Infotilaisuus lentopaikkojen pitäjille

Transkriptio

1 Infotilaisuus lentopaikkojen pitäjille Keskiviikko klo Trafin auditorio, Kumpulantie 11, Helsinki Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

2 Infotilaisuus lentopaikkojen pitäjille Avaus Ilmailumääräyksen AGA M1-1 esittely Lentopaikkojen valvonta Lounastauko NOTAM Lentopaikkojen turvaohje Poikkeamailmoitukset ja raportointi Lentopaikan puheenvuoro Keskustelua Lopetus Liikenteen turvallisuusvirasto 2

3 AGA M1-1 LENTOKONEILLE TARKOITETTUJEN MAA-ALUEILLA SIJAITSEVIEN VALVOMATTOMIEN LENTOPAIKKOJEN RAKENTAMINEN, PITÄMINEN, PALVELUT JA VARUSTUS TraFi auditorio Heikki Silpola Liikenteen turvallisuusvirasto

4 Määräysvalmistelu Määräysvalmistelu aloitettiin Lausunnot luonnoksesta pyydettiin Määräystekstiä muutettiin lausuntojen sekä lainopillisen tarkastelun mukaisesti. Teknisiä ja varustevaatimuksia päivitettiin vielä 2012 aikana. Määräysvaatimukset vastaavat Suomessa vallitsevaa käytäntöä ja tuovat läpinäkyvyyttä Trafin suorittamaan valvontaan. Tavoite on ollut ajantasainen, selkeä ja käyttökelpoinen ilmailumääräys lentopaikoista vastaaville pitäjille ja päälliköille. Ilmailulaki 1194/2009 sisältää myös vaatimuksia lentopaikoille ja pitäjille. Sovelletaan siviili-ilmailuun käytettävien, lentokoneille tarkoitettujen, maaalueilla sijaitsevien valvomattomien lentopaikkojen rakentamiseen ja pitoon. Soveltamisalan ulkopuolelle jäävät lentoasemat ja kevytlentopaikat kuten myös lentotoiminnan järjestelyt. Lentoasemiin sovelletaan AGA M3 sarjan ilmailumääräyksiä ja kevytlentopaikkoihin sovelletaan AGA M1-4 ilmailumääräystä Liikenteen turvallisuusvirasto 4

5 Liikenteen turvallisuusvirasto 5

6 Ilmailulaki 1194/2009, 9. luku Jos asiasta on jo määrätty ilmailulaissa, ei asiaa tuoda ilmailumääräykseen 82 Lentopaikkojen ja muiden alueiden käyttö 85 Rakentamislupa 86 Rakentamislupaan liittyvä kuulemismenettely 87 Rakentamisluvan myöntämisen edellytykset 90 Lentopaikan pitolupa 91 Pitoluvan myöntämisen edellytykset 93 Rakennusten, rakennelmien ja laitteiden hyväksyminen käyttöön 94 Lentopaikan käytön kieltäminen ja rajoittaminen Liikenteen turvallisuusvirasto 6

7 1 YLEISTÄ SOVELTAMISALA MÄÄRITELMÄT RAKENTAMINEN JA PITÄMINEN RAKENTAMIS- JA PITOLUPA LENTOPAIKAN RAKENTAMISLUPAHAKEMUKSEEN LIITETTÄVÄT SELVITYKSET LENTOPAIKAN PITOLUPAHAKEMUKSEEN LIITETTÄVÄT SELVITYKSET LENTOPAIKAN PÄÄLLIKKÖ LENTOPAIKAN MITTOJEN JA ESTERAJOITUSALUEIDEN JA -PINTOJEN VÄHIMMÄISVAATIMUKSET TIETOJEN TOIMITTAMINEN ILMAILUTIEDOTUSJÄRJESTELMÄÄN LENTOPAIKAN KÄYTÖN RAJOITUSTEN MERKITSEMINEN JA NIISTÄ ILMOITTAMINEN LENTOPAIKAN VARUSTUKSEN VÄHIMMÄISVAATIMUKSET YLEISET VÄHIMMÄISVARUSTUSVAATIMUKSET YÖ-VFR -TOIMINTA LENTOPAIKAN TARKASTUS-, HUOLTO- JA KUNNOSSAPITOTOIMINTA YLEISTÄ KUNNOSSAPITO TALVELLA LENTOPAIKAN PAIKALLISET TOIMINTAOHJEET POIKKEAMINEN SÄÄNNÖKSESTÄ SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET... 8 LIITE 1 LENTOPAIKAN VÄHIMMÄISVARUSTUS... 9 LIITE 2 LÄHILIIKENTEEN OPASTAMISEEN KÄYTETTÄVÄT MAAMERKIT JA MERKINANTOPAIKKA YLEISTÄ KÄYTETTÄVÄT MERKIT JA NIIDEN SIJOITUS MERKKIEN MITAT JA VÄRIT MERKKIEN RAKENNE MERKINANTOPAIKKA LIITE 3 PÄÄLLYSTETTYJEN LIIKENNEALUEIDEN MAALAUSMERKINNÄT LENTOPAIKOILLA YLEISTÄ MERKINTÖJEN VÄRIT JA OMINAISUUDET MERKINTÖJEN MUOTO JA SIJOITUS MERKINTÖJEN KÄYTTÖ LIITE 4 PÄÄLLYSTÄMÄTTÖMIEN LIIKENNEALUEIDEN PÄIVÄMERKINNÄT YLEISTÄ MERKKIEN MUOTO, MITAT JA RAKENNE MERKKIEN VÄRIT MERKKIEN SIJOITUS LIITE 5 VALOT JA TUULENSUUNNAN OSOITIN LÄHESTYMISVALOJÄRJESTELMÄ KIITOTIEN REUNAVALOT KIITOTIEN KYNNYSVALOT JA KYNNYKSEN SIVUORSIVALOT KIITOTIEN PÄÄTEVALOT RULLAUSTIEN REUNAVALOT TUULENSUUNNAN OSOITTIMET Liikenteen turvallisuusvirasto 7

8 1 YLEISTÄ 1.1 Soveltamisala Tätä ilmailumääräystä sovelletaan siviili-ilmailuun käytettävien lentokoneille tarkoitettujen maa-alueilla sijaitsevien valvomattomien lentopaikkojen rakentamiseen ja pitoon. Tätä ilmailumääräystä ei sovelleta lentoasemiin eikä kevytlentopaikkoihin. 1.2 Määritelmät Huom! Lentoasemiin sovelletaan AGA M3 -sarjan ilmailumääräyksiä ja kevytlentopaikkoihin ilmailumääräystä AGA M1-4. Asemataso (Apron). Määrätty maalentopaikan osa, joka on tarkoitettu ilma-alusten matkustajien, postin tai rahdin lastausta tai purkamista sekä ilma-alusten tankkausta, paikoitusta tai huoltoa varten. Ilmailutiedotusjulkaisu (NOTAM). Tiedotus, joka sisältää sellaisia ilmailun laitteiden perustamista, kuntoa tai muutoksia, samoin kuin ilmailun palveluja, menetelmiä tai vaaratilanteita koskevia tietoja, joiden tunteminen ajoissa on oleellista lentotoiminnan kanssa tekemisissä olevalle henkilöstölle. Kenttäalue (Movement area). Lentopaikan osa, joka on tarkoitettu ilma-alusten lentoonlähtöön, laskuun ja rullaukseen ja johon sisältyy liikennealue ja asemataso(t). Kiitoalue (Runway strip). Lentopaikalle määritetty alue, jonka sisällä kiitotie ja mahdollinen pysäytystie ovat ja jonka tarkoituksena on: a) vähentää vaurioriskiä ilma-aluksen suistuessa kiitotieltä ja b) suojata kiitoalueen yläpuolella lentävää ilma-alusta sen lentoonlähdön ja laskun aikana. Kiitotie (Runway). Maalentopaikalle määritetty suorakaiteen muotoinen alue, joka on kunnostettu ilma-alusten laskua ja lentoonlähtöä varten. Kiitotieodotuspaikka (Runway-holding position). Kiitotien ja esterajoituspinnan suojaamiseen tarkoitettu merkitty paikka, jossa rullaavien ilma-alusten tai ajoneuvojen on pysähdyttävä ennen kiitotielle menoa. Kynnys (Threshold). Laskukelpoisen kiitotieosuuden alku. Lentoasema. Lentopaikka, jossa lentotiedotuspalvelu, hälytyspalvelu, ilmaliikenteen neuvontapalvelu ja lennonjohtopalvelu on pysyvästi järjestetty;. (Ilmailulaki 1194/2009, 81 ). Lentopaikka. Määrätty maa- tai vesialue tai rakennelman päällä oleva alue, joka on kokonaan tai osittain järjestetty ilma-alusten saapumista, lähtemistä ja maassa tai vedessä liikkumista varten. Lentopaikan mittapiste ARP (Aerodrome Reference Point). Lentopaikan ilmoitettu maantieteellinen sijainti, yleensä kiitotien keskellä. Liikennealue (Manoeuvring area). Ilma-alusten lentoonlähtöön, laskuun ja rullaukseen tarkoitettu lentopaikan osa lukuunottamatta asematasoja. Merkinantopaikka (Signal area). Lentopaikan osa, jolle maamerkit asetetaan. Merkintä (Marking). Kenttäalueen pinnassa oleva, ilmailuinformaatiota antava symboli tai symboliryhmä. Rullaustie (Taxiway). Maalentopaikalle ilma-alusten rullausta varten määritelty kulkutie, jonka tarkoituksena on luoda yhteys lentopaikan eri osien välille. Siirretty kynnys (Displaced threshold). Kynnys, joka ei sijaitse kiitotien alussa. Särkyvä esine (Frangible object). Esine, jonka massa on pieni ja joka on suunniteltu siten, että se iskusta särkyy, vääntyy tai antaa periksi niin, että ilma-alukselle aiheutuva vaara on mahdollisimman pieni. VFR (Visual flight rules). Näkölentosäännöistä käytetty lyhenne Liikenteen turvallisuusvirasto 8

9 2 RAKENTAMINEN JA PITÄ MINEN 2.1 Rakentamis - ja pitolu pa Lupaa lentopaikan rakentamiseen ja pitoon on haettava Liikenteen turvallisuusvirastolta kirjallisesti. Rakentamista koskevaan hakemukseen on liitettävä 2. 2 kohdassa mainitut ja pitoa koskevaan hakemukseen 2.3 kohdassa mainitut selvitykset Lentopaikka saadaan ottaa käyttöön vasta sen jälkeen, kun Liikenteen turvallisuusvirasto on tehnyt lentopaikalla käyttöönott otarkastuksen ja hakijalle on myönnetty lupa lentopaikan pitoon. Lentopaikan pitäjän on pyydettävä Liikenteen turvallisuusvirastolta käyttöönottotarka s tusta Haettaessa lupaa sellaiseen lentopaikalla tehtävään laajennus - tai muutostyöhön, joka vaikut taa merkittävästi lentoturvallisuuteen tai maisemakuvaan, noudatetaan soveltuvin osin, mitä lentopaikan rakentamisluvasta on määrätty. Laajennusten ja muutosten käyttöönoton osalta on noudatettava, mitä käyttöönottotarkastuksesta on kohdassa sanottu. 2.2 Lentopaikan rakentamislupahakemukseen liitettävät selvitykset Lentopaikan rakentamista koskevan lupahakemuksen yhteydessä on esitettävä: a) hakijan nim i, postiosoite ja puhelinnumero b) hakijan henkilötunnus, Y - tunnus tai yhdistysreki sterinumero c) jos hakijana on yhteisö, sitä koskeva ote asianomaisesta julkisesta rekisteristä taikka muu vastaava selvitys hakijasta ; selvityksestä on ilmettävä nimenkirjoi tusoikeus d) haki jan ehdotus lentopaikan nimeksi e) lentopaikan sijainti merkittynä peruskar talle tai vastaavalle kart alle f) selvitys hakijan oikeudesta maa - alueen käyttöön lentopaikkana g) kopio ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaisesta ympäristöluvasta tai kopio ympärist ö vaikutusten arviointimenettelystä annetuin lain (468/1994) mukaisesta ympäristövaik u tusten arviointisel ostuksesta, jos sanottu laki edellyttää arviointiselostusta h) lentopaikkaa koskeva suunnitelmaselostus ja - piirustus, joista käyvät ilmi rakennettavat kiitotiet, kynnysten koordinaatit, lentopaikan korkeusasema, kiitoalueet ja muut maar a kenteet, rakennusten ja laitteiden sijainti, tulotie ja muut maaliikennejärjestelyt i) selvitys lentopaikan lähestymis -, nousu - ja siirtymäpintojen esteettömyydestä sekä selv i tys h orisontaalipinnan lentoesteistä j) tämän mä äräyksen 2.5 kohdassa luetellut tiedot lentopaikasta. Liike nteen turvallisuusvirasto voi vaatia lisäksi muitakin turvallisuuden tai ympäristön kannalta tarpeellisia selvityksiä, jos tämä on vaatimuksen täyttämisen arvioimiseksi tarpeellista Liikenteen turvallisuusvirasto 9

10 2.3 Lentopaikan pitolupahakemukseen liitettävät selvitykset Lentopaikan pito a koskevan lupahakemuksen yhteydessä on esitettävä: a) 2.2 kohdassa luetellut selvitykset, jos niitä ei ole hakijan osalta aikaisemmin esitetty tai jos ne poikkeavat siitä, mitä rakentamislupaa koskevassa hakemuk sessa on esitetty b) esitys lentopaikan päällikök si nimettävästä henkilöstä sekä selvitys tämän s uostumukse s ta tehtävään c) selvitys siitä, millä tavoin lentopaikan kunnossapito järj estetään d) selvitys siitä, miten palo - ja pelastuspalvelu lentopaikalla järjeste tään e) selvitys lentopaikan liikennejärjestelyistä sekä ilma - että maaliikenteen osal ta f) ilmoitus siitä, minkälaiseen ilmailuun lentopaikkaa on tarkoitus käyt tää g) i lmailutiedotusjärjestelmään toimitettavat tiedot. Liikenteen turvallisuusvirasto voi vaatia lisäksi muitakin turvallisuuden tai ympäristön kannalta tarpeellisia selvityksiä, jos tämä on vaatimuksen täyttämisen arvioimiseksi tarpeellista. 2.4 Lentopaikan päällikkö Lentopaikan pitäjän on tehtävä esitys Liikenteen turvallisuusvirastolle henkilö stä, joka lent o paikan päällikkönä huolehtii lentopaikan kunnossapidosta ja järjestelyistä. Päällikön suostumus tehtävään ja yhteystiedot on ilmoitettava Liikenteen turvallisuusvirastolle Liikenteen turvallisuusvirasto 10

11 2.5 Lentopaikan mittojen ja esterajoitusalueiden ja - pintojen vähimmäisvaat i mukset Lentopaikan on täytettävä mitoiltaan ja este rajoituspinnoiltaan vähintään alla olevasta taul u kosta ilmenevät kii totieluokkakohtaiset vaatimukset. KIITOTIELUOKKA Huom. 1 1 KIITOTIE Pituus (L) 1200 m >1200 m Leveys (B) m 30 m Pituuskaltevuus 3 % 1,5 % Pystysuora pyöristyssäde m Poikkikaltevuus 3 % 1,5 % 2 KIITOALUE Pituus L+2x30 m L+2x60 m Leveys 3xB m Huom m Pituus - ja poikkikaltevuus Huom. 3 3 % 3 RULLAUSTIE Leveys 7 m 15 m Pituuskaltevuus 3 % 3 % Poikkikaltevuus 3 % 3 % Keskilinjan etäisyys kiinteään esteeseen kiitotien keskilinjaan 15 m 37 m 25 m 93 m Odotuspaikan etäisyys (ks. liite 3) 30 m 75 m 4 RULLAUSTIEN SUOJA - ALUE Tasattu leveys (sisältää rullaustien) 10 m 25 m 5 ASEMATASO Kaltevuus 3 % 3 % Tankkauspaikka 1 % 6 LÄHESTYMIS - JA NOUSUPINTA Alkupään leveys Kiitoalueen leveys Leveneminen 10 % 12.5 % Kaltevuus 5 % (1:20) kiitoalueen päästä 3.33 % (1:30) kiitoalueen päästä Pituus 2000 m 3000 m 7 SIIRTYMÄPINTA Kaltevuus Huom. 4 Huom. 5 I 33 % (1:3) kiitoalueen reunasta 8 HORISONTAALIPINTA Korkeus (lentopaikan korkeustasosta) 45 m 45 m Ulottuma kiitotien keskilinjasta ja kynnyksistä 2000 m 2500 m ulospäin 9 KARTIOPINTA Kartiopinta horisontaalipinnan ulkoreunasta 1:20 kaltevuudella ylöspäin, korkeus 55 m 55 m II 20 % (1:5) kiitoalueen reunasta Huom. 1 Kiitotieluokka määräytyy pitolupaan kiitotien pituuden, leveyden sekä mahdollisten reunaesteiden perusteella. Liikenteen turvallisuusvirasto voi muuttaa kiitotieluokkaa lentopaikkatarkastuksen perusteella. Huom. 2 Kiitoalueen leveys on mitoitettava lentopaikalla tapahtuvan lentotoiminnan mukaan. Huom. 3 Kiitoalueen on oltava tasattu, esteetön ja siten käsitelty tai rakennettu, että kiitotieltä pois suistuvalle koneelle aiheutuva vaara jää mahdollisimman pieneksi. Päällysteen ja sitomattoman pinnan on liityttävä toisiinsa saumattomasti. Huom. 4 Siirtymäpinta rajautuu korkeussuunnassa horisontaalipintaan. Huom. 5 Siirtymäpinta liittyy lähestymis-/nousupintaan horisontaalipinnan korkeuden matkalla Liikenteen turvallisuusvirasto 11

12 1) Lentoesterajoitusalueiden ja -pintojen periaatepiirustus Liikenteen turvallisuusvirasto 12

13 2.6 Tietojen toimittaminen ilmailutiedotusjärjestelmään Lentopaikan perustiedot on julkaistava ilmailutiedotusjärjestelmässä. Lentopaikan pitäjän on toimitettava tiedot ilmailutiedotusjärjestelmän edellyttämässä muodossa ja tarkkuudessa ilmaliikennepalveluiden tarjoajalle. Perustietoihin kuuluvat lentopaikan ICAO nelikirjaintunnus, lentopaikan nimi ja lentopaikan mittapisteen ( ARP) sijainti. Lentopaikan pitäjän on huolehdittava, että ilmailutiedotusjärjestelmän kautta saatavat tiedot lentopaikan perustiedoista ja käytettävyydestä ovat oikein ja ajantasaiset. Huom! Ilmailutiedotuspalveluista (AIS) vastaavan palvelun tarjoajan se kä kansai n välisen NOTAM - toimiston (NOF) yhteystiedot on julkaistu Suomen i lmailukäsikirjan (AIP) kohdassa GEN Lentopaikan käytön rajoitusten merkitseminen ja niistä ilmoittaminen Kun lentopaikan tai sen osan käyttö on kielletty, lentopaikan pitäjän on ryhdyttävä toimenp i teisiin käyttökelvottomien osien merkitsemiseksi tai koko lentopaikan sulkemiseksi siten kuin tämän ilmailumääräyksen liitteessä 2 on esitetty. Lisäksi lentopaikan pitäjän on otettava lent o paikan käytön rajoituksista yhteyttä kansainväl iseen NOTAM - toimistoon asiaa koskevan tied o tuksen julkaisemiseks i. Huom! Lentopaikan käytön kieltämisestä ja rajoittamisesta säädetään ilmailulain (1194/2009) 94 :ssä Liikenteen turvallisuusvirasto 13

14 3 LENTOPAIKAN VARUSTUK SEN VÄHIMMÄISVAATIMU KSET 3.1 Yleiset vähimmäisvarustusvaatimukset Lent opaikan ollessa avoinna ilmaliikenteelle on lentopaikalla oltava liitteessä 1 määrätyt v ä himmäisvarusteet. 3.2 Yö - VFR - toiminta Lentopaikan, jota käytetään VFR - lentotoimintaan yöllä, on oltava Liikenteen turvallisuusvira s ton tällaiseen toimintaan hyväksymä ja lentopaikalla on oltava liitteen 1 mukainen yö - VFR - lentotoiminnan edellyttämä vähimmäisvarustus Liikenteen turvallisuusvirasto 14

15 4 LENTOPAIKAN TARKASTU S -, HUOLTO - JA KUNNOSSAPITO TOIMINTA 4.1 Yleistä Lentopaikan pitäjän on riittävällä tarkastus - ja huoltotoiminnalla huolehdittava siitä, että le n topaikan alueet, esterajoituspinnat, rakenteet, varusteet ja laitteet ovat vähintään kohdan 2.5 vaatimusten ja määräysten mukaisessa kunnossa silloin, kun lentopaikka on avoinna. Lentopaikan pitäjän on huolehdittava siitä, että lentopaikan päälliköllä o n lentopaikan ylläp i toon riittävät resurssit. Tarkastuksista, havaituista puutteista ja toimenpiteistä on pidettävä päiväkirjaa. 4.2 Kunnossapito talvella Jos lentopaikka pidetään avoinna talvella, kiito - ja rullausteiden aurausjärjestelyistä on ilmo i tettava NOTAM - tiedotuksella. 5 LENTOPAIKAN PAIKALLI SET TOIMINTAOHJEET Mahdolliset l entopaikan toimintaohjeet paikallisista järjestelyistä tulee laatia ilmailulakia ja ilmailumääräyksiä noudattaen. 6 POIKKEAMINEN SÄÄNNÖK SESTÄ Tästä määräyksestä poikkeamista voi hakea kirjallisesti. Poikkeushakemuksessa on kuvattava, miten määräyksen vaatimuksista haluttaisiin poiketa ja miten vaatimuksista poikkeava järje s tely takaa saman turvallisuustason kuin vaatimusten mukainen menettely. Hakemuksessa on esiteltävä poikkeavaan jä rjestelyyn liittyvät riskit ja keinot, joilla riskit hallitaan. Liikenteen turvallisuusvirasto voi sallia määräyksestä poikkeamis en edellyttäen, ettei tämä heikennä t urvallisuustasoa. 7 SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET Ennen tämän määräyksen voimaantuloa annettu lupa lent opaikan rakentamiseen tai pi toon on edelleen voimassa Liikenteen turvallisuusvirasto 15

16 Liite 1 LENTOPAIKAN VÄHIMMÄISVARUSTUS Huom. 1: Kiitotien reunamerkkejä ei vaadita silloin, kun kiitotie erottuu riittävän LENTOTOIMINTA VÄHIMMÄISVARUSTUS Päivä-VFR Yö-VFR I Päivämerkinnät 1. Kiitotien reunamerkit (Huom. 1) X X 2. Kynnysmerkit X X 3. Lentosääntöjen mukaiset maamerkit (Huom. 2) X X II Valaistus (Huom. 3) 1. Kiitotievalot (Liite 5) X 2. Kynnys- ja päätevalot (Liite 5) X 3. Rullaustievalot (Liite 5) X 4. Asematason yleisvalaistus X 5. Estevalot (AGA M3-6:n mukaisesti) X III Viesti- ja suunnistuslaitteet 1. VHF-radio (Huom. 4) X IV Säähavaintolaitteet (Huom. 5) 1. Tuulipussi (Liite 5) X X V Pelastusvälineet 1. Jauhesammuttimia 2 x 12 kg luokka B III-E (Huom. 6) X X 2. Ensiapupakkaus (Huom. 7) X X VI Ilmoitustaulu (Huom. 8) X X Huom. 1: Kiitotien reunamerkkejä ei vaadita silloin, kun kiitotie erottuu riittävän selvästi kiitoalueesta. Huom. 2: Liitteen 4 mukaiset maamerkit lentotoiminnan ja tarpeen vaatimusten mukaisesti. Talveksi suljetulla lentopaikalla ei käytetä maamerkkejä, sulkemisesta on ilmoitettava NOTAM-tiedotuksella. Huom. 3 Valaistus voidaan toteuttaa siirrettävillä ja/tai akkukäyttöisillä valaisimilla (sijainti ja ominaisuudet liitteen 5 mukaisesti) Huom. 4: Yö-VFR-toiminnan aikana lentopaikalla on oltava toiminnan turvaamiseksi lentopaikan pitäjälle kirjallisesti ilmoitettu henkilö, jolla on rajoitettu radiopuhelimen hoitajan todistus. Huom. 5: Yölentotoimintaan käytettävän lentopaikan tuulipussin on oltava valaistu. Huom. 6: 12 kg:n sammutin voidaan korvata kahdella 6 kg:n B III-E - sammuttimella. Huom. 7: Auton ensiapupakkaus tai vastaava. Huom. 8: Jokaisella lentopaikalla on oltava kaikkien nähtävissä ilmoitustaulu, josta käyvät selville seuraavat tiedot: - lentopaikan nimi, sijainti (koordinaatit) ja korkeus merenpinnasta - kiitoteiden pituudet, leveydet, pinnan laatu ja magneettiset suunnat - lentopaikan pitäjän ja päällikön puhelinnumerot - yleinen hätänumero sekä muut tärkeät puhelinnumerot (kuten lennonvarmistuselimet, lennonvarmistuskeskus, lentoasema, lentosääkeskus tai -asema jne.) - sekä mahdollisuuksien mukaan: - paikalliset toimintaohjeet ja tiedotteet - lentopaikan LDG-kartta - voimassa oleva alueen ANC 1: ilmailukartta - auringon nousu- ja laskuaikataulukko Liikenteen turvallisuusvirasto 16

17 Liite 2 LÄHILIIKENTEEN OPASTAMISEEN KÄYTETTÄVÄT MAAMERKIT JA MERKINANTOPAIKKA 1 YLEISTÄ Lentopaikan merkinantopaikalle tai itse kohteeseen sijoitetuilla maamerkeillä annetaan ilmaaluksille tietoja lentopaikalla voimassa olevista ilmaliikennettä koskevista erikoisjärjestelyistä, rajoituksista ja kielloista. Merkkejä ei saa pitää näkyvillä pidempään kuin sen tilanteen tai olosuhteen kestoajan, josta varoittamaan merkki on asetettu. 2 KÄYTETTÄVÄT MERKIT JA NIIDEN SIJOITUS Lentopaikalla on oltava käytettävissä seuraavat merkit: Laskukielto ilmaisee, että laskeminen lentopaikalle on kielletty ja että kielto saattaa olla pitkäaikainen (kuva 1). Merkki sijoitetaan vaakasuoraan asentoon merkinantopaikalle. Liikennealueen käyttökelvottomuus ilmaisee, että näillä merkeillä varustettu osa liikennealueesta on ilma-aluksille käyttökelvoton (kuva 3). Merkit sijoitetaan vaakasuoraan asentoon käyttökelvottoman osan molempiin päihin. Mikäli käyttökelvoton osa on kuitenkin alaltaan pieni tai se sijaitsee kiito- tai rullausteiden ulkopuolella, alueen merkitsemiseen olisi mahdollisuuksien mukaan käytettävä lippuja. Lisäksi lentopaikalla on tarvittaessa oltava käytettävissä myös seuraavat merkit: Erityisen varovaisuuden noudattaminen lähestymisessä ja laskussa ilmaisee, että liikennealueen huonon kunnon vuoksi tai muusta syystä on noudatettava erityistä varovaisuutta sekä lähestyttäessä laskua varten että laskussa (kuva 2). Merkki sijoitetaan vaakasuoraan asentoon merkinantopaikalle. Oikeanpuoleinen liikenne ilmaisee, että kaarrot ennen laskua ja lentoonlähdön jälkeen on suoritettava oikealle (kuva 4). Merkki sijoitetaan vaakasuoraan asentoon merkinantopaikalle tai kiitotien tai kiitoalueen päähän Liikenteen turvallisuusvirasto 17

18 3 MERKKIEN MITAT JA VÄRIT Kuvien yhteydessä on ilmoitettu vähimmäismitat metreinä. Myös merkkien värit käyvät ilmi kuvista. Mikäli merkkiä, joka on väriltään valkoinen (esim. liikennealueen käyttökelvottomuus), käytetään myös talviolosuhteissa, merkki on havaittavuuden parantamiseksi varustettava 0,2 metriä leveällä mustalla reunuksella. 4 MERKKIEN RAKENNE Merkkien rakenteelle ja käytettäville materiaaleille ei aseteta yksityiskohtaisia vaatimuksia. Rakenteiden ja materiaalien on kuitenkin oltava siinä määrin kestäviä, etteivät esimerkiksi säätekijät vahingoita merkkejä ja siten heikennä niiden havaittavuutta. 5 MERKINANTOPAIKKA Merkinantopaikaksi on valittava pinnaltaan tasainen alue, joka muodostaa hyvän vastakohdan käytettäville merkeille. Alueen on lisäksi oltava sijainniltaan sellainen, että se voidaan ilmasta käsin havaita kaikista suunnista. Mitoiltaan merkinantopaikan on oltava vähintään 9 m x 9 m ja se on rajattava vähintään 0,3 m leveällä valkoisella reunaviivalla Liikenteen turvallisuusvirasto 18

19 Liite 2, MAAMERKIT Liikenteen turvallisuusvirasto 19

20 Liite 3 PÄÄLLYSTETTYJEN LIIKENNEALUEIDEN MAALAUSMERKINNÄT LENTOPAIKOILLA 1 YLEISTÄ Jokaisella päällystetyllä kiitotiellä on oltava maalausmerkinnät. 2 MERKINTÖJEN VÄRIT JA OMINAISUUDET Kiitotien merkintöjen on oltava väriltään valkoisia. Muualla kenttäalueella (rullaustiet ja asematasot) merkinnät voivat olla keltaisia tai valkoisia. Niiden on erotuttava mahdollisimman selvästi päällysteestä. Erottumisen parantamiseksi kaikki maalausmerkinnät voidaan tarvittaessa rajata mustalla värillä. Merkinnät on tehtävä käyttämällä sellaista maalia ja maalaustapaa, joka kestää hyvin liikenteen ja sään vaikutukset. 3 MERKINTÖJEN MUOTO JA SIJOITUS 3.1 Kiitotien tunnusmerkinnät Kiitotiet merkitään kaksinumeroisin valkoisin tunnusnumeroin, jotka määräytyvät kiitotien magneettisen suunnan perusteella. Samansuuntaiset kiitotiet erotetaan lisäksi toisistaan tunnuskirjaimien avulla. Tunnusnumeroiden ja -kirjainten muoto ja mitat on esitetty kuvassa Liikenteen turvallisuusvirasto 20

21 Liikenteen turvallisuusvirasto 21

22 3.2 Kiitotien keskiviivamerkinnät Kiitotiellä on oltava valkoiset keskiviivamerkinnät. Viivojen pituuden on oltava 30 m ja niiden välisen etäisyyden m. Kun viivojen välinen etäisyys valitaan sopivaksi, keskiviiva saadaan säännölliseksi ja voidaan noudattaa kuvassa 2 esitettyjä ohjeita sen paikasta. Keskiviivan leveyden on oltava 0,30 m kynnysten välisellä osuudella ja 0,15 m pysyvästi siirretyn kynnyksen ulkopuolisella osuudella (kuva 2). 3.3 Kynnysmerkinnät Kiitotiellä on oltava kynnysmerkinnät, jotka muodostuvat valkoisista kiitotien suuntaisista kaistoista. Merkinnät tehdään kaikille pysyville kynnyksille. Kynnysmerkinnän kaistojen leveys ja keskinäinen etäisyys on 1,2 m, paitsi kiitotien keskilinjalla, missä etäisyys on 2,4 m. Merkinnän pituus on 30 m ja se sijoitetaan kuvan 2 mukaisesti. Tilapäisesti siirretyt kynnykset merkitään maalauksin vain silloin, kun siirto on pitkäaikainen, ja tällöin normaalit kynnysmerkinnät poistetaan (kuva 2). Lyhytaikainen siirto voidaan merkitä ilman maalausmerkintöjä ja kynnysmerkkien poistoa esimerkiksi kynnysmerkkikartioiden avulla. 3.4 Sivuviivamerkinnät Sivuviivaa voidaan käyttää kiitoteillä, jotka ovat koko leveydeltään päällystettyjä ja jotka eivät muutoin erotu riittävän selvästi ympäristöstään. Sivuviiva merkitään kynnysten väliselle alueelle siten, että sen ulkoreuna on kiitotien ulkoreunassa. Sivuviivan leveys on 0,3 m. Kiitotiellä, jota ei ole päällystetty koko leveydeltä, sivuviivaa ei saa käyttää Liikenteen turvallisuusvirasto 22

23 Kuva 2. Kynnys- ja keskiviivamerkinnät Liikenteen turvallisuusvirasto 23

24 3.5 Rullaustiemerkinnät Rullaustiet voidaan merkitä keskiviivamerkinnöin yhtenäisellä keltaisella viivalla, jonka leveys on 0,15 m. Keskiviiva maalataan rullaustien keskilinjan mukaisesti ja kiitotiellä 60 metrin matkalta keskiviivan vieressä ja sen suuntaisena (kuva 3). 3.6 Odotuspaikkamerkinnät Rullausteille on merkittävä odotuspaikka maalausmerkinnöin keltaisella kuvan 3 mukaisella merkinnällä. Merkinnän on oltava vähintään 30 metrin etäisyydellä kiitotien keskilinjasta. 3.7 Asematasomerkinnät Rullausteiden keskiviivaa voidaan jatkaa asematasolle opastamaan asematason liikennettä. Merkinnät ovat rullaustiemerkintöjen mukaisia. Lisäksi asematasolle voidaan merkitä koneiden seisonta- ja lastauspaikkoja sekä muita asematason käyttöön liittyviä merkintöjä. 4 MERKINTÖJEN KÄYTTÖ Kun edellä esitettyjä merkintöjä käytetään risteävillä kiitoteillä, tärkeämmäksi katsottavan kiitotien merkinnät jatkuvat sivuviivoja lukuun ottamatta ja risteävän kiitotienmerkinnät katkeavat. Rullaustien ylittäessä kiitotien rullaustien merkinnät katkeavat. Edellä esitetyistä merkinnöistä voidaan käyttää kaikkia niitä, jotka sopivat päällysteelle esitettyjen mittojen mukaisina. (Esim. kiitotien tunnusmerkinnät sopivat 10 metrin levyiselle päällysteelle ja sille voidaan maalata 4 kynnysmerkkikaistaa.) Liikenteen turvallisuusvirasto 24

25 Kuva 3. Rullaustie- ja odotuspaikkamerkinnät Liikenteen turvallisuusvirasto 25

26 Liite 4 PÄÄLLYSTÄMÄTTÖMIEN LIIKENNEALUEIDEN PÄIVÄMERKINNÄT 1 YLEISTÄ Kynnyksien sijainti on merkittävä kaikilla käytössä olevilla päällystämättömillä kiitoteillä siten kuin jäljempänä on esitetty. Jos päällystämätön kiitotie ei riittävän selvästi hahmotu ympäristöstään, kiitotie on lisäksi varustettava reunamerkein. Sama koskee rullausteitä ja asematasoja. 2 MERKKIEN MUOTO, MITAT JA RAKENNE Sekä kynnys- että reunamerkit saavat olla korkeudeltaan enintään 50 cm. Merkin on oltava halkaisijaltaan tai lävistäjältään vähintään 60 cm mutta enintään 120 cm. Merkkien rakenteelle ja käytettäville materiaaleille ei aseteta yksityiskohtaisia vaatimuksia. Rakenteiden ja materiaalien on kuitenkin oltava siinä määrin kestäviä, etteivät esimerkiksi säätekijät vahingoita merkkejä ja siten heikennä niiden havaittavuutta. Toisaalta merkkien on oltava rakenteeltaan sellaisia, että ne lentokoneen mahdollisesti ajaessa niiden yli aiheuttavat koneelle mahdollisimman vähän vaurioita. Merkkikartiot on lisäksi voitava ankkuroida tarpeen niin vaatiessa. 3 MERKKIEN VÄRIT Merkkien on erotuttava ympäröivästä maastosta, talvella lumesta. 4 MERKKIEN SIJOITUS Kiitotien, rullaustien ja asematason reunamerkit on sijoitettava mainittujen alueiden reunalinjaa pitkin tai enintään 2 m reunalinjan ulkopuolelle. Kiitotien reunamerkkien keskinäinen etäisyys kiitotien pituussuunnassa saa olla enintään 60 m (kuva 1). Kynnysmerkkejä on oltava vähintään 6 kappaletta kynnystä kohti. Kynnysmerkit on sijoitettava kohtisuoraan linjaan kiitotien keskiviivaan nähden, tasavälein koko kiitotien leveydelle tai kuvan 1 osoittamalla tavalla Liikenteen turvallisuusvirasto 26

27 Liite 5 VALOT JA TUULENSUUNNAN OSOITIN Huom. Lisätietoja annetaan ilmailumääräyksessä AGA M LÄHESTYMISVALOJÄRJESTELMÄ 1.1 Käyttö Mikäli se on fyysisen ympäristön asettamien rajoitusten puolesta toteutettavissa, yöllä käytettäväksi tarkoitetulla II-luokan kiitotiellä on oltava kohdan 1.2 mukainen yksinkertainen lähestymisvalojärjestelmä, ellei kiitotietä käytetä ainoastaan hyvissä näkyvyysolosuhteissa ja muut visuaaliset maalaitteet riittävät. 1.2 Sijainti Huom. Yksinkertainen lähestymisvalojärjestelmä voi toimia opasteena myös päivällä. Yksinkertainen lähestymisvalojärjestelmä koostuu kiitotien keskilinjan jatkeella olevasta, mahdollisuuksien mukaan vähintään 420 m etäisyydelle kiitotien kynnyksestä ulottuvasta valorivistä ja toisesta valorivistä, joka muodostaa 30 metrin pituisen poikkiorren 300 metrin etäisyydellä kynnyksestä. Jos keskilinjan muodostava valorivi on vähintään 660 m pitkä, voidaan lisäksi käyttää 45 metrin pituista poikkiortta 600 metrin etäisyydellä kynnyksestä. Poikkiorren valojen on, siinä määrin kuin se on toteutettavissa, oltava suorassa linjassa, joka on kohtisuorassa sen keskeltä kahtia leikkaavaan keskilinjavalojen muodostamaan linjaan nähden. Poikkiorren valojen on sijaittava sellaisin välimatkoin, että niistä syntyy viivamainen vaikutelma. Keskilinjan kummallekin puolelle voidaan kuitenkin jättää aukot, joiden on oltava mahdollisimman pienet ja korkeintaan 6 m. Huom. Suositeltava poikkiorren valojen välinen etäisyys on 2-3 m. Keskilinjan kummallakin puolella olevat aukot saattavat parantaa suuntainformaatiota silloin, kun lähestyminen tapahtuu sivussa keskilinjasta, ja helpottaa pelastus- ja paloautojen liikkumista. Keskilinjan valojen on sijaittava pituussuunnassa 60 metrin välein. Kuitenkin silloin, kun halutaan parantaa valojärjestelmän antamaa johdatusta, voidaan käyttää 30 metrin välejä. Sisimmän valon on sijaittava joko 60 metrin tai 30 metrin etäisyydellä kynnyksestä riippuen valitusta keskilinjavalojen pituussuuntaisesta välimatkasta. Lähestymisvalotason lävitse ei saa työntyä kiinteitä esineitä 60 metrin etäisyydellä järjestelmän keskilinjasta (valotaso ulottuu 60 m lähestymisvalojärjestelmän päästä ulospäin). 1.3 Ominaisuudet Yksinkertaisen lähestymisvalojärjestelmän valojen on näytettävä jatkuvaa valoa. Kunkin valon on koostuttava punaista valoa näyttävästä, pienitehoisesta ja ympärisäteilevästä valolähteestä. Pienitehoisen yksinkertaisen lähestymisvalojärjestelmän keskilinjavalon on koostuttava yhdestä valolähteestä. Yksinkertaisen lähestymisvalojärjestelmän valojen tulee näkyä perusosalla olevan tai loppulähestymistä suorittavan ilma-aluksen ohjaajalle. Valojen voimakkuuden on oltava riittävä kaikissa niissä näkyvyys- ja valaistusolosuhteissa, joissa järjestelmää käytetään. Korotettujen lähestymisvalojen rakenteiden on oltava törmäystilanteessa särkyviä Liikenteen turvallisuusvirasto 27

28 2 KIITOTIEN REUNAVALOT 2.1 Käyttö Kiitotiellä, joka on tarkoitettu käytettäväksi yöllä, on oltava kiitotien reunavalot. 2.2 Sijainti Kiitotien reunavalot on sijoitettava koko kiitotien pituudelle, ja niiden on oltava kahdessa samansuuntaisessa rivissä ja samalla etäisyydellä keskilinjasta. Kiitotien reunavalot on sijoitettava sen alueen reunoille, joka on ilmoitettu käytettäväksi kiitotienä, tai korkeintaan noin 3 metrin päähän tämän alueen reunojen ulkopuolelle. Valojen on sijaittava tasaisin välimatkoin, ja niiden välinen etäisyys saa olla korkeintaan 60 m. Kiitotien keskilinjan vastakkaisilla puolilla olevien valojen on sijaittava samoilla, kohtisuorassa keskilinjaa vastaan olevilla linjoilla. Kiitoteiden tai kiitotien ja rullaustien risteyksessä valot voidaan sijoittaa epäsäännöllisin välein tai jättää pois, edellyttäen että lentäjä saa siitä huolimatta riittävän opastuksen. 2.3 Ominaisuudet Kiitotien reunavalojen on näytettävä jatkuvaa, väriltään valkoista (variable white) valoa, paitsi seuraavissa tapauksissa: a) kun kyseessä on siirretty kynnys, kiitotien alun ja siirretyn kynnyksen välisten valojen on näytettävä lähestymissuuntaan punaista valoa; ja b) kiitotien loppupäässä valojen on näytettävä keltaista valoa viimeisellä 600 metrin osuudella tai viimeisellä kiitotien kolmanneksella, sen mukaan kumpi näistä matkoista on lyhyempi. Kiitotien reunavalojen tulee näkyä kaikkiin niihin suuntiin, jotka ovat tarpeen laskeutuvalle tai lentoon lähtevälle ilma-alukselle. Reunavalojen tulee näkyä kaikkiin vaadittaviin suuntiin vaakatasosta 15 asteen korkeuteen sellaisella voimakkuudella, joka on riittävä niissä näkyvyys- ja valaistusolosuhteissa, joissa kiitotietä on tarkoitettu käytettävän. Valojen on oltava kevytrakenteiset ja särkyvästi asennetut Liikenteen turvallisuusvirasto 28

29 3 KIITOTIEN KYNNYSVALOT JA KYNNYKSEN SIVUORSIVALOT 3.1 Käyttö Jos kiitotiellä on reunavalot, sillä on oltava myös kiitotien kynnysvalot. Kiitotiellä, jonka kynnys on siirretty ja jolla on kiitotien reunavalot, on oltava kynnyksen sivuorsivalot. 3.2 Sijainti Jos kynnys on kiitotien päässä, kynnysvalojen on sijaittava kiitotiehen nähden kohtisuorassa rivissä mahdollisimman lähellä kiitotien päätä ja joka tapauksessa enintään 3 metrin etäisyydellä kiitotien pään ulkopuolella. Valojen on oltava joko: a) tasaisin välein kiitotien reunavalorivien välissä; tai b) kahdessa kiitotien keskilinjaan nähden symmetrisessä ryhmässä niin, että kummankin ryhmän valot ovat tasaisin välimatkoin ja ryhmien välinen etäisyys on korkeintaan puolet kiitotien reunavalorivien välisestä etäisyydestä. Jos kynnys on siirretty kiitotien päästä, kynnysvalojen on sijaittava siirretyn kynnyksen kohdalla symmetrisesti kiitotiehen nähden kohtisuorassa rivissä eli kahdella sivuorrella. Kummankin sivuorren on muodostuttava vähintään viidestä valosta, jotka ulottuvat vähintään 10 m kiitotien reunavalorivin ulkopuolelle ja sijaitsevat kohtisuorassa siihen nähden, siten että kummankin sivuorren sisin valo on samassa linjassa kiitotien reunavalorivin kanssa. 3.3 Ominaisuudet Kiitotien kynnysvalojen ja kynnyksen sivuorsivalojen on oltava yksisuuntaisia valoja, jotka näyttävät jatkuvaa vihreää valoa kiitotien lähestymissuuntaan. Valojen voimakkuuden ja valokeilan valonjaon on oltava riittävät niissä näkyvyys- ja valaistusolosuhteissa, joissa kiitotietä on tarkoitettu käytettävän. Valojen on oltava kevytrakenteiset ja särkyvästi asennetut Liikenteen turvallisuusvirasto 29

30 4 KIITOTIEN PÄÄTEVALOT 4.1 Käyttö Jos kiitotiellä on reunavalot, sillä on oltava myös kiitotien päätevalot. 4.2 Sijainti Kiitotien päätevalojen on sijaittava kiitotiehen nähden kohtisuorassa rivissä mahdollisimman lähellä kiitotien päätä ja joka tapauksessa enintään 3 metrin etäisyydellä kiitotien pään ulkopuolella. Kiitotien päätevalojen on koostuttava vähintään kuudesta valosta. Valojen on oltava joko: a) tasaisin välein kiitotien reunavalorivien välissä; tai b) kahdessa kiitotien keskilinjaan nähden symmetrisessä ryhmässä niin, että kummankin ryhmän valot ovat tasaisin välimatkoin ja ryhmien välinen etäisyys on korkeintaan puolet kiitotien reunavalorivien välisestä etäisyydestä; tai c) kahdella sivuorrella, ellei niitä voida asentaa kiitotielle. 4.3 Ominaisuudet Kiitotien päätevalojen on oltava yksisuuntaisia valoja, jotka näyttävät jatkuvaa punaista valoa kiitotien lähestymissuuntaan. Valojen voimakkuuden ja valokeilan valonjaon on oltava riittävät niissä näkyvyys- ja valaistusolosuhteissa, joissa kiitotietä on tarkoitettu käytettävän. Valojen on oltava kevytrakenteiset ja särkyvästi asennetut Liikenteen turvallisuusvirasto 30

31 5 RULLAUSTIEN REUNAVALOT 5.1 Käyttö Rullaustiellä, joka on tarkoitettu käytettäväksi yöllä, on oltava rullaustien reunavalot, paitsi jos riittävä johdatus voidaan liikenteen laatu huomioon ottaen saada aikaan aluevalaistuksella tai muilla keinoilla. 5.2 Sijainti Rullaustien suoralla osuudella reunavalot on sijoitettava pituussuunnassa tasaisin, korkeintaan 60 metrin välein. Kaarevalla osuudella valot on sijoitettava niin, että niiden väli on korkeintaan 60 m ja ne osoittavat selvästi rullaustien kaarteen. Reunavalojen on oltava mahdollisimman lähellä rullaustien ulkoreunaa tai korkeintaan 3 metrin etäisyydellä reunan ulkopuolella. 5.3 Ominaisuudet Rullaustien reunavalojen on näytettävä jatkuvaa sinistä valoa. Valojen tulee näkyä vähintään 75 o :n kulmassa vaakatason yläpuolella ja kaikkiin suuntiin, jotka ovat tarpeen johdatuksen antamiseksi kumpaan tahansa suuntaan rullaavalle ilma-alukselle. Valojen on oltava kevytrakenteiset ja särkyvästi asennetut Liikenteen turvallisuusvirasto 31

32 6 TUULENSUUNNAN OSOITTIMET 6.1 Käyttö Lentopaikalla on oltava ainakin yksi tuulensuunnan osoitin eli tuulipussi. 6.2 Sijainti Tuulensuunnan osoitin on sijoitettava niin, että se näkyy ilmassa tai kenttäalueella olevaan ilma-alukseen ja siihen eivät vaikuta lähellä olevien esineiden aiheuttamat pyörteet. 6.3 Ominaisuudet Tuulensuunnan osoittimen on oltava kankaasta ja katkaistun kartion muotoinen. Sen pituuden on oltava vähintään 3,6 m ja suuremman pään halkaisijan vähintään 0,9 m. Osoittimen on oltava rakenteeltaan sellainen, että se osoittaa selvästi pintatuulen suunnan ja antaa yleiskäsityksen tuulen nopeudesta. Osoittimen väri tai värit on valittava niin, että tuulensuunnan osoitin näkyy selvästi. Mikäli mahdollista, on käytettävä yhtä väriä, mieluiten oranssia. Jos osoittimen havaitseminen vaihtelevaa taustaa vasten edellyttää kahta väriä, värien tulisi mieluiten olla oranssi ja valkoinen, punainen ja valkoinen tai musta ja valkoinen. Värit tulisi järjestää viideksi vuorottelevaksi kaistaksi niin, että ensimmäinen ja viimeinen kaista ovat tummempaa väriä. Tuulensuunnan osoittimen havaittavuuden parantamiseksi sen sijainti voidaan merkitä ympyrän kehän muotoisella kaistalla, jonka halkaisija on 15 m ja leveys 1,2 m. Merkki on asetettava niin, että tuulensuunnan osoittimen masto on sen keskellä, ja sen on oltava väriltään riittävän havaittava, mieluiten valkoinen Liikenteen turvallisuusvirasto 32

33 Liite 6 LENTOPAIKAN PERIAATEPIIRUSTUS Liikenteen turvallisuusvirasto 33

34 Ilmailulaki 1194/2009, 9. luku Trafi auditorio Liikenteen turvallisuusvirasto

35 9 luku Lentopaikat ja maalaitteet 81 Määritelmät Tässä luvussa tarkoitetaan: 1) lentoasemalla lentopaikkaa, jossa lentotiedotuspalvelu, hälytyspalvelu, ilmaliikenteen neuvontapalvelu ja lennonjohtopalvelu on pysyvästi järjestetty; 2) kevytlentopaikalla lentopaikkaa, jota käytetään lentotoimintaan purje- ja moottoripurjelentokoneilla, ilmalaivoilla, kuumailmapalloilla ja muilla Liikenteen turvallisuusviraston tarkemmin määrittelemillä kevyillä ilma-aluksilla; 3) muulla ilmailua palvelevalla alueella aluetta, jolla on lentopaikan alueesta erillään ilmailua palvelevia rakennuksia, rakennelmia tai laitteita; 4) lentoaseman hyväksyntätodistuksella lupaa, jolla vahvistetaan, että lentoaseman pitäjällä ja sen henkilöstöllä on ammattitaito, organisaatio ja toimintamenetelmät ilmaliikenteen riittävän turvallisuuden varmistamiseksi ja että lentoasema on määräysten mukainen; 5) lentopaikan pitoluvalla lupaa, jolla vahvistetaan lentopaikan organisaatio ja toimintaehdot ja että lentopaikka on säännösten ja määräysten mukainen; 6) liikennealueella lentopaikan osaa, joka on tarkoitettu ilma-alusten lentoonlähtöön, laskuun ja rullaukseen ja joka ei ole asematasoa; 7) asematasolla lentopaikan osaa, joka on tarkoitettu ilma-alusten matkustajien, postin ja rahdin lastausta tai purkamista sekä ilma-alusten tankkausta, paikoitusta tai huoltoa varten. Lentopaikkaan kuuluvat 1 momentissa määritellyn lisäksi: 1) vesialueilla liikennealueeseen liittyvät laituri- tai muut rantautumispaikat; 2) pelastustiestö ja ne suoja-, esterajoitus- ja muut alueet, joita lentopaikan ylläpito, käyttäminen ja turvavalvonta edellyttävät; 3) lentopaikan toiminnan kannalta tarpeelliset rakennukset, rakennelmat ja laitteet Liikenteen turvallisuusvirasto 35

36 82 Lentopaikkojen ja muiden alueiden käyttö Ilma-aluksen lentoonlähtöön ja laskuun saa käyttää vain lentopaikkaa tai 2 momentissa tarkoitettua aluetta. Kielto muiden alueiden käyttämiseen ei koske hätätilannetta, pakkolaskua tai muita niihin rinnastettavia tapauksia, ei myöskään lentoonlähtöä ja laskua sotilashelikopterilla, muulla valtion helikopterilla eikä etsintä- ja pelastustoimintaan käytettävällä helikopterilla pelastus-, virka-apu- ja operatiivisilla lennoilla. Aluksella olevan laskeutumisalueen käyttämisestä helikopterin lentoonlähtöön ja laskuun säädetään erikseen. Ilma-aluksen lentoonlähtöön ja laskuun saa tilapäisesti käyttää avointa vesialuetta sekä alueen omistajan tai haltijan suostumuksella muuta maa- tai vesialuetta, vaikka aluetta ei ole sellaiseen tarkoitukseen erityisesti järjestetty. Liikenteen turvallisuusvirasto antaa tarvittaessa ilmailun turvallisuuden kannalta tarpeellisia määräyksiä: 1) maa- ja vesialueen tilapäisestä käytöstä; 2) ilma-alusten käyttämän alueen mitoituksesta ja pinnan ominaisuuksista; 3) lentoesterajoituksista; 4) muista lentoonlähdön ja laskun turvallisuuteen vaikuttavista seikoista. Edellä 2 momentissa tarkoitettuun toimintaan tarvittavan maa- tai vesialueen omistajan tai haltijan luvan edellyttämästä yhteisen maa- tai vesialueen osakaskunnan suostumuksesta säädetään yhteisaluelaissa (758/1989). Jos lentoturvallisuus, liikenteen sujuvuus, maanpuolustukselliset syyt, elinkeinon harjoittaminen tai haitallisten ympäristövaikutusten ehkäisy niin vaativat, Liikenteen turvallisuusvirasto voi kieltää muun kuin lentopaikan käytön tai rajoittaa 2 momentissa tarkoitetun alueen käyttöä ilma-alusten lentoonlähtöihin ja laskuihin. Liikenteen turvallisuusviraston on kuultava asianomaista elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta sekä tarpeen mukaan muita viranomaisia, jos kiellon tai rajoituksen syy on muu kuin lentoturvallisuus tai liikenteen sujuvuus Liikenteen turvallisuusvirasto 36

37 85 Rakentamislupa Lentopaikan tai muun ilmailua palvelevan alueen rakentamiseen on saatava rakentamislupa. Sama koskee lentopaikan tai muun ilmailua palvelevan alueen muutoksia, joilla saattaa olla vaikutuksia lentoturvallisuuteen tai merkittäviä vaikutuksia maisemakuvaan. Rakentamisluvan myöntää Liikenteen turvallisuusvirasto. Valtioneuvosto voi yksittäistapauksessa pidättää rakentamislupaa koskevan asian ratkaistavakseen. Tässä luvussa tarkoitettua rakentamislupaa ei kuitenkaan vaadita puolustusvoimien tarpeisiin kriisioloja ja niiden harjoittelua varten rakennettaville varalaskupaikoille, puolustusvoimien helikopterilaskupaikoille eikä puolustusvoimien lennokkitoiminnan kevytlentopaikoille. Rakentamislupaa ei vaadita myöskään yksinomaan rajavartiolaitoksen käyttöön tarkoitetuille helikopterilaskupaikoille. Jollei tästä luvusta muuta johdu, lentopaikan ja muun ilmailua palvelevan alueen rakentamisessa ja muuttamisessa noudatetaan, mitä kaavoituksesta, ympäristöluvasta, ympäristövaikutusten arvioinnista, rakentamisesta sekä kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta säädetään. Jos ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetussa laissa (468/1994) tarkoitettuun ympäristövaikutusten arviointiselostukseen sisältyvät tämän lain säännösten soveltamiseksi tarpeelliset tiedot ympäristövaikutuksista, ei samaa selvitystä vaadita uudestaan. Lupapäätöksestä on käytävä ilmi, miten mainitun lain mukainen arviointi on otettu huomioon. Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 126 :ssä ja sen nojalla annetuissa säännöksissä tarkoitettua toimenpidelupaa koskevia säännöksiä ei sovelleta lentopaikka-alueen eikä lentoturvallisuuden ja lentoliikenteen säännöllisyyden kannalta välttämättömien laitteiden ja rakennelmien, kuten ilmailuradiomajakoiden ja tutkalaitteiden sekä niiden suojarakennelmien rakentamiseen. Lentopaikalla ja muulla ilmailua palvelevalla alueella tehtäville toimenpiteille ei myöskään edellytetä maankäyttö- ja rakennuslain 128 :n mukaisen maisematyöluvan hakemista tai lain 129 :n mukaisen ilmoituksen tekemistä Liikenteen turvallisuusvirasto 37

38 87 Rakentamisluvan myöntämisen edellytykset Rakentamislupa on myönnettävä, jos lentopaikka tai muu ilmailua palveleva alue sekä sen rakennukset, rakennelmat ja laitteet täyttävät lentoturvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden edellyttämät vaatimukset ja lentopaikalle on myönnetty ympäristönsuojelulain (86/2000) edellyttämä ympäristölupa. Rakentamislupaan voidaan liittää ehtoja, joiden avulla voidaan varmistaa lentoturvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden toteutuminen. Rakentamislupa voidaan kuitenkin evätä maanpuolustuksellisten syiden perusteella. Liikenteen turvallisuusvirasto antaa lentotoiminnan turvallisuuden ja sujuvuuden edellyttämät Chicagon yleissopimuksessa tarkoitettuihin standardeihin ja suosituksiin pohjautuvat tarkemmat määräykset rakentamisluvan myöntämisen edellytyksistä. Määräykset voivat koskea: 1) ilma-alusten käyttöön tarkoitettujen alueiden mitoitusta ja ominaisuuksia; 2) lentoesterajoituksia ja lentoesteiden merkitsemistä; 3) visuaalisia maalaitteita; 4) lentopaikan lennonvarmistuspalveluja; 5) lentopaikan pelastustoimintaa; 6) siviili-ilmailun turvaamista; 7) muita 1 6 kohtaan verrattavia lentoliikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden varmistamiseksi asetettavia vaatimuksia. Rakentamislupa myönnetään vähintään viiden vuoden määräajaksi. Lupa voidaan peruuttaa, jos lupaan liitettyjä ehtoja ei noudateta tai luvan antamisen edellytykset eivät enää täyty eikä luvan haltija ole korjannut puutteita Liikenteen turvallisuusviraston määräämässä kohtuullisessa ajassa Liikenteen turvallisuusvirasto 38

39 90 Lentopaikan pitolupa Lentopaikalta, jolta ei edellytetä 88 :ssä tarkoitettua hyväksyntätodistusta, vaaditaan Liikenteen turvallisuusviraston myöntämä pitolupa, jollei jäljempänä toisin säädetä. Lentopaikan pitoluvassa määrätään lentopaikan pitäjä ja päällikkö sekä minkälaiseen liikenteeseen tai muuhun ilmailuun lentopaikkaa saa käyttää. Pitolupaa ei vaadita lentopaikalta, jota käytetään yksinomaan sotilasilmailuun tai valtion lentotoimintaan. 91 Pitoluvan myöntämisen edellytykset Pitolupa on myönnettävä, jos hakija on osoittanut, että lentopaikka täyttää 87 :n mukaiset rakentamisluvan edellytykset ja että lentopaikan pitäjän organisaatio mahdollistaa lentopaikan turvallisen ylläpidon. Pitoluvan myöntämiseen sovelletaan, mitä 89 :n 3 momentissa säädetään. Pitoluvan valvonnassa käytettävistä hallinnollisista seuraamuksista säädetään 16 luvussa Liikenteen turvallisuusvirasto 39

40 92 Kevytlentopaikat Kevytlentopaikalle ei tarvitse hakea rakentamis- eikä pitolupaa. Tällaisesta lentopaikasta lentopaikan pitäjän on kuitenkin 90 päivää ennen rakentamisen aloittamista ja 30 päivää ennen lentopaikan käyttöönottoa tehtävä ilmoitus Liikenteen turvallisuusvirastolle. Liikenteen turvallisuusvirasto antaa määräykset siitä, mitä tietoja ilmoituksista on käytävä ilmi. Liikenteen turvallisuusvirasto voi lentoturvallisuuden vaarantumisen, haitallisten ympäristövaikutusten tai maanpuolustuksellisten syiden perusteella kieltää kevytlentopaikan rakentamisen tai käyttöönoton taikka asettaa sen rakentamiselle ja käyttämiselle tarpeellisia lentoturvallisuuteen, ympäristön suojeluun tai maanpuolustukseen liittyviä ehtoja. 93 Rakennusten, rakennelmien ja laitteiden hyväksyminen käyttöön Lentopaikan ja muun ilmailua palvelevan alueen rakennukselle, rakennelmalle tai laitteelle on saatava Liikenteen turvallisuusviraston hyväksyntä ennen kuin se otetaan rakentamisen tai muutoksen jälkeen käyttöön. Hyväksyntä on myönnettävä, jos rakennukset, rakennelmat ja laitteet täyttävät lentoturvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden edellyttämät vaatimukset. Liikenteen turvallisuusviraston hyväksyntää ei vaadita, jos rakennus, rakennelma tai laite taikka muutos ei vaikuta lentoturvallisuuteen eikä haittaa liikenteen sujuvuutta Liikenteen turvallisuusvirasto 40

41 94 Lentopaikan käytön kieltäminen ja rajoittaminen Lentopaikan pitäjä vastaa siitä, että lentopaikka on ilmoitettuina palveluaikoina määräysten mukainen. Muuna aikana lentopaikan käyttämisestä ilma-aluksen lentoonlähtöön, laskuun tai rullaukseen vastaa ilma-aluksen päällikkö. Lentopaikan pitäjän on kiellettävä lentopaikan tai muun ilmailua palvelevan alueen, rakennuksen, rakennelman tai laitteen käyttö taikka rajoitettava sitä sekä palveluaikana että muuna aikana, jos: 1) ilmailumääräyksissä vaadittu lentopaikan varustus ei ole kunnossa; 2) liikennealue tai asemataso ei kelirikon tai korjaustyön takia ole määräysten mukainen; 3) liikennealue tai asemataso ei esteen takia ole määräysten mukainen; 4) lentopaikalla järjestetään tilaisuus tai tapahtuma, joka rajoittaa tai estää lentotoiminnan; tai 5) jokin muu näihin rinnastettava painava syy sitä edellyttää. Liikenteen turvallisuusvirasto voi määrätä 2 momentissa tarkoitetun kiellon tai rajoituksen, jos se katsoo, ettei lentopaikan pitäjä ole toiminut mainitussa momentissa edellytetyllä tavalla Liikenteen turvallisuusvirasto 41

42 Lentopaikkojen määräaikaisvalvonta Trafissa AGA M1-1 infotilaisuus Pentti Korkalainen Liikenteen turvallisuusvirasto

43 Lentopaikkojen valvonta Ilmailulaki 1194/2009 Rakentamis- ja pitoluvan ehdot Ilmailumääräys AGA M1-1 Mitoitus, rakenteet, varusteet Historiaa Säännölliset tarkastukset aloitettu 2002 Tarkastukset n. kolmen vuoden välein 2013 Valvontasuunnitelmassa 18 kenttää 1 käyttöönottotarkastus Liikenteen turvallisuusvirasto

44 Lentopaikkojen valvonta Valvojat Trafissa Auditointiosasto, infraorganisaatiot yksikkö Tarkastaja Pasi Takala Ylitarkastaja Jussi Sorsa Ylitarkastaja Pentti Korkalainen Yksikönpäällikkö Jari Nurmi Infraorganisaatiot osasto, rakenneluvat yksikkö Ylitarkastaja Heikki Silpola Tarkastajien muut tehtävät Lentoasemien (2013/14 auditointia) ja helikopteripaikkojen (2013/5 tarkastusta) valvonta Sääntely-, analyysi- ja lupatoimintojen avustavat ja tukitehtävät Incidenttien tutkintaa/taustaselvittelyä kenttätoimen osalta (analyysin tukena) Liikenteen turvallisuusvirasto

45 Lentopaikkojen valvonta Valvontamenettelyt Määrävuositarkastukset (tarvittaessa käyttöönottotarkastuksia) Silmämääräiset arviot (lentopaikan pitäjä vastaa tarkemmista mittauksista) Tarkastushavainnoista laaditaan raportti ja toimitetaan lentopaikan pitäjälle tiedoksi ja toimenpiteitä varten Puutteista pitäjän tulee laatia korjausten toteutussuunnitelma Trafille esitettäväksi. Toteutuneista korjauksista tieto Trafiin Tehtyjen korjausten valvonta joko uudella käynnillä tai seuraavan tarkastuksen yhteydessä 2013 tarkastukset kohdistetaan voimassaolevaan pitolupaan. Mikäli siirtymäpinnoissa puuston aiheuttamia läpäisyjä,tarkastetaan pinnat voimassaolevan ilmailumääräyksen suhteen. Lentopaikan pitäjällä on mahdollisuus hakea muutosta pitolupaan. Liikenteen turvallisuusvirasto

46 Valvontahavainnoista Sektori- ja siirtymäpintojen estetilanne Kiitoalueiden reunojen määritykset ja merkinnät (oranssit aurauskepit, juuripaalut) Omavalvonta / ostettu Liikenteen turvallisuusvirasto

47 Valvontahavainnoista Kiitoalueiden raivaukset ja niitot Talkoot Koneellinen raivaus Vaikutukset linnustoon= bird strike Liikenteen turvallisuusvirasto

48 Valvontahavainnoista Maalausmerkinnät päällystetyillä kiito- ja rullausteillä (uusiminen, vanhojen peittäminen, odotuspaikkamerkinnät) Kynnysmerkit (reunamerkit) Liikenteen turvallisuusvirasto

49 Valvontahavainnot Tuulipussi Väritys, säilytys (lentokauden ulkopuolella) Liikenteen turvallisuusvirasto

50 Valvontahavainnot Pintavauriot päällysteessä (halkeamat, purkaumat, kivennousut) Kiitotien ja kiitoalueen liitoskohta Liikenteen turvallisuusvirasto

51 Valvontahavainnot Merkinantopaikka ja merkit Sijoitus ja materiaalit Liikenteen turvallisuusvirasto

52 Valvontahavainnot Sammuttimet Security / Safety Sammuttimen sijaintipaikan merkitseminen (pelastusviranomaisten ohjeistus) Liikenteen turvallisuusvirasto

53 Valvontahavainnot Ilmoitustaulu Esitettävät tiedot AGA M1-1 liite 1 Liikenteen turvallisuusvirasto

54 Valvontahavainnot Puomit ja portit Pelastushenkilöstön kentälle pääsyn varmistaminen Putkilukot Menettelyjen sopiminen paikallisen pelastuslaitoksen kanssa Liikenteen turvallisuusvirasto

55 Lentopaikkojen valvonta Tulevaisuus Lentopaikkojen turvallisen käytön varmistamiseksi pitäjän tulee varautua vuosittaisiin kunnossa- ja ylläpitotoimenpiteisiin. Kirjanpito kentän ylläpitoon liittyvistä toimista. Kenttien yhteistyömahdollisuudet Hankinnat (tuulipussit, sammuttimet) Maalaukset Halkeama- ja vauriokorjaukset Tiedonvälitys (hyvät menetelmät, laitteet, tekijät) Liikenteen turvallisuusvirasto

56 KIITOS Liikenteen turvallisuusvirasto 56

57 NOTAM NOTAM- toimiston päällikkö Miia Hietala, Finaviasta, kertoi ilmailutiedotusjärjestelmästä ja NOTAMkäytännöistä. NOTAM julkaistaan viiveettä ja voimassa olevat NOTAMit saa EAD- tietokannasta (Europian AIS Database) tai puhelinsoitolla NOTAM- toimistoon. Hietala kertasi vielä yhteystiedot puh /H24). Mikäli AIP:ssä tai VFR SUOMI/FINLANDissa esitettyihin tietoihin tulee muutoksia, ilmoitetaan ne Ilmailutiedotusyksikköön Internetbulletin on asiakkaiden tarpeiden mukaisesti räätälöity tuote, joka sisältää ajankohtaiset tiedot (NOTAMit) 10 tuntia eteenpäin. NOTAMien näkyminen internetbulletinissa on siis rajattu nykykäytännön mukaisesti. NOTAM proposalit tulisi mieluiten tehdä sähköpostilla tai internetpohjaisella lomakkeella. Tavanomainen kieli riittää NOTAM proposaliin, sillä NOTAM- toimisto kääntää sen oikealle fraseologialle ja lähettää tarkistusvedoksen takaisin (siihen sähköpostiin, josta proposal on lähetetty). Käytettävä fraseologia löytyy myös AIP:stä. NOTAM proposalissa tulisi muistaa mainita se, mitä kellonaikaa käytetään (UTC / SA). VFR SUOMI/FINLAND on poistumassa Finavian tuotevalikoimasta, mutta tiedot siirtyvät pääosin Suomen ilmailukäsikirjaan (AIP). (Selvitystyö VFR SUOMI/ FINLANDin korvaamiseksi on käynnissä.) Liikenteen turvallisuusvirasto 57

58 SIVIILI-ILMAILUN TURVAAMINEN LAITTOMILTA TEOILTA Arja Pulliainen Liikenteen turvallisuusvirasto

59 SÄÄDÖKSET Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus EU N:o 300/2008 Siviili-ilmailun turvaamista koskevat yhteiset säännöt Koskevat kaikkia Suomen lentoasemia Komission asetus EU N:o 1254/2009 Perusteet, joilla jäsenvaltiot saavat poiketa siviili-ilmailun turvaamista koskevista yhteisistä perusvaatimuksista ja ottaa käyttöön vaihtoehtoisia turvatoimenpiteitä Ns. valvomattomat lentopaikat Liikenteen turvallisuusvirasto 59

60 VALVOMATTOMAT LENTOPAIKAT Ilma-alukset, joiden suurin sallittu lentoonlähtöpaino on pienempi kuin kg Helikopterit Lainvalvontalennot, palontorjuntalennot, lentotyö, lääkintä-, sairaankuljetus-, etsintä- ja pelastuslennot Tutkimusta ja kehittämistä palvelevat lennot Humanitääriset avustuslennot Lentoliikenteen harjoittajien, ilma-alusten valmistajien tai huoltoyhtiöiden lennot, joilla ei kuljeteta matkustajia, matkatavaraa, rahtia tai postia Yhtiön liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät lennot oman henkilökunnan ja muiden kuin maksavien matkustajien tai tavaroiden kuljettamiseksi ilma-aluksilla, joiden suurin sallittu lentoonlähtöpaino on pienempi kuin kg Liikenteen turvallisuusvirasto 60

61 RISKINARVIOINTI Perusteet - uhat ja haavoittuvuus Kiitotien päällyste Kiitotien pituus/leveys/kunto Toiminnan luonne Lentokerhot / koulutustoiminta Sijaintipaikka 3 kategoriaa Nurmipintaiset, kiitotie alle 600 m, hiljainen harrastuskäyttö Sora/hiekkapintaiset, kiitotie m, vilkasta harrastustoimintaa / koulutusta Asfaltti/öljysora, yli 1500 m, vilkasta toimintaa / koulutusta Liikenteen turvallisuusvirasto 61

62 VAIHTOEHTOISET TOIMENPITEET - TURVAOHJE Selkeää laitonta toimintaa yhteys poliisiin Rikosepäily Epäily, että ilma-alus on ylittänyt valtakunnan rajan luvatta Epäily, että rikotaan vaarallisten aineiden kuljetusta koskevia määräyksiä Epämääräisiä tiedusteluja lentopaikan toiminnasta ja miehityksestä Normaalista poikkeavaa toimintaa yhteys Trafiin Tunnistamattomien tai vaarallisilta vaikuttavien aineiden varastointi ja/tai kuljetus Tunnistamattomien ilma-alusten liikkuminen epätavalliseen aikaan Liikenteen turvallisuusvirasto 62

63 Lentoturvallisuusraportoinnista ja poikkeamista AGA M1-1 tiedotustilaisuus lentopaikkojen pitäjille Tapani Maukonen Erityisasiantuntija, riskienhallinta Liikenteen turvallisuusvirasto

64 Sisältö Miksi raportoida Lentoturvallisuusilmoitusten käsittely Trafissa Turvallisuustiedon levittäminen ja ilmailun turvallisuusohjelma Liikenteen turvallisuusvirasto

65 JUST CULTURE ja RAPORTOINTI (Errare humanum est) Sairaanhoitajaliiton internetsivuilta: Potilasturvallisuus Tanskassa Tanskan terveydenhuoltohenkilöstöllä on lain mukaan velvollisuus ilmoittaa potilaisiin kohdistuvista haittatapahtumista. Ilmoituksen tekijää suojellaan rangaistusseuraamuksilta oppimisen vuoksi ja seuraavien potilaiden turvaamiseksi. Tanskassa alkoi vuonna 2000 potilasturvallisuuden kehittämisprosessi. Se sai alkunsa väitteestä, jonka mukaan lähes potilasta vuodessa kuolee Tanskan terveydenhuollon järjestelmässä tapahtuneiden haittatapahtumien vuoksi. Kumpi suhtautumistapa lisää turvallisuutta? Liikenteen turvallisuusvirasto 65

66 JUST CULTURE ja RAPORTOINTI (Errare humanum est) Just culture: Luottamuksellinen ilmapiiri, jossa toimivia henkilöitä rohkaistaan tai jopa palkitaan tuottamaan turvallisuuteen liittyvää tietoa, ja jossa on selkeä raja hyväksyttävän ja eihyväksyttävän toiminnan välillä. (James Reason) Ilmailulaki» / luku, Ilmailuonnettomuudet, vaaratilanteet ja poikkeamat 134 Poikkeamatietojen käyttö Viranomainen ei saa ryhtyä oikeudellisiin toimenpiteisiin suunnittelemattoman tai tahattoman rikkomuksen johdosta, joka tulee viranomaisen tietoon ainoastaan siksi, että siitä on tehty ilmoitus 131 :ssä olevan vaatimuksen johdosta, paitsi jos on kyse törkeänä huolimattomuutena pidettävästä velvollisuuksien laiminlyömisestä tai rikoslaissa rangaistavaksi säädetystä menettelystä. Toiminnanharjoittajat eivät saa kohdella syrjivästi työntekijää, joka tekee ilmoituksen tiedossaan mahdollisesti olevasta vaaratilanteesta. Liikenteen turvallisuusvirasto 66

67 Raportointi turvallisuustyön perustana; miksi kannattaa raportoida! Kokemuksien jakamista ja ilmailutermein kuppilatiimaa laajassa mittakaavassa Keino oppia toinen toistemme virheistä; kaikkea ei kannata kokeilla itse! Ilmailun viranomaisena Trafi pystyy vaikuttamaan havaittuihin epäkohtiin Yksittäisen ilmailijan keino vaikuttaa turvallisuuteen ja saada oma näkemys esiin Poikkeamien analysointi; ennakoivaa turvallisuustyötä (ja miksi pitää raportoida; kts Ilmailumääräys GEN M1-4) C = kompetenssi (competence) A= asenne (attitude) T= koulutus (training) E = kokemus (experience) Liikenteen turvallisuusvirasto 67

68 Liikenteen analyysit -osasto, raportoinnin käsittelyn periaatteet: Osasto ei osallistu valvontatoimiin / lupien ym. myöntämiseen Saatuja tietoja käsitellään luottamuksellisesti ja just culturen periaatteita noudattaen Tietoja käsittelevät ja analysoivat kunkin liikennemuodon kokeneet ammattilaiset Kaikki raportit (2012: n kpl, 2013 ~5500) vastaanotetaan, arvioidaan, luokitellaan ja tallennetaan Euroopan ilmailuviranomaisten yhteiseen ECCAIRStietokantaan ei nimiä & vain osa tiedoista Euroopan keskustietokannassa käyttöoikeus vain siviili-ilmailun viranomaisten lentoturvallisuuden analysointia tekevillä henkilöillä Paljon ilmoituksia poikkeamista kertoo toimijan hyvästä raportointikulttuurista. Tarkemmin: Liikenteen turvallisuusvirasto

69 Turvallisuusjohtaminen - Trafi Liikenteen turvallisuusvirasto 69

70 Lentoturvallisuusilmoituksen käsittely Trafissa Ilmoitusten käsittelijät, analyytikot TT-henkilöt, turvallisuuskoordinaatto ri, muut asiantuntijat Työjärjestys, ratkaisuvalta Liikenteen turvallisuusvirasto 70

71 Turvallisuustiedon levittäminen Lintutörmäykset Harrasteilmailun riskit Raportointi Ilmatilaloukkaukset Kiitotiepoikkeamat Laserhäirintä llisuustiedotteet Liikenteen turvallisuusvirasto 71

72 Suomen ilmailun turvallisuuden vuosikatsaus 2011 julkaistu syksyllä 2012 Uusi katsaus tulossa lokakuussa 2013 TEEMOINA 2013 ERITYISESTI Kaupallinen liikenne: - tosiasiallisen vastuun kantaminen muuttuvassa toimintaympäristössä - huoltotoiminta - maahuolinnan turvallisuus Turvallisuuskulttuurin ymmärtäminen: muuttuu toimintaympäristön mukana - miten hallita muutoksen suuntaa ja nopeutta? Harraste- ja yleisilmailun turvallisuus Liikenteen turvallisuusvirasto 72

73 Ilmailun turvallisuusohjelma Kuvaus siitä, miten ilmailun turvallisuutta Suomessa hallinnoidaan -> Turvallisuusindikaattorit Liikenteen turvallisuusvirasto 73

74 Turvallisuusindikaattorit Liikenteen turvallisuusvirasto 74

75 Turvallisuusindikaattorit 1-taso: Onnettomuus 2-taso: Onnettomuuden syytekijä: Ilmassa tapahtunut törmäys 3-taso: Riskitekijä: Ilmatilaloukkaus Tavoite: Toimijoiden huomio ja toimenpiteet riskialueisiin! Liikenteen turvallisuusvirasto 75

76 Turvallisuusindikaattorit Ilmailun turvallisuusindikaattorikatsaus päivitetään säännöllisesti Trafin sivuille osoitteeseen Liikenteen turvallisuusvirasto 76

77 Lopuksi.. /lentoturvallisuusilmoitus - Paikallisiin toimintaohjeisiin maininta raportoinnista? urvallisuus/asen ne_ratkaisee Liikenteen turvallisuusvirasto 77