu kasvinsuojelu Integroidun kasvinsuojelun menetelmillä tähdätään kemiallisen kasvinsuojelun vähentämiseen Jokaisen viljelmän IPMkäytännöt muovautuvat olosuhteisiin sopiviksi yhtä oikeaa tapaa tai kaikissa tilanteissa päteviä ohjeita ei ole Tuotantosuunta, resurssit, sijainti...vaikuttavat integroidun kasvinsuojelun kokonaisuuteen Tähtäimessä pitkäaikainen vaikutus viljelyekosysteemiä muokkaamalla MTT Irene Vänninen Kauppapuutarhaliitto ry
IPM on tilakohtainen ratkaisu, joka kehittyy jatkuvasti Tuotantosuunta Tilan historia, erikoistuminen, koko Resurssit Työvoima, osaaminen, verkostot Työmenetelmät koneet Kannattavuus Tilan sijainti Ilmasto, mikroilmasto, vesistöt Naapuritilat, verkostot Viljelysten sijainti Etäisyydet, logistiikka, yhteistyö Elina Vuori
IPM:n kolme vaihetta: torjunta-ainepanosten vähentäminen, kemiallisen torjunnan korvaaminen ei-kemiallisilla menetelmillä, viljelyjärjestelmien uudelleensuunnittelu > 5 vattukärsäkästä/ 100 kasvia/ha odota, älä ruiskuta vielä Amblyseius cucumeris petopunkkien levitystä mansikkapunkkia vastaan Mansikan torjunta-aineruiskutusten vähentäminen ja samalla korvaaminen valikoivilla torjunta-aineilla perustuen tuholaisten tarkkailuun Mansikkapetopunkin biologinen torjunta. Harmaahomeen torjunta mehiläislevitteisen mikrobivalmisteen avulla. Viljelyjärjestelmän uudelleensuunnittelu erityisesti viljelykierron avulla tai tuomalla lisää pellon- ja tilan sisäistä kasvillisuuden monimuotoisuutta. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Anne Nissinen
Eri torjuntastrategioiden suhteet toisiinsa (Nordlund 1996, Eilenberg 2001, Hajek 2004).
1 Haitallisten organismien ehkäisy- ja vähentämismenetelmät Suunnitelmallisuus auttaa ennakoimaan ja varautumaan tuleviin kasvinsuojelun tarpeisiin Viljelytekniset ratkaisut viljelykierto + kestävät lajikkeet + terve lisäysaineisto Maaperän kasvukunto, kasvualusta viljelykierto, ojitus, tiivistymisen ehkäisy, kalkitus kasvihuonetuotannossa puhdas kasvualusta, puhdas kasteluvesi Kasvinravitsemus viljelykasvien kasvuvoima
1 Haitallisten organismien ehkäisy- ja vähentämismenetelmät Viljelykierto pitää yllä maan kasvukuntoa orgaanisen aineksen lisäys, mikrobitoiminta, mururakenne, maan vesitalous tuottaa ravinteita pääkasville vähentää kasvintuhoojien esiintymistä rikkakasvit kasvitaudit jossain määrin myös tuholaiset hyvä ja korkealaatuinen sato kohtuullisilla kustannuksilla kerääjä- ja viherlannoituskasvien positiiviset vaikutukset
Viljelykierron lajit huomioidaan kasvinsuojelusuunnitelmassa Esimerkiksi viherlannoitus- ja kerääjäkasvit voivat lisätä ja ylläpitää muille kasveille haitallisia taudinaiheuttajia maassa. Viherlannoitus- ja kerääjäkasvien taudeista on julkaistu hyvin vähän tutkimuksia. Luken tutkimuksissa viherlannoituskasveista löytyi melko runsaana Rhizoctonia solani -sientä ja Pythium-lajeja. Tietyt R. solani -kannat aiheuttavat taimipoltetta, tyvi- ja juuristotauteja erityisesti rypsille, rapsille ja kaalilajeille. (Hannukkala, Luke 2016)
1 Haitallisten organismien ehkäisy- ja vähentämismenetelmät Viljelyhygienia Hyönteisverkot Katteet Biologinen kasvinsuojelu Torjuntaeliöt Hyötymikrobivalmisteet Monimuotoisuuden lisääminen
1 Haitallisten organismien ehkäisy- ja vähentämismenetelmät Ennusteet Elina Vuori
2 Tarkkailumenetelmät Tarkkailu viljelykasveilta Missä kasvinosassa / kasvuston osassa tuhooja esiintyy? Millä kasvuasteella tuhooja esiintyy? Liima-ansat keltaiset siniset Feromonipyydykset Haavi- ja vatinäytteet Ennusteet Lämpösummaan (kasvien kehitysasteeseen) perustuvat ennusteet Tarkkailun luotettavuus Tarkkailukirjanpito
3 Torjuntakynnysarvot päätöksenteon perustaksi Torjunnan kynnysarvo on kasvustossa oleva tuholaistiheys, jonka ylittyessä seuraa taloudellisia menetyksiä, jos torjuntaan ei ryhdytä Torjuntakynnykset ovat yrityskohtaisia. Tiettyyn viljelysysteemiin sopivat kynnysarvot voi määrittää tarkkailun ja tarkkailukirjanpidon avulla Torjuntakynnykset ovat kasvilaji- ja tuhoojakohtaisia Elina Vuori
Tarkkailu ja torjuntakynnykset Jauhiaisten tarkkailu kelta-ansoilla ja torjuntapäätösten kynnysarvot valotetulla kurkulla ja tomaatilla. Kauppapuutarhaliitto ry
Tarkkailu ja torjuntakynnykset Jauhiaisten tarkkailu kelta-ansoilla ja torjuntapäätösten kynnysarvot valotetulla kurkulla ja tomaatilla. Kauppapuutarhaliitto ry
Tarkkaile ja torjuntakynnykset Jauhiaisten tarkkailu kelta-ansoilla ja torjuntapäätösten kynnysarvot valotetulla kurkulla ja tomaatilla 150-200 kpl jauhiaisia/ansa/vko Jatka biotorjunnalla. Levitysmäärien reagoitava jauhiaismääriin! 200-400 kpl/ansa/vko korjaava kemiallinen torjunta, hitaasti vaikuttavatkin aineet käyvät Suurenna torjuntaeliömääriä käsittelyjen jälkeen älä keskeytä levityksiä! 400-600 kpl/ansa/vko korjaava kemiallinen torjunta nopeasti vaikuttavalla aineella 800 kpl/ansa/vko kasvit mesikasteen tahraamia. Torjunta on pahasti myöhässä. Älä odota näin kauan. Kauppapuutarhaliitto ry Jenny Granfors ProAgria ÖSL
4 Ei-kemiallisten menetelmien harkitseminen Biologinen torjunta Mikrobiologiset valmisteet sienet ja bakteerit Kesannointi, muokkaus Mekaaniset menetelmät verkot katteet haraus, muokkaus, multaus, liekitys, kitkentä Elina Vuori
Biologinen torjunta Biologinen torjunta klassinen biologinen torjunta lisäävä biologinen torjunta (ymppi- tai massalevitykset) suojeleva biologinen torjunta Biologinen torjunta on haitallisen eliöpopulaation rajoittamista tai sen aiheuttamien tuhojen vähentämistä eläviä organismeja hyödyntäen Tärkeimmät biologisen torjunnan sovellukset ovat petojen, loisten ja patogeenien käyttö selkärangattomien tuholaisten torjunnassa, rikkakasvien torjunta kasvinsyöjiä ja patogeenejä hyödyntäen sekä kasvitautien torjunta antagonististen mikro-organismien sekä kasvien vastustuskyvyn indusoinnin avulla (Eilenberg 2001).
Biologinen torjunta kasvihuoneessa Kasvihuoneviljelyssä käytetään maailman laajuisesti noin 30 eri luontaista vihollista Spesialisteja: parasitoidit petopunkkeja petoja entomopatogeeniset sienet sukkulamadot Generalisteja: petopunkit petoluteet petokuoriaset
Biologinen torjunta avomaalla Marjanviljelyssä (mansikka, vadelma) avomaalla ja tunnelissa käytetään biologisia torjuntaeliöitä Neoseiulus californicus petopunkkeja vihannespunkin ennakkotorjuntaan ja ansaripetopunkki täydentämään tehoa Kirvavainokaisia kirvan torjuntaan Ekosysteemipalveluiden valjastaminen monimuotoisuuden lisäämisen avulla Talvehtimispaikkoja luontaisille vihollisille Vaihtoehtoista ravintoa luontaisille vihollisille Pesäpaikkoja pölyttäjille Elina Vuori
Biologinen torjunta avomaalla Mehiläislevitteinen harmaahomeen torjunta mansikalla ja vadelmalla sekä omenan siemenkotelomädän torjunta Gliocladium catenulatum -sienen avulla (PreStop Mix).
5 Kohdetarkkuus ja sivuvaikutusten minimoiminen Ruiskutustekniikalla voidaan vaikuttaa kasvinsuojeluaineen ohivirtaan käsittelyä tehtäessä ruiskutyyppi suuttimen valinta käyttötarkoituksen mukaan tuulikulkeumaa vähentävät suuttimet pisarakoko kiinnitteet pesäkekäsittelyt
5 Kohdetarkkuus ja sivuvaikutusten minimoiminen Kasvinsuojeluaineen vaikutustavan huomiointi systeeminen, paikallissysteeminen, kosketusvaikutteinen Mihin kehitysasteeseen tehoaine vaikuttaa? Onnistumisen arviointi Oikea valmiste, oikea annostus Tunnistamisen tärkeys Oikeat ruiskutusolosuhteet
6 Kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käytön vähentäminen minimiin Mahdollisimman vähän, mutta niin paljon kuin tarvitaan.
Norjassa tutkittu kirvapopulaatioiden resistenssiä 2014 (Eckhoff Marte, Gartneyrket 9/2015) Tutkittiin neljän kirvalajin resistenssiä. persikkakirva, kurkkukirva, koisokirva ja ansarikirva kolmea tehoainetta vastaan lambda-syhalotriini (3A), tiaklopridi (4A) ja flonikamidi (9C) Kasvihuoneessa viljellyltä orvokilta, tilliltä ja avomaalla viljellyltä persiljalta kerätyissä persikkakirvoissa resistenssiä pyretroideja (lambda-syhalotriini) vastaan Vain 15-57 % persikkakirvoista kuoli käsittelyyn Orvokilla ei ollut käytetty kasvisuojeluaineita viiteen vuoteen, resistentit kirvat olivat todennäköisesti tulleet kasvien mukana tai ulkoa Tiaklopridia vastaan ei havaittu resistenssiä Muissa kirvalajeissa ei havaittu resistenssiä
7 Torjunta-aineresistenssin ehkäisymenetelmät Kasvinsuojeluaineet luokitellaan tehoaineryhmiin vaikutuskohteen mukaan. Esimerkiksi kaikki neonikotinoidit (4A) vaikuttavat tiettyyn hermon reseptoriin ja tetroni- ja tetramihappojohdannaiset (23) rasvojen biosynteesiin. USDA Forest Service, Bugwood.org
7 Torjunta-aineresistenssin ehkäisymenetelmät Kasvintuhoojien resistenssin muodostumisen herkkyyteen vaikuttaa kasvintuhoojan biologia ja kasvinsuojeluaineen vaikutustapa Junnila, Laine, Ketola, Kasvinsuojelulehti 2009
7 Torjunta-aineresistenssin ehkäisymenetelmät Resistenttien kantojen syntymistä voi ehkäistä: Kasvinsuojeluaineiden käytön vähentäminen minimiin Eri tehoaineryhmään kuuluvien kasvinsuojeluaineiden vuorottelu Ei-kemialliset menetelmät
8 Tulosten ja havaintojen kirjaaminen Tarkkailukirjanpito Torjuntakynnysten kehittäminen ja noudattaminen edellyttävät kirjanpitoa Kasvinsuojelutoimien tehon seuraaminen edellyttää tarkkailukirjanpitoa