1 (25) Antopäivä: 3.6.2012 Säädösperusta: Voimaantulopäivä: 5.6.2013 Voimassa: toistaiseksi Tämä ilmailumääräys on annettu ilmailulain (1194/2009) 9 luvun nojalla. Se perustuu kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen Liitteen 14 (Annex 14, Volume I) luvun 1 normeihin (Standard) ja suosituksiin (Recommendation) sekä Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestö ICAO:n julkaisuun Manual on Certification of Aerodromes, (Doc 9774, AN/969). Muutostiedot: Määräys kumoaa 31.5.2000 annetun ilmailumääräyksen Kenttäalueen suunnittelu. KENTTÄALUEEN SUUNNITTELU SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 2 2 KIITOTIET... 3 3 KIITOTIEN REUNA-ALUEET... 7 4 KIITOALUEET... 8 5 KIITOTIEN PÄÄN TURVA-ALUEET... 10 6 NOUSUALUEET... 11 7 PYSÄYTYSTIET... 12 8 RADIOKORKEUSMITTARIN KÄYTTÖALUE... 13 9 RULLAUSTIET... 14 10 RULLAUSTIEN REUNA-ALUEET... 20 11 RULLAUSTIEN SUOJA-ALUEET... 20 12 OHITUSPAIKAT, KIITOTIEODOTUSPAIKAT JA VÄLIODOTUSPAIKAT... 21 13 ASEMATASOT... 23 14 ILMA-ALUKSEN ERILLINEN SEISONTAPAIKKA... 23 15 JÄÄNESTOALUEET... 24 Liikenteen turvallisuusvirasto PL 320, 00101 Helsinki puh. 029 534 5000, faksi 029 534 5095 Y-tunnus 1031715-9 www.trafi.fi
2 (25) 1 YLEISTÄ 1.1 Soveltamisala 1.1.1 Tämä ilmailumääräys koskee lentoasemia. Huomautus. - Lentoasema on lentopaikka, jossa lentotiedotuspalvelu, hälytyspalvelu, ilmaliikenteen neuvontapalvelu ja lennonjohtopalvelu on pysyvästi järjestetty.aga M1-1 ja AGA M2-1. Huomautus. - Suunniteltaessa lentopaikkoja STOL-ilma-aluksia varten noudatetaan tämän ilmailumääräyksen sijasta soveltuvin osin Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) julkaisun Stolport Manual (Doc 9150-AN/899) ohjeistusta. 1.1.2 Tämä ilmailumääräys kohdistuu lentoaseman ja lentoaseman pitäjän toimintaan eikä tällä ilmailumääräyksellä rajoiteta tai säännellä ilma-aluksen miehistön tai lentotoiminnan harjoittajan toimintaa. 1.1.3 Tässä ilmailumääräyksessä määritellään ilma-alusten käyttöön tarkoitettujen alueiden mitat ja ominaisuudet siten, että ne on sidottu kiitotielle valittuun viitekoodiin. Huomautus. Viitekoodin määräämisestä ks. ilmailumääräys AGA M3-2. 1.1.4 Tähdellä (*) merkityt määräyskohdat on tarkoitettu noudatettaviksi suunnittelunormeina uusien kenttäalueiden suunnittelussa ja käytännön mahdollisuuksien mukaan myös suunniteltaessa kenttäalueiden peruskorjauksia. Olemassa olevien kenttäalueiden poikkeaminen näistä suunnittelunormeista on hyväksyttyä. Jos kuitenkin Liikenteen turvallisuusvirasto katsoo, että olemassa oleva kenttäalue ei enää täytä ilma-liikenteen turvallisuusvaatimuksia, se voi määrätä nämäkin poikkeamat korjattavaksi. 1.1.5 Kohdat, joita ei ole merkitty tähdellä, on tarkoitettu noudatettaviksi paitsi suunnittelunormeina myös olemassa olevilla kenttäalueilla siten, että mahdolliset poikkeamat näistä määräyskohdista tulee korjata. 1.1.6 Tämä ilmailumääräys sisältää määräyksiä sellaisia ilma-aluksia varten, jotka ominaisuuksiltaan vastaavat tällä hetkellä käytettyjä tai niiden kaltaisia, suunnitteilla olevia ilmaaluksia. Ne eivät sisällä varautumista vaativampia ilma-aluksia varten. Huomautus.- Tietoja tulevaisuuden ilma-alusten mahdollisista vaikutuksista kenttäalueen mitoitukseen on mm. Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) julkaisussa Aerodrome Design Manual (Doc 9157), Part 2 - Taxiways, Aprons and Holding Bays. 1.2 Määritelmät 1.3 Poikkeamat Huomautus. - Tässä ilmailumääräyksessä esiintyvien käsitteiden määritelmiä on ilmailumääräyksissä AGA M3-1 ja OPS M1-1. 1.3.1 Liikenteen turvallisuusvirasto voi perustellusta hakemuksesta antaa luvan poiketa tästä ilmailumääräyksestä. Huomautus.- Joissakin tapauksissa voidaan poikkeaman vaikutukset kompensoida asettamalla lentoaseman käytölle operatiivisia rajoituksia tai ilma-aluksen ohjaaja voi ottaa poikkeaman huomioon, mikäli siitä on asianmukaisesti tiedotettu. On kuitenkin syytä ottaa huomioon, että joistakin poikkeamista ei ole edes mahdollista tiedottaa ilmailutiedotuspalvelun kansainvälisesti säänneltyjä menettelytapoja noudattaen.
3 (25) 2 KIITOTIET 2.1.1 Kiitoteiden lukumäärä ja suunta Huomautus.- Uutta mittarikiitotietä sijoitettaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota niihin alueisiin, joiden ylitse ilma-alukset joutuvat lentämään, kun ne noudattavat mittarilähestymismenetelmää tai keskeytetyn lähestymisen menetelmää, jotta näillä alueilla olevat esteet tai muut tekijät eivät rajoita ilma-alusten toimintaa. *2.1 Suunnittelutavoitteena lentoaseman kiitoteiden lukumäärän ja suunnan suhteen tulee olla, että lentoaseman käytettävyystekijä on vähintään 95 % niille ilma-aluksille, joita lentoaseman on tarkoitus palvella. *2.2 Suurimman sallitun sivutuulikomponentin valinta Kohtaa 2.1 sovellettaessa on oltava suunnittelulähtökohtana, että ilma-alusten laskeutuminen tai lentoonlähtö ei tavanomaisissa olosuhteissa ole sallittua, jos sivutuulikomponentti ylittää: - 37 km/h (20 kt), kun on kyse ilma-aluksista, joiden viitekiitotiepituus on vähintään 1 500 m, paitsi kiitotiellä, jolla kitka on usein huono riittämättömän kiitotien pitkittäissuuntaisen kitkakertoimen vuoksi, jolloin suurin sallittu sivutuulikomponentti ei saa ylittää 24 km/h (13 kt); - 24 km/h (13 kt), kun on kyse ilma-aluksista, joiden viitekiitotiepituus on vähintään 1 200 m, mutta kuitenkin alle 1 500 m; ja - 19 km/h (10 kt), kun on kyse ilma-aluksista, joiden viitekiitotiepituus on alle 1200 m. Huomautus.- Annex 14, liite A, luku 1 sisältää ohjeita seikoista, jotka vaikuttavat arvioidun käytettävyystekijän laskentaan, sekä epätavallisten olosuhteiden huomioon ottamisesta. *2.3 Käytettävyystekijän laskemiseen valittavien tietojen on mahdollisuuksien mukaan perustuttava luotettaviin tuulitilastoihin, jotka ovat mahdollisimman pitkältä, mieluiten vähintään viiden vuoden mittaiselta ajalta. Niiden on, siinä määrin kuin on mahdollista, perustuttava vähintään kahdeksan kertaa vuorokaudessa, tasaisin väliajoin tehtyihin havaintoihin. Kynnyksen sijainti Huomautus.- Tuulella tarkoitetaan tuulen keskimääräistä nopeutta. Annex 14, liite A, luku 1 sisältää tietoja siitä, miten on otettava huomioon puuskaiset tuuliolosuhteet. 2.4 Kynnyksen on sijaittava kiitotien päässä, ellei sitä ole toiminnallisten syiden vuoksi perusteltua siirtää. Huomautus.- Annex 14, liite A, luku 10 sisältää ohjeita kynnyksen sijaintipaikan valinnasta. 2.5 Jos on välttämätöntä siirtää kynnys joko pysyvästi tai tilapäisesti tavanomaiselta paikaltaan, on otettava huomioon kaikki kynnyksen sijaintiin mahdollisesti vaikuttavat eri tekijät. Jos siirron syynä on kiitotien osan liikennekelvottomuus, tällaisen alueen ja siirretyn kynnyksen välillä on oltava vähintään 60 metriä pitkä, esteetön ja tasainen alue. Tarvittaessa tätä etäisyyttä on suurennettava, jotta täytettäisiin kiitotien pään turva-aluetta koskevat määräykset. Huomautus.- Annex 14, liite A, luku 10 sisältää ohjeita seikoista, joita voidaan ottaa huomioon määritettäessä siirretyn kynnyksen sijaintia. Kiitotien todellinen pituus 2.6 Pääkiitotie Jos kohdassa 2.8 ei toisin määrätä, pääkiitotien todellisen pituuden on oltava riittävä täyttämään niiden ilma-alusten toiminnalliset vaatimukset, joille kiitotie on tarkoitettu, eikä se saa alittaa sitä suurinta pituutta, joka saadaan, kun kyseisten ilma-alusten toiminta- ja suoritusominaisuuksiin tehdään paikallisten olosuhteiden edellyttämät korjaukset.
4 (25) *2.7 Toissijainen kiitotie Huomautus 1.- Tämä määräys ei välttämättä tarkoita, että kiitotien pituuden tulee riittää kriittisen ilma-aluksen maksimipainolla. Huomautus 2.- Kiitotien pituutta määritettäessä on otettava huomioon sekä lentoonlähdön että laskeutumisen vaatimukset samoin kuin tarve liikennöidä kiitotiellä molempiin suuntiin. Huomautus 3.- Paikallisia, mahdollisesti huomioon otettavia seikkoja ovat korkeus, lämpötila, kiitotien kaltevuus, kosteus ja kiitotien pinnan ominaisuudet erityisesti talviolosuhteet mukaan lukien. Huomautus 4.- Mikäli niiden ilma-alusten suoritusarvotietoja, joiden käyttöön kiitotie on tarkoitettu, ei tunneta, Aerodrome Design Manual, Part 1 sisältää ohjeita pääkiitotien todellisen pituuden määräämisestä soveltamalla yleisiä korjaustekijöitä. Toissijaisen kiitotien pituus on määritettävä samalla tavoin kuin pääkiitotien pituus, paitsi että sen tarvitsee riittää ainoastaan niille ilma-aluksille, joiden on käytettävä toissijaista kiitotietä muun tai muiden kiitoteiden lisäksi, jotta saavutettaisiin vähintään 95 %:n käytettävyystekijä. 2.8 Kiitotiet, joilla on pysäytystie tai nousualue Jos kiitotiehen liittyy pysäytystie tai nousualue, kiitotien todellinen pituus voi olla riittävä, vaikka se olisi lyhyempi kuin kohdan 2.6 tai 2.7 perusteella laskettu pituus, mutta tällöin käytettävissä olevan kiitotien, pysäytystien ja nousualueen on yhdessä täytettävä niiden ilmaalusten toiminnalliset lentoonlähtö- ja laskeutumisvaatimukset, joille kiitotie on tarkoitettu. Kiitotien leveys Huomautus.- Annex 14, liite A, luku 2 sisältää ohjeita pysäytysteiden ja nousualueiden käytöstä. 2.9 Kiitotien leveyden on oltava vähintään seuraavan taulukon mukainen: Koodikirjain Koodi- A B C D E F numero 1 a 18 m 18 m 23 m - - - 2 a 23 m 23 m 30 m - - - 3 30 m 30 m 30 m 45 m - - 4 - - 45 m 45 m 45 m 60 m a. Tarkkuuslähestymiskiitotien leveyden on aina oltava vähintään 30 m, kun koodinumero on 1 tai 2. Huomautus 1.- Ne koodinumeroiden ja -kirjainten yhdistelmät, joiden vaatimat leveydet on määrätty, perustuvat tyypillisten ilma-alusten ominaisuuksiin. Huomautus 2. Kiitotien leveyteen vaikuttavia tekijöitä on selostettu ICAO:n julkaisussa Aerodrome Design Manual, Part 1. Rinnakkaiskiitoteiden välinen vähimmäisetäisyys *2.10 Jos rinnakkaiskiitoteitä on tarkoitus käyttää samanaikaisesti vain näkösääolosuhteissa, niiden keskilinjojen vähimmäisetäisyyden on oltava: - 210 m, jos suurempi koodinumero on 3 tai 4;
5 (25) - 150 m, jos suurempi koodinumero on 2; ja - 120 m, jos suurempi koodinumero on 1. Huomautus. - Ilma-alusten pyörrevanaluokitteluun ja pyörrevanaporrastusminimeihin liittyvät menettelytavat sisältyvät Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) julkaisuun Procedures for Air Navigation Services - Air Traffic Management (PANS-ATM, Doc 4444), kappale 4 ja kappale 5. *2.11 Jos rinnakkaiskiitoteitä on tarkoitus käyttää samanaikaisesti mittarisääolosuhteissa, niiden keskilinjojen välisen vähimmäisetäisyyden määrää Liikenteen turvallisuusvirasto. Kiitotien kaltevuus *2.12 Pituuskaltevuus Huomautus.- Samanaikaisten operaatioiden suorittamiseen rinnakkaisilla mittarikiitoteillä liittyvät vaatimukset menetelmien ja järjestelmien suhteen on annettu Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) julkaisuissa PANS-ATM (Doc 4444), Chapter 6 ja PANS-OPS (Doc 8168), Volume I, Part III, Section 2 ja Volume II, Part I, Section 3; Part II, Section 1; and Part III, Section 3. Aiheeseen liittyviä ohjeita on annettu ICAO:n julkaisussa -Manual of Simultaneous Operations on Parallel or Near-Parallel Instrument Runways (Doc 9643). Laskennallinen kaltevuus, joka saadaan jakamalla kiitotien keskilinjan ylimmän ja alimman kohdan korkeuksien välinen ero koko kiitotien pituudella, ei saa ylittää: - 1 %, jos koodinumero on 3 tai 4; ja - 2 %, jos koodinumero on 1 tai 2. *2.13 Pituuskaltevuus ei saa millään kiitotien osuudella ylittää: - 1,25 %, kun koodinumero on 4, paitsi että kiitotien pituussuunnassa sen ensimmäisellä ja viimeisellä neljänneksellä pituuskaltevuus ei saa ylittää 0,8 %; - 1,5 %, kun koodinumero on 3, paitsi että tarkkuuslähestymiskategorian II tai III kiitotien pituuden ensimmäisellä ja viimeisellä neljänneksellä pituuskaltevuus ei saa ylittää 0,8 %; ja - 2 %, jos koodinumero on 1 tai 2. *2.14 Pituuskaltevuuden muutokset Jos kaltevuuden muutoksia ei voida välttää, kahden peräkkäisen osuuden välinen kaltevuuden muutos ei saa ylittää: - 1,5 %, jos koodinumero on 3 tai 4; ja - 2 %, jos koodinumero on 1 tai 2. Huomautus.- Annex 14, liite A, luku 4 sisältää ohjeita kiitotien kynnystä edeltävän alueen kaltevuuden muutoksista. *2.15 Siirtymä yhdeltä kaltevalta osuudelta toiselle on toteutettava pyöristetyllä osuudella, jonka kaltevuuden muutosnopeus ei ylitä seuraavia arvoja: - 0,1 %/30 m (pyöristyssäteen minimi 30 000 m), kun koodinumero on 4; - 0,2 %/30 m (pyöristyssäteen minimi 15 000 m), kun koodinumero on 3; ja - 0,4 %/30 m (pyöristyssäteen minimi 7 500 m), kun koodinumero on 1 tai 2. *2.16 Näkemäetäisyys Jos kaltevuuden muutoksia ei voida välttää, niiden tulee kuitenkin sallia esteetön näkemä seuraavasti:
6 (25) - jokaisesta 3 m kiitotien yläpuolella olevasta pisteestä kaikkiin niihin 3 m kiitotien yläpuolella oleviin pisteisiin, joiden etäisyys ensiksi mainitusta pisteestä on enintään puolet kiitotien koko pituudesta, jos koodikirjain on C, D, E tai F; - jokaisesta 2 m kiitotien yläpuolella olevasta pisteestä kaikkiin niihin 2 m kiitotien yläpuolella oleviin pisteisiin, joiden etäisyys ensiksi mainitusta pisteestä on enintään puolet kiitotien koko pituudesta, jos koodikirjain on B; ja - jokaisesta 1,5 m kiitotien yläpuolella olevasta pisteestä kaikkiin niihin 1,5 m kiitotien yläpuolella oleviin pisteisiin, joiden etäisyys ensiksi mainitusta pisteestä on enintään puolet kiitotien koko pituudesta, jos koodikirjain on A. Huomautus. Täyspituisen rinnakkaisrullaustien puuttuessa on harkittava esteettömän näkemän järjestämistä koko kiitotien pituudelle. Kun kyseessä ovat risteävät kiitotiet, on harkittava lisävaatimuksia risteysalueen näkemän suhteen. Ks. Aerodrome Design Manual, Part 1. *2.17 Kaltevuuden muutoskohtien välinen etäisyys Kiitotiellä on vältettävä aaltoilua tai lähekkäin olevia tuntuvia kaltevuuden muutoksia. Kahden peräkkäisen kaaren taitepisteiden välinen etäisyys ei saa olla pienempi kuin 45 m eikä myöskään pienempi kuin kyseisten kaltevuuden muutosten numeeristen itseisarvojen summa kerrottuna seuraavalla luvulla: - 30 000 m, kun koodinumero on 4, - 15 000 m, kun koodinumero on 3; ja - 5 000 m, kun koodinumero on 1 tai 2 Huomautus.- Annex 14, liite A, luku 4 sisältää ohjeita tämän määräyksen soveltamisesta. *2.18 Poikittaiskaltevuudet Jotta vesi valuisi mahdollisimman nopeasti pois, kiitotien pinnalla tulee, mikäli mahdollista, olla kaksipuolinen poikittaiskaltevuus paitsi silloin, kun toispuoleinen poikittaiskaltevuus, joka on laskeva siinä tuulensuunnassa, johon useimmiten liittyy sadetta, varmistaa veden nopean poisvirtaamisen. Poikittaiskaltevuuden tulee olla mieluimmin: - 1,5 %, kun koodikirjain on C, D, E tai F; ja - 2 %, kun koodikirjain on A tai B; mutta se ei saa ylittää edellä mainittua 1,5 % tai 2 % eikä alittaa 1 %, paitsi kiitoteiden tai rullausteiden risteyksissä, joissa pienempi kaltevuus saattaa olla välttämätön. Jos kiitotiellä on kaksipuolinen poikittaiskaltevuus, kaltevuuksien on oltava siinä määrin symmetriset keskilinjan suhteen, että mahdollinen epäsymmetrisyys ei vaikuta haitallisesti ilmaalukseen. Huomautus. - Huonosta veden poisvirtauksesta aiheutuva vesiliirto-ongelma saattaa korostua sivutuulella märillä kiitoteillä. Annex 14, liite A, luku 7 sisältää tietoa tästä ongelmasta ja muista siihen liittyvistä tekijöistä. *2.19 Poikittaiskaltevuuden tulee olla olennaisesti samanlainen kiitotien koko pituudella, paitsi kiitotien ja toisen kiitotien tai rullaustien risteyksessä, jossa muutoksen on oltava tasainen ottaen kuitenkin huomioon veden virtauksen järjestäminen. Kiitotien kantavuus Huomautus.- Aerodrome Design Manual, Part 3, sisältää ohjeita poikittaiskaltevuudesta. 2.20 Kiitotien tulee kestää niiden ilma-alusten liikenne, joille se on tarkoitettu.
7 (25) Kiitotien pinta 2.21 Kiitotien pinta on rakennettava siten, että siinä ei ole epäsäännöllisyyksiä, jotka voisivat heikentää kitkaominaisuuksia tai muutoin vaikuttaa haitallisesti ilma-aluksen lentoonlähtöön tai laskeutumiseen. Huomautus 1.- Pinnan epäsäännöllisyydet voivat vaikuttaa haitallisesti ilma-aluksen lentoonlähtöön tai laskeutumiseen aiheuttamalla liiallista pomppimista, nyökkimistä, tärinää tai muita vaikeuksia ilma-aluksen hallinnassa. Huomautus 2.- Annex 14, liite A, luku 5 sisältää ohjeita suunnittelutoleransseista ja muita tietoja, ja Aerodrome Design Manual, Part 3, sisältää lisäohjeita. 2.22 Päällystetyn kiitotien pinta on rakennettava niin, että sillä on hyvät kitkaominaisuudet, kun kiitotie on märkä. 2.23 Uuden tai uudelleen päällystetyn kiitotien kitkaominaisuudet on mitattava jatkuvatoimintoisella itsekastelevalla kitkamittarilla, jotta varmistutaan siitä, että suunnittelutavoitteet on saavutettu kitkaominaisuuksien osalta. Huomautus.- Annex 14, liite A, luku 7 ja Airport Services Manual, Part 2, sisältävät ohjeita uusien kiitotiepäällysteiden kitkaominaisuuksista. 2.24 Uuden päällysteen märkäkitkan suunnittelutavoitteen on oltava vähintään 0,70 ja mitatun arvon kaikilla osuuksilla vähintään 0,50 (Skiddometer BV:11-mittauslaite, märkäkitka, mittausnopeus 65 km/h ). Huomautus.- Pinnan karkeutta voidaan mitata kohokuvion keskimääräisenä syvyytenä. Airport Services Manual, Part 2, sisältää ohjeita pinnan kohokuvion mittausmenetelmistä. 2.25 Jos pinta on uritettu tai jyrsitty, urien on oltava joko kohtisuorassa kiitotien keskilinjaan nähden tai samansuuntaisia kuin sellaiset poikittaiset saumat, jotka eivät ole sitä vastaan kohtisuorassa. Huomautus.- Aerodrome Design Manual, Part 3, sisältää ohjeita kiitotien pintarakenteen parantamismenetelmistä. 3 KIITOTIEN REUNA-ALUEET Yleistä Huomautus.- Annex 14, liite A, luku 8 ja Aerodrome Design Manual, Part 1, sisältävät ohjeita kiitotien reuna-alueiden ominaisuuksista ja käsittelystä. 3.1 Kiitotiellä on oltava kiitotien reuna-alueet, jos sen koodikirjain on D tai E ja kiitotien leveys on alle 60 m. 3.2 Kiitotiellä on oltava reuna-alueet, jos koodikirjain on F. Kiitotien reuna-alueen leveys 3.3 Kiitotien reuna-alueiden on ulotuttava symmetrisesti sen kummallekin puolelle, niin että kiitotien ja sen reuna-alueiden kokonaisleveys on vähintään - 60 m, kun koodikirjain on D tai E; ja - 75 m, kun koodikirjain on F. Kiitotien reuna-alueen kaltevuus *3.4 Reuna-alueen on liityttävä kiitotiehen ilman korkeuseroa eikä reuna-alueen kaltevuus saa ylittää 2,5 %.
8 (25) Kiitotien reuna-alueen kantavuus 3.5 Kiitotien reuna-alue on käsiteltävä tai rakennettava siten, että se kykenee kantamaan kiitotieltä reuna-alueelle joutuneen ilma-aluksen aiheuttamatta sille rakenteellisia vaurioita sekä kantamaan reuna-alueella mahdollisesti liikkuvat ajoneuvot. Huomautus. Aerodrome Design Manual, Part 1, sisältää ohjeita kiitotien reuna-alueiden kantavuudesta. Kiitotien kääntymislevennys *3.6 Jos kiitotien päässä ei ole rullaustietä tai rullaustiekääntöpaikkaa ja koodikirjain on D, E tai F, kiitotiellä on oltava kääntökääntymislevennys ilma-alusten 180-asteen käännöksiä varten. 3.7 Kiitotien kääntymislevennys on suunniteltava niin, että kun sitä käyttämään tarkoitetun ilma-aluksen ohjaamo kulkee jatkuvasti kääntymispaikan rullauslinjamerkintöjen päällä, ilmaaluksen päälaskutelineen uloimman pyörän ja rullaustien reunan välinen etäisyys on vähintään yhtä suuri kuin seuraavassa taulukossa ilmoitettu arvo: Koodikirjain Etäisyys D 4.5 m E 4.5 m F 4.5 m 3.8 Kiitotien kääntymislevennyksen pinnassa ei saa olla epäsäännöllisyyksiä, jotka voivat vahingoittaa ilma-alusta. Huomautus. Aerodrome Design Manual, Part 1, sisältää ohjeita kiitotien kääntymislevennyksen suunnitteluun. Aerodrome Design Manual, Part 2, sisältää ohjeita vaihtoehtoisesti rullaustiekääntöpaikan suunnitteluun. 4 KIITOALUEET Yleistä 4.1 Kiitotien ja siihen mahdollisesti liittyvien pysäytysteiden ympärillä on oltava kiitoalue. Kiitoalueen pituus 4.2 Kiitoalueen on ulotuttava ennen kynnystä samoin kuin kiitotien tai pysäytystien päästä eteenpäin vähintään seuraavalle etäisyydelle: - 60 m, kun koodinumero on 2,3 tai 4; - 60 m, kun koodinumero on 1 ja kyseessä on mittarikiitotie; ja - 30 m, kun koodinumero on 1 ja kyseessä on ei-mittarikiitotie. Kiitoalueen leveys 4.3 Tarkkuuslähestymiskiitotien kiitoalueen on, missä se on käytännössä toteutettavissa, ulotuttava kiitotien keskilinjan ja keskilinjan jatkeen kummallekin puolelle kiitoalueen koko pituudelta vähintään seuraavalle etäisyydelle: - 150 m, kun koodinumero 3 tai 4; ja - 75 m, kun koodinumero on 1 tai 2. 4.4 Ei-tarkkuuslähestymiskiitotien kiitoalueen on, missä se on käytännössä toteutettavissa, ulotuttava kiitotien keskilinjan ja keskilinjan jatkeen kummallekin puolelle kiitoalueen koko pituudelta vähintään seuraavalle etäisyydelle:
9 (25) - 150 m, kun koodinumero on 3 tai 4; ja - 75 m, kun koodinumero on 1 tai 2. 4.5 Ei-mittarikiitotien kiitoalueen on, missä se on käytännössä toteutettavissa, ulotuttava kiitotien keskilinjan ja keskilinjan jatkeen kummallekin puolelle kiitoalueen koko pituudelta vähintään seuraavalle etäisyydelle: - 75 m, kun koodinumero on 3 tai 4; - 40 m, kun koodinumero on 2; ja - 30 m, kun koodinumero on 1. Kiitoalueella olevat esineet Huomautus.- Kiitoalueella olevia esineitä koskevat määräykset on esitetty ilmailumääräyksessä AGA M3-6. Kiitoalueen tasoittaminen 4.6 Sen mittarikiitotien kiitoalueen osan, joka ulottuu kiitotien keskilinjasta tai keskilinjan jatkeesta vähintään: - 75 m, kun koodinumero on 3 tai 4; - 40 m, kun koodinumero on 1 tai 2; on oltava tasattu kiitotieltä mahdollisesti suistuvan ilma-aluksen vaurioiden vähentämiseksi. Huomautus.- Annex 14, liite A, luku 8 sisältää ohjeita edellä esitettyä suuremman alueen tasoittamisesta tarkkuuslähestymiskiitotien kiitoalueella, kun koodinumero on 3 tai 4. 4.7 Sen ei-mittarikiitotien kiitoalueen osan, joka ulottuu kiitotien keskilinjasta tai keskilinjan jatkeesta vähintään: - 75 m, kun koodinumero on 3 tai 4; - 40 m, kun koodinumero on 2; ja - 30 m, kun koodinumero on 1; on oltava tasattu kiitotieltä mahdollisesti suistuvan ilma-aluksen vaurioiden vähentämiseksi. 4.8 Kiitoalueen on liityttävä reunakaistaan tai pysäytystiehen ilman korkeuseroa. Huomautus. - 7 cm korkeuseroa reunakaistan ja kiitoalueen välillä ei pidetä vielä liian suurena. 4.9 Vähintään 30 m ennen kynnystä ulottuva kiitoalueen osa on suojattava ilmavirtausten aiheuttamalta kulutukselta, jotta laskeutuva lentokone ei joutuisi alttiiksi paljastuneen päällysteen särmän aiheuttamalle vaaralle. Kiitoalueen kaltevuudet *4.10 Pituuskaltevuudet Kiitoalueen tasoitettavan osan pituuskaltevuus ei saa ylittää: - 1,5 %, kun koodinumero on 4; - 1,75 %, kun koodinumero on 3; ja - 2 %, kun koodinumero on 1 tai 2. *4.11 Pituuskaltevuuden muutokset Kiitoalueen tasoitettavalla osuudella olevien kaltevuuden muutosten tulee olla mahdollisimman vähittäisiä ja kaltevuuden jyrkkiä muutoksia on vältettävä.
10 (25) *4.12 Poikittaiskaltevuudet Kiitoalueen tasoitettavalla osuudella poikittaiskaltevuuden on oltava riittävä, jotta tälle alueelle ei keräänny vettä. Se ei saa myöskään olla suurempi kuin: - 2,5 %, kun koodinumero on 3 tai 4; ja - 3 %, kun koodinumero on 1 tai 2; paitsi, että kuivatuksen helpottamiseksi kaltevuuden on ensimmäiset 3 m kiitotien, reunakaistan tai pysäytystien reunasta ulospäin oltava kiitotieltä poispäin viettävä ja tämä kaltevuus saa olla enintään 5 %. *4.13 Kiitoalueen tasoitettavan alueen ulkopuolisella osalla ei kiitotiestä poispäin nouseva poikittaiskaltevuus saa missään olla suurempi kuin 5 % eikä laskeva poikittaiskaltevuus suurempi kuin 30%. Kiitoalueen kantavuus 4.14 Sen osan mittarikiitotien kiitoalueesta, joka ulottuu vähintään: - 75 m, kun koodinumero on 3 tai 4; ja - 40 m, kun koodinumero on 1 tai 2; kiitotien keskilinjasta tai keskilinjan jatkeesta, on oltava siten käsitelty tai rakennettu, että kiitotieltä pois suistuvalle ilma-alukselle kantavuuseroista aiheutuva vaara jää mahdollisimman pieneksi. 4.15 Sen osan ei-mittarikiitotien kiitoalueesta, joka ulottuu vähintään: - 75 m, kun koodinumero on 3 tai 4; - 40 m, kun koodinumero on 2; ja - 30 m, kun koodinumero on 1; kiitotien keskilinjasta tai keskilinjan jatkeesta, on oltava siten käsitelty tai rakennettu, että kiitotieltä pois suistuvalle ilma-alukselle kantavuuseroista aiheutuva vaara jää mahdollisimman pieneksi. Huomautus.- Aerodrome Design Manual, Part 1, sisältää ohjeita kiitoalueelle tehtävistä toimenpiteistä. 5 KIITOTIEN PÄÄN TURVA-ALUEET Yleistä 5.1 Kiitoalueen kummassakin päässä on oltava kiitotien pään turva-alue, kun: - koodinumero on 3 tai 4; ja - koodinumero on 1 tai 2 ja kyseessä on mittarikiitotie; Huomautus.- Annex 14, liite A, luku 9 sisältää ohjeita kiitotien pään turva-alueista. Kiitotien pään turva-alueen mitat 5.2. Kiitotien pään turva-alueen on ulotuttava kiitoalueen päästä vähintään 90 metrin etäisyydelle. *5.3. Kiitotien pään turva-alueen on ulotuttava, mikäli kohtuullisesti toteutettavissa, kiitoalueen päästä: - 240 m kun koodinumero on 3 tai 4; ja - 120 m kun koodinumero on 1 tai 2.
11 (25) Huomautus. Ilmailumääräyksen AGA M3-6 kohta 4 sisältää myös määräyksiä kiitotien jatkeella olevan esteettömän alueen mitoista. 5.4 Kiitotien pään turva-alueen leveyden on oltava vähintään kaksi kertaa kyseisen kiitotien leveys, kuitenkin siten, että 90 m on riittävä leveys. Kiitotien pään turva-alueella olevat esineet Huomautus.- Kiitotien pään turva-alueella olevista esineistä on määräyksiä ilmailumääräyksessä AGA M3-6 ja lumen määrästä ilmailumääräyksessä AGA M3-10. Kiitotien pään turva-alueen raivaus ja tasoitus 5.5 Kiitotien pään turva-alueen on oltava raivattu ja tasoitettu sen mahdollisuuden varalta, että laskeutuva tai lähtökiidon keskeyttänyt ilma-alus osuu tai suistuu tälle alueelle. Huomautus.- Kiitotien pään turva-alueen pintaa ei tarvitse kunnostaa yhtä korkeatasoiseksi kuin kiitoalueen pinta. Katso kuitenkin kohtaa 5.9. Kiitotien pään turva-alueen kaltevuudet 5.6 Yleistä Kiitotien pään turva-alueen kaltevuuden on oltava sellainen, että mikään kiitotien pään turvaalueen osa ei ulotu lähestymispinnan eikä nousupinnan yläpuolelle. 5.7 Pituuskaltevuudet Kiitotien pään turva-alueen alaspäin viettävä pituuskaltevuus ei saa olla suurempi kuin 5 %. Kaltevuuden jyrkkiä muutoksia on vältettävä. 5.8 Poikittaiskaltevuudet Kiitotien pään turva-alueen poikittaiskaltevuus ylöspäin tai alaspäin ei saa olla suurempi kuin 5 %. Kaltevuuden jyrkkiä muutoksia on vältettävä. Kiitotien pään turva-alueen kantavuus 5.9 Kiitotien pään turva-alue on tarvittaessa käsiteltävä tai rakennettava siten, että vähennetään alueelle osuvalle tai suistuvalle ilma-alukselle aiheutuvaa vaaraa. Jos kiitotien pään turvaalueen kantavuus ei ole raskaan pelastuskaluston liikkumisen kannalta kaikkialla riittävä, on pelastustiet sijoitettava siten, että ilmailumääräyksessä AGA M3-11 vaadittu purkausteho voidaan onnettomuustilanteessa kohdistaa missä tahansa kiitotien pään turva-alueella olevaan ilma-alukseen. Huomautus. - Kiitotien pään turva-alueen heikko kantavuus lisää kiitotien jatkeelle suistuvan ilma-aluksen hidastuvuutta ja siten vähentää ilma-alukselle aiheutuvaa vaaraa. Aerodrome Design Manual, Part 1, sisältää ohjeita kiitotien pään turva-alueen kantavuudesta. 6 NOUSUALUEET Nousualueen sijainti Huomautus.- Kun kiitotien pituus rajoittaa sallittuja lentoonlähtöpainoja, voidaan kiitotien jatkamisen sijasta järjestää nousualue. Se, että tässä on annettu yksityiskohtaisia määräyksiä nousualueista, ei tarkoita sitä, että nousualue on oltava. Annex 14, liite A, luku 2 sisältää tietoja nousualueiden käytöstä. 6.1 Nousualueen tulee alkaa siitä, missä lähtökiitoon käytettävissä oleva matka (TORA) päättyy.
12 (25) Nousualueen pituus 6.2 Nousualueen pituus ei saa olla suurempi kuin puolet lähtökiitoon käytettävissä olevasta matkasta (TORA). Nousualueen leveys 6.3 Nousualueen on sivusuunnassa ulotuttava vähintään 75 m kiitotien keskilinjan jatkeen kummallekin puolelle. Nousualueen kaltevuudet 6.4 Maan pinta ei nousualueella saa työntyä sen tason yläpuolelle, jonka kaltevuus ylöspäin on 1,25 % ja jonka alareuna on vaakasuora jana, joka on kohtisuorassa kiitotien keskilinjaa vastaan ja kulkee lähtökiitoon käytettävissä olevan matkan (TORA) päättymiskohdassa kiitotien keskilinjalla olevan pisteen kautta. Huomautus.- Kiitotiellä, kiitotien reuna-alueella tai kiitoalueella olevien poikittais- tai pituuskaltevuuksien vuoksi edellä määritelty nousualueen alareuna saattaa joissakin tapauksissa olla alempana kuin kiitotien, reuna-alueen tai kiitoalueen korkeus samassa kohdassa. Tarkoitus ei ole, että nämä pinnat tasoitetaan nousualueen alareunan tasolle eikä tarkoitus myöskään ole, että sellaiset maastomuodostelmat tai esineet, jotka ovat kiitoalueen pään jälkeen nousualueen tason yläpuolella, mutta kiitoalueen tason alapuolella, olisi poistettava, ellei niiden katsota mahdollisesti aiheuttavan vaaraa ilmaaluksille. 6.5 Jyrkkiä kaltevuuden muutoksia ylöspäin on vältettävä, kun maan pinnan kaltevuus nousualueella on verrattain pieni tai kun kaltevuus on keskimäärin nouseva. Tällaisissa tapauksissa on 22,5 m etäisyydelle ja joka tapauksessa ainakin kiitotien reunan jatkeeseen saakka keskilinjan jatkeen kummallakin puolella ulottuvalla nousualueen osuudella kaltevuuksien, kaltevuuden muutosten ja siirtymisen kiitotieltä nousualueelle yleensä vastattava kyseisen kiitotien vastaavia arvoja. Nousualueella olevat esineet 6.6 Lukuun ottamatta enintään 0,65 m korkeita kynnyksen sivuorsivaloja ei mikään esine saa nousta kohdassa 6.4 mainitun 1,25 % kaltevuudessa olevan tason yläpuolelle. Huomautus. - Nousualueella hyväksyttävän lumen määrästä on määräyksiä ilmailumääräyksessä AGA M3-10. 7 PYSÄYTYSTIET Pysäytystien leveys Huomautus.- Käytettävissä olevaa kiihdytys- ja pysäytysmatkaa (ASDA) voidaan lisätä paitsi jatkamalla kiitotietä myös rakentamalla pysäytystie. Se, että tässä on annettu yksityiskohtaisia määräyksiä pysäytysteistä, ei tarkoita, että pysäytystie olisi järjestettävä. Annex 14, liite A, luku 2 sisältää tietoja pysäytysteiden käytöstä. 7.1 Pysäytystien leveyden on oltava sama kuin sen kiitotien leveys, johon se liittyy. Pysäytystien kaltevuudet 7.2 Pysäytystien kaltevuuksien ja kaltevuuden muutosten sekä siirtymän kiitotieltä pysäytystielle on vastattava kohdissa 2.12-2.18 olevia pysäytystiehen liittyvää kiitotietä koskevia määräyksiä, paitsi että
13 (25) a) kohdassa 2.13 olevaa 0,8 %:n kaltevuusrajoitusta kiitotien pituuden ensimmäisellä ja viimeisellä neljänneksellä ei tarvitse soveltaa pysäytystiehen; b) pysäytystien ja kiitotien välisessä rajakohdassa sekä pysäytystiellä kaltevuus saa muuttua korkeintaan 0,3 % / 30 m (pyöristyssäteen minimi 10 000 m), kun kiitotien koodinumero on 3 tai 4. Pysäytystien kantavuus 7.3 Pysäytystie on käsiteltävä tai rakennettava siten, että se kykenee keskeytetyn lentoonlähdön ollessa kyseessä kantamaan sellaisen ilma-aluksen, jolle pysäytystie on tarkoitettu, aiheuttamatta ilma-alukselle rakenteellisia vaurioita. Pysäytystien pinta Huomautus.- Annex 14, liite A, luku 2 sisältää ohjeita, jotka koskevat pysäytystien kantavuutta. 7.4 Päällystetyn pysäytystien pinta on rakennettava niin, että sillä on hyvä kitkakerroin, kun pysäytystie on märkä. 7.5 Päällystämättömän pysäytystien kitkaominaisuudet eivät saa olla huomattavasti huonommat kuin kitkaominaisuudet sillä kiitotiellä, johon pysäytystie liittyy niin, että se soveltuu käytettäväksi yhdessä kyseisen kiitotien kanssa. Pysäytystiellä olevat esineet 7.6 Pysäytystiellä ei saa olla esineitä, jotka voivat aiheuttaa vaaraa sitä käyttävälle ilma- alukselle. Jos pysäytystielle on välttämätöntä asentaa lähestymisvalokalusteita, niiden on oltava kevytrakenteisia ja särkyviä ja korkeudeltaan enintään 0,45 m. 8 RADIOKORKEUSMITTARIN KÄYTTÖALUE Yleistä 8.1 Kategoriain II ja III tarkkuuslähestymiskiitotien kynnyksen etumaastossa on oltava radiokorkeusmittarin käyttöalue. Alueen pituus 8.2 Radiokorkeusmittarin käyttöalueen on ulotuttava ainakin 300 m päähän ennen kynnystä. Alueen leveys 8.3 Radiokorkeusmittarin käyttöalueen on ulotuttava sivusuunnassa ainakin 60 m päähän kiitotien keskilinjan jatkeesta sen kummallekin puolelle. Etäisyyttä voidaan alentaa, ei kuitenkaan pienemmäksi kuin 30 m, jos erityisolosuhteet oikeuttavat siihen, ja jos erityisselvityksen perusteella voidaan todeta, että vähennys ei heikennä lentotoiminnan turvallisuutta. Pituuskaltevuuden muutokset 8.4 Pituuskaltevuuden muutoksia radiokorkeusmittarin käyttöalueella tulee mahdollisuuksien mukaan välttää tai pitää ne mahdollisimman pieninä. Jos kaltevuuden muutoksia ei voida välttää, kaltevuuden muutos tulee jakaa mahdollisimman tasaisesti ja pitkälle matkalle ja äkillisiä kaltevuuden muutoksia tai kaltevuuden etumerkin muuttumista tulee välttää. Kahden peräkkäisen osuuden välinen kaltevuuden muutos ei yleensä saa ylittää 2 prosenttia 30 m matkalla. Huomautus. - Radiokorkeusmittarin käyttöalueeseen liittyviä ohjeita on annettu Annex 14 liitteen A kohdassa 4.3 ja Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) käsikirjan Manual of
14 (25) All-Weather Operations kohdassa 5.2. Ohjeita radiokorkeusmittarin käytöstä on annettu ICAO:n julkaisussa PANS-OPS, Volume II, Part II, Section 1. 9 RULLAUSTIET Yleistä Huomautus.- Ellei toisin ole mainittu, tämän luvun vaatimuksia sovelletaan kaikkiin rullaustietyyppeihin. 9.1 Lentoaseman rullaustiet on suunniteltava ja toteutettava siten, että liikenteen laatu ja määrä huomioonottaen ilma-alukset voivat liikkua maassa turvallisesti ja viivytyksettä. Huomautus.- Aerodrome Design Manual, Part 2, sisältää ohjeita rullausteiden sijoittelusta. 9.2 Kiitotielle ja sieltä pois johtavia rullausteitä on oltava riittävästi, jotta ilma-alukset voivat siirtyä nopeasti kiitotielle ja sieltä pois. Jos liikennemäärä on suuri, on harkittava pikapoistumisteiden rakentamista. Huomautus.- Jos kiitotien päähän ei johda rullaustietä, kiitotien päähän saattaa olla tarpeellista rakentaa kiitotien kääntöpaikka ilma-alusten kääntymistä varten. Tällaiset alueet voivat olla hyödyllisiä myös kiitotien varrella joidenkin ilma-alusten rullausajan ja - matkan vähentämiseksi. *9.3 Rullaustie on suunniteltava niin, että kun sitä käyttämään tarkoitetun ilma-aluksen ohjaamo kulkee jatkuvasti rullaustien keskilinjamerkintöjen päällä, ilma-aluksen päälaskutelineen uloimman pyörän ja rullaustien reunan välinen etäisyys on vähintään yhtä suuri kuin seuraavassa taulukossa ilmoitettu arvo: Koodikirjain A B C D E F Etäisyys 1,5 m 2,25 m 3 m, jos rullaustie on tarkoitettu sellaisten ilma-alusten käyttöön, joiden akseliväli on alle 18 m; 4,5 m, jos rullaustie on tarkoitettu sellaisten ilma-alusten käyttöön, joiden akseliväli on vähintään 18 m. 4,5 m 4,5 m 4,5 m Huomautus 1.- Akselivälillä tarkoitetaan nokkalaskutelineen pyörän etäisyyttä päälaskutelineen geometrisestä keskipisteestä. Huomautus 2. Kun koodikirjain on F ja liikennemäärä on suuri, voi etäisyys olla suurempi kuin 4,5 m, jotta voidaan käyttää suurempaa rullausnopeutta. 9.4 Asennettaessa rullaustien keskilinjavalot on rullaustien kaarteet ja risteykset rakennettava kohtien 9.3, 9.6 ja 9.7 mukaisiksi. Rullaustien leveys 9.5 Rullaustien suorien osuuksien leveys ei saa alittaa seuraavan taulukon arvoja: Koodikirjain A B C Rullaustien leveys 7,5 m 10,5 m 15 m, jos rullaustie on tarkoitettu sellaisten ilma-alusten käyttöön, joiden akseliväli on alle 18 m;
15 (25) 18 m, jos rullaustie on tarkoitettu sellaisten ilma-alusten käyttöön, joiden akseliväli on vähintään 18 m. D 18 m, jos rullaustie on tarkoitettu sellaisten ilma-alusten käyttöön, joiden päälaskutelineen uloimpien pyörien väli on alle 9 m; 23 m, jos rullaustie on tarkoitettu sellaisten ilma-alusten käyttöön, joiden päälaskutelineen uloimpien pyörien väli on vähintään 9 m. E 23 m F 25 m. Rullaustien kaarteet Huomautus.- Aerodrome Design Manual, Part 2, sisältää ohjeita rullaustien leveyden mitoittamisesta. *9.6 Rullausteiden suunnan muutoksia tulee olla mahdollisimman vähän ja niiden on oltava mahdollisimman pieniä. Kaarteiden säteiden on vastattava niiden ilma-alusten liikkumiskykyä ja tavanomaista rullausnopeutta, joille rullaustie on tarkoitettu. Kaarre on suunniteltava niin, että kun ilma-aluksen ohjaamo kulkee jatkuvasti rullaustien keskilinjamerkintöjen päällä, ilmaaluksen päälaskutelineen ulompien pyörien ja rullaustien reunan välinen etäisyys on vähintään kohdassa 9.3 määrätty etäisyys. Liittymät ja risteykset Huomautus 1.- Kuvassa 1 on esimerkki rullaustien leventämisestä tarvittavan etäisyyden saavuttamiseksi. Aerodrome Design Manual, Part 2, sisältää ohjeita sopivista mitoista. Huomautus 2.- Määräyksiä rullaustien keskilinjamerkintöjen ja valojen sijainnista on ilmailumääräyksessä AGA M3-7. Huomautus 3.- Yhdistelmäkaarteilla voidaan vähentää rullaustien ylimääräisen levennyksen tarvetta tai poistaa se kokonaan. *9.7 Ilma-alusten liikkumisen helpottamiseksi rullausteiden sekä kiitoteiden, asematason ja muiden rullausteiden väliset liittymät ja risteykset on suunniteltava siten, että sisäkaarteissa on lisälevennykset. Lisälevennykset on suunniteltava siten, että kohdassa 9.3 määrätyt pyörien vähimmäisetäisyydet rullaustien reunasta säilyvät, kun ilma-alukset liikkuvat liittymien tai risteyksien kautta. Huomautus.- Lisälevennyksiä suunniteltaessa on otettava huomioon lentokoneen ohjaamon ja pää-laskutelineen keskikohdan välinen vaakasuora etäisyys. Aerodrome Design Manual, Part 2. sisältää tähän liittyviä ohjeita ja määritelmiä. Rullausteiden välinen vähimmäisetäisyys 9.8 Etäisyyden rullaustien keskilinjasta kiitotien tai samansuuntaisen rullaustien keskilinjaan tai esineeseen on oltava vähintään taulukossa 1 (ks. jäljempänä) määrätty, paitsi että jo olemassa olevalla lentoasemalla voidaan sallia toiminta etäisyyksien ollessa pienempiäkin, jos asiantuntija-arvio osoittaa, että tällaiset pienemmät etäisyydet eivät vaikuta haitallisesti ilmaalusten turvallisuuteen eivätkä vaikuta huomattavasti niiden toiminnan säännöllisyyteen. Huomautus 1.- Aerodrome Design Manual, Part 2 sisältää ohjeita asiantuntija-arviossa huomioon otettavista seikoista. Huomautus 2.- ILS-järjestelmä voi myös vaikuttaa rullausteiden sijoittamiseen, koska rullaava tai pysähtynyt ilma-alus voi aiheuttaa häiriötä ILS-signaaliin. Annex 10, Volume I, Attachment C, Part 1 sisältää tietoja ILS-järjestelmää ympäröivistä kriittisistä ja herkkyysalueista. Huomautus 3.- Taulukon 1 (ks. jäljempänä) sarakkeessa 10 olevan välimatkan noudattaminen ei välttämättä turvaa sitä, että rullaustieltä toiselle samansuuntaiselle rul-
16 (25) laustielle voidaan kääntyä normaalisti. Aerodrome Design Manual, Part 2, sisältää tästä ohjeita. Huomautus 4.- Ilma-aluksen seisontapaikan rullauskaistan keskiviivan ja esineen välistä etäisyyttä taulukon 1 (ks. jäljempänä) sarakkeessa 12 saattaa olla välttämätöntä lisätä, jos suihkukoneen moottoreiden poistopuhallusvirtaus voi aiheuttaa vaaratilanteita muille. Huomautus 5.- Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) Euroopan toimiston alaisuudessa toimiva työryhmä European Air Navigation Planning Group (EANPG) on tehnyt 16.5.1994 ehdotuksen taulukon 1 sarakkeissa (10) - (12) esitettyjen mittojen pienentämiseksi koodikirjaimen ollessa E silloin, kun niitä ei voida kenttäalueen tilanpuutteen vuoksi täyttää. (Appendix C to letter T 11/6.4E/1-0186.OPS, European and North Atlantic Office). Kuva 1. Rullaustien kaarre Rullaustien kaltevuudet *9.9 Rullaustien pituuskaltevuus ei saa ylittää: - 1,5 %, kun koodikirjain on C, D, E tai F; ja - 3 %, kun koodikirjain on A tai B.
17 (25) *9.10 Pituuskaltevuuden muutokset Jos rullaustien kaltevuuden muutoksia ei voida välttää, siirtymä yhdeltä kaltevuudelta toiselle on toteutettava kaarevalla osuudella, jonka kaltevuuden muutosnopeus on korkeintaan: - 1 % / 30 m (kaarevuussäteen minimi 3 000 m), kun koodikirjain on C, D, E tai F; - 1 % / 25 m (kaarevuussäteen minimi 2 500 m), kun koodikirjain on A tai B. *9.11 Näkemäetäisyys Jos rullaustien kaltevuuden muutosta ei voida välttää, muutoksen on oltava sellainen, että jokaisesta pisteestä, joka on: - 3 m rullaustien yläpuolella, näkyy rullaustien pinta kokonaan vähintään 300 m päähän kyseisestä pisteestä, kun koodikirjain on C, D, E tai F; - 2 m rullaustien yläpuolella, näkyy rullaustien pinta kokonaan vähintään 200 m päähän kyseistä pisteestä, kun koodikirjain on B; ja - 1,5 m rullaustien yläpuolella, näkyy rullaustien pinta kokonaan vähintään 150 m päähän kyseisestä pisteestä, kun koodikirjain on A. *9.12 Poikittaiskaltevuus Rullaustien poikittaiskaltevuuden on oltava riittävä, jotta rullaustien pinnalle ei keräänny vettä, mutta se ei saa ylittää: - 1,5 %, kun koodikirjain on C, D, E tai F; ja - 2 %, kun koodikirjain on A tai B. Rullaustien kantavuus *9.13 Rullaustien kantavuus on yleensä mitoitettava vähintään yhtä suureksi kuin siihen liittyvän kiitotien kantavuus ottaen kuitenkin huomioon, että rullaustiellä on suurempi liikennemäärä ja hitaasti liikkuvien ja paikallaan olevien ilma-alusten vuoksi suurempi kuormitus kuin siihen liittyvällä kiitotiellä. Rullaustien pinta Huomautus.- Aerodrome Design Manual, Part 3 sisältää ohjeita rullausteiden kantavuuden suhteesta kiitoteiden kantavuuteen. 9.14 Rullaustien pinnassa ei saa olla epäsäännöllisyyksiä, jotka voivat vahingoittaa ilma-alusta. Päällystetyn rullaustien pinta on rakennettava niin, että sillä on hyvä kitkakerroin, kun rullaustie on märkä. Pikapoistumistiet Huomautus.- Seuraavat määräykset sisältävät erityisesti pikapoistumisteitä koskevat yksityiskohtaiset vaatimukset. Katso kuvaa 2. Rullausteitä koskevia yleisiä vaatimuksia sovelletaan myös pikapoistumisteihin. Aerodrome Design Manual, Part 2 sisältää ohjeita pikapoistumisteiden järjestämisestä, sijainnista ja suunnittelusta. 9.16 Pikapoistumistie on suunniteltava niin, että sen poistumiskaarteen säde on vähintään: - 550 m, kun koodinumero on 3 tai 4; ja - 275 m, kun koodinumero on 1 tai 2; jotta poistumisnopeus voi märällä päällysteellä olla: - 93 km/h, kun koodinumero on 3 tai 4; - 65 km/h, kun koodinumero 1 tai 2.
18 (25) Huomautus. - Erilaisten nopeuskriteerien lisäksi kiitotien varrella olevien pikapoistumisteiden sijainti perustuu myös muihin kriteereihin, joita on kuvattu ICAO:n julkaisussa Aerodrome Design Manual, Part 2. Taulukko 1. Rullaustien vähimmäisetäisyydet Rullaustien keskilinjan ja kiitotien keskilinjan väli (m) Mittarikiitotiet Ei-mittarikiitotiet Rullausteiden Muu rullaustie Seisontapaikan Koodi- Koodinumero Koodinumero keskilinjojen kuin seisontapai- rullauskaistan kirjain 1 2 3 4 1 2 3 4 väli (m) kan rullauskais- keskilinjan ja ta, keskilinjan ja esineen väli esineen väli (m) (m) (1) (2) (3) (4) (5) (6) (7) (8) (9) (10) (11) (12) A 82,5 82,5 - - 37,5 47,5 - - 23,75 16,25 12 B 87 87 - - 42 52 - - 33,5 21,5 16,5 C - - 168 - - - 93-44 26 24,5 D - - 176 176 - - 101 101 66,5 40,5 36 E - - - 182,5 - - - 107,5 80 47,5 42,5 F - - - 190 - - - 115 97,5 57,5 50,5 Huomautus 1. - Sarakkeissa (2) - (9) esitetyt välit edustavat kiitoteiden ja rullausteiden tavanomaisia yhdistelmiä. Taulukon laadintaperusteet on esitetty ICAO:n julkaisussa Aerodrome Design Manual, Part 2. Huomautus 2. Sarakkeiden (2)-(9) etäisyydet eivät varmista riittävää turvaetäisyyttä odottavan lentokoneen takana niin, että toinen lentokone voisi ohittaa sen turvallisesti kiitotien suuntaista rullaustietä pitkin. Ks. kohta 12.7, taulukon 2 huomautus b sekä Aerodrome Design Manual, Part 2. 9.17 Pikapoistumistien sisäkaarteen kaarrelevennyksen tulee olla riittävän suuri, jotta pikapoistumistien suuaukko olisi niin leveä, että rullaustie voidaan havaita kääntymisen kannalta riittävän aikaisin. 9.18 Pikapoistumistiellä tulee poistumiskaarteen jälkeen olla riittävän pitkä suora osuus, jotta poistumistietä käyttävä ilma-alus ehtii pysähtyä täydellisesti asianmukaisen matkan päähän ennen risteävää rullaustietä. 9.19 Pikapoistumistien ja kiitotien liittymiskulma ei saa olla suurempi kuin 45 o eikä pienempi kuin 25 o ja mieluimmin sen tulisi olla 30 o.
19 (25) Kuva 2. Pikapoistumistie Silloilla olevat rullaustiet Kuva 2. Pikapoistumistie 9.20 Jos rullaustie on sillalla, ilma-aluksia kantavan osuuden leveyden mitattuna kohtisuoraan rullaustien keskilinjaa vasten on oltava vähintään yhtä suuri kuin kyseisen rullaustien suojaalueen tasoitettavan osan leveys, ellei käytetä hyväksi todettua sivuttaisrajoitinta, joka ei aiheuta vaaraa niille ilma-aluksille, joille rullaustie on tarkoitettu. Huomautus. - Jos ilma-aluksen moottorit ulottuvat siltarakenteen ulkopuolelle, sillan alla olevat sillan viereiset alueet saattaa olla tarpeellista suojata moottorien puhallukselta. 9.21 Pelastus- ja sammutusajoneuvoille on järjestettävä kummastakin suunnasta pääsy määrätyn toimintavalmiusajan mukaisesti suurimman ilma-aluksen rungon vierelle, jolle rullaustien silta on tarkoitettu. 9.22 Silta on rakennettava rullaustien suoralle osuudelle niin, että sillan molemmilla puolilla on suora osuus, jotta siltaa lähestyvät ilma-alukset pääsevät sille sillan suuntaisina.
20 (25) 10 RULLAUSTIEN REUNA-ALUEET Huomautus.- Aerodrome Design Manual, Part 2, sisältää ohjeita rullaustien reuna-alueiden ominaisuuksista ja niiden käsittelystä. *10.1 Jos koodikirjain on C, D, E tai F, rullaustien suorilla osuuksilla on oltava reuna-alueet, jotka ulottuvat symmetrisesti rullaustien kummallekin puolelle, niin että rullaustien ja sen reuna-alueiden kokonaisleveys suorilla osuuksilla on vähintään: - 60 m, kun koodikirjain on F; - 44 m, kun koodikirjain on E; - 38 m, kun koodikirjain on D; ja - 25 m, kun koodikirjain on C. Rullaustien kaarteissa ja liittymissä tai risteyksissä, joissa päällystettä on levennetty, reunaalueen leveyden on oltava vähintään sama kuin viereisillä rullaustien suorilla osuuksilla. *10.2 Jos rullaustie on tarkoitettu ilma-aluksille, joissa on turbiinimoottori, rullaustien reunaalueen pinta on käsiteltävä niin, että se kestää kulutusta ja että pinta-aineksen imeytyminen ilma-aluksen moottoriin estyy. 11 RULLAUSTIEN SUOJA-ALUEET Yleistä Huomautus.- Aerodrome Design Manual, Part 2 sisältää ohjeita rullausteiden suojaalueista. 11.1 Rullaustien molemmin puolin on oltava suoja-alue; tämä vaatimus ei koske rullaustietä, joka on ilma-aluksen seisontapaikan rullauskaista. Rullaustien suoja-alueen leveys 11.2 Rullaustien suoja-alueen on ulotuttava symmetrisesti rullaustien keskilinjan kummallekin puolelle rullaustien koko pituudelta vähintään taulukon 1 sarakkeessa 11 olevalle etäisyydelle keskilinjasta. Rullaustien suoja-alueella olevat esineet 11.3 Rullaustien suoja-alueella ei saa olla rullaavia ilma-aluksia vaarantavia esineitä. Huomautus. Sijoitettaessa ja suunniteltaessa ojia rullaustien suoja-alueelle on harkittava, kuinka estetään rullaustieltä vahingossa suistuvan lentokoneen vahingoittuminen. Voi olla tarpeen peittää ojat sopivalla kannella. Rullaustien suoja-alueen tasoittaminen 11.4 Rullaustien suoja-alueen sisempi osa on tasoitettava. Tasoitetun alueen tulee ulottua rullaustien keskilinjasta lukien vähintään: - 11 m, kun koodikirjain on A; - 12,5 m, kun koodikirjain on B tai C; - 19 m, kun koodikirjain on D; - 22 m, kun koodikirjain on E ja - 30 m, kun koodikirjain on F. Rullaustien suoja-alueen kaltevuudet *11.5 Suoja-alueen pinnan on oltava liittymäkohdassa samalla tasolla kuin rullaustien tai mahdollisen reuna-alueen reuna eikä tasoitetun alueen poikittaiskaltevuus ylöspäin saa ylittää:
21 (25) - 2,5 %, kun kyseessä on rullaustien suoja-alue, jolla koodikirjain on C, D, E tai F; ja - 3 %, kun kyseessä on rullaustien suoja-alue, jolla koodikirjain on A tai B; kun kaltevuus ylöspäin mitataan viereisen rullaustien pinnan poikittaiskaltevuuteen eikä vaakatasoon nähden. Suoja-alueen poikittaiskaltevuus alaspäin ei saa ylittää 5 % mitattuna vaakatasoon nähden. *11.6 Tasoitetun alueen ulkopuolella olevan rullaustien suoja-alueen osan poikittaiskaltevuus ei saa ylöspäin eikä alaspäin ylittää 5 % mitattuna rullaustieltä poispäin. 12 OHITUSPAIKAT, KIITOTIEODOTUSPAIKAT JA VÄLIODOTUSPAIKAT Yleistä 12.1 Jos rullaustien liikennemäärä on kohtalainen tai suuri ja liikenteen sujuvuuden tai turvallisuuden varmistamiseksi on tarpeen, on oltava yksi tai useampia ohituspaikkoja. 12.2 Kiitotieodotuspaikka on perustettava a) rullaustielle rullaustien ja kiitotien risteykseen; ja b) kiitotien ja toisen kiitotien risteykseen ensiksi mainitulle kiitotielle, jos se on osa vakiorullausreittiä. 12.3 Kiitotieodotuspaikka on perustettava rullaustielle, jos rullaustien sijainti tai linjaus on sellainen, että rullaava ilma-alus tai ajoneuvo voi tunkeutua esterajoituspinnan yli tai häiritä radionavigointilaitteiden toimintaa. Jos rullaustielle halutaan määritellä jokin muu raja kuin kiitotieodotuspaikka, jonka takana odotetaan, on perustettava väliodotuspaikka. Jäänestoalueen ja liikennealueen rajalle voidaan perustaa väliodotuspaikka. 12.5 Kiitotielle johtavalle ajotielle on perustettava odotuspaikka. 12.6 Ohituspaikan, rullaustien ja kiitotieodotuspaikan tai ajotiellä olevan odotuspaikan etäisyyden kiitotien keskilinjasta on oltava taulukon 2 mukainen ja tarkkuuslähestymiskiitotien kyseessä ollessa riittävä, jotta odottava ilma-alus tai ajoneuvo ei häiritse radionavigointilaitteiden toimintaa. *12.7 Jos sellaisella tarkkuuslähestymiskiitotiellä, jonka koodinumero on 4, oleva ohituspaikka, kiitotieodotuspaikka tai ajotiellä oleva odotuspaikka sijaitsee korkeammalla kuin kynnys, taulukon 2 etäisyyttä 90 m tai 107,5 m on lisäksi pidennettävä 5 m kutakin metriä kohti, jonka odotus- tai ohituspaikka sijaitsee kynnystä korkeammalla. 12.8 Kohdan 12.3 mukaisesti perustetun kiitotieodotuspaikan sijainnin tulee olla sellainen, että odottava ilma-alus ei tunkeudu esterajoituspinnan yli eikä häiritse radionavigointilaitteiden toimintaa.
22 (25) Taulukko 2. Vähimmäisetäisyys kiitotien keskilinjasta ohituspaikkaan, odotuspaikkaan tai ajotiellä olevaan odotuspaikkaan Koodinumero Kiitotietyyppi 1 2 3 4 Ei-mittarikiitotie 30 m 40 m 75 m 75 m Ei-tarkkuuslähestymiskiitotie 40 m 40 m 75 m 75 m Tarkkuuslähestymiskategoria I 60 m b 60 m b 90 m a,b 90 m a,b,c Tarkkuuslähestymiskategoriat II ja III - - 90 m a,b 90 m a,b,c Lentoonlähtökiitotie 30 m 40 m 75 m 75 m a. Jos ohituspaikka, kiitotieodotuspaikka tai ajotiellä oleva odotuspaikka on alempana kuin kynnys, etäisyyttä voidaan vähentää 5 m jokaista metriä kohti, jonka odotus- tai ohituspaikka on kynnystä alempana, edellyttäen että sisemmän siirtymäpinnan yläpuolelle ei tunkeuduta. b. Tätä etäisyyttä saattaa olla tarpeen lisätä tarkkuuslähestymiskiitotien kyseessä ollessa, jotta radionavigointilaitteille ei aiheutuisi häiriötä. Annex 10, Volume I, Part I, Attachment C sisältää tietoja ILS:n kriittisistä alueista ja herkkyysalueista. (Ks. myös 12.5). Huomautus 1 (taulukkoon 2).- 90 m etäisyys, kun koodinumero on 3 tai 4, perustuu ilmaalukseen, jonka pyrstön korkeus on 20 m, etäisyys nokasta pyrstön korkeimpaan kohtaan on 52,7 m ja nokan korkeus 10 m ja joka odottaa vähintään 45 o :n kulmassa kiitotien keskilinjaan nähden ja esteettömän alueen (OFZ) ulkopuolella niin, että sitä ei tarvitse ottaa huomioon, kun lasketaan estevarakorkeutta OCA/H. Huomautus 2 (taulukkoon 2).- 60 m etäisyys, kun koodinumero on 2 perustuu ilmaalukseen, jonka pyrstön korkeus on 8 m, etäisyys nokasta pyrstön korkeimpaan kohtaan on 24,6 m ja nokan korkeus 5,2 m ja joka odottaa vähintään 45 o :n kulmassa kiitotien keskilinjaan nähden ja esteettömän alueen (OFZ) ulkopuolella. c. Jos koodikirjain on F, tämän etäisyyden tulisi olla 107.5 m. Huomautus. 107,5 m etäisyys, kun koodinumero on 4 ja koodikirjain F, perustuu ilmaalukseen, jonka pyrstön korkeus on 24 m, etäisyys nokasta pyrstön korkeimpaan kohtaan 62,2 m ja nokan korkeus 10 m ja joka odottaa vähintään 45o:n kulmassa kiitotien keskilinjaan nähden ja esteettömän alueen (OFZ) ulkopuolella.