1 SAVONLINNAN KAUPUNKI Maatilamatkailu Mannilan ranta-asemakaavan muutos ja laajennus kortteleissa 1-11 sekä VL-1, LV ja M alueilla. KAAVASELOSTUS, Ehdotus 10.8.2017 Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa
2 RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA KOSKEE ELOKUUN 10. PÄIVÄNÄ 2017 PÄIVÄTTYÄ KAAVAKARTTAA. SAVONLINNA MAATILAMATKAILU MANNILAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS PERUS- JA TUNNISTETIEDOT: Asemakaava laaditaan: Vaahersalon kylään osalle tiloja 740-559-5-33 ja 740-559-5-52 sekä tiloja 740-559-5-1, 740-559-5-2, 740-559,5-5, 740-559-5-6, 740-559-5-44 ja 740-559-5-47. Asemakaavalla muodostuvat: Maatilamatkailu Mannilan ranta-asemakaavan korttelit 1-11 sekä VL-1, LV ja M alueet. Laatija: Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa Savonniemenkatu 3 B 1 57100 Savonlinna Puh. 0400 139 077 Vireille tulo: Kaavoituksen vireille tulosta on ilmoitettu MRL 63 :n mukaisesti tiedottamalla osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavaluonnoksen nähtävillä olosta lehtikuulutuksella 25.5.2017 (Itä-Savo). Toispaikkakuntalaisille asiasta on tiedotettu kirjeitse. Lisäksi aineisto on nähtävillä Savonlinnan kaupungin kotisivuilla. Hyväksytty: KV xx.xx.2017, ( x) Kaava-alueen sijainti: Kaava-alue sijaitsee Savonlinnan kaupungin Vaahersalon kylässä, harjualueen eteläpuolella. Punkaharjun taajamaan on matkaa n. 7 kilometriä. Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan virallinen nimi: Maatilamatkailu Mannilan ranta-asemakaava muutos kortteleissa 1-11 sekä VL-1, LV ja M -alueilla.
3 Tarkoitus: Tarve asemakaavan muuttamiseen on syntynyt voimassaolevan kaavan tulkinnan epäselvyyksistä ja maanomistajien tulevaisuuden tarpeita vastaavaksi. Kaavamääräyksiä selkeytetään ja rakennuspaikkojen käyttötarkoituksia muutetaan vastaamaan tulevia tarpeita. Rasitteeksi muodostuvia vesi- ja viemärilinjoja lisätään kaavakarttaan. Rakennusoikeutta ei muutoin lisätä kuin korttelissa 1 teollisuusrakennuksen ja korttelissa 2 ratsastustallin yhteyteen rakennettavan maneesin osalta. Alueiden etäisyys rannasta on 350-450 metriä. Kerrosluvut säilyvät muutoin entisellään, paitsi korttelin 6 tontilla 1 olevan ravintola- ja majoitusrakennuksen kerrosluvuksi esitetään III. Laajuustiedot: Kokonaispinta-ala on 25,9962 ha. Erillispientalojen korttelialue (AO ja AO-1) 3,0871 ha, jolla rakennusoikeutta 2700 m². Teollisuusrakennusten korttelialue (TY) 0,7380 ha, jolla rakennusoikeutta 360 m². Loma-asuntojen korttelialue (RA) 0,6935 ha, jolla rakennusoikeutta 300 m². Matkailua palvelevien rakennusten korttelialue (RM 1-5) 9,2194 ha, jolla rakennusoikeutta 5840 m². Lähivirkistysalue (VL-1) 1,1464 ha, jolla rakennusoikeutta 145 m². Venevalkama/venesatama (LV) 0,1145 ha. Maa- ja metsätalousalue (M) 10,9973 ha. Selostuksen liiteasiakirjat: Tämän asemakaavaselostuksen liitteenä ovat seuraavat asiakirjat: 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Voimassa oleva ranta-asemakaava määräyksineen 3. Ranta-asemakaavan seurantalomake 4. Luonnosvaiheen vastineraportti Asemakaavakartta 1:2 000 ja määräykset
4 SISÄLLYSLUETTELO PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 2 1 TIIVISTELMÄ 5 1.1 Kaavaprosessin tausta ja vaiheet 5 1.2 Ranta-asemakaava 5 1.3 Kaavan toteuttaminen 6 2 LÄHTÖKOHDAT 6 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 6 2.1.1 Alueen yleiskuvaus 6 2.1.2 Luonnonympäristö 6 2.1.2.1 Luonnonympäristön yleispiirteet 7 2.2 Ympäristön häiriö- ja riskitekijät 7 2.2.1 Rakennettu ympäristö 7 2.2.2 Kiinteät muinaismuistojäännökset ja rakennuskulttuuri 7 2.2.3 Väestö ja työpaikat 7 2.2.4 Ympäristökuormitus 7 2.3 Maanomistus 8 2.4 Suunnittelutilanne 8 3 KAAVA-ALUEEN SUUNNITTELUN VAIHEET 10 3.1 Suunnittelun tausta ja tarve, suunnitteluvaiheet 10 3.2 Osallistuminen ja yhteistyö 10 3.3 Kaavan tavoitteet 10 3.4 Kaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 10 4 KAAVA-ALUEEN KUVAUS 11 4.1 Kaavan rakenne 11 4.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 11 4.3 Korttelialueet 11 4.4 Liikenne ja yhdyskuntatekninen huolto 12 4.5 Suojeluvaraukset ja säilytettävät kohteet 12 4.6 Asemakaavamerkinnät ja määräykset 13 5 KAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET 15 5.1 Tutkimukset ja selvitykset 15 5.2 Ekologiset vaikutukset 15 5.3 VAT- Vuoksi 16 5.4 Taloudelliset vaikutukset 16 5.5 Sosiaaliset vaikutukset 16 5.6 Kulttuuriset vaikutukset 17 5.7 Vaikutukset ympäröivän alueen maankäyttöön 17 5.8 Valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden toteutuminen 18 6 KAAVAN TOTEUTTAMINEN 19
5 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Kaavaprosessin tausta ja vaiheet Ranta-asemakaavan muuttaminen tapahtuu maanomistajan aloitteesta. Kaavoituspäällikkö on päätöksellään 29.6.2016 (15 ) päättänyt käynnistää Maatilamatkailu Mannilan ranta-asemakaavan muutoksen ja laajennuksen laatimisen. Kaavaa on valmisteltu kaupungin, maanomistajan ja konsultin muodostamassa työryhmässä. Kaavoituspäällikön päätöksillä 3.3.2017 (9 ) luonnos voidaan asettaa nähtäville ja 10.8.2017 (27 ) ehdotus voidaan asettaa nähtäville. Luonnos oli nähtävillä 26.5.- 27.6.2017. Ehdotus oli nähtävillä 24.8.- 25.9.2017. Suunnittelussa otetaan huomioon valtakunnalliset, maakunnalliset ja Savonlinnan kaupungin suunnitelmat sekä maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimukset. Lausuntojen ja huomautusten pohjalta asemakaavaan on tehty tarvittavat tarkistukset. Kaavaehdotus menee käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi Savonlinnan kaupunginhallitukseen ja -valtuustoon. 1.2 Ranta-asemakaava Suunnittelualueen muodostaa Vaahersalon kylässä osan tiloista 740-559-5-33 ja 740-559-5-52 ja tilat 740-559-5-1, 740-559-5-2, 740-559-5-5, 740-559-5-6, 740-559-5-44 ja 740-559-5-47. Asemakaavoituksen tarkoituksena on selkeyttää voimassaolevan asemakaavan tulkinnan epäselvyyksiä ja muuttaa maanomistajan tulevaisuuden tarpeita vastaavaksi. Rasitteeksi muodostuvia vesi- ja viemärilinjoja lisätään kaavakarttaan. Rakennusoikeutta ei muutoin lisätä kuin kortteleissa 1 ja 2 maneesin ja teollisuustontin osalta. Korttelit sijaitsevat 350-450 metrin päässä rannasta. Kerrosluvut säilyvät muutoin entisellään, paitsi korttelin 6 tontilla 1 olevan ravintola- ja majoitusrakennuksen kerrosluvuksi esitetään III. Pääosa rakentamisalueista on matkailua palvelevien rakennusten korttelialueita (RM), joita on yhteensä n. 9 ha ja joilla on rakennusoikeutta yhteensä 5840 m². Erillispientalojen korttelialueita (AO ja AO-1) on yhteensä n. 3 ha ja jolla on rakennusoikeutta 2700 m². Loma-asuntojen korttelialueita (RA) on n. 0,7 ha ja joilla on rakennusoikeutta 300 m². Teollisuusrakennusten korttelialue (TY), jolle ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia, on n. 0,7 ha ja jolla on rakennusoikeutta 360 m². Lähivirkistysalueet (VL-1) ja maa- ja metsätalousalueet (M) muodostavat yhdessä rakennettuja alueita ympäröivän viherverkoston. Kaikki rakennukset liitetään alueen vesi- ja viemäriverkostoon. Kaikki rakennettavat alueet liittyvät alueen tieverkostoon. Alueen itäosassa on huomioitu luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokas alue (luo), jonka luontoarvoja ei saa heikentää.
6 1.3 Kaavan toteuttaminen Kaavaa voidaan alkaa toteuttamaan heti sen saatua lainvoiman. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 2.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Savonlinnan kaupungin Vaahersalon kylässä. Alueella sijaitsee hotelli/ravintola, lasten Sos-palvelutalo, matkailuvaunualue, vierasvenesatama, vuokramökkejä, saunoja ja ratsastustalli. Alueen merkittävimmät korkeuserot ovat itäosassa kaava-aluetta, Soinkalliolla. Muutosalueilta on matkaa lähimmälle Natura 2000 alueelle vesiteitse n. 6 km. Alueilla on voimassa 29.4.2013 vahvistettu ranta-asemakaava ja Etelä-Savon ympäristökeskuksen 15.9.2003 vahvistama Punkaharjun Pihlajaveden osayleiskaava. Suunnittelualueilla ei ole aluevarauksia eikä kehittämisvyöhykemerkintöjä maakuntakaavassa. 2.1.2 Luonnonympäristö Voimassa olevan asemakaavan laadinnan yhteydessä vuonna 2012 alueelle on laadittu luontoselvitys jossa todettiin mm: Alueelta ei maastotarkastusten yhteydessä tavattu luonnonsuojelulain tarkoittamia luontotyyppejä, uhanalaisiaja lajeja, erityistä suojelua vaativia lajeja tai niiden elinympäristöjä. Alueelta ei tavattu metsälain mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Luonnonsuojelulain mukaisista rauhoitetuista lajeista tavattiin valkolehdokki. Valkolehdokin suojelu on huomioitu kaavamuutoksen sisällössä. Pääsääntöisesti suunnittelualueen luonto on tavanomaista ja voimakkaan kulttuurivaikutteista. Alueella ei havaittu uhanalaisille lajeille soveltuvia elinympäristöjä, arvokkaita luontokohteita tai sellaisia luontoarvoja, jotka olisi erityisesti otettava huomioon alueen maankäyttöä suunnitellessa. Alueella suoritettiin myös liito-orava inventointi. Liito-oravaa ei alueella havaittu. Kaavamuutoksen rakennettavaksi osoitetut alueet ovat pääasiassa voimassa olevan asemakaavan mukaisia.
7 2.1.2.1 Luonnonympäristön yleispiirteet Maisema ja pinnanmuodostus Maisemakuvaltaan alueet ovat pääosin loivapiirteisiä, lukuun ottamatta Soinkalliota. Vesistö Suunnittelualue rajoittuu Pihlajaveteen. Kasvillisuus Alueen metsät ovat pääosin keski-ikäistä havupuuvaltaista metsää. Mannilantien varteen on istutettu koivumetsää. Johtopäätökset: Asemakaavan muutoksella ei ole merkitystä suunnittelualueen oloihin. 2.2 Ympäristön häiriö ja riskitekijät Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei ole matkailutoiminnan, asumisen ja palveluasumisen sijoittumiseen vaikuttavaa ympäristökuormitusta, kuten melu- tai ilmansaastepäästöjä eikä pilaantuneita maita. 2.2.1 Rakennettu ympäristö Kaikilla muilla korttelialueilla on rakennettu paitsi kortteleissa 2, 4 ja 7. Rakentaminen on erillispientaloja, palveluasumista, loma-asuntoja ja matkailua palvelevaa rakentamista. Suunnittelualueiden ympärillä on muutamia omakotitaloja. Alueiden yksityistieverkosto on tehty. Alueella on osuuskunnan vesi- ja viemäriverkosto. 2.2.2 Kiinteät muinaismuistojäännökset ja rakennuskulttuuri Suunnittelualueella ei ole muinaisjäännösrekisterin mukaan tiedossa esihistoriallisen eikä historiallisen ajan kiinteitä muinaisjäännöksiä. 2.2.3 Väestö ja työpaikat Alueella asuu yrittäjien lisäksi taloutta. 2.2.4 Ympäristökuormitus Suunnittelualueella ei ole tiedossa ympäristökuormitukseen liittyviä seikkoja.
8 2.3 Maanomistus Kaavoitettavat alueet ovat kokonaan yksityisessä omistuksessa. 2.4 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Ote Etelä-Savon maakuntakaavasta Savonlinna kuuluu Etelä-Savon maakuntaliiton toimialueeseen. Ympäristöministeriö vahvisti Etelä-Savon maakuntakaavan 4.10.2010. Maakuntakaavassa alueella ei ole erityismerkintöjä tai määräyksiä. Kaavamuutoksen tavoitteet ovat maakuntakaavan mukaiset.
9 Pihlajaveden osayleiskaava Ote Pihlajaveden osayleiskaavasta Alueella on voimassa Etelä-Savon ympäristökeskuksen 15.9.2003 vahvistama osayleiskaava. Yleiskaavassa suunnittelualueelle on osoitettu matkailupalveluiden sekä palveluiden alue. Ranta-asemakaava Alueella on voimassa 29.4.2013 vahvistettu ranta-asemakaava (Liite 2). Rakennusjärjestys Savonlinnan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.2.2014. Pohjakartta Ranta-asemakaavan muutoksen pohjakarttana on käytetty 1:2000 mittakaavaista karttaa, joka on Suuntakartta Oy:n laatima ja Suunnittelu- ja Mittauspalvelu Pelkonen Oy:n päivittämä. Pohjakartan on hyväksynyt 28.6.2016 Savonlinnan kaupungin kiinteistöinsinööri.
10 3 KAAVA-ALUEEN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Suunnittelun tausta ja tarve, suunnitteluvaiheet Ranta-asemakaavan muutoksen taustalla on mahdollistaa olemassa olevan matkailutoiminnan ja palveluasumisen kehittyminen ja laajentuminen myös tulevaisuudessa. Kaavamuutoksella ohjataan loma-, palvelu- ja asuin rakentamista alueella. Kaavamuutoksen tavoitteena on nostaa vuodepaikkojen määrä sataan ja lisätä päiväkävijöiden määrää. Samalla tavoitteena on mahdollistaa paremmin ympärivuotinen toiminta. Tarve asemakaavan muuttamiseen on syntynyt voimassaolevan kaavan tulkinnan epäselvyyksistä ja maanomistajien tulevaisuuden tarpeita vastaavaksi. Kaavamääräyksiä selkeytetään ja rakennuspaikkojen käyttötarkoituksia muutetaan vastaamaan tulevia tarpeita. Rasitteeksi muodostuvia vesi- ja viemärilinjoja lisätään kaavakarttaan. Rakennusoikeutta ei muutoin lisätä kuin 350-450 metrin päässä rannasta olevissa kortteleissa 1 ja 2, joihin sijoittuu maneesi ja teollisuusrakennus, jolle ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Kaavaa on valmisteltu kunnan, maanomistajan ja konsultin muodostamassa työryhmässä. 3.2 Osallistuminen ja yhteistyö Kaavan liittyvää osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyä sekä vaikutusarviointia varten on laadittu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa on lueteltu kaavatyössä osallisena olevat maanomistajat, viranomaiset ja muut tahot. Suunnittelualueeseen rajautuvia maanomistajia informoidaan lehtikuulutuksella kaava-aineiston nähtävillä olosta. Toispaikkakuntalaisille kaavamuutoksesta informoidaan kirjeitse. Kaavoituksen vireille tulosta on ilmoitettu MRL 63 :n mukaisesti tiedottamalla Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta (MRA 30 ) lehtikuulutuksella (Itä-Savo). Kaikista keskeisistä suunnitteluvaiheista tiedotetaan lehti-ilmoituksin, kaupungin kaavoitusosaston ilmoitustaululla ja Punkaharjun yhteispalvelupisteessä sekä internetsivulla www.savonlinna.fi /asukas / kaavoitus. Viranomaisyhteistyö käsittää kaavoitustyön etenemisen esittelyn eri vaiheissa joko viranomaisneuvottelussa tai sähköpostilla. 3.3 Kaavan tavoitteet Tavoitteena on mahdollistaa olemassa olevan matkailutoiminnan ja palveluasumisen kehittyminen myös tulevaisuudessa. Kaavamuutoksen tavoitteena on ohjata loma-, palvelu- ja asuin rakentamista matkailualueella. 3.4 Kaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Vaihtoehtoisia kaavaratkaisuja ei ole.
11 4 KAAVA-ALUEEN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne Korttelin 6 (hotelli ja ravintola) ympäristöön on osoitettu matkailua palvelevia kortteleita ja kortteli palveluasumista varten. Alueelle on osoitettu erillispientalojen tontteja alueella työskenteleviä henkilöitä ajatellen. Korttelin 11 saunamaailmaa uusitaan ja kehitetään monipuolisemmaksi. Korttelin 1 rakennusoikeutta lisätään, jotta voidaan rakentaa maneesi. Kortteliin 2 on kaavoitettu teollisuusrakennuksen kortteli, jolle ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Kortteli mahdollistaa pienimutoista käsityötoimintaa esim. puusepäntyö. 4.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Rakentamista ei ole sijoitettu luonnonympäristön kannalta merkittäville alueille. 4.3 Korttelialueet Erillispientalojen korttelialueet (AO ja AO-1) AO kortteleita on yhteensä 3,0871 ha, joka jakaantuu 7 tonttiin. Kokonaisrakennusoikeus on 2700 m². Suurin sallittu kerrosluku on II. Rakennusten tulee sopeutua malliltaan, mittasuhteiltaan ja värityksen puolesta luonnonmaisemaan. Rakennukset tulee rakentaa kortteleittain yhtenäistä rakennustapaa noudattaen. Kaikille AO ja AO-1 alueille tulee varata vähintään kaksi autopaikkaa rakennuspaikkaa kohden. Teollisuusrakennusten korttelialue (TY) Ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. TY korttelin pinta-ala on 0,7380 ha ja kokonaisrakennusoikeus on 360 m². Suurin sallittu kerrosluku on I. Loma-asuntojen korttelialue (RA) RA korttelin pinta-ala on 0,6935 ha, joka jakaantuu yhteen tonttiin. Tontin rakennusoikeus määritellään kerrosalaneliömetreinä. Kokonaisrakennusoikeus on 300 m².
12 Suurin sallittu kerrosluku on II. Rakennusten tulee sopeutua malliltaan, mittasuhteiltaan ja värityksen puolesta luonnonmaisemaan. Rakennukset tulee rakentaa kortteleittain yhtenäistä rakennustapaa noudattaen. Rantarakennuspaikoilla rakennusten etäisyys rannasta on vähintään 25 metriä. Kaikille RA alueille tulee varata vähintään kaksi autopaikkaa rakennuspaikkaa kohden. Matkailua palvelevien rakennusten korttelialueet (RM 1-5) RM kortteleita on yhteensä 9,2194 ha, joka jakaantuu 11 tonttiin. Kokonaisrakennusoikeus on 5840 m². Suurin sallittu kerrosluku on II. Rakennusten tulee sopeutua malliltaan, mittasuhteiltaan ja värityksen puolesta luonnonmaisemaan. Rakennukset tulee rakentaa kortteleittain yhtenäistä rakennustapaa noudattaen. Lähivirkistysalueet (VL-1) ja Maa- ja metsätalousalueet (M) Lähivirkistysalueet ja Maa- ja metsätalousalueet muodostavat rakennettuja alueita ympäröivän viherverkoston, joka palvelee ulkoilua ja liikkumista. Alueella sijaitsee ulkoilureittejä, laavu, sauna ja talousrakennus. Lähivirkistysalueita on yhteensä 1,1464 ha. Kokonaisrakennusoikeus on 145 m². Maa- ja metsätalousalueita on yhteensä 10,9973 ha. Venevalkama/venesatama korttelialue (LV) LV kortteleita on yhteensä 0,1145 ha, joka jakaantuu 2 tonttiin. 4.4 Liikenne ja yhdyskuntatekninen huolto Alueelle johtavat tiet ovat Mannilantie ja Soinkalliontie. Talot liitetään kunnallistekniseen verkostoon. Jätteiden keräilyssä ja käsittelyssä noudatetaan jätelakia sekä Savonlinnan alueellisen jätelautakunnan jätehuoltomääräyksiä. Asemakaavaan on merkitty suunnittelualueella oleva keskijännitelinja. Kaava-alueen pienjänniteverkko toteutetaan maakaapeleilla. 4.5 Suojeluvaraukset ja säilytettävät kohteet Asemakaava-alueella ei ole kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa, muinaisjäännöksiä eikä luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä alueita.
13 4.6 Asemakaavamerkinnät ja määräykset AO AO-1 TY VL-1yk RA RM-1 RM-2 RM-3 RM-4 RM-5 LV M Erillispientalojen korttelialue. Erillispientalojen korttelialue. Alue on tarkoitettu palveluasumista varten. Teollisuusrakennusten korttelialue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Lähivirkistysalue. Alue on tarkoitettu yleiseen virkistyskäyttöön. Alueelle saa rakentaa käyttöä palvelevia rakenteita ja laitteita. Loma-asuntojen korttelialue. Matkailua palvelevien rakennusten korttelialue. Alueelle saa rakentaa majoitus-, liike- ja ravintolatoimintaa palvelevia rakennuksia ja rakenteita. Matkailua palvelevien rakennusten korttelialue. Alueelle saa rakentaa erilaisia majoitusrakennuksia sekä muita matkailua palvelevia rakennuksia. Matkailua palvelevien rakennusten korttelialue. Alueelle saa rakentaa ratsutallin, maneesin ja muuta ratsastustoimintaa palvelevia rakennuksia ja rakenteita sekä yhden enintään 250 kem²:n suuruisen omakotitalon, jonka tontin pinta-alan oltava vähintään 3500 m². Matkailua palvelevien rakennusten korttelialue. Alueelle saa rakentaa yhden loma-asunnon ja yhden talousrakennuksen. Matkailua palvelevien rakennusten korttelialue. Alueelle saa rakentaa saunarakennuksia ja käyttötarkoitukseen liittyviä talousrakennuksia. Venevalkama/venesatama. Maa- ja metsätalousalue. 3 metriä kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Osa-alueen raja. Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja. Ohjeellinen tontin/rakennuspaikan raja. 2 Korttelin numero. 2 II 250 Ohjeellisen tontin/rakennuspaikan numero. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä.
14 Rakennusalueen raja. s p t k s hr/vv ajo luo yk Rakennusalan raja, jolle saa sijoittaa saunarakennuksia. Pysäköintiin varattu alue. Rakennusala, jolle saa sijoittaa talousrakennuksen. Ohjeellinen rakennusala, jolle saa sijoittaa kotarakennuksen. Ohjeellinen rakennusala, jolle saa sijoittaa saunarakennuksen. Rakennusala, jolle saa sijoittaa huoltorakennuksen ja venevajan. Johtoa varten varattu alueen osa. Ohjeellinen maanalaista johtoa varten varattu alueen osa. Ajoyhteys. Luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokas alueen osa. Alueen luontoarvoja ei saa heikentää. Yleismääräykset: Rakentamisen tulee sopeutua malliltaan, mittasuhteiltaan ja värityksen puolesta luonnonmaisemaan. Rakentamisen sijoittamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota maaston sopivuuden ja riittävän suojapuuston jäämiseen rakennusten väliin. Rakennetun alueen maisemakuva on muutoinkin säilytettävä luonnonmukaisena. Suunnittelualueella tulee luonnontilainen puusto ja muu kasvillisuus säilyttää mahdollisuuksien mukaan. Rakennukset tulee rakentaa kortteleittain yhtenäistä rakennustapaa noudattaen. Rakennusten, kulkuteiden ja pysäköintialueiden ulkopuolelle jäävä osa on säilytettävä puistomaisessa kunnossa ja korkeita puita tulee säilyttää. Maisema tulee käsitellä siten, että vesistöstä käsin katsottuna maiseman peruspiirteet eivät oleellisesti muutu. Rantavyöhyke säilytettävä yhtenäisenä ja 150 metriä rannasta olevalle vyöhykkeelle ei saa muodostaa itsenäisiä tiloja. Rakennukset on sijoitettava rakennusalalle. Rakennuksen etäisyyden on oltava vähintään 25 metriä keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta, ellei luonnonolosuhteet edellytä sitä suurempaa etäisyyttä. Kuitenkin kerrosalaltaan enintään 25 m² ja katetulta alaltaan enintään 35 m² olevan yksikerroksisen saunarakennuksen saa rakentaa edellä mainittua metrimäärää lähemmäksi rantaviivaa. Sen etäisyyden edellä mainitulla tavalla laskettavasta rantaviivasta tulee olla kuitenkin vähintään 15 metriä. Mikäli rakennus on kerrosalaltaan yli 100 m²:n suuruinen tai harjakorkeudeltaan yli 5,5 metrin korkuinen tai rakennus tulee ympärivuotiseen asuinkäyttöön, ei rakennusta saa rakentaa 50 metriä lähemmäksi keskivedenkorkeuden mukaista rantaviivaa. Edellä mainitut etäisyysvaatimukset rantaviivasta eivät koske korttelin 11 huoltorakennusta ja venevajaa eikä korttelia 9. Kaikki rakennukset liitetään Savonlinnan Veden vesijohtoon ja viemäriin. yk -merkinnällä ajoyhteydet ja lähivirkistysalueet kuuluvat maanomistajalle. Autopaikkoja tulee toteuttaa seuraavasti: - RM-1, RM-2, RM-3 ja RM-4 -alueilla 1 autopaikka 60 k-m² kohti - AO -tonteilla 1 autopaikka / asunto.
15 5 KAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET 5.1 Tutkimukset ja selvitykset Tässä vaikutusarvioinnissa on arvioitu kaavan toteuttamisen ekologisia vaikutuksia 7.2.2017 päivätyn kaavaluonnoksen perusteella. Perusteena arvioinnille on maankäyttö- ja rakennuslaki, jonka mukaan suunnittelun tulee edistää ekologisesti kestävää kehitystä sekä luonnon monimuotoisuuden ja muiden luontoarvojen säilymistä (MRL 1 ja 5 ). Kaavalla tulee vaalia rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä, eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää (MRL 54 ). Vaikutukset on selvitetty kestävän kehityksen ulottuvuuksiin ryhmiteltyinä kokonaisuuksina: - ekologiset vaikutukset (esim. luontotekijöihin liittyvät erityisarvot) - vaikutukset rakennettuun ympäristöön - kulttuuriset vaikutukset (esim. alueen historialliset erityispiirteet) - sosiaaliset vaikutukset. 5.2 Ekologiset vaikutukset Vaikutukset luonnonmaisemaan Alue on nykyisellään rakentamisen muuttama, eikä asemakaava aiheuta toteutuessaan maisemakuvaan merkittäviä muutoksia. Rakentamisessa noudatetaan kaavamääräyksiä, joissa määritellään etäisyys rannasta, rannan suojapuustosta, rannan luonnonmukaisuudesta sekä rakennusten sopeutuvuudesta luonnonmaisemaan. Vaikutukset maa- ja kallioperään Rakennuspaikkojen rakentamisen vaikutukset aiheuttamat muutokset maa- ja kallioperään ovat paikallisia ja vähäisiä, eivätkä kohdistu geologisesti merkittäviin kallioalueisiin tai maaperän muodostumiin. Vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ja luontokohteisiin Alue on ihmistoiminnan vaikutuspiirissä olevaa aluetta, jonka luonnontilaa on jo muuttanut ympäristöineen maa- ja metsätalous sekä rakentaminen. Voimassa olevassa kaavassa alue on maa- ja metsätalousaluetta. Luonnonsuojeluohjelmien kohteet Muutos alueilta Natura-alueen rajalle on n. 6 km. Kaavamuutoksella ei ole haitallisia vaikutuksia norpalle. Valtakunnallisten luonnonsuojeluohjelmien kohteita alueella ei ole. Luonnonsuojelulain (29 ) suojellut luontotyypit Kaava-alueella ei ole luonnonsuojelulain luontotyyppeinä rajattuja kohteita. Luonnonsuojelulain (42 ) mukaiset rauhoitetut lajit Rauhoitetuista lajeista on tavattu valkolehdokki, jonka esiintymä on kaavassa huomioitu luo- merkinnällä.
16 Vesilain (15a, 17a ) luonnontilaisina säilytettävät pienvedet ja metsälain (10 ) erityisen tärkeät elinympäristöt. Kaava-alueella ei ole todettu kohteita, jotka voisivat olla em. mainittuja luonnontilaisia kohteita. Vaikutukset vesien tilaan ja pohjaveteen Jätevedet johdetaan Savonlinnan Veden jätevesiverkostoon. Kaavamuutos ei lisää rakennuspaikkoja. Kaava-alue ei ole luokiteltua pohjavesialuetta eikä kaavassa osoitettuun rakentamiseen liity erityistä riskiä pohjaveden muuttumisesta tai pilaantumisesta. Yhteenveto Tämän arvioinnin perusteella kaavamuutoksessa on otettu riittävästi huomioon alueen luontoarvot. 5.3 VAT- Vuoksi Alueiden käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueiden käytön suunnittelun lähtökohtana. Kaava-alueella ei ole havaittavissa merkkejä Saimaan muinaisrannasta. Alueella ei myöskään tunneta muinaismuistokohteita. 5.4 Taloudelliset vaikutukset Kaavalla ei ole taloudellisia vaikutuksia kuin maanomistajalle. 5.5 Sosiaaliset vaikutukset Vaikutukset liikenneverkkoon ja liikenneturvallisuuteen Kaavaratkaisu ei aiheuta muutoksia liikenneverkon rakenteeseen. Alueelle kulku tapahtuu olemassa olevaa tiestöä pitkin. Kaava mahdollistaa asiakasmäärien kasvamisen alueella. Samalla kaava mahdollistaa kävijöiden nykyistä huomattavamman jakautumisen koko vuoden ajalle. Näin ollen kaava ei tuo tullessaan merkittävää yksittäistä piikkiä ajoneuvojen lisääntymiseen lyhyen ajanjakson sisällä. Ajoneuvojen lisääntymistä varten kaavassa on osoitettu uusi paikoitusalue ratsutallin viereen, lähelle päärakennusta. Nykyinen yksityistieverkko on hyvässä kunnossa ja kestää kaavan toteutumisen mukanaan tuoman lisäyksen liikenteeseen. Palveluasumisen lisääntyminen alueella ei lisää liikennemääriä siinä määrin kuin matkailijat. Liikenne jakautuu vielä maantiellä 4792 kahteen suuntaan. Vaikutuksen maantielle sekä sen kahteen liittymään ovat vähäisiä eikä kaavamuutos edellytä teiden tai liittymien parantamista.
17 Ympäristön häiriötekijät Kaavassa ei ole osoitettu sellaisia toimintoja, jotka aiheuttaisivat alueelle melun, ilman epäpuhtauksien tai muiden ympäristön häiriötekijöiden lisääntymistä. Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Virkistyskäytön kannalta kaavamuutosalueella ei ole yleistä arvoa. Alueella ei ole virkistysreittejä. Vaikutukset palvelujen alueelliseen saatavuuteen Kaavalla ei ole merkittävää vaikutusta Savonlinnan kaupungin peruspalveluihin kuten koulu- tai kauppapalveluihin tai perusterveydenhuoltoon. 5.6 Kulttuuriset vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja kiinteisiin muinaisjäännöksiin Suunnittelualueella ei ole kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa eikä kaavalla ole tältä osin vaikutusta. Kaavalla ei ole myöskään välillisiä vaikutuksia alueen ulkopuolisiin kohteisiin. 5.7 Vaikutukset ympäröivän alueen maankäyttöön Suunnittelualueella on voimassa Pihlajaveden osayleiskaava. Tässä yleiskaavassa suunnittelualue sekä sitä ympäröivät alueet on osoitettu matkailupalveluiden alueeksi sekä palveluiden alueeksi. Yleiskaavassa on lisäksi osoitettu useita yksittäisiä loma- ja asuinrakennuksen paikkoja. Tämä ranta-asemakaava tarkentaa yhdeltä osin yleiskaavaa. Ranta-asemakaava on yleiskaavan mukainen ja yleiskaavassa on ratkaistu myös lähialueiden maankäyttö. Kaavamuutos mahdollistaa kävijämäärien lisääntymisen suunnittelualueella sekä sen välittömässä läheisyydessä. Merkittävin vaikutus ympäröivän alueen maankäyttöön on juuri kävijämäärien lisääntyminen Vaaherlahden alueella. Kävijämäärät eivät sinänsä vaikuta jo osoitettuihin ja rakennettuihin tiloihin ja rakennuspaikkoihin. Kaava ei muuta ympäröivien alueiden rakennusoikeuksia, rakennuspaikkojen lukumääriä tai käyttötarkoituksia. Alueelta tai sen lähiympäristöstä ei tunneta sellaisia arvokkaita luontokohteita, joiden vaarantumista kaavan toteuttamien aiheuttaisi. Kaava mahdollistaa hotellin maltillisen laajentumisen, mutta maisemallinen vaikutus jää pieneksi. Alueelle ei ole mahdollista rakentaa rantamaisemaan näkyvää toista yhtä hallitsevaa kokonaisuutta. Suunnittelualueella on olemassa olevaa matkailutoimintaa. Kaava mahdollistaa kävijäja majoitusasiakkaiden lisääntymisen, mutta samalla kaava mahdollistaa alueen kehittämisen siten, että matkailijamäärä jakautuu tasaisemmin koko vuodelle. Näin ollen yksittäisenä ajankohtana matkailijamäärien muutos ei tule olemaan merkittävä. Näin ollen kaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia ympäröivän alueen maankäyttöön.
18 5.8 Valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden toteutuminen Alueiden käytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Toimivan aluerakenteen runkona kehitetään, maakuntakeskuksia sekä kaupunkiseutujen ja maaseudun keskusten muodostamaa verkostoa. Kaavaratkaisulla ei lisätä rantavyöhykkeen (350 m) rakentamisen määrää. Kaavallinen ratkaisu tukeutuu olemassa olevaan infraverkkoon. Kaavaratkaisussa rakennettavat alueet on osoitettu olemassa olevan rakennuskannan läheisyyteen. Kaava tukee alueen elinkeinotoiminnan kehittymismahdollisuuksia. Yhdyskuntarakenteen kehittämisessä pyritään vähentämään liikennetarvetta, parantamaan liikenneturvallisuutta ja edistämään joukkoliikenteen edellytyksiä. Alue tukeutuu olemassa olevaan tieverkkoon. Elinympäristön viihtyisyyttä edistetään kiinnittämällä huomiota rakennetun ympäristön ajalliseen kerroksellisuuteen sekä korkeatasoisiin, alueiden omaleimaisuutta vahvistaviin, maisemakuvaan sopeutuviin ja mittakaavaltaan ihmisläheisiin rakennettuihin ympäristöihin. Taajamia kehitettäessä viheralueita hyödynnetään siten, että niistä muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Alueiden käytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Rakennukset on sijoitettu maaston ja maiseman kannalta vähemmän arkoihin paikkoihin luonto ja maasto huomioiden. Varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuri- ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Lisäksi viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Suunnittelualueella ei ole valtakunnallisesti merkittäviä rakennuskulttuurikohteita. Alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva loma-asutus on mitoitettava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä loma-asumisen viihtyvyys. Maisemaan järveltä päin katsottuna on kiinnitetty erityishuomioita määrittelemällä rantavyöhykkeet, joilla kaavamääräyksissä määrätään suojapuusto ja rantavyöhykkeen säilyminen luonnonmukaisena sekä laiturin rakentamismääräykset.
19 Alueidenkäytöllä edistetään Saaristomeren, ja Vuoksen vesistöalueen säilymistä luonto- ja kulttuuriarvojen kannalta erityisen merkittävinä aluekokonaisuuksina. Samalla varmistetaan että, asumisen ja elinkeinotoiminnan harjoittamisen edellytykset säilyvät. Alueiden erityispiirteet tunnistetaan ja alueidenkäyttö sovitetaan mahdollisimman tasapainoisesti yhteen poikkeuksellisten luonnonolojen ja kulttuuriarvojen turvaamiseksi. Samalla tuetaan luonnonoloihin sopeutuneiden omaleimaisten kylä- ja kulttuuriympäristöjen säilymistä ehyinä. Vuoksen vesistöalueella ohjataan matkailua, vesistöjen virkistyskäyttöä ja vesiliikennettä sekä rakentamista ja muuta maankäyttöä siten, että järviluonnon, maiseman ja kulttuuri-perinnön erityispiirteet säilyvät. (VAT, luku 4.7) Kaava ei vaaranna Vuoksen vesistöalueen reittivesiluonnetta. Suunnittelualueella ei sijaitse vesitierakennelmia tai vedenalaisia suojelukohteita. Alue ei sijaitse vesistön ja maareittien vanhoissa solmukohdissa. 6 KAAVAN TOTEUTTAMINEN Rakentaminen toteutetaan ranta-asemakaavan saatua lainvoiman. Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa Keijo Tolppa