kilpailuetua vai kilpailuhaittaa?
2 Kilpailuetua vai kilpailuhaittaa? Suomi elää ulkomaankaupasta. Asiakkaat ovat yhä useammin maailmalla, samoin alihankkijat ja muut kumppanit. Teollisuuden, kaupan ja palvelualojen erikokoiset yritykset toimivat yhä tiiviimmin verkostoituneina ja ovat yhä riippuvaisempia toisistaan. Yritystemme menestys edellyttää maailman luokan kuljetus- ja logistiikkapalveluita sekä niitä tukevaa liikennejärjestelmää niin Suomessa kuin yli rajojen. Sijainnin, välimatkojen ja ilmaston takia logistiikka on suoma laisyrityksille vielä ratkaisevampaa kuin kilpailijoille. Vaatimukset kovenevat, kun asiakkaat odottavat toimituksilta entistä suurempaa täsmällisyyttä ja varmuutta. Niin logistiikkapalvelujen tuottajat kuin niiden käyttäjätkin toimivat kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa, jossa kustannuksilla on iso merkitys. Suomessa ollaan nyt kauaskantoisten valintojen äärellä. Oma kansallinen päätöksentekomme vaikuttaa siihen, tuleeko logistiikasta suomalaisyrityksille kilpailuetua vai -haittaa.
3 Ulkomaankaupan reitit tänään entä tulevaisuudessa? Ulkomaankaupan kuljetusmuotoihin ja reitteihin kohdistuu isoja muutoksia, uusia uhkia ja myös mahdollisuuksia. Nykyisten reittien kilpailukykyisyys voi muuttua merkittävästikin monesta syystä. Näitä ovat meriliikenteen kustannusnousu, toimintavarmuuden korostuminen, kaivannaisteollisuuden, matkailun ja uusien kasvualojen tarpeet, Jäämeren avautuminen sekä Baltian ja Venäjän reittien kehittyminen. Vaikka Itämeri on Suomen ulkomaankaupan valtaväylä, muutkin reitit voivat tulla kilpailukykyisiksi tiettyjen tuotteiden ja markkinasuuntien osalta. Vastaavalla tavalla kuin lentoliikenteessä Via Helsinki on yhteys Aasian ja Euroopan välillä, voi tulevaisuuden kansainvälisessä liiketoiminnassa avautua uusia mahdollisuuksia suomalaisille logistiikkapalvelujen tarjoajille ja muille toimialoille. Nyt on oikea hetki paneutua muutoksiin ja analysoida tulevien vuosikymmenten logistiikan suuntia.
4 Kehityskohteina tehokkuus, toimintavarmuus ja kustannuskilpailukyky Hitaasti kehittyvä liikenneverkko, toistuvat häiriöt ja kasvavat kustannukset huolettavat suomalaisyrityksiä. Käytännön ongelmia on lukuisia: Tehottomuutta aiheuttavia tekijöitä Epätietoisuus Suomen liikenneverkon kehittämisestä kokonaisuutena Liikennejärjestelmän rakenteet kehittyvät hitaasti; esimerkiksi satamatoiminnot ja rautatieliikenteen markkinatilanne Kehittämistarpeita ei tarkastella yritysten toimitusketjujen tasolla Isojen väylähankkeiden toteutus on hidasta ja paloittaista Pienet pullonkaulat aiheuttavat haittaa kokonaisilla yhteysväleillä Sähköisen tiedonsiirron hyödyntäminen on vähäistä Toimintavarmuus vaakalaudalla Kuljetussektorin häiriöt vaikuttavat koko logistiseen ketjuun ja yritysten liiketoimintaan Teiden ja katujen kunnossapito on riittämätöntä etenkin vaikeissa sääoloissa Rautatieliikenteessä runsaasti teknisiä ja muita häiriöitä Kovina talvina ei riittävästi jäänmurtaja-apua Kelirikko aiheuttaa painorajoituksia, nopeudenlaskua ja kiertoteitä Kustannukset nousussa Meriliikenteen ympäristövaatimukset Merenkulun väylämaksujen korotukset Lentoliikenteen päästökauppa Polttoaineverojen korotukset Ajoneuvojen mittojen ja massojen rajoittamisuhkat Huonokuntoisten väylien aiheuttamat korjaus-, korvaus- ja vakuutusmenot
5 Kuljetusmuotojen jakaumat mrd tkm Esimerkkejä eri aloilta Ulkomaan kuljetukset Rautatie Tieliikenne Merirahdin kustannusnousu kohdistuu ankarimmin vientiteollisuuteen, etenkin globaalissa kilpailussa toimiviin perusteollisuuden yrityksiin. Vientiteollisuudelle on tyypillistä myös se, että asiakkaat edellyttävät logistiikkaketjuilta täsmällisiä toimitusaikoja ja siten ensiluokkaista toimintavarmuutta. Metsäteollisuudessa on lisäksi oleellista puunhankinnan toimivuus. Sitä tulee kehittää keskittämällä ja kunnostamalla raakapuuterminaaleja sekä ratkaisemalla kelirikkoongelmat. Puunhankinnan logistiikkaa on tarpeen kehittää myös puun energiakäytön lisääntymisen vuoksi. Laivaliikenne Kotimaan kuljetukset Rautatie Tieliikenne Laivaliikenne Elintarviketeollisuuden ja kaupan kuljetukset ovat herkkiä häiriöille, koska niiltä edellytetään erityisen tarkkoja toimitusaikoja ja kuljetusolosuhteita. Kelirikko vaikeuttaa haja-asutusalueilla niin raaka-ainehankintoja kuin jakelua. Kaivannaisteollisuus tarvitsee teitä ja ratoja, jotka kestävät raskaat kuormat. Ylipäätään teollisuuden maantie- ja rautatiekuljetusten kustannustehokkuus paranisi, jos kokonaispainoja voisi kasvattaa. Uudet kaivokset tarvitsevat kokonaan uusia rataosuuksia. Matkailu- ja ravintolapalvelut tarvitsevat asiakkailleen luotettavaa ja sujuvaa henkilöliikennettä. Kehittämistarpeita nähdään erityisesti rautatie- ja lentoliikenteessä. Logistiikkapalveluja tuotetaan teollisuudelle, kaupalle ja muille palvelualoille hyödyntäen monipuolisesti kaikkia liikennemuotoja ja koko liikennejärjestelmää. Logistiikkapalvelujen tuottajille väylien liikennöitävyys ja toimintavarmuus ovat keskeinen kysymys. Kuormaautoliikenteessä ennakoidaan lähivuosina kuljettajapulaa.
6 Vastataanko päätöksillä liikennepalvelujen kysyntään? JOS PÄÄTÖKSENTEKO ON KYSYNTÄLÄHTÖISTÄ, ennakoidaan toimialojen, tavaravirtojen ja logistiikkamarkkinoiden kehittymistä ja muutoksia. Tuetaan markkinaehtoista kehitystä pitkäjänteisillä ohjelmilla, joissa määritellään kokonaisten yhteysvälien palvelutaso ja sen parantamis- ja ylläpitotoimenpiteet. Tarkistetaan säännöllisesti suunnitelmien ajantasaisuus. JOS EI, liikennejärjestelmää arvioidaan ensisijaisesti muilla perusteilla, esimerkiksi aluekehityksen lähtökohdista. Päätökset tehdään yksittäisistä ja erillisistä hankkeista vaalikauden aikajänteellä, jolloin yritykset eivät voi laskea niiden varaan liiketoiminta- ja logistiikkaratkaisujaan. Nyt tarvitaan linjavalintoja Suomessa ollaan tilanteessa, jossa on tehtävä isoja linjavalintoja logistisen toimintaympäristön suhteen. EK haluaa nostaa kansalliseen keskusteluun viisi kysymystä, joita kutakin on havainnollistettu kahden erilaisen skenaarion avulla. Halutaanko huolehtia toimintavarmuudesta? JOS HALUTAAN, panostetaan häiriöiden ennalta ehkäisemiseen. Jäänmurtajien kapasiteetti mitoitetaan ankaran talven mukaan, ja teiden ja ratojen talvikunnossapitoa lisätään. Työrauhajärjestelmää uudistetaan yritysten ja yhteiskunnan toimintojen jatkuvuuden turvaamiseksi. JOS EI, joudutaan varautumaan häiriöihin vaihtoehtoisilla järjestelyillä ja kantamaan häiriöiden aiheuttamat seuraukset. Yhteiskunnan perus toiminnot kärsivät, yritysten kustannukset kasvavat ja kansainväliset asiakassuhteet vaarantuvat.
Mihin suuntaan liikenneväylien rahoitusta kehitetään? 7 JOS KEHITETÄÄN YKSITYISEN RAHOITUKSEN SUUNTAAN, luodaan houkuttimia, jotka aktivoivat yksityisiä sijoittamaan liikenneinfrastruktuuriin. Selvitetään myös liikenneinfra struktuurin yksityisomistamisen mahdollisuuksia ja vaikutuksia. Arvioidaan käyttäjä maksaa -periaatteen soveltuvuutta eri liikennemuotoihin ja vaikutuksia logistiikkakustannuksiin. JOS KEHITETÄÄN JULKISEN RAHOITUKSEN SUUNTAAN, valtio rahoittaa liikenneväyliä budjetista ja ottaa käyttöön malleja, joilla investointimenoja voidaan jaksottaa pidemmälle ajalle. Teiden, ratojen ja vesiväylien käytöstä ei peritä maksuja, koska kysymys on verovaroilla kustannettavasta julkisesta infrastruktuurista. Käytetäänkö ympäristöohjauksessa porkkanaa vai keppiä? JOS PORKKANAA, parannetaan logistiikan tehokkuutta satsaamalla teknologian kehitykseen, tietotekniikan hyödyntämiseen, koulutukseen ja informaation saatavuuteen. Tällöin säästetään sekä rahaa että ympäristöä. JOS KEPPIÄ, jatketaan verojen korotta mista ympäristöohjauksen nimissä. Kun yrityksiltä puuttuvat käytännön toimintavaihtoehdot, ei ympäristöhyötyä saavuteta. Seurauksena on vain yritysten kustannustaakan kasvaminen. Ollaanko aktiivinen vaikuttaja EU:n päätöksenteossa? JOS OLLAAN AKTIIVISIA, toimitaan ennakoivasti EU:ssa ja muilla kansainvälisillä foorumeilla. Vaikutetaan siihen, että liikenteeseen kohdistuvat velvoitteet ovat tasapuolisia ja kohtuullisia eivätkä lisää sijainnista johtuvaa haittaa. Näin mahdollistetaan yrityksille tasavertaisemmat kilpailuedellytykset EU:ssa ja globaaleilla markkinoilla. JOS EI, sopeudutaan muiden ehdotuksiin. Seurauksena voi olla kilpailun vääristymiä, jotka korostuvat EU:n reuna-alueilla. Haittaa kompensoidaan jälkikäteen lisäämällä valtion tukitoimia.
Jatketaan keskustelua! Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala Johtaja Puh. 09 4202 2540, 040 505 6574 tellervo.kyla-harakka-ruonala@ek.fi Tiina Haapasalo Johtava asiantuntija, liikenne ja rakennettu ympäristö Puh. 09 4202 2548, 040 763 1482 tiina.haapasalo@ek.fi Kyösti Orre Asiantuntija, logistiikka Puh. 09 4202 2565, 0400 426 134 kyosti.orre@ek.fi Kerro näkemyksesi: www.ek.fi/logistiikka Elinkeinoelämän keskusliitto EK PL 30 (Eteläranta 10), 00131 Helsinki Puh. 09 420 20 ek@ek.fi www.ek.fi EK, helmikuu 2012