Ravinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE

Samankaltaiset tiedostot
LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

Peltojen ravinnekierron työkalu. Markus Huttunen ja Inese Huttunen, SYKE

LOHKO-hankkeen lohkokohtaiset tulokset tilalle

BILKE-raportti Paimion-, Mynä- ja Sirppujoen ilmastonmuutostarkastelut, veden laatu Markus Huttunen, Suomen ympäristökeskus

Ravinnekuormitus hallintaan mallinnuksella ja veden laadun mittauksilla

Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Ympäristöpalvelut ProAgriassa

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Maanviljelyä vai ryöstöviljelyä? Peltomaan hiilensidonnan mahdollisuudet

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus

Ekologiset vaikutukset ja ennusteet Tiedon lähteitä ja työkaluja

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Eila Turtola, Tapio Salo, Lauri Jauhiainen, Antti Miettinen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari

Perusparannukset ja ravinnetase suomalaisessa peltoviljelyssä

Vesistövaikutusten arviointi

Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt

Pellon muokkaus ja kasvipeitteisyys

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Automaattinen veden laadun mittaus kannattaa

Iisalmen reitin fosforikuormitusmalli

Miksi vesiensuojelua maatalouteen? Markku Ollikainen Helsingin yliopisto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:

Peltojen kipsikäsittelyn vaikutukset maahan ja veteen

Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista

Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset vesistöissä

Muokkausmenetelmien vaikutus eroosioon ja fosforikuormitukseen

Peltolohko. Kuivatusalue. Vaikutusten havaitseminen Seurantarooli. Vesistöjen tila Kokonaiskuormitus Maatalouden osuus Kokonaisvaikutukset

TEHO-hankkeen kokemuksia tilakohtaisesta vesiensuojelusta. Ympäristökuiskaajat ja maaseudun ympäristöhankkeiden yhteiset ympäristöpäivät maatiloille

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa

Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa

Ravinnerenki. Arja Ruokojärvi Savoniaammattikorkeakoulu. Arja Mustonen, ProAgria P- Savo

Terve satokasvi parempi ravinteiden hyödyntäminen

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere

VEMALA paineiden arvioinnissa. Markus Huttunen, SYKE

Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012

Pellot ja vedet kuntoon Viljelijöiden, neuvojien ja tutkijoiden yhteistyöllä Avaus

Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä

Turvemaiden vaihtoehtoiset ja vähäpäästöisemmät käyttömuodot

Nurmituotanto ja maan tiivistyminen

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina

Maan vesitalous ja kasvukunto ja Sami Talola, Maan vesitalous ja kasvukunto (MAVEKA) -hanke

Ravinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat

Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä

Viljelykierron vaikutus talouteesi. Mäntsälä, Haarajoki, Jokelanseudun kerhotalo ke Juha Helenius

Maatilan ympäristöneuvonta, tilakäynti käytännössä

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia

Viljantuotannon haasteet

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy

Pellot ja vedet kuntoon kannattavaa ja ympäristöystävällistä viljelyä vesienhoito huomioiden.

viljelysuunnittelu, lohkokohtainen kirjanpito ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Ympäristö ja viljelyn talous

Maan laadun liittäminen elinkaariarviointiin: menetelmän testaus. Katri Joensuu, Merja Saarinen, Taija Sinkko

Hyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu. Ilkka Mustonen Oulunsalo

Karjanlannan hyödyntäminen

EKOTEOT MAATILOILLA. Anu Lillunen ja TEHO Plus tiimi Ympäristöillat Satakunnassa ja Varsinais- Suomessa Raisio

Terve satokasvi parempi ravinteiden hyödyntäminen

KOTOMA. Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari Pekka Parkkila ja Mikko Jaakkola

Apuvälineitä ravinteiden kestävään käyttöön

Luomutuotteiden elinkaariarviointi. Taija Sinkko ja Merja Saarinen MTT, Kestävä biotalous SustFoodChoice hankkeen loppuseminaari 5.5.

VYYHTI II -hanke. Maarit Satomaa ja Riina Rahkila ProAgria Oulu/ Oulun maa- ja kotitalousnaiset

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Keväällä alkavat uudet MATO-hankkeet

Vesiensuojelu 4K. Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet

Lohkon ominaispiirteet huomioiva ravinnekuormitusmallinnus ja sen kehittäminen (LOHKO-hanke) -hankkeen jatkohanke (LOHKO II) YM 104/481/2016

Luonnonmukaisen vesirakentamisen edistäminen maankuivatuksessa Katsaus tulevaisuuteen Markku Puustinen , Hämeenlinna

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Kestävä ruoantuotanto. Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM

Hydrologiset tarkastelut Satakunnassa

Ravinnerenki huhkii, neuvoo ja tutkii. Maaliskuu 2017 Teija Rantala Savonia

Maatalouden vesistökuormituksen vähentämistoimenpiteiden vaikutukset

Kuormituksen alkuperän selvittäminen - mittausten ja havaintojen merkitys ongelmalohkojen tunnistamisessa

Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN

MAATALOUDEN VESIENSUOJELU

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Miten aumaan hevosenlannan oikeaoppisesti? Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / ylitarkastaja Johan Sundberg

Mansikan fosforilannoitus ja mykorritsat

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon?

Lannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys. Ilkka Suur-Uski

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Transkriptio:

Ravinnerenki Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo 4.10.2016 Markus Huttunen SYKE

RavinneRenki: kuormituksen mallinnus Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE) on jo pitkään arvioitu peltojen eroosiota ja ravinnehuuhtoumaa erilaisilla laskentamenetelmillä ottaen huomioon: Lohkon ominaispiirteet (maalaji, kaltevuus, ym.) Viljelykasvi, muokkausmenetelmä, lannoitusmäärä RavinneRenki hankkeessa päämääränä laskea valmista lohkokohtaista tietoa eri viljelyvaihtoehtojen vaikutuksista eroosioon ja ravinnehuuhtoumaan: Helppokäyttöiseen muotoon Esim. taustatiedoksi viljelysuunnitteluun

Taustalla peltolohkon ravinnekiertoja kuvaava laskentamalli Lähtötietoina lohkon ominaispiirteet ja viljelytoimenpiteet Ominaispiirteet Kaltevuusjakauma Maalaji P-luku Viljelytoimenpiteet: Muokkausmenetelmä, viljelykasvi, viljelykierto Lannoitus mineraali/lanta, levitystapa: pintaan/sijoitus Malli laskee vuorokauden aika-askeleella pellon ravinneprosessit, kasvien kasvun ja ravinteiden oton, pinta- ja muun valunnan, eroosion ja huuhtoutuvat ravinteet

5.10.2016 ICECREAM peltomalli Tattari et.al., 2001

Typen kuvaus ICECREAM mallissa 5

Fosforin kuvaus ICECREAM mallissa 6

Laskentamallilla arvioidaan eroosio ja ravinnehuuhtouma eri viljelyvaihtoehdoilla o Viljelykasvit ja viljelykierrot o Nurmi, kevätviljat, syysviljat, erikoiskasvit o Muokkausmenetelmät o Syyskyntö, suorakylvö, kevytmuokkaus syksy/kevät o Lannan käyttö o Levitystapa, ajankohta ja määrä o Lannoitusmäärä, satotaso, ravinnetase o Malli ei sisällä kaikkia satotasoon vaikuttavia tekijöitä: o Maan rakenne o Ojituksen toimivuus o Kasvinsuojelu o kalkitus o Tämän vuoksi satotaso täytyy määritellä

Kasvi Lohko 7620520262 Nivonniska. Keskikaltevuus 4,0%. Pinta-ala 3,47 ha. Maalaji AS. ph 6,4. Multavuus rm. P-luku 12,5. Muokkausmenetelmä Maan fosforipitoisuus Fosforihuuhtouma 10 v jaksolla Eroosio 10 v jaksolla Fosforilannoituhetkinen Tämän- 10 v viljelyn keski- liukoinen keski- jälkeen määrin minimi maksimi fosfori määrin minimi maksimi kg/ha/v P mg/l P mg/l kg/ha/v kg/ha/v kg/ha/v kg/ha/v kg/ha/v kg/ha/v kg/ha/v Nurmi Kevytmuokkaus keväällä 0 5 3.8 0.36 0.08 0.59 0.09 189 36 310 Nurmi Kevytmuokkaus keväällä 10 5 4.4 0.43 0.12 0.64 0.13 189 36 310 Nurmi Kevytmuokkaus keväällä 20 5 5.3 0.51 0.16 0.9 0.17 189 36 310 Nurmi Kevytmuokkaus keväällä 30 5 6.5 0.59 0.2 1.18 0.21 189 36 310 Nurmi Syyskyntö 0 5 3.8 0.65 0.08 1.29 0.13 532 36 1384 Nurmi Syyskyntö 10 5 4.2 0.72 0.11 1.48 0.14 532 36 1384 Nurmi Syyskyntö 20 5 5 0.81 0.15 1.71 0.17 532 36 1384 Nurmi Syyskyntö 30 5 6.2 0.9 0.19 1.95 0.2 532 36 1384 Ohra Kevytmuokkaus keväällä 0 5 4.1 0.35 0.07 1.31 0.1 206 26 1064 Ohra Kevytmuokkaus keväällä 10 5 4.7 0.36 0.07 1.31 0.1 206 26 1064 Ohra Kevytmuokkaus keväällä 20 5 5.5 0.37 0.08 1.32 0.11 206 26 1064 Ohra Kevytmuokkaus keväällä 30 5 6.5 0.39 0.09 1.32 0.12 206 26 1064 Ohra Suorakylvö 0 5 4.2 0.47 0.13 1.31 0.12 262 56 1064 Ohra Suorakylvö 10 5 4.9 0.48 0.14 1.32 0.12 262 56 1064 Ohra Suorakylvö 20 5 5.7 0.49 0.15 1.32 0.13 262 56 1064 Ohra Suorakylvö 30 5 6.7 0.5 0.15 1.32 0.14 262 56 1064 Ohra Syyskyntö 0 5 4 1.3 0.26 2.18 0.1 1560 315 2965 Ohra Syyskyntö 10 5 4.6 1.34 0.28 2.3 0.12 1560 315 2965 Ohra Syyskyntö 20 5 5.3 1.39 0.3 2.42 0.13 1560 315 2965 Ohra Syyskyntö 30 5 6.1 1.43 0.32 2.54 0.15 1560 315 2965 Nurmi Kevytmuokkaus keväällä 0 10 8.6 0.46 0.11 0.72 0.16 189 36 310 Nurmi Kevytmuokkaus keväällä 10 10 10.1 0.54 0.15 0.81 0.2 189 36 310 Nurmi Kevytmuokkaus keväällä 20 10 12.4 0.63 0.2 1.08 0.25 189 36 310 Nurmi Kevytmuokkaus keväällä 30 10 15.8 0.71 0.24 1.37 0.3 189 36 310 Nurmi Syyskyntö 0 10 8.4 0.79 0.11 1.52 0.19 532 36 1384 Nurmi Syyskyntö 10 10 9.8 0.88 0.15 1.75 0.22 532 36 1384 Nurmi Syyskyntö 20 10 11.9 0.97 0.19 1.98 0.25 532 36 1384 Nurmi Syyskyntö 30 10 15 1.06 0.23 2.22 0.28 532 36 1384 Ohra Kevytmuokkaus keväällä 0 10 9.9 0.45 0.1 1.62 0.16 206 26 1064 Ohra Kevytmuokkaus keväällä 10 10 11.7 0.46 0.1 1.62 0.17 206 26 1064 Ohra Kevytmuokkaus keväällä 20 10 14.2 0.48 0.11 1.62 0.18 206 26 1064 Ohra Kevytmuokkaus keväällä 30 10 17.3 0.49 0.12 1.62 0.19 206 26 1064 Ohra Suorakylvö 0 10 10.1 0.6 0.17 1.62 0.19 262 56 1064 Ohra Suorakylvö 10 10 12.1 0.61 0.18 1.62 0.2 262 56 1064 Ohra Suorakylvö 20 10 14.6 0.62 0.19 1.62 0.21 262 56 1064 Ohra Suorakylvö 30 10 17.8 0.63 0.19 1.62 0.22 262 56 1064 Ohra Syyskyntö 0 10 9.3 1.65 0.36 2.72 0.26 1560 315 2965 Ohra Syyskyntö 10 10 10.8 1.69 0.37 2.84 0.27 1560 315 2965 Ohra Syyskyntö 20 10 12.8 1.74 0.39 2.96 0.29 1560 315 2965 Ohra Syyskyntö 30 10 15.3 1.78 0.41 3.09 0.3 1560 315 2965 Nurmi Kevytmuokkaus keväällä 0 12.5 10.6 0.49 0.12 0.76 0.17 189 36 310 Nurmi Kevytmuokkaus keväällä 10 12.5 12.6 0.57 0.16 0.85 0.22 189 36 310 Nurmi Kevytmuokkaus keväällä 20 12.5 15.4 0.66 0.21 1.12 0.27 189 36 310 Nurmi Kevytmuokkaus keväällä 30 12.5 19.5 0.75 0.25 1.41 0.31 189 36 310 Nurmi Syyskyntö 0 12.5 10.3 0.84 0.12 1.6 0.2 532 36 1384 Nurmi Syyskyntö 10 12.5 12.1 0.93 0.16 1.83 0.23 532 36 1384 Nurmi Syyskyntö 20 12.5 14.7 1.02 0.2 2.06 0.27 532 36 1384 Nurmi Syyskyntö 30 12.5 18.4 1.11 0.24 2.3 0.3 532 36 1384 Ohra Kevytmuokkaus keväällä 0 12.5 12.3 0.48 0.1 1.71 0.18 206 26 1064 Ohra Kevytmuokkaus keväällä 10 12.5 14.6 0.49 0.11 1.71 0.19 206 26 1064 Ohra Kevytmuokkaus keväällä 20 12.5 17.7 0.51 0.12 1.72 0.2 206 26 1064 Ohra Kevytmuokkaus keväällä 30 12.5 21.7 0.52 0.13 1.72 0.21 206 26 1064

Lohkon kaltevuusjakauma 10

Mitä toimenpidevaihtoehtoja RAVINNERENKI hankkeessa pitäisi tarkastella? Hanke vielä alussa, Pohjois-Savon alueelle tuotettavaan materiaaliin voi nyt vaikuttaa: Muokkausmenetelmät: Syyskyntö, kevytmuokkaus syksy/kevät, (suorakylvö) Lannan käyttö: Levitystapa: pintaan/sijoitus Levitysaika: kevät/kesä/syksy vaikutus erilaisina vuosina Lannoitusmäärä, satomäärä, ravinnetase Viljelykasvit: Nurmi ja kevätviljat Näistä tulisi valita kiinnostavimmat vaihtoehdot tällä alueella

ICECREAM peltomalli on mahdollista muokata myös laskuriksi Syötät lohkon viljelytoimenpiteet: Toteutuneet tai suunnitellut Malli laskee eroosion ja huuhtoutuneet ravinnemäärät Lähtötietoina todelliset säähavainnot Nähdään tilanteet, jolloin eroosiota tai ravinnehuuhtoumaa on tapahtunut eniten Pystytään laskemaan lohkoa myös reaaliaikaisesti: Mm. pellon kosteustilanne, milloin kuivuus rajoittaa kasvua Ei sisälly RavinneRenkiin, tälle haettu rahoitusta

Etelä-Suomessa samansuuntainen hanke: LOHKO Vetäjä MTK Viideltä pieneltä valuma-alueelta: Kerätty viljelytiedot viime vuosilta Lohkojen ominaispiirteet Mitataan kuormitusta ojista Tarkennetaan laskentamallia näillä tiedoilla Tehdään viljelijöille lohkokohtaiset arviot eri viljelytoimenpiteiden vaikutuksesta eroosioon ja ravinnehuuhtoumaan

Eri hankkeissa malleja käytetään myös tulevaisuustarkasteluihin Ilmastonmuutos on vaikuttamassa: Kasvukausi pitenee: uusia lajikkeita ja kasvilajeja Sademäärä on muuttumassa, alkukesä voi kuivua: Koko vuoden sademäärä kasvaa, mutta joissakin skenaarioissa pienenee alkukesällä, myös lumi sulaa aikaisemmin Haittaa erityisesti kevätviljoja Ääritilanteet yleistynevät: kuivuusjaksot ja rankkasateet Maan rakenteen ja ojituksen toimivuuden merkitys kasvanee Ravinteiden (P,N) hinnan oletetaan nousevan, mikä suosii ravinteiden (mineraali ja lanta) tarkkaa käyttöä ja niiden huuhtoutumisen ehkäisyä: Peltojen kasvukunnon ylläpito niin että huonoinakin vuosina saadaan kohtuullinen sato: lannoitteet ei mene hukkaan

Eri hankkeissa malleja käytetään myös tulevaisuustarkasteluihin Taloudellisen mallintamisen kautta (LUKE) arvioidaan myös kannattavuuden muutoksia tilatasolla: Maataloustuotteiden ja tuotantopanosten maailmanmarkkinahinnoille on erilaisia skenaarioita Ilmastonmuutos voi vaikuttaa haitallisesti joillakin merkittävillä tuotantoalueilla maailmassa Ihmisten määrä ja ruoan kysyntä on kasvamassa Millaista olisi kannattava maatalous Pohjois-Savossa näissä eri hintaskenaarioissa: Tuotantosuunnat, viljelykasvit, lannoitusmäärät, peltoala Miten maatalouden kannattavuuteen vaikuttaa päämäärä rajoittaa vesistöjen ravinnekuormitus vesistöjen hyvää tilaa vastaavalle tasolle?

Esimerkkejä peltojen kaltevuustiedoista

Esimerkkejä 30 kaltevuus % 25 20 15 10 5 0

Kuopparinne 9250155931, keskikaltevuus 17%

9250099549 Hakarinne, keskikaltevuus 27%